Konevitsan luostari on toipumassa Neuvostoliiton aikaisesta alennustilastaan

Sunnuntai 21.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Talvi- ja Jatkosotaan osallistuneiden Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten lähiomaisten ja muidenkin asiasta kiinnostuneiden matka Karjalan Kannakselle toteutettiin heinäkuun alussa kahtenakin eri ryhmänä.

 

Sain paikan ensimmäiseen ryhmään ja toteutimme matkan 5…8.7.2013.

 

Matkamme asiantuntevana johtajana oli jo kymmenentenä peräkkäisenä vuonna hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki ja vastuullisena matkanjärjestäjänä Lehtimäen perheen omistama Vihdin Liikenne/V-L Matkat.

 

Tämänkertaisen matkamme pääkohde ainakin minun mielestäni oli tutustuminen Konevitsan luostariin.

 

Kyseessä oli kokopäiväretki ja vierailimme Konevitsassa toisena matkapäivänämme eli lauantaina heinäkuun 6. päivänä.

 

Pyrin nyt kertomaan matkastamme Konevitsan luostariin:

 

 

 

 

Yövyimme Käkisalmessa ja maittavan aamupalan jälkeen sonnustauduimme luostarivierailulle.

 

Valmistautuminen merkitsi, että miehillä oli yllään täyspitkät housut ja naiset valmistautuivat kietaisemaan pitkien housujensa päälle jonkinmoisen hameen.

Perillä sitten huomasimme, että Konevitsassa ei olla niin tarkkoja vierailijoiden pukeutumisesta kuin esim. Petserin luostarissa Venäjällä, jossa naisten on pakko pukeutua hiusten peittävään asusteeseen ja kietaista jonkinmoinen vaatekappale vyötäisilleen, jos asusteena on housupuku.

 

 

 

 

Konevitsan luostariin kuljetaan Sortanlahden laiturin kautta ja saavuimmekin sinne hyvissä ajoin ennen aamupäivälaivan lähtemistä. Käkisalmesta Sortanlahteen on matkaa nelisenkymmentä kilometriä.

 

 

 

 

Laivarannassa oli tarjolla mm. savukalaa…

 

 

 

 

…ja siellä meille selvisi lopullisesti, että kyseessä on todella kokopäiväretki.

Tämän vuoksi mm. minä ostin rannalta matkaevääksi kolme erilaista piirakkaa, jotka sitten päivän aikana olivatkin hyvään tarpeeseen. Piirakat maksoivat 40 tai 50 ruplaa ja kun ruplan eurokurssi on n. 40 ruplaa yhdellä eurolla, tuli piirakoiden hinnaksi euron verran – ei lainkaan paha hinta.

 

 

 

 

Sortanlahden satamalaituri olisi suomalaisten viranomaisten mielestä vähintäänkin ”mielenkiintoinen”, mutta kohtuullisella tasapainoaistilla siitäkin selvisimme.

 

 

 

 

”Konevitsa” –laiva saapui ajallaan ja pääsimme nousemaan laivaan.

 

 

 

 

Olen kerran aikaisemminkin käynyt Sortanlahden satamassa ja jo silloin siellä oli samanlainen meininki kuin nyt.  Jotkut aiemmin Sortanlahdessa käyneet kertoivat, että näitä laivanrumiluksia ei silloin ollut.

 

 

 

 

Neljäkymmentä minuuttia Sortanlahdesta Konevitsaan kestänyt laivamatka alkoi turvallisesti, sillä Laatokalla partioiva pelastusalus seurasi lähietäisyydellä matkamme alkamista.

 

 

 

 

Laatokkaa sanotaan ”seitsemän meren järveksi” ja yksi niistä meristä on Sortanlahden ja Konevitsan välillä.

 

 

 

 

Konevitsan luostarien silhuetit näkyivät jo laivamatkamme puolivälissä.

 

 

 

 

 

Kamerani kohtuullisen hyvistä ominaisuuksista kertoo, että tämä kuva on otettu hieman lähempänä Konevitsaa kuin edellinen kuva!

