Kuntien yhdistymisissä hävinneet kunnat ja miehitetyllä alueella sijainneet kunnat pitää muistaa

Maanantai 14.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Omien juurien tunteminen ja tunnustaminen on tärkeää meille jokaiselle.

Kuntaliitosten yhteydessä on vaara, että todellinen koti- ja syntymäkunta sulautuu uuden suurkunnan syövereihin. Näin ei saa tapahtua, vaan me olemme ikuisesti kotoisin siitä kunnasta, jonne aikanaan synnyimme.

Neuvostoliiton ja nyt Venäjän miehittämällä alueella syntyneiden suomalaisten lukumäärä vähenee vauhdilla. Heidän osaltaan on sama vaara kuin kuntaliitosten myötä ilman oikeaa syntymäkuntaa jääneiden kansalaisten.

Puhun kokemuksesta, sillä olen syntynyt Viljakkalassa, joka sittemmin yhdistyi Ylöjärven kaupunkiin. En tule koskaan olemaan ylöjärveläinen, vaan tulen aina olemaan Viljakkalasta kotoisin.

Puhun kokemuksesta myös edesmenneen anoppini osalta. Hän oli kotoisin Salmin pitäjän Mantsinsaarelta. Oli kova paikka anopille, kun suomettumisen synkimpinä vuosina hänen syntymäpaikkansa oli virallisissa asiakirjoissa ”Ulkomaat”.

Onneksi suomettuminen eli aikansa ja Suomi sai taas seisoa omilla jaloillaan. Se merkitsi, että anoppini synnyinkunnaksi virallisissa asiakirjoissa palasi ”Salmi”.

Olen kuluneina vuosina saanut käydä valtaosassa miehitetyllä alueella sijaitsevissa suomalaiskunnissa. Kiitos suurelle naapurille, joka suhtautuu vierailuihin suopeasti.

Tunnen melkein häpeää, että Kaukola on jäänyt osaltani mustaksi pisteeksi, sillä en ole siellä käynyt.

Rajan taakse jäänyt Kaukolan pitäjä on viljakkalalaisille tärkeä pitäjä, sillä sen asukkaista merkittävä osa sijoitettiin sodan jälkeen Viljakkalaan. Käynti Kaukolassa kuuluu lähiaikojen suunnitelmiini, sillä tunnen sen olevani velkaa kaukolalaisille.

Kuntaliitoksissa hävinneiden kuntien vaakunat ovat Suomen kansallisaarre. Toivon, että mitkään typerät säännökset eivät tee mahdottomaksi kuntaliitoksissa hävinneiden kuntien vaakunoiden julkipitoa ja jopa markkinointia. Onneksi minulla on Viljakkalan vaakunaviiri, mutta mielelläni hankkisin sen myös lapsilleni ja lastenlapsilleni – toivon, että he ainakin vanhemmiten arvostaisivat Viljakkalan vaakunaa.

 

-Esko Erkkilä-

Vain vähän soraääniä yleisötilaisuudessa, jossa käsiteltiin Tampereen Kansi ja Keskusareena -hanketta

Sunnuntai 13.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki järjesti 10.02.2011 klo 18.00 valtuustosalissa yleisötilaisuuden, jossa selviteltiin Tampereen Kansi ja Keskusareena –hanketta.

Paikalla oli asian perusteellisesti tunteva asiantuntijajoukko ja hieman alle 50 kuulijaa. Osa kuulijoista oli hankkeessa tavalla tai toisella mukanolevia kaupungin palkollisia, joten asia kiinnosti vain vajaata neljääkymmentä kaupunkilaista.

Kannatan lämpimästi hanketta, vaikka en tilaisuudessa käyttänytkään puheenvuoroa.

Kansi ja Keskusareena –hanke on saanut taakseen laajan poliittisen tuen. Tamperelaiset näkevät, että hankkeen toteuttaminen merkitsee Tampereelle monenlaista hyvää.

Tilaisuus sujui mutkattomasti apulaispormestari Timo Hanhilahden puheenjohdolla. Hanhilahti antoi kärsivällisesti esittää asiansa myös niiden, jotka kritisoivat hanketta.

Asemakaavaehdotusta ja valmisteluaineistoa esitellyt arkkitehti Petri Saarikoski WSP Finland Oy:stä lanseerasi hankkeesta termin ”Palvelutehdas”. Termi on onnistunut, sillä suunnitelmat merkitsevät korkeatasoisen arkkitehtuurin hienoa taidonnäytettä ja merkittävää palvelukokonaisuutta. Palvelukokonaisuus merkitsee, että Tampereen mahdollisuudet kulttuurin, urheilun, musiikin sekä suurten tapahtuminen toteuttajana asettuvat uudelle tasolla.

Apulaispormestari Hanhilahti mainitsi tilaisuutta avatessaan, että kyse on hankkeesta, joka on kiinnostavin milloinkaan Tampereelle suunnitelluista vetonauloista. Asia kiinnostaa tavattomasti ihmisiä Tampereen ulkopuolella.

Studio Daniel Liebeskind´n laatima suunnitelma merkitsee Tampereen kaupunkikuvan kohoamista kansainväliseksi arkkitehtuurikohteeksi. Se tulee olemaan Tampereen imagon suuri edistäjä.

Muutama luku, joilla hanketta voidaan hahmottaa:

• kokonaisuuteen voi tulla uusia asukkaita 330 – 1.150
• asuntoja 160 – 540
• hotellihuoneita 0 – 800
• työpaikkoja hotelleihin 0 – 180
• toimistotyöpaikkoja 0 -2.400
• myymälätyöpaikkoja 30 – 400
• työpaikkoja Areenaan 150 – 400

Tampereen Areena tulee olemaan yleisömäärän osalta samaa kokoluokkaa kuin Hartwall-Areena.

Hanke merkitsee toteutuessaan, että Tampereen ilme muuttuu kauas näkyvän rakentamisen seurauksena, sillä kaupungin silhuettiin nousee uusi särmikäs aihe.

Prosessi etenee nyt siten, että hankkeen asemakaavaehdotus on nähtävillä 07.03.2011 saakka ja mahdolliset muistutukset tulee toimittaa siihen mennessä Tampereen kaupungin kirjaamoon.

Asian on tarkoitus edetä Tampereen kaupunginhallitukseen maaliskuussa ja kaupunginvaltuustoon huhtikuussa.

-Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Mikko Alatalo on huolissaan myymäläkassojen turvallisuudesta

Lauantai 12.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan kyselytunnilla helmikuun 10. päivänä ensimmäinen aihe oli:

”Työnantajan velvoittaminen takaamaan turvallisuus yksintyöskentelyssä.”

 

Ensimmäisenä kysymyksen esitti Raakel Hiltunen (SDP). Hiltusen kysymys päättyi näin:

Aikooko hallitus ryhtyä toimiin työnantajien velvoittamiseksi siihen, että yksin työskentelevän työntekijän turvallisuus voidaan taata?

Istunnon puhemiehenä toiminut I varapuhemies Seppo Kääriäinen koki asian tärkeäksi ja hän antoi keskustelun jatkuessa mahdollisuuden lisäkysymyksen tekemiseen Keskustan Mikko Alatalolle.

Alatalon lisäkysymys kuului näin:

”Arvoisa puhemies!

Tosiaankin tämä työpaikalla tapahtuva väkivalta on lisääntynyt. Katuväkivalta ehkä ei ole.

Mutta sitten yksi asia, josta olen aika huolissani, ovat viestit tuolta kauppaliikkeistä, että kun muuntorangaistus muutettiin vaikeammaksi, sen kynnystä nostettiin, niin se on aiheuttanut tällaista, että tulee porukoita, jotka ryöstävät kauppoja. Monesti tuntuu siltä, että ilmeisesti sieltä ei edes tehdä rikosilmoituksia, koska se koetaan turhaksi.

Tässä mielessä voisi vaatia lakia ja järjestystä näiltä osin, koska ovat aikamoinen turvallisuusriski myös nämä porukat vanhemmalle väelle näissä paikoissa, koska tämä vankeuden uhka ei ole enää olemassa. Tiedän, että sitä on tutkittu ja ei ole kuulemma näyttöä tälle, mutta kentältä taas kuuluu ihan toisenlaisia viestejä.”

