Kokoomuskansanedustaja on liittynyt "Kakunjakajien Suureen Veljeskuntaan"

Lauantai 13.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tamperelainen kansanedustaja ja huhtivaalien kansanedustajaehdokas Harri Jaskari kirjoittaa Aamulehden blogeissa 10.11.2010 ja mankuu valtion tukea sähköautobisnekseen.

 

Jaskari ei tukia suoraan vaadi, vaan hän tekee sen kiertoteitse.

 

Luettelemalla Ison-Britannia tukevan sähköauton hankintaa 5.000 punnalla, Ruotsin suunnittelevan samanlaista panostusta ja Tanskan luopuvan 100.000 ensimmäisen sähköauton kohdalla autoveron perimisestä Jaskari viittaa vahvasti siihen, että valtion rahakukkarolla pitäisi käydä Suomessakin.

 

Kokoomuskansanedustaja on siis heittänyt vaalitaistelun alkumetreillä vastuullisuuden roskakoppaan ja siirtynyt kakunkasvattajista Kakunjakajien Suureen Veljeskuntaan.

 

Kannatan panostamista sähköautotuotannon tiettyihin osa-alueisiin, mutta sähköautoihin kohdistuva suora tuki ei ole perusteltua.

 

Lisäsin Jaskarin mielipiteen kirvoittamaan viestiketjuun oman mielipiteeni ja totesin siinä näin:

 

------------------

 

Minulla oli tilaisuus n. kuukausi sitten tutustua Think City -sähköauton valmistukseen Uudessakaupungissa ja myös tehdä koeajo sillä.

 

Tapahtumaan liittyi niin paljon ylikorostettua luottamuksellisuutta, että pystyn kommentoimaan Jaskarin aloittamaa viestiketjua ainoastaan yleisellä tasolla.

 

Kokemuksesta tiedämme, että bulk-teollisuus, erityisesti metalliteollisuudesta, on nopeassa tahdissa häipynyt Suomesta aluksi Euroopan halpamaihin ja lyhyen välivaiheen jälkeen esim. Intiaan tai Kiinaan. Monet suomalaiset bulk-valmistajat ovat siirtäneet tuotantonsa suoraan Euroopan ulkopuolelle.

 

Sähköautojen valmistaminen, jos mikä, on metalliteollisuudessa bulk-teollisuutta.

 

Autojen komponentit ja valmiit autot joudutaan rahtaamaan kalliita rahteja ja laivauskuluja säästämättä Suomeen ja Suomesta. Suomen markkinat ovat liian pienet kannattavalle toiminnalle.

 

Monipuolisiin tukiaisiin perustuva bulk-tuotanto ei ole mahdollista eikä järkevää. Tämän oletan olevan helppoa uskoa ja hyväksyä erityisesti kokoomuskansanedustajan ja -kansanedustajaehdokkaan.

 

Sähköautoihin liittyvien innovaatiomahdollisuuksien osalta tilanne on toinen.

 

Erityisesti sähköautojen akkumaailman täytyy olla nopean kehittymisensä varhaistaipaleella. Ei voi olla totta, että auton painosta puolet koostuu akuista ja että niiden lataukseen kuluu niin paljon aikaa ja energiaa, kuin nyt on tilanne.

 

Nykyiset sähköautot sijoittuvat hieman parempaan luokkaan kuin kehittyneet mopoautot. Niistä on ainoastaan harvoissa tapauksissa mahdollisuus muodostua perheen ainut auto.

 

Kannustan suomalaisia ja pirkanmaalaisia yrityksiä panostamaan sähköautoihin liittyvän teknologian kehittämiseen. Päämäärä pitää asettaa realistisesti ja turhia haihatteluja pitää karttaa - tosiasiat pitää muistaa eduskuntavaalihuumassakin!

 

-------------------

 

-Esko Erkkilä-

Hautojen ainais- ja pitkäaikaishoitosopimukset joudutaan purkamaan

Torstai 11.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Kaikki Viljakkalan hautausmaalla syksyn aikana vierailleet ovat huomanneet, että usealle haudalle on ilmestynyt valkoiselle muoviläpyskälle kirjoitettu tiedote.

 

Tiedotteen teksti kuuluu näin:

 

"KUULUTUS

 

Hautojen ainais- ja 50 v. hoidot päättyvät v. 2013 hoitopääomien loppumisen vuoksi. Päätös koskee myös tätä hautaa.

 

Lisätietoja www.ylöjärvenseurakunta.fi tai puh. 044-786 8103

 

Pahoittelemme taloudellisen pakon aiheuttamaa haittaa

 

Kirkkoneuvosto"

 

Viljakkalan hautausmaalla on 92 hautaa, joille on aikanaan tehty ainaishoitosopimus. Sopimukset on tehty pääosin 1960-luvulla.

 

Viimeiset ainaishoitosopimukset on tehty v. 1967. Vuonna 1968 siirryttiin tekemään 50 vuoden haudanhoitosopimuksia, joiden hinnat olivat vuosina 1968-1970 samat kuin ainaishoitosopimusten hinnat.

 

Muistan ainaishoitosopimusten teon ja jo silloin seurakuntalaiset ihmettelivät menettelyä, jolla seurakunnat sitoutuivat ikuisiksi ajoiksi (!) hoitamaan haudan.

 

Nyt on tullut pää vetävän käteen ja seurakunnat joutuvat luopumaan sopimuksista.

 

Sopimuksista luopuminen on lainvoimaista, sillä asiasta on KHO:n päätös (KHO 23.8.2002/1932).

 

Viljakkala kuuluu kuntaliitoksen myötä nykyisin Ylöjärveen ja Viljakkala muodostaa Ylöjärven seurakunnassa Viljakkalan seurakuntapiirin.

 

Ylöjärven seurakunnan kirkkoneuvosto on 13.8.2009 päättänyt, että ainaishoitohaudat ja 50 vuoden hoitohaudat hoidetaan vuoteen 2013 saakka, jonka jälkeen sopimukset päättyvät. Päätöksestä ilmoitetaan omaisille haudalle pantavalla tiedotteella sekä lisäksi julkaistaan kuulutus asiasta paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä.

 

Viljakkalan haudoille ilmestyneiden muoviläpysköiden teksti on lainvoimainen. Tekstissä on kuitenkin merkittävä virhe ja se on se, että Ylöjärven seurakunnan www-osoitteessa kerrotaan olevan ö- sekä ä-kirjaimet! Melkoista huolimattomuutta seurakunnan viranhaltijoilta.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Kansi ja Keskusareena -hanke toteutuu nopeasti, jos on uskominen yleisötilaisuuden äänestystulokseen

Keskiviikko 10.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Yliopiston Linna-rakennuksen auditoriossa eilen pidetty Tampereen Kansi ja Keskusareena -hanketta koskeva yleisötilaisuus huipentui yleisöäänestykseen.

 

Yleisöä oli paikalla yli sata henkilöä ja heistä ainoastaan kymmenkunta äänesti hankkeesta luopumisen puolesta. Ylivoimainen osa yleisöstä äänesti sen puolesta, että hanketta vietäisiin eteenpäin.

 

Lukuisat asiantuntijat selvittelivät yleisölle hankkeen eri vaiheita ja nykytilannetta.

 

Hankkeen kustannusarvio on monitoimiareenan osalta 100 M€ ja toimistotilojen sekä asuin- ja hotellirakentamisen osalta 300 M€.

 

Hankkeen osapuolina ovat Liikennevirasto, VR-Yhtymä, NCC, Tampereen Keskusareena Oy sekä Tampereen kaupunki. Sen lisäksi hankkeessa on mukana lukuisa määrä asiantuntijoita ja konsultteja.

 

Hanke yhdistää Tampereen neljä kaupunginosaa; Tullinaukion, Kalevanharjun, Ratinan sekä Kyttälän.  "Rata railona aukeaa" ei hankkeen toteutumisen jälkeen enää ole todellisuutta!

 

Uusia autopaikkoja hankkeen toteutuminen tulee tarvitsemaan n. tuhat ja se määrä on niitä tarkoitus myös rakentaa. Hämpin Parkin toteutuminen, Ratinan alueelle suunnitellut lisäpaikat ja tarvittaessa myös Tullintorin paikoitustilat tulevat varmistamaan, että autopaikat riittävät.

 

Keskustelun aikana esitettiin erittäin hyvä kysymys.