 

 

 

 

 

Konevitsan luostarin silhuetit tarkentuivat, kun lähestyimme luostarin laituria.

 

 

 

 

Konevitsan luostarin laiturirakennelmat eivät nekään ole kauneudella ja viimeistelyllä pilattuja.

 

 

 

 

Laivallamme matkustaneet muut luostarivieraat olivat pukeutuneet ”luostarietiketin” mukaisesti eli naisten hiukset olivat piilotettu huivin alle.

 

 

 

Rannassa meitä oli oppaana vastassa Andrei-veli, mutta kun luostariveljiä ei ole sopivaa kuvata, niin tässä emme näe kuvaa Andreista!

 

 

 

 

Heti laivarannassa on muistomerkki joka on siinä sen kunniaksi, kun keisari Aleksanteri II kävi saarella vuonna 1858.

 

 

 

 

 

Muistomerkin venäjänkielinen teksti on tässä.

Keisari Aleksanteri II oli monen ”naisen mies” ja ainakin kerran hän otti avioeron siten, että passitti silloisen vaimonsa luostariin!

 

 

 

 

 

Rannassa on myös tämä tiilinen rakennus, jossa puna-armeijan valta-aikana sijaitsi saaren voimalaitos.

 

 

 

 

 

Voimalaitoksessa oli ainakin kaksi dieselgeneraattoria, joista toisen ”raato” on edelleen paikoillaan.

 

 

 

 

Generaattorirakennuksessa ei Neuvostoliiton ajan jälkeen ole vielä tehty mitään siivous- tai kunnostustoimenpiteitä, joten siivo on tämän näköistä!

 

 

 

 

Generaattorirakennuksen vieressä on tämä viehättävä tsasouna…

 

 

 

 

…jonka sisällä on kaunis alttari…

 

 

 

 

…ja raamattuaiheisia maalauksia.

 

 

 

 

 

Mutta jatketaanpa matkaa laivarannasta kohti luostarirakennuksia!

 

 

 

 

 

Andrei-veli esitteli meille tämän puurakennuksen ainoastaan sillä perusteella, että päädyssä sijaitsevasta ovesta pääsi aivan kelvolliseen vessaan.

Rakennuksessa näytti sijaitsevan vakituisen väen ja vierailijoiden ruokailutilat, mutta niihin emme päässeet tutustumaan.

 

 

 

 

Varsinaiseen luostariin kuljettiin pääsisäänkäynnin kautta.

 

 

 

 

Konevitsan luostari perustettiin vuonna 1393 Arseni Konevitsalaisen toimesta.

 

Tässä on Arseni Konevitsalaisen pyhäinjäännökset ja tämä on Konevitsan luostarin pyhin paikka.

 

 

Muutama kuva ilman selityksiä luostarin pääkirkosta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*****

 

 

Luostarissa on meneillään seinämaalausten kunnostustyöt.

 

 

 

 

 

Maalausten entisöintitöiden lähtökohta on varsin haastava…

 

 

 

 

…sillä maalaukset ovat aikojen kuluessa päässeet kovin huonoon kuntoon.

 

 

 

 

Luostarin yläkirkko on vihitty käyttöönsä vuonna 1810.

 Se on lämmittämätön eli ns. kesäkirkko.

Yläkirkkoon johtaa askelmat, mutta kannustan kaikkia luostarivierailijoita kapuamaan sinne,…

 

 

 

 

…sillä siellä luostariveljet esittävät mieleenpainuvan lauluhetken.

Lauluhetki on unohtumaton elämys, sillä munkkien esittämä lauluesitys on korkeatasoinen, akustiikka tilassa on mainio ja pääskysten liverrys luostarirakenteissa kruunaa lauluhetken.

 

 

 

 

Luostarin matkamuistomyymälässä olisi ollut paljon mielenkiintoista hankittavaa.

 

 

 

 

Luostarikirkon jälkeen lähdimme Andrein mukaan n. neljä kilometriä pitkälle tutustumismatkalle luostarisaaren ympäri.

Tässä kuvassa pääluostari ”takapuolelta”.