Alatalon esittämä kysymys osoittaa tilanteen todellista tuntemusta ja sen vuoksi tuntuikin hieman oudolta, kuin oikeusministeri Tuija Brax tukeutui lainsäädännön kiemuroihin ja alkoi nusseroimaan pilkkuja Alatalon selkeään kysymykseen vastatessaan.

Iltasin myymälöissä asioivat aistivat Alatalon kysymyksen aiheelliseksi ja sen vuoksi myymäläryöstöihin osallistuneita pitäisi kohdella nykyistä ankarammin.

Toivottavasti Mikko Alatalon esittämä kysymys vauhdittaa uudistuksia, joilla myymäläryöstöihin syyllistyneet henkilöt saataisiin nykyistä tehokkaammin vastaamaan teoistaan.

-Esko Erkkilä-

Onko rahoistaan tarkalla ja ympäristötietoisella kuluttajalla varaa ostaa Ikeasta?

Perjantai 11.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Ruotsalainen IKEA tuli ryminällä Tampereen Lahdesjärvelle.

Tampereen päättäjät runnoivat tarvittavat kaava- yms. ratkaisut voimalla ja osin viekkaudellakin päätökseen. Lähialueen asukkaille luvattiin ummet ja lammet oikein kirjallisten sopimuksen muodossa, mutta kohmeloaamu saapui nopeasti, kun olisi pitänyt alkaa lunastamaan rakennustöiden aiheuttamia vahinkoja.

Vahingot ovat jäämässä asukkaiden maksettaviksi.

Olen saanut vierailla Ikean Tukholman myymälässä työmatkan merkeissä joskus 1970-luvulla.

Luulin vuosikaudet, että se jää ainoaksi Ikea-käynnikseni, mutta toisin kävi.

Jouduin osallistumaan ostosturneeseen Tampereen Ikeassa luottamusmiespostini merkeissä tammikuussa 2011. Visani vinkui yli 1.000 euron edestä, mutta puolustuksekseni on todettava, että ostoksista ei piiruakaan tullut omaan käyttööni.

On suoraan todettava, että kanttini ei kestäisi käydä omilla ostoksilla Ikeassa. Häpeäisin silmät päästäni, jos joutuisin kertomaan, että ostin jotain Ikeasta.

Ikea-laatu ei tekniseltä tasoltaan vastaa sitä tasoa, jota hankinnoiltani vaadin. En hyväksy kertakäyttöperiaatetta, vaan vaadin hyödykkeeltä kestävyyttä – sitä Ikea ei pysty tarjoamaan.

Ikea-tuotteet on valmistettu ”kehittyvissä maissa” eli niiden osalta ostaja pönkittää ties mitä. Olen nähnyt ulkoapäin mm. Ikean Käkisalmen puutuotetehtaan ja kokemus puistattaa. En halua sotkeentua siellä tai vaikkapa Bulgariassa valmistettuihin tuotteisiin.

Ikea-leima tavaroissa kertoo mielestäni, että hankinta ei täytä alkeellisintakaan kestävän kehityksen kriteeriä. Kotimaisuutta Ikea-tavaroissa on ainoastaan Ikea-tavaratalon rakentamiseen ja sen tarpeettomiin liikenneratkaisuihin upotettu Tampereen kaupungin veronmaksajien kustannusosuus. Summa ei muuten ole lainkaan vaatimaton, vaan kyse on useasta kymmenestä miljoonasta eurosta. 

Uutta Ikea-kamaa tapaa runsaasti tienvarsien jätepisteillä, kun kuluttajat ovat toimittaneet sinne Ikea-tavaroita, joita eivät ole pystyneet kokoamaan. Tiedän tämän henkilökohtaisesta kokemuksesta, sillä autotallissani odottaa parhaillaan kokoamista parimetriä korkea hyllykkö, jonka epätoivoinen Ikea-asiakas oli hylännyt erään jätepisteen äärelle.

Minulla ei ole varaa olla Ikea-asiakas, sillä haluan vähillä rahoillani hankkia tavaroita, jotka kestävät ja jotka on valmistettu ihmisarvoa, kestävää kehitystä sekä kotimaista työtä arvostaen.

Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa - vanha totuus tulee esteeksi, jos aikoo ostaa Ikeasta eli ostokset jäävät tekemättä!

-Esko Erkkilä-

Kenen joukoissa oikeasti seisot - Uuden Suomen Puoluekoneen kertomaa

Torstai 10.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Uuden Suomen nettisivujen – www.uusisuomi.fi – ensimmäisellä sivulla on linkki Puoluekoneeseen.

Tunsin mielenkiintoa testata mielipiteitäni ja vastasin kysymyksiin.

Vastaukset piti asettaa janalle, jossa ykkönen merkitsi ”Ei”, kolmonen ”En osaa sanoa” ja viitonen ”Kyllä”.

Kysymykset, joihin pitää vastata ovat nämä:

Pitäisikö lapsilisät poistaa hyvätuloisilta?

Pitäisikö Suomen vastaanottaa enemmän pakolaisia?

Pitäisikö pääomatuloverotusta kiristää?

Pitäisikö Suomeen rakentaa uusia ydinvoimaloita?

Pitäisikö maataloustukia leikata?

Pitäisikö kunnallisia terveyspalveluita yksityistää?

Pitäisikö pakkoruotsi poistaa kouluista?

Pitäisikö turkistarhaus kieltää Suomessa?

Pitäisikö työntekijöiden lakko-oikeutta kaventaa?

Pitäisikö varallisuusvero palauttaa?

Pitäisikö sosiaalietuuksia karsia?

Pitäisikö valtion tukea yrittämistä enemmän?

Pitäisikö yleinen ja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus säilyttää?

Pitäisikö Suomen liittyä tulevaisuudessa Natoon?

Pitäisikö valtion virastoja hajauttaa enemmän maakuntiin?

Pitäisikö eläkeiän alarajaa nostaa 63 ikävuodesta?

Pitäisikö Ylen toimintaa supistaa?

Pitäisikö homoavioliitot sallia?

 

Pitäisikö kuntia pakkoliittää toisiinsa?

 

Pitäisikö presidentin valtaa vähentää?

 

Hyviä kysymyksiä kaikki!

 

Sain puoluekohtaisena tuloksena seuraavat tulokset:

 

• Suomen Keskusta                       68 %
• Kristillisdemokraatit                  68 %
• Kokoomus                                   66 %
• RKP                                             65 %
• Perussuomalaiset                        58 %
• SDP                                              46 %
• Vihreät                                        41 %
• Vasemmistoliitto                          36 %

Olen tyytyväinen tulokseeni, sillä se varmaan kuvastaa maailmankatsomustani. Neljä ensimmäistä puoluetta ovat lähes tasoissa ja sitten on suurempi ero niihin puolueisiin, joiden toimintaa vierastan.

Testi on leikkimielinen, mutta kyllä sen antama palaute antaa hyvin tukea niille ajatuksille, joita äänestäjänä arvostan.

-Esko Erkkilä-

Pieni henkilökohtainen muisto Esa Pakarisesta

Keskiviikko 9.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Näyttelijä, hanuristi, laulaja ja viihdyttäjä Esa Pakarisen syntymästä tulee tänään kuluneeksi sata vuotta.

Feeliks Esaias  ”Esa” Pakarinen syntyi Rääkkylässä 9. helmikuuta 1911 ja kuoli Varkaudessa 28. huhtikuuta 1989.

Esa Pakarinen oli suomalaisen viihteen historian merkittävimpiä ja monipuolisimpia hahmoja. Suuri yleisö oppi tuntemaan hänet mm. näyttelijänä, laulajana, muusikkona sekä esiintymislavojen koomisena ja tunteisiin vetoavana viihdyttäjänä.

Omaan pienen henkilökohtaisen muiston Esa Pakarisesta.