 

Kysymyksen johdannossa kysyjä totesi, että autot ovat vallanneet Tampereella kevyen liikenteen väylät. Tällä kysyjä tarkoitti, että huoltoajoneuvoliikenne on monin paikoin vallannut kevyen liikenteen väylät. Pyöräteille ja jalkakäytäville pysäköidyt - joskus tuntuu, että kyse on pitkäaikaispysäköinnistä - kaljakuppiloihin olutta tuovat jakeluautot ovat vallanneet esim. Hämeenkadun jalkakäytävät.

 

Käykö samoin myös Tampereen Kannella ja Keskusareenalla oli kysyjän ytimeen osuva kysymys.

 

Rikard Bjurström vastasi, että huoltoajoneuvot ohjataan maan pinnan eli rautatien tasolle. Tavarat puretaan ajoneuvoista siellä ja sitten ne kuljetetaan suurilla tavarahisseillä perille. Tavarahissit ovat kookkaita, sillä niihin mahtuvat mm. jään kunnossapitoon tarkoitetut laitteet. Näin menetellen huoltoajoneuvot eivät häiritse kevyttä liikennettä.

 

On ihailtava hankkeen puuhahenkilöitä, sillä he ovat osanneet nivoa hankkeeseen myös Tampereen ECO2-hankkeen. Näin hankkeelle on taattu entistä laajempi kannatus.

 

Olisi ollut helppo arvata, että saamme lähipäivinä kuulla tutkimuksesta, että Keskusareena on paljon ilmastoystävällisempi kuin nykyinen Hakametsän halli. Näin kuulemma tulee tapahtumaankin - nyt jäämme odottelemaan tutkimuksen julkistamista!

 

Yleisötilaisuudessa oli hyvä tunnelma. Sitä ei haitannut edes se, että jossain vaiheessa keskustelu oli muuttua arkkitehtien väliseksi nokitteluksi.

 

Nettikansan hampaattomuudesta kertoo, että yhtään poikkipuolista sanaa hankkeesta ei kukaan esittänyt. Netissä kyllä torjutaan nimimerkin takaa monet hyvät ideat, mutta vaikuttamisen paikalla ollaan hiljaa. Hiljaa oleminen vaikuttamisen hetkellä mahdollistaa sen, että jälkeenpäin voi arvostella tehtyjä päätöksiä.

 

Täytyy vielä todeta, että nostin käteni ylös, kun tilaisuuden puheenjohtajana toiminut apulaispormestari Timo Hanhilahti pyysi nostamaan kätensä niiden, jotka kannattavat hankkeen eteenpäinviemistä.

 

-Esko Erkkilä-

Miksi koordinaatio ei pelaa?

Tiistai 9.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on tänään illalla eli tiistaina marraskuun 9. päivänä monta mielenkiintoista tapahtumaa.

 

Ongelmana on se, että ne ovat samanaikaisesti.

 

Erityisesti harmittelen, että Pormestarin asukasilta Pääkirjasto Metsossa sekä Keskusareenasta ja radan ylle rakennettavista muista rakennuksista keskusteleva yleisötilaisuus järjestetään täsmälleen samaan aikaan.

 

Pormestari Timo P. Niemisen asukasillat ovat aina olleet mielenkiintoisia ja niissä kuulee kaupunkilaisten kannalta tärkeitä asioita.

 

Ennakkotiedot kertovat, että Keskusareenaan liittyvän yleisötilaisuuden puheenjohtajana toimii apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Nämä kaksi tilaisuutta ovat illan tilaisuuksista ehdottomia ylivetoja, mutta myös Valtuustosalissa olisi mielenkiintoinen tilaisuus samaan aikaan, sillä siellä Tampereen kaupunki järjestää EU:n köyhyyden ja syrjäytymisen teemavuoden merkeissä Hyvinvointi ja köyhyys -seminaarin.

 
Seminaari käsittelee ajankohtaista asiaa, sillä siellä esitellään viime vuonna Tampereella tehtyä köyhyysselvitystä sekä menossa olevaa Tampereen yliopiston jatkotutkimusta. Tilaisuudessa kuullaan myös työntekijöiden ja kolmannen sektorin näkemyksiä köyhyyden ilmenemisestä tamperelaisten arjessa ja keskustellaan aiheesta paneelissa. Myös kuntalaiset voivat esittää mielipiteensä.

 

Hyvinvointi ja köyhyys-seminaarin painoarvoa nostaa se, että sen avaa apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen.

Seminaarin mielenkiintoa lisää se, että Valtuustosalin aulassa voi ennen seminaaria tutustua Ihmisen kuva -yhteisötaideprojektin näyttelyyn. Näyttelyssä on esillä omakuvahahmoja ja niiden tarinoita lokakuussa järjestetyistä työpajoista.

Joudun antamaan Tampereen kaupungin virkahenkilöille pitkän miinuksen siitä, että koordinaatio eri päättäjien kesken ei ole toiminut. Näin merkittävät tilaisuudet olisi ehdottomasti pitänyt ajoittaa siten, että ne eivät olisi päällekkäin.

Tilanne merkitsee, että kaupunkilaisten on priorisoitava menonsa.

Valitsen iltamenokseni apulaispormestari Timo Hanhilahden puheenjohdolla toteutettavan yleisötilaisuuden, jossa käsitellään Tampereen kaikkien aikojen suurinta rakennushanketta - Kantta ja Keskusareenaa.

Kansi ja Keskusareena-hanke ovat saaneet laajaa kansalaiskannustusta, mutta eiköhän tänään illalla ole joukossa epäileviäkin Tuomaita. Se on hyvä, sillä ainahan myös jarrumiehiä tarvitaan!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Kansi- ja Keskusareena -hanketta ei saa pilata kiireellä

Lauantai 6.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Arkkitehti Daniel Libeskind´n suunnitelma Tampereen Kannen ja Keskusareenan toteuttamiseksi julkistettiin keskiviikkona 3. marraskuuta 2010.

 

Olin jutuissa usean puolueen ja eri tahon kanssa julkistamista seuranneena päivänä ja kaikki olivat innostuneita suunnitelmasta.

Innostunut olen myös minä.

 

Julkisuudessa on esitetty toiveita, että Keskusareenan pitäisi olla valmis vuoden 2013 jääkiekon MM-kisoihin mennessä.

 

Pidän kiekkokansan aikatauluajatuksia perusteettomina.

 

Jääkiekon erilaisia turnauksia tulee ja menee, mutta Tampereelle rakennettava Kansi- ja Keskusareena on ainutlaatuinen vuosikymmeniä - ehkä yli sata vuotta kestävä aikaansaannos ja sen kunnollista toteutumista eivät yhdet jääkiekkokisat saa vaarantaa.

 

Suunniteltakoot Tampereen kautta aikain merkittävin rakennushanke kunnolla ja toteutetaan se sillä aikataululla, joka on järkevä.

Kiekkokansa sopeutukoot tähän!

 

-Esko Erkkilä-

Jyviä vai akanoita kasvukauden päättäjäisissä Ikaalisten Kylpylässä

Perjantai 5.11.2010 - -Esko Erkkilä-

MTK-Pirkanmaa ja sen tuottajayhdistykset Hämeenkyröstä, Ikaalisista, Mouhijärvi-Suodennniemeltä ja Viljakkalasta järjestivät Kasvukauden päättäjäiset Ikaalisten kylpylässä 30.10.2010.

Mukana oli pirkanmaalaisia ensi kevään eduskuntavaalien ehdokkaita. Ehdokkaat vastasivat paneelikeskustelussa yleisökysymyksiin ja samalla kertoivat omia vaalilupauksiaan.

Paneelissa olivat mukana:

Eveliina Asikainen  Vihreät
Arto Pirttilahti         Keskusta
Matti Äijö                 Keskusta
Arto Satonen            Kokoomus
Marko Taipale        Kokoomus
Lea Mäkipää           Perussuomalaiset
Miska Paulorinne   SDP   

Paneelissa puheenjohtajana ja tilaisuuden juontajana toimi MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski.

 

Paneelin puheenjohtaja esitti panelisteille puolisen tusinaa kysymyksiä

 

1. Mikä yksi asia pitäisi saada seuraavaan hallitusohjelmaan?

 

Maaseudun asuttuna pitäminen, infran ylläpito maakunnissa, sukupolven vaihdokseen liittyvät kysymykset ja se, että kaikilla on oltava oikeus palveluihin, olivat päällimmäisenä mielessä panelisteilla.