 

 

 

 

Luostarin kirjasto sijaitsee tämän holvikäynnin yläpuolelle. Andrei kertoi, että kirjaston anti on nykyään kovin vaatimaton.

 

 

 

 

Luostarin takapihalla sijaitsee ”työläisten talo”, joka nykyään on vuokrattu Invalidien säätiölle, jonka toimesta lapset saavat viettää talossa kesäänsä ja marjastaa sekä sienestää saarella.

 

 

 

 

Luostarin takapihalla sijaitseva muistomerkki ei selvästikään ollut Andreille mieleen, sillä hän ei olisi esitellyt sitä lainkaan.

Kysyttäessä selvisi, että kyseessä on puna-armeijan Konevitsassa olemisen aikainen marssikentän muistomerkki.

Silloin luostarin elämä oli tyrehdyksissä, joten Andrein käyttäytymisen ymmärtää.

 

 

 

 

Eläimiä luostarissa on sikoja, lehmiä ja hevosia. Myös hanhia on ollut, mutta nyt niitä ei luostarissa ole.

Tämä emakko oli kovin laihassa kunnossa ja onhan se selvää, että luostarisaaren sapuskoilla ei emakko voi kovin hyvässä kunnossa olla.

 

 

 

 

Se jäi epäselväksi, että olivatko nämä pikkupossut emakon porsaita – tuskin.

 

Andrei kertoi kysyessäni, että munkkiveljet eivät syö lihaa, mutta sikoja kasvatetaan luostarin työväen murkinaksi.

 

 

 

 

Täytyy tunnustaa, että tämän tsasounan alkuperä jäi minulta epäselväksi, kun jäin joukon jälkeen kuvaamaan sikoja.

Se tuli selväksi, että suomalaiset ovat huolehtineet tsasounan maalauksesta, sillä Andrei totesi tsasounan olevan ”hyvä Tikkurilan maalimainos”!

 

 

 

 

Tsasounan kohdalta otin taaksepäin kuvan luostarista ja vaikka itse sen sanon ”ei hassumpi”! Hieman nuo kaksi kävelijää haittaavat ja kirkon risti on osittain jäänyt kuvan ulkopuolelle

On taas paikallaan todeta, että nettisivuillani olevia kuvia saa vapaasti käyttää ja eipä tarvitse edes kuvaajaa mainita, mutta toki kuvaajan mainitseminen on sallittua!

 

 

 

 

 

Tsasounan jälkeen kiipesimme ”Pyhälle Vuorelle”.

 

Pyhä Vuori on paikka, jonne Arseni päätyi kovan myrskyn jälkeen, kun hän lähti Valamosta merelle. Arseni pystytti Pyhälle Vuorelle puisen ristin, kun hän rantautui Konevitsan saarelle.

 

 

 

 

Pyhällä Vuorella nyt olevassa skiitassa asuu koko saaren ja luostariyhteiskunnan rippipappi.

 

 

 

 

 

Jatkoimme matkaamme Pyhältä Vuorelta eteenpäin Andrein johdolla.

 

 

 

 

Matkamme jatkui vehmaassa luonnossa pientä polkua pitkin – kaikkialla oli rikkumaton rauha, sillä vain haapojen havina oli seuranamme.

 

 

 

 

Matkalla oli jyrkkä alamäki ja Andrei oli matkalaisten turvana vaikeimmissa kohdissa.

 

 

 

Lopulta saavuimme kävelymatkamme kaukaisimpaan pisteeseen eli Hevoskivelle.

 

Hevoskivi on Konevitsan saaren vanha pakanallinen uhripaikka, jolla pakanat uhrasivat hevosia.

 

Konevitsan luostarin perustaja Arseni nousi tälle kivelle, karkotti pahat henget ja vihmoi paikan pyhitetyllä vedellä.

 

Arsenin toimien seurauksena pahat henget irtosivat kivestä ja lensivät varislaumana Sortanlahteen eli sille satama-alueelle, josta aamupäivällä lähdimme laivalla kohti Konevitsaa.