Muistoni ajoittuu vuodelle 1972 ja Esan estradielämä oli tilapäisesti hieman hiipunut. Sanon tilapäisesti sen vuoksi, että hän pääsi uuteen vauhtiin ja yleisön tietoisuuteen taas uudestaan jonkin verran myöhemmin.

Toimin tuolloin rehuedustajana Keski-Pohjanmaalla ja tehtäviini kuului osallistua mm. maatalouskauppojen kevätmarkkinoille ja esitellä rehutuotteita.

Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan Kannuksen myymälässä oli suuret kevätmarkkinat. Suurta luottamusta Kannuksessa ja lähipitäjissä nauttiva myymälänhoitaja Lauri Ruuska oli järjestänyt myymäläänsä suuret ja mittavat markkinat.

Minulla oli oma nurkkaus maatalousosastolla, jossa esittelin rehuja.

Markkinoiden vetonaula oli Esa Pakarinen, joka kuljeskeli ympäri myymälää ja esitti parhaita paloja osaamisestaan. Yleisö oli tyytyväinen ja niin olin myös minä, joka pääsin tunnetun taiteilijan kanssa samaan takahuoneen ruokapöytään ruokailemaan. Juttelimme myös päivän aikana.

Pakarinen oli kuuluisuudestaan huolimatta tyytyväinen vaatimattomaan takahuoneen ruokailuun, jonka myymälänhoitaja Lauri Ruuska meille oli järjestänyt. Kaikesta näki, että suuri taiteilija oli vaatimaton ja vähään tyytyväinen.

Esa Pakarista muistellaan kiertueella, joka toteutetaan 12.2.-18.3.2011 välisenä aikana. Kiertue alkaa Helsingistä ja päättyy Tampereelle.

Lavalla loistavat mm. Euroviisuissa Suomea edustaneet ja Värttinässä laulavat Kuunkuiskaajat, Johanna Virtanen ja Susan Aho. Pekka Puupään ja muut lukuisat hahmot revyyssä herättää henkiin kuplettimestari ja imitaattori Matti Muhonen.

Aion muistella kuuluisaa ”esiintyjäkollegaani” ja varata liput Tampereen Pakkahuoneella 18.3.2011 klo 19.00 järjestettävään kiertueen viimeiseen esitykseen.

-Esko Erkkilä-

Nyt pitää hyökätä!

Tiistai 8.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan kaksi tämän hetken kärkikansanedustajaa – Keskustan Mikko Alatalo ja Kokoomuksen Harri Jaskari – järjestivät maanantaina helmikuun 7. päivänä yhteisen vaalitilaisuuden Waynes Coffeessa Finlayson´n Siperiassa.

Tilaisuudesta oli ollut tietoa jo pitkään ja sen vuoksi se olikin hyvin odotettu.

Olin mukana tilaisuudessa.

Kahden kansanedustajan vaalitilaisuuden puheenjohtajana toimi tietokirjailija, konsultti, toimittaja ja yrittäjä Mikko Närhi.

Kaikesta näki ja kuuli, että kyseessä olivat kärkikansanedustajat ja toivonkin, että ehdin lähipäivinä palaamaan tarkemmin niihin asioihin, joita Jaskari sekä Alatalo käsittelivät.

Tämän kirjoituksen otsikko liittyy hieman provokatoriseen kysymykseen, jonka puheenjohtaja salli minun esittää Alatalolle ja Jaskarille.

Kysyin maakuntaradioiden lyhentyneestä lähetysajasta, mutta kiinnitin päähuomioni siihen, että onko Tampereen Tohloppi tulevaisuudessa  muisto vain, kun puhutaan YLE:n tuotantopaikkakunnista.

Ilahduin, kun molemmat Pirkanmaan kärkikansanedustajat olivat yksimielisiä siitä, että Tampere tulee jatkossakin toimimaan Yleisradion tuotantopaikkakuntana.

Alatalon kannan Yleisradion hallintoneuvoston jäsenenä osasin ennakoidakin, mutta erityisen tyytyväinen olen Jaskarin vastaukseen.

Jaskari perusteli aivan oikein, että Tohloppiin on pitkä matka Helsingistä ja sen vuoksi tamperelaisten ei kannata kiinnittyä liian tiiviisti Tohloppiin. Pitää hyökätä ja tarjota Ylelle uusia toimitiloja keskeltä Tamperetta!

Pasilasta on verrattomasti helpompi matkustaa junalla Tampereen keskustaan kuin Tohloppiin monen mutkan kautta. Tunnen logistiikan peruskuviot ja tiedän, että Jaskarin puheessa on itua.

Mikko Alatalo loi lisää sisältöä Jaskarin sanomaan, kun hän kokeneena televisiokasvona muistutti TV2:n tuotantotiimin ylivertaisesta osaamisesta. Toimituspuoli on viime aikoina horjahdellut, mutta sitä loistavaa osaamista, jota TV2:n tuotantoväellä on, sitä ei ole mistään rahallakaan saatavissa, totesi kansanedustaja Alatalo.

Sain hieman kärjekkääseen kysymykseeni minua miellyttävän ja tyydyttävän vastauksen.

Hyökkäyssuunnitelma on laadittu ja nyt on Tampereen ylimmän johdon ryhdyttävä toimeen – aikaa ei ole hukattavaksi.

Jaskari ja Alatalo pystyvät kumpikin tahollaan pehmittämään raskaalla poliittisella tykistöllään televisiotoiminnan jatkumisen puolesta Tampereella. Nyt on jalkaväen eli Tampereen ylimmän luottamushenkilöjohdon hoidettava osaltaan se, että hyökkäys tuo toivotun tuloksen eli televisiotoiminta pysyy ja voi kehittyä Tampereella!

Ehdotan, että TV2:lle tarjotaan parhaat toimitus- ja tuotantotilat Kansi- ja Keskusareenan tiloista!

Älä nuku Rikard Bjurström vaan toimi!

-Esko Erkkilä-

Talvisotaooppera "Taipaleenjoki" esitetään Ilmajoen Musiikkijuhlilla myös ensi kesänä - kannattaa mennä katsomaan!

Maanantai 7.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Talvisotaooppera Taipaleenjoki jatkuu Ilmajoen Musiikkijuhlien ohjelmistossa myös ensi kesänä.

Näin on hyvä, sillä esitys jäi monilta viime kesänä näkemättä.

Olin viime kesänä katsomassa ennakkonäytöksen ja voin todeta, että esitys on kokemisen arvoinen.

Laadin kokemuksestani jutun näille sivuille 17.6.2010. Sen on tapani mukaan hieman pitkä, mutta uskallan liittää sen tämän kirjoituksen lopuksi.

Oopperan taiteellinen toteutus on samojen henkilöiden hoidossa kuin kantaesitysvuonna, mutta roolijaossa tulee tapahtumaan merkittävä muutos.

Yrjö Jylhän Kirsti-vaimoa esitti viime kesänä sopraano Helena Julkunen, mutta tänä vuonna sen esittää tunnettu sopraano Mari Palo!

Minulla on kuuluisesta sopraanosta mukava henkilökohtainen muisto.

Mari Palon Anita-äiti on vaimoni kotitalon naapuri ja nuoruudenystävä Kälviältä. Marin syntymän jälkeen saimme kutsun saapua katsomaan pientä vauvaa ja menimmekin Lohtajan Marinkaisissa sijaitsevaan Eero ja Anita Palon omakotitaloon tervehdyskäynnille.

Pikkuinen tuleva maankuulu sopraano tuhisi kapaloissaan tyytyväisenä ja oli autuaan tietämätön tulevasta urastaan.

Mainittakoon, että Kirsti Jylhää Taipaleenjoki-opperassa vuonna 2010 esittänyt Helena Juntunen sijoittui kolmanneksi Taidekeskus Salmelan Merikanto-laulukisassa v. 2005 ja tänä vuonna hänet korvaava Mari Palo sijoittui samassa laulukilpailussa toiseksi!

Suosittelen varaamaan liput jo nyt ensi kesän Talvisota-oopperaan. Harkitsen samaa itsekin, sillä olisi mukava nähdä Mari Palo hieman eri roolissa kuin näin hänet edellisellä kerralla!