 

2. Mikä olisi paras hallituspohja vaalien jälkeen ja mitkä kaksi henkilöä haluaisit ministereiksi Pirkanmaalta (toinen ministereistä saa olla omasta puolueesta)?

 

Nykyinen hallituspohja sai hallituspuolueiden edustajilta suurimman kannatuksen. Pirkanmaalaisista ministereistä suurinta luottamusta panelistien keskuudessa nauttivat Arto Pirttilahti ja Arto Satonen.

 

Hämmennystä herätti, että Arto Satonen sanoi kannattavansa nykyistä hallituspohjaa, mutta silti hän ehdotteli ministeriksi SDP:n Pia Viitasta! Todellinen poliitikko - tekee läjän eri paikkaan kuin kykkii!

 

3. Onko Suomen oltava ympäristö- ja ilmastoasioissa edelläkävijä?

 

Ainoastaan SDP:n Miska Paulorinne ja Vihreiden Eveliina Asikainen poikkesivat valtavirrasta ja liputtivat Suomen mallioppiluuden puolesta.

 

Keskustan Pirttilahti ja Äijö totesivat, että Suomen kilpailukyky pitää ensisijaisesti turvata ja emme voi olla paavillisempia kuin paavi. Myös kokoomuksen Arto Satonen oli samoilla linjoilla ja totesi, että mallioppilaana oleminen on liian kallista.

 

4: Tarvitaanko ruuantuotannon kaksinkertaistamiseen (globaalisti) GMO-tekniikkaa?

 

Puheenjohtaja oli onnistunut laatimaan kysymystekstinsä niin kinkkisesti, että vastaajat ja yleisö eivät pysyneet kaikilta osin kärryillä tärkeässä kysymyksessä.

 

Panelistien selittävät sanat kuitenkin selvensivät lähes kaikkien mielipiteet.

 

Äijö halusi asian uudelleen tarkasteltavaksi ja Pirttilahti linjasi, että GMO:sta ei saa tulla yksityisten firmojen kultakaivosta.

 

Satosen mukaan GMO:ta ei voida hyväksyä automaattisesti, mutta sitä ei saa sulkea poiskaan keinovalikoimasta.

 

Järkeviä sanoja Äijöltä, Pirttilahdelta ja Satoselta.

 

5. Mitkä olisivat konkreettisia keinoja, jotta maatalouden kannattavaisuus paranisi?

 

Tuottajahintojen korottaminen sille tasolle, että alkutuotanto voisi jatkua kannattavasti, oli usean panelistin mielipide. Pirttilahti havainnollisti tilannetta ja peräänkuulutti rehuviljahintojen puolitoistakertaistumisen merkitystä kotieläintalouden ongelmiin.

 

Kokoomuksen Marko Taipale vaati aiheellisesti osuusteurastamoiden hallintoelinten jämäköitymistä.

 

Tilojen hyvinvoinnista huolehtinen, tieteen ja teknologian hyödyntäminen, alkutuotannon neuvotteluvoiman lisääminen ja kaupan ylivallasta luopumisen nähtiin esimerkkeinä käytännön toimenpiteinä maatalouden kannattavaisuuden kohentamisessa.

 

6. Tiivistysrakentaminen; miten sen haitat kompensoidaan maaseudulle?

 

Matti Äijö tiivisti ongelman: Maaseutu autioituu, sosiaalinen verkosto maaseudun ihmisiltä katoaa, tiloja voi jatkossakin olla, mutta ei ihmisiä, tiloille ei saada emäntiä, kilpailutus vie maaseudulta postit.

 

Vihreiden Eveliina Asikainen muistutti, että maaseutuja on monenlaisia; lähellä kaupunkia sijaitseva maaseutu voi olla osa kaupunkiseutua, eri alueilla tarvitaan erilaisia päätöksiä. Sopii toivoa, että Eveliinan ajatukset saisivat laajemmaltikin tilaa Vihreiden ajatusmaailmassa!

 

Kokoomuksen Marko Taipale kunnostautui, kun hän asettui poikkiteloin puolueensa asuntoministerin linjauksille: "Ministeri Vapaavuoren esityksistä palveluvyöhykkeiksi sanoudun jyrkästi eroon!" Löytyy kokoomuksesta sentään järkipuhujiakin!

 

 

Keskustan Arto Pirttilahti kiteytti, että maakunnan keskusseutu ponnistelee tiivistysrakentamisen perässä demarivetoisesti. Pirttilahti peräänkuulutti joustavia kuntarajoja, siten että palveluja saadaan läheltä, vaikka ehkä naapurikunnasta.

 

Loppupuheenvuoroissa…

 

…panelistit olivat yksimielisiä siitä, että maakunnan äänen pitää kuulua ja perustuotannon on oltava kannattavaa. Pirttilahti tiivisti, että yrittäjyys ja perheyrittäjyys pitää saada kunniaan.

 

Matti Äijö korosti, että kiinteistöveroa ei pidä maa- ja metsätaloudelle suunnitella. Hän sai ajatukselleen vahvaa taustatukea Eveliina Asikaiselta, joka totesi, että kiinteistövero ei kuulu suomalaisiin metsiin, sillä se rajoittaisi jokamiehen oikeuksia.

 

Ikaalisten puolitoistatuntinen vaalipaneeli oli lähtölaukaus huhtivaalien kampanjoinnille.

 

Kiitos MTK-Pirkanmaalle mainion tilaisuuden järjestämisestä!

 

-Esko Erkkilä-

Sosialismisusi kokoomuslampaan vaatteissa

Torstai 4.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Kokoomuksen helsinkiläisministeri Jan Vapaavuori on tullut julkisuuteen ERA17 eli "Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017" -mietinnön kanssa.

Mietintö on saanut vähän julkisuutta osakseen ja se lienee ollut ministeri Vapaavuoren ja hänen hengenheimolaistensa tarkoituskin. Vapaavuori aikoo hiljaisuudessa hyväksyttää syrjäseutuja sekä maaseutua halveksivan kannanottonsa ja saada sen päättäjien viralliseksi kannanotoksi.

ERA17 -mietinnön ydin on palveluvyöhykemalli. Palveluvyöhykemallin keskeinen ajatus on se, että täydet palvelut yhteiskunnan kustannuksella saavat ainoastaan tiivistysrakentamisen ytimessä asuvat kansalaiset. Mitä kauempana ydinkeskustasta asut, sitä enemmän maksat omasta pussistasi yhteiskunnan palveluista!

Voidaan siis todeta, että todellinen sosialismisusi on liikkeellä kokoomusministeri Vapaavuoren ilmiasussa!

Ministeri Vapaavuoren ajatuksia eivät jaa edes järkikokoomuslaiset ja siitä saimme vakuuttavan todisteen, kun Kokoomuksen pirkanmaalainen kansanedustajaehdokas Marko Taipale kertoi Ikaalisissa 30.10.2010 järjestetyssä vaalipaneelissa sanoutuvansa jyrkästi erimieliseksi ministeri Vapaavuoren ajatuksenjuoksusta.

Ihmettelin, että Kokoomuksen kokenut valtiopäivämies Arto Satonen oli samassa vaalipaneelissa hiljaa Vapaavuoren mietteistä.

Kannattaako Kokoomuksen maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Satonen ministeri Vapaavuoren näkemyksiä?

Onko Vapaavuoren ajatuksenjuoksulla laajempaakin kannatusta Kokoomuksen riveissä?

Asia olisi nyt kerrottava, jotta kansa osaisi äänestyskopin hiljaisuudessa tehdä oikeat johtopäätökset.

Maaseudun Tulevaisuus-lehdessä kolumnisti Jukka Pasonen loi ministeri Vapaavuoren esitykselle käytännön näkökulman, kun hän maalasi, että alakoululaisille joudutaan laittamaan koululle majoitustilat kouluviikon ajaksi. Eihän pitkämatkalaisia alakoululaisia Vapaavuoren ajattelun mukaan kannata viikolla kuljettaa kotiin, vaan heidät majoitetaan koulun tiloihin.

Pasonen toteaa kirjoituksessaan valmiit normit Vapaavuoren haluaman mallin majoitustilavaatimuksiksi; alakoululaisille 1 neliömetri omaa tilaa, yläkoululaisille 1,2 neliömetriä ja lukiolaisille tai ammattikoululaisille Vapaavuoren mallissa suosittelee Pasonen peräti 1,4 neliömetriä omaa tilaa.