 

 

 

 

Nousin aitoon pyhiinvaeltajan tyyliin Hevoskivelle rakennettuun tsasounaan ja vietin sen alttarin edessä hetken.

 

 

 

 

Varsinainen Andrein opastama kierros päättyi Hevoskivelle, mutta useimmat meistä jatkoivat vielä hetken matkaa Konevitsan saaren pohjoislaidalle Laatokan rantaan.

Pesen tässä käsiäni Laatokan vedellä ja taustalla rannattoman ulapan takana sijaitsee Laatokan pohjoinen ranta – Koirinoja, Kitelä, Pitkäranta, Salmi, Lunkulansaari ja Mantsinsaari, tuttuja paikkoja kaikki.

 

 

 

 

 

Löysimme rannalta vielä sotaromua; jokin akku oli kyseessä!

 

 

 

 

 

Myös vahvoja sähköjohtoja näimme paluumatkallamme luostarille – saattoivat olla puna-armeijan aikana maastoon asennettuja.

 

 

 

 

Luostarin tutut silhuetit tervehtivät meitä, kun olimme lopettelemassa tutustumistamme Konevitsan saaren saloihin.

 

 

 

 

Ladon vierellä ruosteen patinoima hinattava tiekarhu herätti ainakin joissakin meistä suurta kiinnostusta.

 

 

 

 

Näimme loppumatkalla vielä kilipukin,…

 

 

 

 

…konepelleistä riisutun traktorin…

 

 

 

 

…ja hienot ajopelit!

 

 

 

 

 

Kiertomatkamme päättyi luostarin kahvioon, jossa saimmekin odotella laivan lähtemistä varsin pitkään.

 

 

Kiitän Teitä, jotka jaksoitte käydä mukanani läpi Konevitsan saaren!

Toivon, että tämä ”matkaraporttini” saa aikaan sen, että ainakin jotkut lukijoistani lähtevät matkalle Konevitsaan!

Minä pidän tavoitteenani, että joskus pääsisin käymään Valamossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Räisälän kirkko on ristiä lukuun ottamatta saanut säilyttää ulkoasunsa entisellään

Lauantai 20.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Useimmat Neuvostoliitolle pakkoluovutetulla alueella sijaitsevat kirkot kokivat jo sotien aikana ja varsinkin neuvostovallan aikana kovia.

 

Joidenkin kirkkojen kohdalla kohtalo on kuitenkin ollut lempeä, sillä ne ovat ainakin ulkoasultaan entisen näköisiä.

 

Yksi näitä onnekkaista kirkoista on Räisälän kirkko.

 

Pääsimme taannoisella Karjalan Kannaksen matkallamme tutustumaan Räisälän kirkkoon.

 

 

 

 

Räisälän kirkon seinät on tehty pitäjän omasta graniitista ja päätykolmiot tiilestä.

Kirkko valmistui vuonna 1912 eli viime vuonna voitiin juhlia kirkon 100-vuotisjuhlia.

Räisälän kirkon on suunnitellut arkkitehti ja insinööri Josef Stenbäck.

 

Stenbäck on ollut kautta aikain tuottoisin suomalaisten kirkkojen suunnittelija, sillä hän on suunnitellut kaikkiaan 35 suomalaista kirkkoa – osan näiden kirkkojen rakennusprojekteista Stenbäc on myös urakoinut.

Pakkoluovutetulle alueelle Stenbäck´ n suunnittelemista kirkoista jäivät Räisälän lisäksi Koiviston, Kuolemajärven ja Terijoen kirkot.

 

 

 

 

Räisälän kirkko toimii nykyisin Räisälän kulttuuritalona ja sen alttari näyttää tänä päivänä tältä.

Alttaritaulu ehdittiin siirtämään Kokemäelle, jonne monet räisäläläiset asettuivat asumaan.

 

 

 

 

Kirkossa valmisteltiin käyntimme aikana parhaillaan joitain juhlia, sillä kirkkosalia oltiin koristelemassa ilmapalloin ja harsokankain.

 

 

 

 

Sakastissa…

 

 

 

 

…ja kirkon eteisessä oli siistiä.