Ensi kesän esitykset ajoittuvat 10...19.6 väliselle ajalla. Useat matkatoimistot järjestävät Ilmajoen Musiikkijuhlien eri tapahtumiin matkoja, joten käytännön ongelmia oopperanautinnolle ei ole.

Tässä juttuni, jonka julkaisin 17.6.2010 näillä palstoilla!

 

-----------------------------

 

 

Mahtava oopperakokemus Ilmajoella

 

 

Torstai 17.6.2010 - -Esko Erkkilä-

 

Talvisodan päättymisen 70-vuotisvuosi sai hienon juhlatapahtuman, kun Ilmajoen Musiikkijuhlien esityksenä tänä vuonna on Taipaleenjoki-ooppera.

 

Taipaleenjoki-ooppera kantaesitettiin keskiviikkona 16.6.2010. Sain olla mukana oopperan ennakkonäytännössä jo edellisenä päivänä eli tiistaina 15.6.2010.

 

Oopperan libretton on kirjoittanut Panu Rajala, sävellys on Ilkka Kuusiston käsialaa, ohjauksesta vastaa Tuomas Parkkinen ja kapellimestarina toimii Mikk Murdvee.

 

Taipaleenjoki-oopperan keskeiset henkilöt ovat runoilija ja Soinin miehiä Taipaleen taisteluissa komppanianpäällikkönä johtanut Yrjö Jylhä, hänen vaimonsa Kirsti Jylhä sekä Taipaleenjoella neuvostojoukkojen puolella taistellut venäläinen runoilija Jevgeni Dolmatovski.  

 

Jylhää esittää bassobaritoni Juha Kotilainen, Kirsti Jylhää sopraano Helena Juntunen ja Dolmatovskia tenori Jyrki Anttila.

 

Ilmajoen Musiikkijuhlien maisemaan kuuluu näyttämön takana virtaava Kyrönjoki. Tämän vuoden ooppera-esityksessä se esittää luontevasti Taipaleenjokea. Suomalaisten asemat ovat näyttämönä ja neuvostojoukot tulittavat suomalaisten asemia joen vastakkaiselta rannalta. Aseiden rätinä ja erilaiset räjähdykset luovat todellisen sodan tunnun.

 

Esitys kuvaa hyvin sitä peräänantamatonta taistelua, jossa suomalaiset joukot onnistuivat Talvisodan Taipaleessa.  Neuvostojoukot yrittivät lannistaa puolustajaa, mutta eivät onnistuneet.

 

Panu Rajalan libretto pysyy uskollisena Taipaleen taisteluiden tapahtumille sekä Jylhän runoudelle.  

 

Rajala on yhdistänyt onnistuneesti ne mm. kohtauksessa, jossa esitetään "Kaivo"-runon tapahtumia. Maaliskuun 10. päivänä 1940 Jylhän joukkoihin kuulunut Virroilta syntyisin ollut sotamies Erkki Kujala kaatui Kirvesmäen takalohkolla sijainneen kaivon äärelle. Kaivon tapahtumista on vaikuttavia katkelmia Taipaleenjoki-oopperassa.

 

Lainaus librettosta:

 

                      "Korsun yllä tykkien soi jyry, kaivotietä

                      pyyhkii lumipyry päivin ja öin, ja

                      polun päässä kaivon partaalla on verta

jäässä. Kaivon luona luoti tapas monta

liian janoista ja maltitonta."

 

Yrjö Jylhän ja hänen vaimonsa Kirstin kirjeenvaihto sodan ajoilta on vasta nyt tullut arkistossa nähtäville. Panu Rajala on kirjeenvaihdon perusteella pystynyt merkittävästi täydentämään Jylhän sisintä ja hänen suhdettaan kotirintamalla olleeseen vaimoonsa.

 

Kirsti Jylhä eli sodan aikana väkevästi. Hän viihtyi taiteilijapiireissä, vaikka ei varsinainen taiteilija itse ollutkaan. Kirsti Jylhä maksoi elämästään kovan hinnan - hän kuoli syfilikseen.

 

Kiitokset Rajalalle merkittävästä kulttuurihistoriallisesta työstä - Jylhän henkilökuva täydentyy Yrjö Jylhän ja hänen vaimonsa välisen kirjeenvaihdon ansiosta paljon!

 

Rajala on onnistuneesti sijoittanut oopperaan Vapaussodan tapahtumia ja myös Sillanpään "Marssilaulu" on saanut oman osuutensa oopperaan.

 

Taipaleenjoen itärannalla kävi sotaansa neuvostorunoilija Jevgeni Dolmatovski. Hän ei milloinkaan todellisuudessa tavannut Yrjö Jylhää - ensimmäinen kahden Taipaleenjoen runoilijan kohtaaminen tapahtuu vasta Ilmajoen Taipaleenjoki-oopperassa.

 

Dolmatovski oli runoilijana herkkä. Dolmatovskia esittävä Jyrki Anttila kertoo, että herkkyys tuli esille hänen runoteksteissään, joissa hän muisteli sota-aikana kokemiaan asioita.

 

Taipaleenjoki-esitys on vaikuttava kokemus.

 

Tunnen Taipaleenjoen taistelumaastot hyvin, sillä olen käynyt siellä useasti. En ole kuitenkaan niin hyvä Taipaleenjoen taistelumaastojen tuntija kuin Teuvo Viskari Orivedeltä. Istuimme Viskarin kanssa näytöksessä melkein rinnakkain ja hän kertoi taisteluiden tapahtuneen osin kotitilansa mailla. Viskarin tila sijaitsee Taipaleenjoelta n. viiden kilometrin etäisyydellä, mutta tilan peltoja on Mustajoen partaalla ja myös Taipaleen eräs kuuluisa bunkkeri - Niittykasematti - sijaitsee Viskarin mailla.

 

Ennakkonäytöksen yleisö palkitsi esityksen pitkillä suosionosoituksilla ja esiintyjät kutsuttiin lavalle monta kertaa. Lopuksi yleisö nousi seisaalleen ja aplodien jatkuessa antoi tunnustuksensa hienolle esitykselle.

 

Jylhä toteaa yhdessä Dolmatovskin kanssa, että me elämme vielä!

 

Lainaus librettosta:

 

                      "Me elämme vielä! Me elämme vielä!

                      Me elämme vielä! Me tapaamme sodan

                      jälkeen illalla kello kuusi!"

 

Kerrassaan mainio esitys!

 

-Esko Erkkilä-

SAK:n ennen vuoden 2007 eduskuntavaaleja hyllyttämä TV-mainos on kohonnut YouTuben suursuosikiksi

Sunnuntai 6.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Harva mainos saa niin suuren suosion, kuin on saanut SAK:n laatima, mutta ennen julkaisemista hyllyttämä mainospätkä, jota piti rummuttaa ainakin televisiossa ja elokuvateattereissa ennen vuoden 2007 eduskuntavaaleja.

Kyseessä on näyttelijä Oiva Lohtander´n hahmon ympärille luotu kuva rikkaasta porvarista, joka pilkkaa sitä, että eiväthän duunarit edes äänestä. Mainoksen lopussa juontaja sitten patistaa duunareita äänestämään.

Mainospätkä on ainakin kahtena eri taltiointina nähtävissä YouTube´ssa.

Mainokset voi omin silmin katsella www.youtube.com –osoitteesta vaikkapa ”SAK:n mainos” –haulla.

Mainoksia on nyt katsottu 133.000 kertaa, joten SAK voi olla hyvin tyytyväinen saamaansa suosioon! Mainoksen laatijoilla ja maksajilla on kuitenkin surkea olo, sillä mainoksella on ollut täysin vastakkainen vaikutus, kuin sen laatijat aikoinaan kaavailivat.

Ökyporvaria kuvaava SAK:n mainos, vaikka sitä ei kertaakaan missään virallisesti näytetty, oli eräs niitti SDP:n vaalitappiolle vuoden 2007 eduskuntavaaleissa.

SDP:n roolista SAK:n piikkiin menneen TV-mainoksen todellisena tilaajana on saatavissa vähän tietoa. Mahalaskuun päättynyt yritys tukki vuorenvarmasti niiden suut, jotka SDP:n osuudesta jotain tietävät.