Vapaavuorta miellyttänee se, että Pasosen mukaan suurissa kaupungeissa voidaan poikkeuksellisesti joustaa tästä säännöstä ja kustantaa ratikkalippu!

Vapaavuoren ajatuksia kannattavat varmaa ne, jotka ajavat Tampereelle ratikkaratkaisua kuin käärmettä pyssyyn - he saisivat silloin jälkikasvunsa koulusta kotiin yöpymään viikollakin.

Nostan hattua Pirkanmaan Kokoomuksen listoilla ehdokkaana olevalle Marko Taipaleelle - hän kun uskaltaa olla eri mieltä Kokoomuksen (sosialisti)ministeri Jan Vapaavuoren kanssa!

-Esko Erkkilä-

Turhake pääpalkintona Suomen Luonto-lehden "Vuoden turhake 2010" -kisassa

Keskiviikko 3.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Luonnossuojeluliiton julkaisema Suomen Luonto-niminen lehti on yhdentoista vuoden ajan järjestänyt äänestyksen, jossa kansalaiset ovat saaneet äänestään vuoden turhaketta.

Äänestyksen tulokset ovat pääsääntöisesti olleet onnistuneita, mutta todellisia floppejakin Suomen Luonnonsuojeluliitolle Suomen Luonto-lehden kautta on "äänestyksissä" tapahtunut.

Pahin floppi oli ensimmäisen turhakkeen valinta, jossa turhakkeen kunnian vuonna 2000 sai lehtipuhallin.

Lehtipuhallin on Viherpeukalon yksi parhaimmista työkaluista. Sillä on tehokasta käyttöä puutarhassa melkein läpi vuoden. Lehtipuhallin lisälaitteineen (esim. siihen saatavan kasvinsuojeluaineiden levitysmahdollisuuden kanssa) on ehkä kaikkein paras Viherpeukalon työväline puutarhassa ja pihatöissä.

Nyt Suomen Luonnonsuojeluliitto on mennyt todella halpaan, kun se on valinnut vuoden 2010 turhake-äänestyksensä palkinnoksi taittopyörän. Taittopyörän myyntimiehet ovat vieneet Suomen Luonnonsuojeluliiton päättäjiä, kuten sitä kuuluisaa sammakkoa viedään äkeen alla!

Taittopyörää turhempaa vempelettä on vaikea löytää.

Taittopyörän valitseminen kuluvan vuoden turhake-äänestyksen yleisöpalkinnoksi murentaa Suomen Luonnonsuojeluliiton uskottavuutta.

Harmillista, mutta totta.

Osallistuin turhakkeen valintaäänestykseen ja on itsestään selvää, että äänestin kuluvan vuoden turhakkeeksi taittopyörää.

-Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan Pirkanmaan eduskuntavaaliehdokkaiden tilaisuus sai väen liikkeelle Tampereella

Tiistai 2.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskusta järjesti yleisötilaisuuden Tampereen Keskustorilla marraskuun 1. päivänä.

Tilaisuudessa olivat läsnä monet Suomen Keskustan Pirkanmaan eduskuntavaaliehdokkaat.

Ehdokkaista olivat paikalla mm.

•                    Vilhartti Hanhilahti Tampereelta

•                    Matias Hilden Pälkäneeltä

•                    Hanna Holma Kangasalta

•                    Tarmo Niemenmaa Tampereelta

•                    Jouni Ovaska Hämeenkyröstä

•                    Arto Pirttilahti Mänttä-Vilppulasta

•                    Matti Äijö Ikaalisista

 

Väkeä Raatihuoneen nurkille tuli niin paljon, että ehdokkaat oli "merkittävä" ilmapalloilla, jotta halukkaat pääsivät kertomaan viestinsä Keskustan eduskuntavaaliehdokkaille.

Keskusteluissa käsiteltiin monia ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä. Eläkeiän nostaminen, jätevesikysymys, työssä jaksaminen, lapsiperheiden toimeentuloon liittyvät seikat, työttömyys ja heikompiosaisten pärjääminen olivat keskusteluaiheiden kärkeä - näihin keskustalaiset kansanedustajaehdokkaat kertoivat kysyjille oman mielipiteensä.

Keskustorille saapuneiden pirkanmaalaisten yksimielinen toive oli, että Suomen Keskustan eduskuntavaaliehdokkaat olisivat äänestäjien tavoitettavissa erilaisissa tapahtumissa vaalikampanjoiden nyt alettua.

Suomen Keskustan tarjoamaa hernekeittoa kehuttiin hyväksi. Hernekeiton "kyytipojaksi" tarjoiltu sipulimurska ja kotitekoinen sinappi saivat monilta tunnustusta.

Keskustan yleisötapahtuman saama suosio laittaa Suomen Keskustaa miettimään, että vastaavia yleisötapahtumia Tampereella tarvitaan jatkossakin.

Katso kuvia tilaisuudesta www.pirkanmaankeskusta.net sivuilta. Kuviin löydät polkua "Kuva-albumi"-> "Keskustorilla soppatarjoilu".

-Esko Erkkilä

ECO2-hanke oli valinnut mielipidekyselynsä vastausvaihtoehdoiksi vain tarkoitukseensa sopivia vaihtoehtoja

Maanantai 1.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen "ECO2 Ekotehokas Tampere 2020" oli mukana Pirkkahallissa Energia 10- messuilla 26…28.10.2010.

ECO2 toteutti osastollaan mielipidetiedustelun, jonka kaikki vastausvaihtoehdot oli tiukasti rajattu näytteilleasettajalle mieleisiksi.

Kysymys kuului:

Mikä on paras tapa vähentää kasvihuonepäästöjä Tampereella?

Vastausvaihtoehtoina olivat mahdollisia:

A) Autoton keskusta ja pyöräilyn ja kävelyn edistäminen

B) Ratikkalinjaston nopeutettu rakentaminen

C) Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja laajenemisen estäminen

D) Vain passiivienergiatalotasoista uudisrakentamista

E) Turpeen korvaaminen uusiutuvalla energialla

F) Hajautetun aurinko- ja tuulienergian tuotannon tukeminen

Toki viimeisenä vastausvaihtoehtona oli;

G) Joku muu, mikä?

Koska ECO2-hankkeessa on kyse tamperelaisten veronmaksajien rahoittamasta hankkeesta, oli luonnollista, että vastasin kysymyksiin.

Yhtä luonnollista oli, että pidin kohtaa G oikeana.

Täsmensin vastaustani muutamalla esimerkillä:

1) Seutuyhteistyön kehittäminen

2) Hajarakentamiseen kannustaminen

3) Etätyöhön kannustaminen

Pidän valitettavana, että vastausvaihtoehdot olivat perin asenteellisia. Tuli elävästi mieleen vanha kysymys: "Joko olette lopettaneet vaimonne pahoinpitelyn?"

Toivon, että tulevaisuudessa löydän aikaa ja tilaa tarkemmin perustella omia näkemyksiäni asiassa. Aivan tärkeimmällä sijalla perustelujeni kertominen ei toki ole, sillä Tampereella ja Pirkanmaalla on paljon tärkeämpiäkin asioita, joita pitäisi käsitellä.

-Esko Erkkilä-

Asiamiesillan anti oli mielenkiintoinen

Lauantai 30.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin palveluksessa olevat asiamiehet esittelivät toimintaansa kaupungin valtuustosalissa 25.10.2010 järjestetyssä tilaisuudessa.

Tilaisuudessa esiintyivät lapsiasiamies, potilasasiamies, sosiaaliasiamies sekä vammais- ja esteettömyysasiamies.

Kaupungin palkkalistoilla on myös EU-asiamies, mutta hänen toimenkuvansa poikkeaa niin paljon muiden asiamiesten tehtävistä, että hänen toimintaansa ei nyt esitelty.

Läsnä oli yli kolmisenkymmentä kaupunkilaista ja minä yksi kiinnostuneista.

Tilaisuudesta poissa ollut EU-asiamies on nimeltään Jukka Järvinen. Hänen tehtävänään on etsiä rahoitusratkaisuja Tampereen kaupungille EU:sta.

Ainakin paikalla olleiden asiamiesten korkea esimies on johtaja Lasse Eskonen.