 

 

 

 

Eteistilassa flyygeli odotti soittajaansa.

 

 

 

 

Kirkonpenkit olivat nykymuotoiset. Huomaa kirkon hienomuotoinen holvikatto.

 

 

 

 

Urkuja kirkonparvella ei enää ole, vaan ne on korvattu nykyaikaisemmilla musiikkipeleillä.

 

 

 

 

Näkymä urkuparvelta alttarille.

 

 

 

 

Urkuparvelle johtavat jykevät kiviportaat ovat nähneet paljon!

 

 

 

 

On ilahduttavaa, että kirkon välitön ympäristö on hoidettu hyvin.

 

 

 

 

Räisälän hautausmaa on tuhottu neuvostovallan aikana,…

 

 

 

 

…mutta suomalaiset ovat vuonna 1992 pystyttäneet Neuvostoliiton tuhoaman sankaripatsaan tilalle uuden muistomerkin, jossa todetaan

 

PAIKKA, JOSSA SEISOT ON PYHÄ

 

 

 

On pysähdyttävää, että Räisälän kirkko seisoo edelleen paikoillaan ja saamme käydä siellä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarioinen Oy:n ja Atria Oyj:n solmima esisopimus teurastamotoimintojen järkeistämisestä on vahva askel eteenpäin kotimaisen elintarviketeollisuuden turvaamisessa

Lauantai 13.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Saarioinen Oy ja Atria Oyj ilmoittivat torstaina 11.7.2013, että ne ovat solmineet esisopimuksen Saarioinen Oy:n teurastamo- ja lihanleikkuutoimintojen myymisestä Atria Oyj:lle.

 

Tunnen molemmat yritykset ja olen työurani aikana tehnyt tiivistä yhteistyötä molempien kanssa.

 

Olen iloinen nyt solmitusta esisopimuksesta ja uskon sen toteuttamisen turvaavan omalta osaltaan kotimaisen lihanjalostuksen tulevaisuuden.

 

Tiedän oman kokemukseni perusteella, että molemmat yritykset ovat tehokkuudessa huippuluokkaa ja sen vuoksi tervehdinkin nyt julkistettua esisopimusta jatkumona sille, että kaksi keskeistä lihanjalostusyritystä "lyö hynttyyt yhteen”.

 

Tunnen tiettyä haikeutta, sillä kauppaan kuluu myös Jyväbroiler-tuotemerkki.

 

Olen Saarioinen Oy:n yhteistyökumppanin roolissa saanut olla mukana kehittämässä Jyväbroileria.

 

Jyväbroiler on Saarioinen Oy:n markkinointiväen ja viimekädessä teollisuusneuvos Pentti Avotien päätös, mutta sen käytännön toteuttaminen oli Saarioinen Oy:n puolelta nyt jo edesmenneen johtaja Touko Koiviston sekä Toivo Jauhiaisen vastuulla.

 

Työnantajani Rehuraisio Oy otti haasteen vastaan ja ryhdyimme yhdessä kehittämään yksinomaan kasvisperäisiin raaka-aineisiin pohjautuvan broilerrehun kehittämistä.

 

Arvata saattaa, että uuden kehittämisessä oli haasteita, mutta pystyimme yhdessä luomaan sellaiset broilerrehut, joiden raaka-aineena olivat ja yhä edelleen ovat ainoastaan kasvisperäiset raaka-aineet;

Jyväbroiler oli syntynyt!

 

Muut broilerteurastamot ja rehutehdaskilpailijamme seurasivat luonnollisesti edelläkävijää, mutta Jyväbroilerin voittokulku osoittaa, että edelläkävijän hankkima etumatka säilyy.

 

Uskon, että Atria Oyj:n ja Saarioinen Oy:n nyt julkistama yhteistyökuvio auttaa omalta osaltaan suomalaisen lihanjalostussektorin kannattavuutta.

 

Toivottelen yhteistyölle mitä parhainta menestystä ja toivon, että Atrialla riittää kanttia säilyttää Jyväbroiler-tuotemerkki markkinoilla ja tehdä edelleen työtä sen hyväksi!