Menneistä on hyvä oppia. On hyvä oppia kilpailijoiden mokauksista ja onnistumisista, jos sellaisia löytää.

Suomen Keskustan vaaliteema huhtikuun eduskuntavaaleissa on ASIAA.

Siinä on huikea ero, kun sitä vertaa SDP:n …anteeksi SAK:n viime eduskuntavaalien alla virittelemään Lohtander-kampanjaan.

-Esko Erkkilä-

Valtioneuvoston torstaina tammikuun 27. päivänä hyväksymät elintarvike- ja ruokapoliittiset selonteot linkittyvät vahvasti toisiinsa

Lauantai 5.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Torstain täysistunnossa 27.1.2011 Eduskunta hyväksyi maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnöt valtioneuvoston elintarvike- ja ruokapoliittisista selonteoista.

Selonteot linkittyvät vahvasti toisiinsa ja molemmissa Keskustan kädenjälki näkyy erittäin vahvasti.

Selonteoista voidaan nostaa esille muutama asia, jotka meidän kaikkien on hyvä tietää ja huolehtia, että turvaamme ne myös jatkossa.

Kotimaisen alkutuotannon heikko kannattavuus on merkittävä uhka koko elintarvikeketjun toiminnalle ja kehittämiselle. Muistaa pitää, että ilman kotimaista raaka-ainetta ei ole nykyisessä mitassaan myöskään elintarvikealan yrittäjyyttä ja työpaikkoja.

Elintarvikeketjun läpinäkyvyydellä taataan laatua ja luottamusta kotimaiseen ruokaan. Kuluttajien näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä ovat erityisesti alkuperä, lisäaineet, tuoreus, maku sekä kuljetusmatkat. Keskustan linjauksissa todetaan myös ruoan hinnan merkitys kuluttajille. Kaikkien kuluttajien oikeutta laadukkaisiin elintarvikkeisiin sekä ruoan hinnannousun hillitsemistä on onnistuttu turvaamaan toteutetulla arvonlisäveron laskulla.

Kasvinsuojeluaineiden kotimainen käyttö ja näiden aineiden kuluttajiin kohdistuvat saantimäärät ovat turvallisen alhaisella tasolla. Kokonaisuudessaan suomalaisten kuluttajien kasvinsuojeluaineiden saannista 91 prosenttia tulee tällä hetkellä ulkomaisista elintarvikkeista, erityisesti hedelmistä (EVIRA:n julkaisuja 13/2009 s. 144).

Kotimaisten elintarvikkeiden turvallisuus ja puhtaus ei siis ole myytti, vaan totisinta totta.

Olen pitänyt itseäni jonkinmoisena elintarvikealan taitajan, mutta nyt tutkimuksissa ilmennyt ruuan hävikki yllätti minut.

Ruoan hävikki on arvotonta, suurta tuhlausta ja luonnonvarojen väärinkäyttöä, joka aiheuttaa lisäksi turhia päästöjä. Kuluttajien tietoisuutta hävikin ympäristövaikutuksista tuleekin nopeasti lisätä. Ruokahävikin minimointi on erittäin keskeinen ympäristötoimenpide. Nykyarvioiden mukaan ruokahävikin estäminen on ympäristön kannalta 10 kertaa tehokkaampaa kuin ruokajätteen käsittely.

Eduskunnassa käsitellyt elintarvike- ja ruokapoliittiset selonteot antavat aivan uuden ja pitävän pohjan Suomen Keskustan pitkään ajamille linjauksille kotimaisen elintarviketuotannon aseman vahvistamisesta. Toivon, että niistä käydään kattava keskustelu pian alkavan eduskuntavaalitaistelun aikana.

-Esko Erkkilä-

Suomen Valoteknillisen Seuran järjestämä LightMapping-kävely oli hieno kokemus

Perjantai 4.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen Valoteknillinen Seura järjesti Valon päivänä 3.2.2011 LightMapping -kävelykierrokset ja niihin liittyvät purkutilaisuudet yhtä aikaa neljässä kaupungissa eli Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä sekä Tampereella.

Osallistuin Tampereen kävelykierrokselle, mutta muiden kiireideni vuoksi en ehtinyt purkutilaisuuteen.

Tampereen kävelykierros alkoi Museokeskus Vapriikilta ja päättyi Laukontorille. Liikkeellelähtö tapahtui klo 17.00, jotta maisema ehti hieman hämärtyä.

Asiantuntevina oppaina toimivat Aihio Arkkitehtien toimitusjohtaja Timo Meuronen ja valaistussuunnittelija Arto Heiskanen VALOA design Oy:stä. Meuronen keskittyi kertomaan tamperelaisesta arkkitehtuurista ja Heiskanen puolestaan taustoitti niitä valaistusratkaisuja, joita reitin varrella kohtasimme.

Kävelyreitti polveli Tammerkosken molemmin puolin ja leimaa-antavaa sille oli tukeutuminen Tammerkosken virtaan.

Oppaat olivat valmistautuneet tehtäväänsä hyvin, sillä monet kohteet tulivat osanottajien tietoisuuteen aivan uudessa valossa - tässä tapauksessa voi tosiaan todeta, että "uudessa valossa"!

Matkalla pysähdeltiin usein, sillä kävelyn tarkoituksena oli tallentaa kuvina iltavalaistuja Tampereen tunnettuja rakennuksia sekä valon ja veden leikkejä Tammerkoskessa.

Osanottajille kävelyn ajaksi jaetut korvakuulokkeet olivat innovaatio, johon ainakin minä nyt vasta ensimmäisen kerran tutustuin. Oppaat puhuivat mikrofoniin tavallisella äänellä ja se kuului osanottajien kuulokkeista hyvin selvästi. Isohko ryhmämme ei aiheuttanut melua, sillä oppaiden selostusten kuunteleminen ei kuulunut sivullisille. Kuuluvuus kuulokkeiden kautta oli 30…50 metriä, joten ryhmämme ei tarvinnut liikkua tiiviinä ryhmänä. Kerrassaan mainio ratkaisu!

Kävelijöitä odotti puolitoistatuntisen kierroksen jälkeen bussi Alarannassa. Bussi kuljetti porukan Fagerhult Oy:n toimitiloihin Pyynikillä, jossa kävelyn aikana otetut kuvat pystyi taltioimaan ja katselemaan muiden kaupunkien vastaavien tapahtumien aikana otettuja kuvia online-yhteydellä OpenLight-verkkoportaalin välityksellä.

Tapahtuma oli mainio ja parhaat kiitokset sen järjestämisestä Suomen Valoteknillisen Seuran yritysjäsenille sekä niille henkilöille, jotka panostivat tilaisuuden onnistumiseen.

Toivottavasti jatkossa Tampereen kaupunki tai sen matkailuorganisaatio lähtevät mukaan tapahtuman toteuttamiseen. Valon päivän lisäksi syystummat illat olisivat mainio ajankohta vastaavan tapahtuman toteuttamisajankohdaksi.

Sopisiko LightMapping-kävely erääksi ohjelmanumeroksi Tampere-päivän viettoon?

-Esko Erkkilä-

Arjen Ystävä on Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen uusi toimintamuoto

Torstai 3.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Maakunnalliset syöpäyhdistykset tekevät tärkeää työtä syöpään sairastuneiden kuntouttamiseksi ja virkistämiseksi.

Minulla on asiasta henkilökohtaista kokemusta, sillä vuonna 2001 tapahtuneen onnistuneen eturauhassyöpäleikkaukseni jälkeen liityin Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n tukihenkilötoimintaan.

Syöpään sairastuneet naiset ovat paljon aktiivisempia tukihenkilötoiminnan asiakkaita kuin miehet.

Naiset hakeutuvat tukihenkilöiden pariin usein jo sairaalassa. Se on toisaalta hyvin ymmärrettävääkin, sillä esim. rintasyöpätapauksissa leikkauksen henkilökohtaisesti kokeneesta on paljon apua monissa käytännön asioissa, jotka rintansa leikkauksessa menettänyt nainen joutuu kokemaan.