Asiamiestoiminnan esittelyn aloitti lapsiasiamies Tiia Heinäsuo ja käsittelenkin tässä ainoastaan lapsiasiamiehen toimintaa.

Lapsiasiamiehen virka on kunnille vapaaehtoinen, mutta Tampereen kaupunginvaltuusto on jo 02.01.2003 päättänyt perustaa lapsiasiamiehen viran.

Lapsiasiamiehen tehtävät ovat "poikkihallinnollisia", sillä hän tekee yhteistoimintaa eri hallintokuntien kanssa.

Lapsiasiamiehen toimenkuvaan kuuluu alle 18-vuotiaiden lasten asiat, mutta Tiia Heinäsuo kertoi, että hänen oman tulkintansa mukaan toiminnan piiriin kuluvat alle 28-vuotiaat tamperelaiset. Laajempi ikätulkinta perustuu eräisiin määräyksiin, joissa vasta 29-vuotias "vapautuu" lapsuuden ja nuoruuden ikä-statuksesta!

Päivähoito-, perusopetus-, toisen asteen koulutus-, neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut kuuluvat itsestään selvyyksinä lapsiasiamiehen tehtäväkenttään.

Tärkeänä yhteistoiminnan sarkana lapsiasiamies Heinäsuo toi esille kolmannen sektorin. On selvää, että lukuisten järjestöjen, seurakuntien sekä muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistoiminta on keskeistä lasten maailmassa työskentelevälle viranhaltijalle.

Esimerkkinä Tiia Heinäluoma mainitsi marraskuun 14. päivänä Tampere-talossa järjestettävän LOP-tapahtuman. Kyse on Lapsen Oikeuksien Perhetapahtumasta, jossa on mielenkiintoista koettavaa koko perheelle.

Lapsiasiamies on sillanrakentaja eri tahojen välillä.

Hän ei ole juristi eikä sosiaalityöntekijä. Lapsiasiamies ei myöskään korvaa vakiintuneita valitus-, neuvonta- tai vaikuttamisväyliä.

Tampereella on lapsilta kysytty, että mitä lapsipoliittinen ohjelma merkitsee käytännössä.

Anni - 8-vuotta - on vastauksena todennut. "Miten sen nyt voisi sanoa niin kuin lapsen kielellä? Se tarkoittaa ohjelmaa lapsille, joka sisältää leikkimistä ja tanssia."

Tytti - 2 1/2 -vuotta - on puolestaan todennut lyhyesti: "Karkkien syömistä."

Oli mielenkiintoista kuulla omakohtaista kokemusta lapsista omaavan lapsiasiamiehen esitys työstään! Toivottavasti tieto lapsiasiamiehen toiminnasta tavoittaa tietoa tarvitsevat nuoret perheet.

-Esko Erkkilä-

Lahdesjärven osayleiskaava merkitsee tavatonta uhkaa Palokallion, Peltolammin ja Multisillan asukkaille

Sunnuntai 24.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Lahdesjärven-Lakalaivan osayleiskaava jaettiin virkamiesten vastustuksesta huolimatta kahtia Lahdesjärven ja Lakalaivan osayleiskaavoiksi. Luottamushenkilöt näyttivät, että mikä taho kaupungissa tekee päätökset.

 

Kaavat jakamalla eteläisen Tampereen kehittyminen on mahdollista, mutta runsaasti haasteita riittää jaetussakin kaavaratkaisussa.

 

Lahdesjärven alue käsittää moottoritien itäpuoliset alueet nykyisen Ikean tontin pohjois- ja eteläpuolella. Lähialueen asukkaiden kannalta suurimmat uhat ovat Ikean eteläpuolista aluetta koskevat suunnitelmat.

 

Alueella on louhittavaa kalliota paikoitellen jopa seitsemän (7) metrin paksuudelta ja louhittava määrä saattaa asettua tasolle 1.000.000 kiintokuutiometriä!

 

Kiintokuutiometrimäärä pitää kertoa kolmella, jotta päästään louhintamäärän tonneihin. Miljoona kiintokuutiometriä kalliolouhintaa merkitsee siis kolme miljoonaa tonnia louhetta!

 

Louhe on ajettava pois jatkokäsittely- tai loppusijoituspaikalle - Tampereella loppusijoituspaikat ovat vähissä ja sen vuoksi kalliolouhe joudutaan useimmiten varastoimaan jatkokäsittelypaikalle. Siellä louhe murskataan pienemmäksi ja sitten joskus myöhemmin ajetaan loppusijoituspaikalle.

 

Kalliolohkareitten murskaaminen on ympäröivän asutuksen kannalta suuri rasitus. Hydraulivasaroiden jatkuva säksätys lähes vuorokauden ympäri tuli meille palokalliolaisille tutuksi niiden runsaan kymmenen vuoden aikana, jona kalliolouheen "jatkojalostamista" tapahtui nykyisellä Ikean paikalla. Emme soisi vastaavaa kokemusta kenellekään toiselle.

 

Pahinta Lahdesjärven kaavan toteuttamisessa tulevat olemaan Tampereen massiivisimmat räjäytystyöt ehkä kautta aikain. Tuskin milloinkaan ennen samalla alueella Tampereella on louhittu kalliota miljoonaa kuutiometriä.

 

Miten Tampereen kaupunki aikoo korvata Multisillan, Peltolammin ja Palokallion alueelle rakennetuille omakotitaloille aiheutuvat Lahdesjärven alueen räjäytystöistä aiheutuvat vauriot? Kokemukset Ikea-räjäytysten korvaamisesta ovat perin heiveröiset, vaikka meillä olikin erillissopimus räjäytysvahinkojen korvaamisesta.

 

Vähin, miten alueen asukkaat voivat tuleviin talojensa vaurioihin varautua on se, että velvoitetaan Tampereen kaupunki suosittamaan ennakkotarkastukset taloissa, jotta ainakin syntyvät vahingot voidaan luotettavasti todentaa. Korvausten saaminen onkin sitten kokonaan toinen juttu, mutta vahinkojen todentaminen on korvausvaatimusten ehdoton edellytys.

 

-Esko Erkkilä-

Kylmää kyytiä kaavoitusillassa Peltolammin yleissuunnitelmasta

Lauantai 23.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari järjesti kaavoitusillan 13.lokakuutaTampereen Normaalikoululla. Tilaisuudessa olivat alustamassa yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi ja arkkitehti Elina Karppinen.

 

Tilaisuudessa keskityttiin eteläistä Tamperetta koskeviin kaavoihin ja kaavahankkeisiin.

 

Ennakko-odotukset kaavaillan annista olivat laihat, mutta illan anti oli etelä-tamperelaisten kannalta paljon laihojakin odotuksia kylmempi.

 

Keskityn tässä kirjoituksessa Peltolammin yleissuunnitelmaan liittyviin näkökohtiin.

 

Virkahenkilöt ovat laatineet Peltolammin aluetta koskevan yleissuunnitelman, joka perustuu viihtyisän Peltolammin alueen tiivistysrakentamiseen.

 

Yleissuunnitelma on ohjeellinen ja sillä ei ole kaavan statusta.

 

Yleissuunnitelmaan kirjatut hankkeet etenevät asemakaavoiksi, joten peli on yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen asukasvinkkelistä tosiasiassa menetetty.

 

Asemakaavaa voi pyytää taloyhtiö tai hankekehittäjä. Kysyin, että mikä tai kuka on hankekehittäjä?

 

Yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi vastasi, että hankekehittäjä voi olla esim. rakennusliike. Kangasniemen vastaus osoitti todeksi asukkaiden pahimmat ounastelut eli Peltolammin yleissuunnitelman tosiasiallisina tiivistysrakentamisen taustapiruina ovat rakennusliikkeet.

 

Tilaisuudessa herätti huomiota ja pelkoa se, että arkkitehtien esityksissä vilahti aivan liian monta kertaa nimi NCC - Peltolammin tiivistysrakentaminen lienee kabineteissa jo päätetty NCC:n reviiriin kuuluvaksi bisnesalueeksi.

 

Tilaisuudessa herätti suurta ihmetystä, että lentomelualueelle arkkitehdit ovat laatineet silmää räpäyttämättä uusia asuntoja. Yleiskaava-arkkitehti Kangasniemi toki totesi Valtioneuvoston päätöksen kieltävän lisäämästä asuntoja lentomelualueelle. Miksi määräystä Peltolammin yleissuunnitelmassa ei ole noudatettu?