 

********

 

En malta olla vertailematta Atria Oyj:n ja Saarioinen Oy:n nyt alkavaa yhteiseloa ja kuntien yhdistymisiä.

 

Oletan, että nyt tapahtuva yritysjärjestely merkitsee huomattavia henkilöstömuutoksia, sillä yritykset tapaavat näillä järjestelyillä etsiä kustannustehokkuutta ja kohenevaa kannattavaisuutta.

 

Kuntamaailmassa asia on täysin toinen, sillä siellä viiden vuoden koskemattomuusaika henkilöstöön merkitsee turhien henkilöstömäärien säilyttämistä, vaikka työt loppuvatkin monilta ihmisiltä.

 

********

                     

On selvää, että työllisyydestä on kannettava huolta, mutta sen ei pidä tapahtua turhia vakansseja säilyttäen.

 

Milloin kuntamaailma osaa ottaa oppia yrityselämästä?

 

 

-Esko Erkkilä-

Konsulttien käyttäminen ulkoistaa päätöksenteon!

Perjantai 28.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen varma, että liike-elämän palveluksessa olevilla ja/tai olleilla on kokemuksia yhteistyöstä konsulttien kanssa. Näin on myös minulla.

 

Konsultit astuvat taloon, kun yritysjohdon eväät eivät riitä ja tajutaan, että ”jotain tarttis tehdä”.

 

Konsultit ovat yleensä henkilöitä, joilla on kokemusta monista yrityselämän kiemuroista – tavallisimmin ”kiemurat” ovat kiertyneet siten, että nykyisin konsulttina toimiva henkilö on saanut potkut siitä yrityksestä, jossa hän on toiminut linjaorganisaatiossa vastuullisena päättäjänä.

 

Konsulttien kanssa tulee kyllä toimeen, mutta pitää tehdä juuri toisin kuin konsultit ehdottavat – tällä menettelytavalla sain pitää jakkarani eläköitymiseeni saakka. Linjaorganisaation päällikön kannattaa kuunnella konsultteja, mutta tehdä päätökset itsenäisesti.

Lennän poliittisesti eri parvessa kuin tamperelainen kaupunginvaltuutettu Aila Dündar-Järvinen, mutta kannatan lämpimästi hänen 15.4.2013 kaupunginvaltuustossa esittämäänsä valtuustoaloitetta selvittää konsulttipalveluiden käyttäminen Tampereen kaupungissa.

 

Oletan, että virkamiesvalmistelussa rajataan Dündar-Järvisen valtuustoaloite koskemaan vain pelkästään Tampereen kaupunkia ja ”unohdetaan” Tampereen kaupungin konserniyhtiöiden käyttämät konsulttipalvelut.

 

En luonnollisesti omaa aukotonta tietoa kaupunkikonsernin käyttämistä konsulttipalveluista, mutta minulla on kalpea aavistus esimerkiksi konserniyhtiö Tavase Oy:n tukeutumisesta hyvinkin laajasti konsulttipalveluihin.

 

Konserniyhtiöiden sisällyttäminen valtuustokyselyn vastaukseen on välttämätöntä.

 

Sen lisäksi pitäisi saattaa päivänvaloon kaupungin poliittisten päättäjien sidokset Tampereen kaupungin käyttämiin konsulttiyrityksiin – tuskin virkamiesten päätösehdotus sitä kuitenkaan käsittelee. On toki todettava, että kaupunginvaltuutettu Dündar-Järvinen ei sitä valtuustoaloitteessaan pyydäkään.

 

Palaan tämän juttuni otsikkoon ja totean, että heikko johto joutuu tukeutumaan konsulttien ehdotuksiin – se jos mikä ulkoistaa päätöksenteon todellisilta päättäjiltä konsulteille!

 

Ajattelen muuten, että olisipa mielenkiintoinen tehtävä luonnostella virkahenkilöiden laatima vastaus Dündar-Järvisen valtuustoaloitteeseen. Ehdinköhän sellaisen luonnostella ja julkaista sen ennen sitä kaupunginvaltuuston kokousta, jossa vastaus Dündar-Järvisen valtuustoaloitteeseen annetaan?