Hiljattain eturauhassyöpädiagnoosin saaneille miehille järjestetään Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen toimesta ensitiedon kursseja ja ne ovat saavuttaneet miesten keskuudessa suuren suosion.

Ensitiedon kurssi kokoontuu viikon välein muutaman kerran keväisin ja toinen syksyisin. Kokoontumiset ovat teemoitettu eri aihepiirien mukaan. Roolini on toimia alustajana illassa, jossa käsitellään eturauhassyöpää ja seksuaalisuutta.  

Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry on laajentamassa toimintaansa tukihenkilötoiminnassa Arjen Ystävä- toimintaan.

Liikkeellelähtö tapahtuu vaatimattomasti, sillä koulutettuja Arjen Ystäviä ei vielä ole paljoa.

Arjen Ystävä-toiminta painottuu syöpäsairaan tukemiseen sairauden alkuvaiheessa, syöpähoitojen aikaan sekä sairauden toipumisvaiheeseen.

Arjen Ystävä-toiminnasta on kokemuksia Helsingistä sekä Oulusta. Erityisesti pääkaupunkiseudulla palvelulla on ollut kysyntää, sillä tukikontakteja on kaikille Arjen Ystävillä kertynyt n. yksi kontakti kuukaudessa.

Henkilö, joka haluaa itselleen Arjen Ystävän, pitää olla esim. puhelinyhteydessä Pirkanmaan Syöpäyhdistykseen ja kertoa tarpeistaan. Kaikki keskustelut ovat luonnollisesti luottamuksellisia.

Valitettavasti en ehdi Arjen Ystäväksi ainakaan toiminnan alkuvaiheessa, mutta kannustan toimintaan lähteneitä. Oletan, että pieni kärkijoukko tulee olemaan täystyöllistetty. 

Uskon, että työssä onnistuminen antaa paljon niille, jotka ensimmäisinä lähtevät Tampereella Arjen Ystäviksi.

 

-Esko Erkkilä-

Pohjola-Norden´lla on tärkeä rooli Suomen suuntautumisessa muihin Pohjoismaihin

Keskiviikko 2.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1924 perustettu Pohjola-Norden on Suomessa ainoa kansalaisjärjestö, jonka päätehtävänä on pohjoismainen yhteistyö.

Sen tärkein tehtävä on pohjoismaisen yhteistyön edistäminen ja Pohjoismaiden tunnetuksi tekeminen Suomessa.

Sain tammikuun lopulla olla läsnä tilaisuudessa, jossa Tampereen Pohjola-Norden ry:n hallituksen puheenjohtaja FT Eeva Tuokko kertoi kansalaisjärjestön toiminnasta. Tilaisuus pidettiin Sentterissä Tampereella.

Kyse oli Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n eli MSL-Tampereen järjestämästä tilaisuudesta.

Pohjola-Norden on kansalaisjärjestö, jolla on liittotoimiston lisäksi kattava piiri- ja 180 paikallisyhdistyksen paikallisyhdistysverkosto, Nuorisoliitto sekä 12 000 henkilöjäsentä.

Tampereen Pohjola-Norden ry:llä on 130 henkilöjäsentä. Mainittakoon, että Turun paikallisyhdistyksellä on 350 jäsentä. Tampereen paikallisyhdistys on suomenkielinen.

Norden-yhdistykset ovat vuosien mittaan tehneet useita pohjoismaisia aloitteita ja toimineet painostusryhmänä pohjoismaisen yhteistyön tiivistämisessä. Tunnetuimpia Norden-yhdistysten aloitteita ovat olleet Pohjolan passivapaus (1954), yhteiset työmarkkinat (1954) ja sosiaalietuudet (1955). Myöhempinä vuosina on myös solmittu mm. pohjoismainen kaksoisverotuksen estävä sopimus sekä pohjoismainen kielisopimus.

Kriitikoiden mielestä pohjoismainen yhteistyö on EU:n aikakaudella tullut tiensä päähän, mutta viimeaikaiset suunnitelmat mm. tutkimuksen, innovaatioiden ja puolustuspolitiikan alalla osoittavat, että pohjoismainen yhteistyö on tänäkin päivänä dynaamista, ajankohtaista ja tärkeää.

Tampereen Pohjola-Norden ry järjestää Pohjolan Pidot 23.03.2011. Silloin vietetään Pohjolan päivää, joka on myös virallisen pohjoismaisen yhteistyön sopimuksen eli 23.3.1962 allekirjoitetun Helsingin sopimuksen vuosipäivä.

Kiitän FT Eeva Tuokkoa mielenkiintoisesta esityksestä. Esityksen jälkeen käyty vilkas keskustelu osoitti, että Pohjola-Norden –toiminta kiinnostaa!

-Esko Erkkilä-

Valtion ja kaupungin myöntämät hissien rakentamisavustukset valuvat hissiyhtiöiden tuloksen pönkittämiseen?

Tiistai 1.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Hissirakentamisen edistämiseksi Tampereella on meneillään Tilaa hissi! -kampanja.

Kampanjalla innostetaan hissittömiä asunto-osakeyhtiötaloja hissirakentamiseen. Kampanja on osa "Kotona asumista tukeva palvelurakenne ja henkilöstö" -projektia ja siinä ovat mukana Tampereen kaupungin asuntotoimi, rakennusvalvonta, aluepelastuslaitos sekä esteettömyysasiamies.

Tampereen kaupunki vauhdittaa kampanjaa tilaisuuksilla, joissa kerrotaan valtion sekä Tampereen kaupungin tukitoimenpiteistä hissien rakentamisessa vanhoihin kerrostaloihin.

Asun omakotitalossa, mutta tutustuakseni kampanjaan osallistuin viime syksynä yhteen hissikampanjatilaisuuteen Peltolammin seurakuntakeskuksessa.

Tampereen hissittömät talot ovat pääosin 70- ja 80 -luvuilla rakennettuja lamellitaloja, joiden porraskäytävään hissi ei mahdu. Peltolammi on Tampereen kaupunginosista se, jossa on paljon hissittömiä kerrostaloja.

Valtio tukee hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin. Avustus on 50 %.

Valtion avustuksen lisäksi Tampereen kaupunki avustaa hissien rakentamista. Kaupungin avustusosuus on 15 %.

Mittavista avustuksista huolimatta asunto-osakeyhtiöt ovat olleet laimeasti kiinnostuneita hissien rakentamisesta vanhoihin kerrostaloihin.

Laimea kiinnostus on ymmärrettävää, sillä talojen ulkosivuremontit, ikkunoiden uusimiset sekä putkiremontit ovat monenkin taloyhtiön mielestä tärkeämmät kuin hissin rakentaminen. Alakerroksissa asuvat eivät hyödy hissistä yhtä paljon kuin yläkerroksissa asuvat ja tämäkin heikentää asunto-osakeyhtiöiden kiinnostusta hissirakentamiseen.

En ole rakennusalan asiantuntija, mutta Peltolammin tilaisuudessa kerrotut hissinrakentamisen kustannukset hirvittivät. Kustannukset ovat suuria ja on helppo ymmärtää asunto-osakkeen omistajaa, kun hän puntaroi ikkunaremontin, putkiremontin ja hissin rakentamisen välillä ja päätyy siihen, että hissin rakentaminen saa jäädä hamaan tulevaisuuteen.

Tiedämme yritysten pohjattoman halun tehdä hyvää tulosta. Osakkeenomistajat odottavat vuosikvartaaleittain yhä parempia tuloksia.

Hissifirmat tuntevat tarkasti valtion sekä kaupunkien ja kuntien toimenpiteet hissirakentamisen vauhdittamiseksi. Vauhdittaminen ja julkisen vallan hissituki sopii hissifirmoille vallan hyvin.

On joltisenkin varmaa, että hissifirmojen kabineteissa pähkäillään jatkuvasti, että voisimmeko kohottaa hintojamme ja siten tehdä parempaa bisnestä, kun valtion, kaupunkien ja kuntien tuki on noin mittavaa.

Valtion ja kaupunkien sekä kuntien tuki valuu paljolti hissifirmojen tulokseen – näin se vaan valitettavasti on!