 

Yleissuunnitelmassa tiivistysrakentamista on esitetty nykyisen Siwan sekä Peltolammintorin läheisyyden lisäksi Säästäjäntorin ympäristöön. Näistä alueista jopa arkkitehtien kartoissa Siwan sekä Peltolammintorin alueet oli merkitty lentomelualueeksi. Todellisuudessa myös Säästäjäntori kuuluu lentomelualueeseen, mutta "hallinnollisella" päätöksellä se on rajattu sen ulkopuolelle.

 

Tilaisuudessa tuli yleisön toimesta esille, että lentomelualueiden rajoja muutellaan mielivaltaisesti kartoilla - tosiasiallisesti lentomelualuetta ei voi pienentää. Tampereella Tampere-pirkkalan lentokentän lentomelualue itäisellä laskeutumisreitillä alkaa jo Hallilasta ja jatkuu voimistuvana lentokentän itäpäätyyn saakka.

 

Hornet-melusta arkkitehti Karppinen esitti käsittämättömän mielipiteen, että eihän Hornet-melua koko ajan kuulu! Kaikille lienee selvää, että Hornet-kalusto ei koko aikaa ole laskeutumassa Peltolammin yllä, joten kaikkea sitä arkkitehdin päässä liikkuukin!

 

Pidän hyvin valitettavana, että Peltolammin yleissuunnitelma on laadittu vastoin Valtioneuvoston lentomelulinjausta. Arkkitehtien toivoisi nykyistä paremmin tutustuvan Suomen lainsäädäntöön ja noudattavan siellä määrättyjä periaatteita ja säädöksiä.

 

-Esko Erkkilä-

Raision Elovena-tyttö, Pauligin Paula-tyttö ja Veikkauksen Lotto-tyttö ovat mukana Naisjärjestöjen Keskusliiton kokoamassa näyttelyssä, joka kiertää maakuntakirjastoissa

Perjantai 22.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Naisjärjestöjen Keskusliiton satavuotisjuhlanäyttely kiertää maakuntakirjastoja ja ensimmäisenä esiintymispaikkana oli Kirjastotalo Metso Tampereella. Näyttely oli esillä Metsossa 11.–22.10.2011 välisen ajan.

 

Tampereen jälkeen näyttely matkaa Jyväskylään, Kouvolaan ja Turkuun.

 

Tutustuin mielenkiintoiseen näyttelyyn Kirjastotalo Metson ylätasanteella.

 

Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 62 naisjärjestöä. Nimeltään mielenkiintoisin jäsenjärjestö mielestäni on Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistys ry. Kyseisen yhdistyksen kattojärjestö Naisjärjestöjen Keskusliiton ohella on Karjalan Liitto.

Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajana toimii kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila

 

Näyttelyssä ovat esillä lähes luonnollisen kokoisina pahvikuvina mm. Hedvig Gebhart, Maja Genetz, Hanna Rothmann, Helmi Tengen ja Tyyni Tuulio.

On myönnettävä, että osa näistä naisista oli minulle outoja, mutta "nettitiedustelun" avulla tutustuin heihin. Merkittäviä naisia kaikki!

 

Myös seuraavat tunnetut naiset ovat pahvikuvina esillä:

 

 

Marjatta Väänänen

 

Inkeri Anttila

 

 

Helvi Sipilä

 

 

Hieman hämmentävää, mutta hyvinkin ymmärrettävää, että myös seuraavat ”naiset” ovat saaneet pahvikuvansa näyttelyyn:

 

Elovena-tyttö

 

 

Paula-tyttö

 

 

Lotto-tyttö

 

Tampereen osalta näyttely alkaa olla ohi, mutta edellä lueteltuihin kaupunkeihin se on vasta tulossa.

 

Kannattaa mennä tutustumaan!

 

-Esko Erkkilä-

  

Hämeenkyröstä ja Ikaalisista pyrkii päteviä ehdokkaita eduskuntaan

Torstai 21.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan Hämeenkyrön kunnallisjärjestön 60-vuotistupaillassa sain kuulla ja nähdä päteviä henkilöitä, jotka ovat ehdolla eduskuntaan huhtivaaleissa 2011.

 

Edustin tupaillassa Suomen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestöä ja oli ilo kuulla ehdokkaita, jotka varmaan tulevat saamaan paljon ääniä tulevissa eduskuntavaaleissa.

 

Toivon, että pöytävieruskaverini Antti Jokisen toive kahdesta uudesta hämeenkyröläisestä kansanedustajasta toteutuu - mielelläni näen myös ikaalislaisen Matti Äijön tulevana kansanedustajana.

 

Suomen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnan jäsenenä toivon, että myös mahdollisimman moni tamperelainen Keskustan eduskuntavaaliehdokas yltää eduskuntapaikkaan.

 

Hämeenkyrön kunnallisjärjestön 60-vuotistupaillassa oli mandaattinsa uusimiseen pyrkivä kansanedustaja Mikko Alatalo paikalla. Istuvista kansanedustajista paikalla oli myös Klaus Pentti, mutta hän ei ole asettunut ehdokkaaksi huhtivaaleissa.

 

---------------

 

Ikaalislainen Matti Äijö aloitti uusien eduskuntavaaliehdokkaiden esiintymisen.

 

Äijö on Pirkanmaan Metsäkeskuksen palveluksessa ja hänen työpöytänsä sijaitsee Hämeenkyrössä.

 

Matti Äijö on kokenut kunnallismies, sillä hänellä on menossa kahdeksas kausi Ikaalisten kaupunginvaltuustossa. Hän toimii tällä hetkellä Ikaalisten kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

 

Muista merkittävistä luottamustoimista Äijöllä on Metsäliiton hallintoneuvoston jäsenyys.

 

Olin mielissäni, kun Äijö totesi, että mitkään rahat eivät yhteiskunnalla riitä, jos kaikki asiat pitää yhteiskunnan toimesta järjestää.

 

Matti Äijön nimi esiintyy lukemattomia kertoja erilaisten liikuntatapahtumien tulosluetteloiden kärkipäässä. Liikunta onkin kunnallispolitiikan ohella alue, johon Äijö on ehtinyt paneutua. Onnistuminen eduskuntavaaleissa luo hänelle uuden painopistealueen - valtakunnan politiikan!

 

-----------------

 

Hämeenkyröläinen Päivi Hiltunen on saanut politiikan kärpäsenpureman jo lapsena, sillä hänen isänsä Klaus Pentti on kahden kauden kansanedustaja. Päivin isoisä Arvo Pentti oli kansanedustajana kolme kautta ja puolustusministerinä neljästi. Arvo Pentti oli järjestyksessä 29. Mannerheim-ristin ritari.

 

Arvo Pentin isä talousneuvos Aaro Pentti oli kokenut kunnallismies eli Päivi Hiltunen edustaa jo neljännessä polvessa poliitikkoa Mahnalan Ylirautian tilalla syntyneistä henkilöistä.

 

Kotonani ainakin toinen vanhemmistani äänesti aina Arvo Penttiä ja en puhuisi totta, jos toteaisin, että en ole ollut työntämässä Klaus Penttiä eduskuntaan äänestyskopin yksinäisyydessä. Yksinkertainen asia monimutkaisesti näin ilmaistu!

 

Päivi Hiltunen aloitti esiintymisensä Hämeenkyrön kunnallisjärjestön 60-vuotisjuhlassa runollisesti, kun hän totesi, että ilman jatkuvuutta elämä on mahdotonta.

 

Päivi viittasi tuleviin, kun hän totesi, että vaikeita päätöksiä on tehty aina.

 

Vaikeat päätökset ovat aina vaikeita, mutta ne on helpompi tehdä, kun juuret ovat syvällä, totesi Päivi.

 

Lukuisat pirkanmaalaiset ja minä muiden mukana olemme mielissämme, kun Päivi Hiltunen linjasi, että suomalaista ruokatuotantoa kannattaa tukea ja arvostaa.

 

-------------

 

Hämeenkyröläinen Jouni Ovaska edustaa nuorta voimaa Pirkanmaan Keskustan eduskuntavaaliehdokkaiden listalla.

 

Jouni totesi, että ihmisyys ja sivistys ovat asioita, miksi hän haluaa osallistua politiikkaan.

 

Jounilla on oikea asenne, sillä hän kertoi lähteneensä eduskuntavaaleihin täysillä.