 

 

-Esko Erkkilä-

 

"Ei kauniimpaa voi olla kuin haitarinsoitto!"

Torstai 27.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry järjestää kesäkautena Viljakkalan Seurojentalolla kesäkahvilan keskiviikkoisin alkaen klo 10.00.

 

Kesäkahvilassa tarjoillaan kahvia ja ”kastettavaa” edulliseen hintaan sekä sen lisäksi jotain oheisohjelmaa.

 

 

Eilen oheisohjelman esittäjänä oli harmonikkataiteilija Reino Kasittula Ikaalisista.

Kasittulan esitteli nelikymmenhenkiselle yleisölle Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen sihteeri Leena Kunttu.

 

 

Eräs konsertin kuuntelijoista kysyi Kasittulalta, että pitääkö paikkansa, kun kerrotaan hänen soittaneen haitaria jo 5-vuotiaana.

Reino Kasittula totesi, että pitäähän se – hän oli soittanut haitaria jo 5-vuotiaana ja tukenut soittopeliään sängyn laidalla istuessaan.

 

 

 

 

Kasittula kertoi soittavansa ”perustanssimusiikkia”.

Nyt soittotuokio kesti vain tunnin verran, mutta joskus Kasittula kertoi soittaneensa jopa viisi tuntia samaan menoon!

 *********

Entisaikaan hääsoitot alkoivat iltakuudelta ja päättyivät aamuneljältä. Toki soittotaukoja pidettiin ruokailujen ja sahdinnauttimistaukojen merkeissä!

 

Harmonikkataiteilija Reino Kasittulan musisointihetki alkoi Nuoruusmuistoja –kappaleella ja päättyi Suvivalssiin.

 

Metsäkukkia, Tango Notturno, Satumaa, Tähdet meren yllä, Väliaikainen, Vesivehmaan jenkka ja monet muut suositut kappaleet löytyivät taiteilijan repertuaarista helposti.

 

Pyysin Kasittulaa esittämään ”Äänisen aallot” ja sieltähän sekin löytyi!

 

Mieliinpainuvin ”Äänisen aallot” on kohdaltani ollut, kun Petroskoin syysyössä hotellin parvekkeella seurueemme lauloi sen ja Ääninen loiski lähietäisyydellä!

 

 

Valkea ruusu oli eräs kuulijoiden pyytämä kappale ja Kasittula olikin mielissään, kun sai Viljakkalassa soittaa tämän Ikaalisissa kunnallislaulun asemaan nousseen kappaleen.

 

Moni konserttivieras varmaan yhtyi erään kuulijan toteamukseen, jonka olen toistanut tämän jutun otsikossa.

 

 

Kasittulan konsertti oli usealle elämys, sillä moni jalka iski lattiaan soiton tahdissa tahtia, pää keinahteli musiikin myötä ja tapailipa joku viulun otteita ilman viulua!

Kuulemani perusteella uskallan suositella hanuritaiteilija Reino Kasittulaa esiintymään erilaisiin tilaisuuksiin, joissa tarvitaan musisointia!

 

 

 

Kiitän Viljakkalan Seurojentaloyhdistystä kesäkahviloiden järjestämisestä.

 

 

 

 

Kiitän myös harmonikkataiteilija Reino Kasittulaa erään lähelläni istuneen henkilön sanoin, kun hän konsertin jälkeen totesi:

 

Tämä priskas päätä ja niskaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Törkymarkkinoinnin pohjanoteeraus - Keskon lanseeraama suomalainen Pirkka-varhaisperuna

Lauantai 22.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Kesko ”kunnostautui” juhannuksen aikaisessa päivittäistavaramarkkinoinnissaan oikein kunnolla, kun se se lanseerasi markkinoille Pirkka-varhaisperunan.

 

 

 

 

Eipä ole suomalaista kuluttajaa ehkä koskaan laitettu niin halvalla ja suurella pilkalla, kuin Kesko nyt teki!