 

-Esko Erkkilä-

Onneksi Yle kertoi Tamperetta ja maakuntaradioita kurittavista suunnitelmistaan ennen kevään eduskuntavaaleja

Maanantai 31.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Yleisradion palkkajohtajat lapioivat lunta tupaan nyt oikein roppakaupalla Tampereen ja maakuntaradioiden toiminnan vaikeuttamiseksi – pelkään, että suunnitelmissa on jopa Ylen Tampereen televisiotoiminnoista luopuminen kokonaan.

 

Yle kertoi tammikuun 28. päivänä, että maakuntaradioiden lähetysaikaa supistetaan yhdellä tunnilla päivässä. Seuraavana päivänä Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen totesi, että Ylen Tampereen tiloista Tohlopissa saatetaan luopua parin vuoden kuluessa! Käsittämätöntä maakuntien kurittamista!

 

Onneksi suunnitelmat tulivat julkisiksi ennen kevään eduskuntavaaleja, sillä nyt kansalaiset voivat äänestyskäyttäytymisellään antaa tukensa niille Pirkanmaan kansanedustajaehdokkaille, jotka haluavat, että Ylen toimintoja ei Tampereelta jatkossakaan supisteta.

 

Ylen karsintasuunnitelmat tulevat käsittääkseni satamaan vahvasti kansanedustaja Mikko Alatalon laariin, sillä hän on johdonmukaisesti toiminut Tohlopin televisiotoiminnan ja Tampereen Radion puolesta.

 

Uskon, että Alatalo tulee uudelleenvalintansa jälkeen – joka Ylen linjausten jälkeen on entistä todennäköisempää - entistä enemmän panostamaan Pirkanmaan ja Tampereen puolustamiseen maakuntaradio- sekä televisiotoiminnassa. Odotan ja toivon, että Mikko Alatalo tuo kantansa vahvasti esiin vaalikampanjansa aikana.

 

Tiedän, että kansanedustaja Mikko Alatalo on Ylen hallintoneuvoston jäsenenä puolustanut vuosia maakuntaradioita.

 

Seuraavan hallituksen on pysyvästi turvattava YLE:n talous nykylaajuudessaan ja lisättävä varoja maakuntaradioille. Maakuntaradioilla on tärkeä alueellinen, kulttuurinen ja maakuntien identiteetin kannalta tärkeä tehtävä. Tiedän, että Mikko Alatalolla on tässä toiminnassa tärkeä rooli Pirkanmaan sekä maakuntien puolesta myös seuraavalla vaalikaudella.

 

-Esko Erkkilä-

Myös Yleisradio aikoo kyykyttää maakuntia

Sunnuntai 30.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Kokoomus pyrkii asuntoministeri Vapaavuoren johdolla tekemään mahdottomaksi asua ja rakentaa omakotitaloja maaseudun haja-asutusalueille.

Demareiden suunnitelmissa on teurastaa vaalien jälkeen kaikki pienet kunnat Suomen kartalta ja aiheuttaa suuria ongelmia asutuskeskusten ulkopuolella asuville ja kaupunkilaisille, joilla on mökki maaseudulla.

Nyt myös Yleisradio on yhtynyt maakuntia kurittavien Kokoomuksen ja SDP:n kuoroon, sillä elokuussa on tarkoitus supistaa radion maakuntaohjelmia.

Elokuusta alkaen maakuntatoimitusten ohjelma-ajasta katoaa tunti päivässä – näin Yle suunnittelee.

Kehityssuunta on todella huolestuttava, sillä maakuntaradioiden lauantailähetykset loppuivat vuodenvaihteessa kokonaan. Maakuntaradiot ja niiden kuuntelijat joutuvat kestämään suoneniskuja siis muutaman kuukauden välein!

Ylen aluetoiminnan päällikkö Teijo Valtanen perustelee suunnitelmaa sillä, alueelliset toimitukset pystyvät käyttämään uudistuksen jälkeen aikaansa nykyistä paremmin alueellisten sisältöjen tekemiseen ja ohjelmia voitaisiin muka tuoda myös valtakunnallisiin lähetyksiin.

Satuja saa uskoa se, joka satuihin uskoo.

Työurani aikana ajoin useamman kerran viikossa työmatkan Tampereelta Turun seudulle ja takaisin. Kuuntelin Tampereen Radiota Loimaalle saakka, jonne se kuului hyvin. Sen jälkeen siirryin Satakunnan Radion kuuntelijaksi, sillä Porissa on osaava – lähes Tampereen Radion tasoinen - maakuntaradion toimitus. Paluumatkalla radiotaajuuksien vaihtaminen tapahtui tietenkin toisinpäin.

Maakuntaradio merkitsee kansalaiselle samaa kuin paikallislehti. Paikallislehti etsitään postin joukosta ensimmäisenä ja luetaan tarkasti – vasta sen jälkeen tutustutaan muuhun postiin.

Sama on maakuntaradion kohdalla – ainakin minä etsin eri puolilla maata kulkiessasi maakuntaradion taajuuden ja kuuntelen sitä.  

Toivon, että maakuntaradioiden lähetysajan supistamisesta tulee osa eduskuntavaalikamppailua.

Lähiviikot näyttävät, että toteutuvatko Yleisradion byrokraattien suunnitelmat. Toivon, että niin ei käy!

-Esko Erkkilä-

K-ryhmän johtomiehet kompuroivat taas

Lauantai 29.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskon entisen varapääjohtaja Timo Karakkeen  naisia väheksyvät kannanotot naisten handicap´sta sekä Audi-johtaja Esko Kiesin lausunnot saivat samasta kaupparyhmästä jatkoa, kun nykyiseltä Keskon pääjohtajalta Matti Halmesmäeltä ja myös Keskon hallituksen puheenjohtaja Heikki Takamäeltä karkasi mopo käsistä.

Halmesmäki kommentoi pääministeri Mari Kiviniemen ulkonäköä ja Takamäki puolestaan ihaili korkean alaisensa Halmesmäen sanailua pääministerin ulkonäöstä sekä ryyditti kommenttiaan vielä Venäjän pääministerin Vladimir Putinin ”viipyilevällä” katseella (lähde: Helsingin Sanomien kakkospääkirjoitus 28.01.2011). Takamäki on kohun noustua kohonnut puolustelemaan Halmesmäen kielenkäyttöä – käsittämätöntä.

Näkee, että Keskossa naisia ei arvosteta.

On valitettavaa, että Keskon ja K-ryhmän johtomiehet törttöilevät. Kärkipaikoilla olevien johtomiesten puheet muistetaan vuosikausia ja he eivät pääse niistä eroon milloinkaan. Heidän ei pidä arvottomista puheita päästäkään, sillä asiattomat puheet eivät kuulu bisnekseen.

Halmesmäen ja Takamäen mauttomuudet ovat kokonaisuuden kannalta valitettavia, sillä niiden myötä K-ryhmä menettää osan uskottavuudestaan. Uskottavuutta tarvittaisiin koko K-ryhmältä, sillä sen kilpailija S-ryhmä on jo nyt saanut liian suuren osan Suomen talouselämässä. Olemme pian S-ryhmän monopolissa, jos K-ryhmän ja Keskon johtohenkilöiden kompuroinnit jatkuvat.

Halmesmäki, Takamäki ja Kiviniemi ovat kaikki syntyperäisiä etelä-pohjalaisia. Etelä-Pohjanmaalla on totuttu ronskiinkin puheenvuoroihin, mutta nyt Halmesmäeltä ja Takamäeltä katosi tyylitaju, kun he arvioivat maan pääministerin ulkonäköä.

Toivon, että Keskon luottamushenkilöt ja osakkeenomistajat puuttuvat asiaan.

Poikkesin Pirkkalassa Partolan Citymarketissa perjantaina tammikuun 28. päivänä. Keskolle tunnustus, että Halmesmäen törttöilyistä etusivullaan kertovia Ilta-Sanomia oli tarjolla normaaliin tapaan. Kesko ei siis sentään syyllistynyt sensurointiin!