 

Syrjäytyminen ja nuorisotyöttömyys ovat asioita, joihin Jouni Ovaska haluaa muutoksen.

 

Koulutusalan asiantuntijana Ovaska haluaa painottaa, että koulutusta pitää tarjota koko Suomessa - ei riitä, että koulutustarjonta keskittyy suuriin asutuskeskuksiin.

 

Puheenvuoronsa lopuksi kansanedustajaehdokas Ovaska korosti tie- ja väylähankkeiden tärkeyttä. Erilaiset kuljetuksiin ja suurten raaka-aine-erien logistiikkaan liittyvät kysymykset ovat olleet leipätyönäni vuodesta 1995 alkaen ja sen vuoksi arvostan kansanedustajaehdokasta, joka haluaa panostaa maantie-, rautatie- ja satamaliikenteen kehittämiseen - lentoliikenteen kehittäminen kuuluu samaan kategoriaan, mutta sen parissa en työni merkeissä ole juurikaan puuhastellut.

 

--------------

 

Oli hieno kuulla Matti Äijön, Päivi Hiltusen ja Jouni Ovaskan mielipiteitä sekä Mikko Alatalon linjauksia tulevien eduskuntavaalien teemoista.

 

Hyvistä mielipiteistä ja linjauksista pitää kuitenkin kertoa laajalle joukolle kansalaisia - ilman sitä hyvätkään ajatukset eivät realisoidu vaalimenestyksenä tulevissa eduskuntavaaleissa.

 

-Esko Erkkilä-

Tupailta 60-vuotisjuhlien merkeissä

Keskiviikko 20.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön Keskustan kunnallisjärjestö järjesti tupaillan 60-vuotisen toimintansa juhlistamiseksi Heiskan Antinsalissa perjantaina 15.10.2010.

 

Olin paikalla onnistuneessa tapahtumassa.

 

Pirkanmaan kylätoimintakeskus Heiska on kotiseututyön hieno aikaansaannos Hämeenkyrössä. Tupailtani onnistumista korosti, että satuin Heiskan aikaansaamisen voimahahmon Antti Jokisen vieruskaveriksi. Antti Jokinen toimii edelleen aktiivisesti Heiskan toiminnassa mukana, sillä hän on mm. Pirkan Kylät ry:n kylätoimintakeskus Heiskan isännistön puheenjohtaja. Heiskan Antinsali on saanut nimensä Antti Jokisen puuhatyön arvostamisesta.

 

Tupaillan aluksi kansanedustaja Mikko Alatalo esitti musiikkikappaleen ja piti sen jälkeen ajankohtaisiin asioihin keskittyneen eduskunta-asioiden katsauksen.

 

Liikenne- ja viestintäasioihin keskittyneenä kansanedustajana Alatalo otti esille Hämeenkyrön ohitustiesuunnitelmat. Hän mainitsi, että ohitustien suunnitteluun tarvittavat 5 milj. euroa pyritään saamaan jo ensi vuoden budjettiin.

 

Ohitustien rakentamiskustannukset ovat 50 milj. euroa ja Alatalo totesi, että hanke ja mainittu summa ovat hänen toimenpidelistallaan kärjessä. VT 9:n perusparannus on tärkeä ja siihen pitää panostaan, mutta VT3 ajaa Mikko Alatalon mielessä siitäkin ohi, sillä onhan VT3 valtakunnan pääväylä.

 

Mikko Alatalon ajatukset puolustaa suomalaista yrittäjää ja yrittäjänvapautta saivat tupailtayleisön vahvan kannatuksen.

 

Taannoista Suomen Keskustan Riikan-risteilyä Alatalo kommentoi hyvähenkiseksi tapahtumaksi ja kummeksui median näkemyksiä risteilyhengen rakoilemisesta. Olen vahvasti samaa mieltä Mikko Alatalon kanssa, sillä "olinhan siellä minäkin".

 

Kansanedustaja ja taiteilija Mikko Alatalo päätti osuutensa tunnelmalliseen "Viivy vielä hetki" -esitykseen.

 

Kansanedustaja Klaus Pentti toi tilaisuuteen Suomen Keskustan eduskuntaryhmän terveiset ja onnitteli 60-vuotiasta Suomen Keskustan Hämeenkyrön kunnallisjärjestöä. Pentti totesi, että kunnallisjärjestön rooli on koota osastojen toiveet ja esitykset kunnallisiksi päätösesityksiksi, joita sitten Keskustan valtuustoryhmä esittää, ajaa ja kannattaa.

 

Kansanedustaja Pentti totesi, että Suomen Keskustalla on ollut taito valita johtajakseen kulloiseenkin tilanteeseen sopiva johtaja - nyt peräsimessä on Mari Kiviniemi.

 

Aatteen merkitys punnitaan ja ratkaistaan arkipäivän päätöksissä, tiivisti Klaus Pentti.

 

Klaus Pentti siteerasi puheensa lopuksi eduskunnan pitkäaikaista varapuhemiestä Mikko Pesälää ja toivotti Hämeenkyrön Keskustan kunnallisjärjestölle, että pää pystyyn ja nokka tuuleen!

 

Istuvien kansanedustajien jälkeen läsnä olleet kolme kansanedustajaehdokasta - esiintymisjärjestyksessä Matti Äijö, Päivi Hiltunen ja Jouni Ovaska - pitivät hienot puheenvuorot ja niitä pyrin referoimaan huomenissa.

 

-Esko Erkkilä-

Herukka-reitti pitää turvata kaavoituksessa

Perjantai 15.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillassa Hervannassa tiistaina 5. lokakuuta kuultiin selvitys Herukka-reitin suunnittelusta.

 

Kyseessä on 13 kilometriä pitkä ulkoilureitti, joka nimensä mukaisesti kulkee Hervannan, Ruskon ja Kaukajärven alueella. Laajasti Hervannan ympäri kulkevasta reitistä on valmiina 5 kilometriä.

 

Reitin uhkana on kolme tai neljä kaavasuunnitelmaa, jotka toteutuessaan tekisivät reitistä torson.

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Irene Roivaisen johtamassa raadissa olivat edustajat kaikista Tampereen kaupunginvaltuustossa olevista puolueista ja kaikki läsnä olleet valtuutetut sekä varavaltuutetut lupasivat tehdä töitä, jotta Herukka-reitin tulevaisuus saadaan kaavaratkaisuissa turvattua. Hyvä ja mainio asia!

 

Herukka-reitti saa lisää kannattajia ja käyttäjiä, jos sen "syöttöreitit" turvataan tulevissa kaavaratkaisuissa.

 

Tärkein Herukka-reitin syöttöreitti on Koivistonkylän Prismalta ja Nirvasta Suolijärvelle johtava ulkoilureitti. Se on pituudeltaan viitisen kilometriä ja erittäin vilkkaassa käytössä.

 

Tunnen suurta huolta Koivistonkylästä Suolijärvelle johtavan ulkoilureitin tulevaisuudesta, sillä yletön into ahtaa monet Tampereen ja jopa ympäröivän maakunnan toiminnot eteläiselle Tampereelle ei lupaa hyvää.

 

On tärkeää, että Herukka-reitin toteutuminen huomioidaan kaavaratkaisuissa.

 

Samassa yhteydessä on huolehdittava myös se, että Koivistonkylän Prismalta Suolijärvelle johtava ulkoilureitti turvataan tulevissa kaavaratkaisuissa.

 

Esko Erkkilä

 

--------------------------------------------

Aamulehti julkaisi tämän kirjoitukseni mielipidepalstallaan torstaina lokakuun 14. päivä 2010.

 

-Esko Erkkilä-

 

Saarioinen Oy suunnannäyttäjänä elintarviketeollisuudelle ja toivottavasti koko talouselämälle

Torstai 14.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Työelämäpalkinnon rahasto on sosiaali- ja terveysministerin sekä Suomen itsenäisyyden juhlarasto Sitran yhdessä perustama palkintorahasto.

 

Rahasto myönsi Työelämä 2010 -palkinnon Ruoka-Saarioinen Oy:lle sekä Teknologiateollisuus ry:lle ja Metallityöväen liitto ry:lle yhdessä.

 

Ruoka-Saarioinen Oy:n saama palkinto on merkittävä.