-Esko Erkkilä-

Muutin perusteellisesti käsitystäni YouTube´sta

Perjantai 28.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen luullut ja pitänyt YouTubea kaikenlaisten kohellusten esityspaikkana, jonne nuoret ovat tallentaneet päättömyyksiään toisten kaltaistensa katseltavaksi.

Luulo ei tässäkään tapauksessa ole ollut tiedon väärtti ja olenkin nyt saanut korjata käsityksiäni. Teen muutoksen mielelläni.

Mielenmuutokseni syynä ovat ne videonpätkät, jotka Tero Mäenpää kuvasi Sentterin avajaisissa ja sitten tallensi YouTube´n sivustoille.

Sentteri on Tampereen Hallituskadulle maanantaina tammikuun 24. päivänä avattu kansalaisten kohtaamispaikka, jonka taustaryhminä ovat Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö sekä Keskustan Pirkanmaan piiri.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki avasi Sentterin ja toteutti avajaisten yhteydessä yhdessä kansanedustaja Mikko Alatalon kanssa ”Lounastunnin lauluhetken”.

Poliittiselta sanomaltaan merkittävä videonpätkä on ympäristöministeri Paula Lehtomäen Sentterin avaustervehdys. Esitys kestää lähes seitsemän minuuttia ja se sisältää vankkaa ASIAA. Tämän pätkän oli kahden päivän aikana katsellut n. 500 henkilöä.

Sentterin avajaisissa kuvattujen YouTube-pätkien helmi on Paula Lehtomäen ja Mikko Alatalon yhteisestä lauluesityksestä taltioitu ”Viivy vielä hetki”. Sen pituus on n. kaksi minuuttia. Taltiointi on saavuttanut suuren suosion, sillä kahden päivän aikana sitä on katseltu n. 11.500 kertaa!  

Miten Sentterin avajaisvideoita ja ympäristöministeri Paula Lehtomäen avajaistervehdystä sekä Lehtomäen ja Mikko Alatalon lauluesityksiä pääsee katsomaan?

Se käy helposti.

Ensiksi pitää tietenkin netissä mennä YouTubeen – www.youtube.com on oikea osoite.

Hakusanavaihtoehtoja on useita. Lyhyin oikeaan osoitteeseen vievä hakusana on ”alatalo2011”. Voi käyttää myös vaikkapa tätä pitkää hakusanaa ”mikko alatalo ja paula lehtomäki”

Kuten alussa totesin, niin muutin käsitystäni YouTube:sta tiedonvälittäjänä mieluusti.

YouTube on mainio kanava saada myös tärkeää ASIAA kansalaisten tietoisuuteen!

Suosittelen katsomaan ympäristöministeri Paula Lehtomäen Sentteri-puheenvuoron ja sen lähistöllä on myös hänen lauluesityksiään kansanedustaja Mikko Alatalon kanssa. Sentteri-isäntänä vilahdan heidän takanaan minäkin ”Sankarit”-kappaleen lopussa!  

-Esko Erkkilä-

Virkamies käytti arvostavaa termiä asukkaista

Torstai 27.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Olin tiistaina 25. päivä tammikuuta kuuntelemassa Tampereen kaupungin suunnittelupäällikkö Sisko Hiltusta ja suunnittelija Sami Uusitaloa, kun he kertoivat Tampereen eteläisellä palvelualueella tehdystä ikäihmisten palvelusuunnitelmasta.

Kyse oli Etelä-Alvarin järjestämästä tilaisuudesta.

Ilahduin, kun Sami Uusitalo joka käänteessä käytti asukkaista termiä ”asiakas”.

Nuoren virkamiehen innostunut ote työhönsä ja kaupunkilaisista käyttämä termi ”asiakas” viestivät oikeaa asennetta. Vastaavaa näkee ja kuulee virkamiesten suunnalta liian harvoin.

Olen muutaman kerran käynnistänyt ”asiakas” –termin tiimoilta keskustelun lääkäreiden kanssa.

Koen itseni terveydenhuollon ja sairaanhoidon asiakkaaksi, kun jonkun pikkuvaivan vuoksi joudun turvautumaan lääkärinhoitoon.

Kavahdan, jos lääkäri kutsuu minua potilaaksi pikkuvaivaa hoitaessaan. Mielestäni olen potilas korkeintaan vasta sitten, jos minusta joudutaan huolehtimaan makuuasennossa.

Kansalainen on asiakas terveyden- ja sairaanhoitoalalla työskentelevillä, sillä ainoastaan heitä hoitamalla lääkärit ja sairaanhoitajat ”saavat leivälleen voita”.

Potilas-termin yletön käyttäminen lähestyy alistamis-mentaliteettia ja sen tapainen toiminta saa karvat nousemaan ainakin minulta.

Lausuin Sami Uusitalolle kiitokset jo Alvari-tilaisuudessa ja toistan kiitokseni nyt tässä!

Esimerkillistä toimintaa virkamieheltä!

-Esko Erkkilä-

Suuret ikäluokat ovat yhteiskunnassa mukana merkittävänä tekijänä 2030 -luvulle saakka

Keskiviikko 26.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Kuulun ns. suuriin ikäluokkiin.

Suurilla ikäluokilla tarkoitetaan vuosina 1946 – 1950 syntyneitä.

Sodan jälkeen hedelmällisyys ponnahti ylöspäin, ja epävakaiden sota-aikojen alhainen hedelmällisyys korjaantui vuosittain kertaheitolla ylöspäin.

Meille jouduttiin rakentamaan lisää kouluja ja meille piti luoda uusia jatkokoulutuspaikkoja. Miespuolisille suurten ikäluokkien edustajille jouduttiin rakentamaan uusia varuskuntia, jotta kaikki pystyivät suorittamaan varusmiespalveluksensa.

Siirryimme työelämään ja loimme Suomesta hyvinvointivaltion.

Osa suurten ikäluokkien työvoimatarjonnasta joutui etsimään leipäpuutaan Ruotsista.

Nyt suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle alkaa olla loppuvaiheessaan.

Olemme saaneet elämämme järjestykseen ja rahaa hieman säästöönkin. Nyt mm. matkatoimistot kokevat meidät tärkeäksi kohderyhmäkseen.

Ikä tekee tehtävänsä ja valitettavan moni suurten ikäluokkien edustaja on joutunut tukeutumaan sairaanhoitojärjestelmämme palveluksiin – osa meistä on jo matkannut viimeisen matkansa hautaustoimiston kassaa kartuttaen.

Vaikutuksemme suomalaisessa yhteiskunnassa tulee jatkumaan merkittävänä 2030 –luvulle saakka.

Ihmisten elinikä pitenee ja se merkitsee kasvavaa hoivantarvetta. Riittävätkö meiltä voimanvuosinamme kerätyt maksut takaamaan meille turvallisen vanhuuden? Iso ja tärkeä kysymys, johon päättäjien on jo nyt paneuduttava.

Tilastonikkarit ovat laskeneet, että Tampereen eri palvelualueilla asuu v. 2030 seuraavat määrät 95-vuotiaita tai sitä vanhempia kansalaisia:

• keskusta                 390
• koillinen                  202
• kaakkoinen              185
• eteläinen                  68
• läntinen                  247

Tämän ennusteen mukaan v. 2030 Tampereella on vähintään 95-vuotiaita siis lähes 1.100 henkilöä.

Luvut ovat osa selvityksestä, joka on laadittu ikäihmisten palveluista Tampereen eteläisellä palvelualueella. Selvitystä hiottiin Etelä-Alvarin kokouksessa tammikuun 25.päivänä ja se julkistetaan lähiaikoina.

Mainittakoon, että seuraavaksi vastaava selvitys laaditaan kaakkoisen palvelualueen tilanteesta.

Ennusteen luvut kertovat sen tosiasian, että suurten ikäluokkien merkitys yhteiskunnassa säilyy merkittävänä 2030-luvulle saakka.

Olemme poliittisille puolueille merkittävä äänestäjäjoukko ja meidän pitää itse se muistaa. Äänemme ASIAA puhuville poliitikoille tuntuu vähän siltä kuin itseään äänestäisi!

-Esko Erkkilä-