 

Saarioisten Sahalahden kevensi yli 55-vuotiaiden työtaakkaa ja sen saama tunnustus on hyvin ajankohtainen, sillä yhteiskunnassa käydään parhaillaan vilkasta keskustelua työurien pidentämisestä.

 

Senioriohjelma aloitettiin Saarioisten Sahalahden tehtaalla v. 2004.

 

Ruoka-Saarioisilla on mm. kevennetty yli 55-vuotiaiden työtä hänen halutessaan ilman, että ansiotaso laskee. Jos henkilöllä on terveydellisiä tai muita erityissyitä, pyritään järjestelemään muuta kuin kolmivuorotyötä.

 

Halutessaan henkilöllä on mahdollisuus pysyä samassa tehtävässä ja hänen ei tarvitse olla mukana ns. työnkierrossa.

 

Sittemmin senioriohjelma on levinnyt muuallekin Saarioinen-konsernissa.

 

Ruoka-Saarioisten malli on todettu rohkaisevaksi esimerkiksi koko elintarvikealalla.

 

Elintarvikealan työehtosopimuksessa on päätetty lähteä toteuttamaan koko elintarvikealalla vastaavaa ikäohjelmaa. Elintarvikealan sopimuksissa ikäohjelman piiriin pääsee jo 50-vuotiaana.

 

Neljäkymmentä vuotta elintarviketeollisuudessa työskennelleenä koen Saarioisten kokeilusta syntyneen kattavan toiminnan positiivisena.

 

Toivon, että elintarviketeollisuuden lisäksi samanlaista ikäohjelmaa alettaisiin toteuttaa myös muun teollisuuden sekä kaupan piirissä.

 

-Esko Erkkilä-

Kävin Kakolassa

Keskiviikko 13.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vesi järjesti kaikille avoimen ja maksuttoman tutustumismatkan Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle perjantaina 8.10.2010 ja maanantaina 11.10.2010.

 

Osallistuin maanantain matkalle.

 

Tunnelmat tutustumismatkan tiimoilta ovat kaksijakoiset.

 

Kommentoin tänään matkan teknistä toteuttamista ja matkan sisällöllinen analysointi jääköön tuonnemmas.

 

Matkan anti oli osanottajille kiintoisa. Kysyä sopii, että olemmeko me osanottajat etuarvoisessa asemassa muihin tamperelaisiin verrattuna, kun saimme tutustua Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon?

 

Miksi lukemattomilla tamperelaisilla ei ollut siihen mahdollisuutta. Pohdiskelua helpottaa se, että kiinnostusta matkalle oli kahden bussilastillisen verran, joten suuria omantunnontuskia matkalle osallistumisesta ei tarvinne kantaa.

 

Tampereen Vesi tarjosi matkalaisille mainion lounaan ja sen osalta koen tiettyä omantunnon puhuttelua. Miksi me saimme nauttia tamperelaisten veronmaksajien kustantaman lounaan? Sanoinkin matkalla Tampereen Veden henkilöille, että lounas olisi pitänyt olla omakustanteinen eli 7,20 euroa per nenä. Nyt jäi mieleen painamaan, että olemmeko kiitollisuudenvelkaa Tampereen Vedelle ja sitä kautta tamperelaisille veronmaksajille.

 

Tampereen Vedeltä matkalla oli mukana kaksi henkilöä, suunnittelupäällikkö Heidi Rauhamäki ja laatuvastaava Liisa Mustaniemi.

 

Kokeneena myyntimiehenä ja lukemattomia asiakasmatkoja järjestäneenä ihailen naisten uupumatonta panostusta jututtaa paluumatkalla jokaista osanottajaa ja kartoittaa osanottajien kokemuksia matkalta. Kynät sauhusivat molemmilla naisilla ja kerrottavaa Tampereen Veden toimitusjohtajalle kertyi. En ole ennen nähnyt niin tehokasta tapaa hyödyntää korruptiomatkalla olevien asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden mielipiteitä! Hyvä Tampereen Vesi!

 

Matka taisi hieman loppua kesken ja bussi keskivaiheille jäi muutama osanottaja, joita Rauhamäki tai Mustaniemi eivät ehtineet "kuulustella".

 

Vierailumme pääisäntä oli Turun seudun puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Timo Anttila. Puhdistamokierroksella oppaana toimi luolamieheksi itsensä esitellyt Jouni Virkkunen.

 

Anttila omaa vahvan aseman Turun seudun jätevesibisneksessä ja se näkyy hänen esiintymisessään. Mies antoi ymmärtää siirtyvänsä lähiaikoina eläkkeelle ja se on asia, joka on omiaan antamaan varmuutta esiintymiselle.

 

Kiitän mahdollisuudesta osallistua tutustumismatkalle!

 

Matka vakuutti tietyistä asioista, mutta vahvisti eräitä seikkoja, jotka pitää huomioida Pirkanmaan jäteveden keskuspuhdistamoa suunniteltaessa. Palaan molempiin lähipäivinä.

 

-Esko Erkkilä-

Kalajoki - miellyttävä paikkakunta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan rajamailla

Sunnuntai 10.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Synnyinkuntamme on meille kaikille läheinen. Yhä useammat joutuvat nykyisin muuttamaan ja sen vuoksi synnyinkunta saa monen mielessä ehkä hieman ansiotontakin arvonnousua.

 

Liikkuvan työn vuoksi monet Suomen paikkakunnat ovat tulleet minulle vuosien aikana tutuiksi.

 

Kalajoen kaupunki sijaitsee asuinpaikkakunnaltani Tampereelta neljän…viiden tunnin pituisen ajomatkan päässä, mutta siitä huolimatta se on paikkakunta, josta minulla on lukuisia miellyttäviä muistoja.

 

Meren rannalla Kalajoella pirtin uunissa valmistettu made ja sen nauttiminen kylmän maidon kanssa ovat parhaita kulinaarisia hetkiä taipaleeltani.

 

Isännän odottaminen pihanurmikolla istuen ja housun takamukseen ilmestyneet kananpaskat ovat myös jääneet mieleeni kalajokisena kokemuksena.

 

Raution kunta on aikanaan liitetty kuntaliitoksella Kalajokeen. Minulla on monia mukavia muistoja myös Rautiosta.

 

Olen vuosien varrella saanut tutustua useisiin Kalajoen merkittäviin henkilöihin. He ovat toimineet ja toimivat Kalajoen liike-elämässä, kunnallispäättäjinä sekä virkamiehinä Kalajoella. Miten Kalajoelle onkin kertynyt niin mukavia ja yhteistyökykyisiä vaikuttajia!

 

Kalajoen luonto, matkailunähtävyydet, elinkeinotoiminta ja maatalous ovat oma lukunsa.

 

Kalajoki on jokena tuonut vaurautta jokilaaksoon jo vuosisatoja. Hedelmällisenä viljelyalueena jokilaakso antaa nykypäivän EU-Suomessa hienot mahdollisuudet pärjätä pellontuotteiden sekä kotieläintuotteiden vahvana alueena.

 

Kalajoen satama on malliesimerkki piensataman merkityksestä laajalle alueelle. Pieni satama on ketterä tyydyttämään lähiseudun yritysten tarpeet viennissä ja tuonnissa.

 

Poliitikkojen on huolehdittava, että piensatamien tarpeet eivät saa hukkua suursatamien saneluvaltaan. Suomen Keskustalla on tässä paljon paimennettavanaan.

 

Kalajoki taiteilee kahden maakunnan - Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan - reunalla.  Tiedän vallan hyvin, että Kalajoki kuuluu virallisessa maakuntajaossa Pohjois-Pohjanmaahan. Minun ajatusmaailmassani Kalajoki säilyy kuitenkin keski-pohjalaisena paikkakuntana. Ajatusmaailmaani vahvistaa se, että Keski-Pohjanmaan pohjoisin rantakunta Himanka liittyi kuntaliitoksen lopputulemana Kalajokeen.  

 

Muistelen lämmöllä niitä monia tapahtumia ja kalajokisia, joihin olen vuosien saatossa saanut osallistua tai joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistoimintaa.

 

Toivotan Kalajoelle ja sen asukkaille parhainta menestystä myös tulevina vuosina!

 

Eräs asia vielä. Jos Fennovoiman ydinvoimala rakennetaan Pyhäjoelle, on varmaa, että se on erinomainen piristysruiske Kalajoelle. Omalta osaltani toivon näin käyvän.

 

-Esko Erkkilä-