 

 

Juhannuksen varhaisperunamarkkinoilla SOK peittosi Keskon puhtaasti, sillä S-ryhmän varhaisperunamainos oli huolella ja taidolla laadittu. Kiitokset siitä SOK:lle.

 

 

Luulevatko Keskon markkinointijippoilijat ja muut rikkiviisaat, että suomalaisen perunanviljelijän tuottama varhaisperuna voisi olla Pirkka-nimistä private label-tuotetta?

 

Sellaiseen asentoon kuu ja aurinko eivät koskaan asetu, että suomalaisen perunanviljelijän tuottama peruna, porkkana tai mikään muukaan pellontuote olisi Pirkka-tuotetta! Toivon, että tämä perustotuus porautuisi myös Keskon elintarvikekaupasta vastaavien johtajien kalloon!

 

Private label-tuotteet ovat kunnollisten tuotteiden rinnalla puoliviallisia halpaversioita ja puoliviallisesta halpaversiosta ei todellakaan voi puhua, kun tuotteena on suomalainen varhaisperuna, jota myydään juhannusmarkkinoille.

 

Ymmärtäisin, jos Kesko myisi ruotsalaista tai vaikkapa espanjalaista perunaa Pirkka-varhaisperunana, mutta että suomalaista! Kehtaavatkin!

 

Pidän Keskon toimintaa käsittämättömänä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Juha Sipilä: "Eihän tätä tekisi, jos ei tee tätä hyvällä mielellä"

Lauantai 15.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Sahalahden paikallisyhdistys järjesti Kangasalan alueen jäsenilleen kesäretken Helsinkiin torstaina 13.6.2013.

 

Sain kutsun omalla kustannuksella toteutettavalle retkelle ja olinkin mukana hienolla kesäretkellä.

 

Matkamme kohteina olivat Tamminiemi, Eduskuntatalo sekä osallistuminen lehteriyleisönä kyselytunnille.

 

Näimme Eduskuntatalolla hymysuin, mutta myös otsa rypyssä politiikkaa tekeviä kansanedustajia.

 

Saavuimme Eduskuntatalon pihamaalle ja odottaessamme oppaiden saapumista, tuli paikalle Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja Keskustan poliittinen sihteeri Helena Pakarinen.

 

Sipilä oli ilahtunut näkemästään kesäretkiporukasta ja kiirehti kättelemään meitä jokaista.

 

 

 

Tamperelaisia oli lisäkseni mukana matkassa Keskustan Hervannan paikallisyhdistys ry:n puheenjohtaja Tarmo Aaltonen.

Aaltonen (selin vasemmalla) totesi Sipilälle, että Sinä se vaan jaksat tehdä politiikkaa hymysuin.

Olin vieressä, kun Sipilä vastasi näin:

 

Eihän tätä tekisi, jos ei tee tätä hyvällä mielellä!

Hieno ja kannustava toteamus. Toki kaikki näkevät, että Sipilä pitää työstään kansanedustajana ja puoluejohtajana!

 

Tässä Sipilä tervehtii Risto Keskistä (oikealla). Opin tuntemaan Keskisen jo kauan sitten sianlihantuottajana, jonka talous oli aina kunnossa.

Simo Arra myhäilee kuvassa keskellä.

 

 

Hymy on herkässä myös tässä!

 

 

 

 

Keskustan Kangasalan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Heikki Lahtinen ja Keskustan poliittinen sihteeri Helena Pakarinen olivat myös yhtä hymyä!

 

**********

 

Olimme Eduskuntatalossa kansanedustaja Arto Pirttilahden vieraana ja Arto tarjosi meille myös kahvit.

 

 

Pyrin laatimaan kansanedustaja Arto Pirttilahden poliittisesta sanomasta myöhemmin erillisen jutun, mutta sen voin jo tässä todeta, että perin hyvätuulinen oli myös Arto.

 

 

 

Meitä kävi tervehtimässä myös Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen ja voin todeta, että Tiilikainen oli hyvin tyytyväinen Keskustan nykytilanteeseen.

Tiilikaisen tyytyväisyys näkyi mainiosti hänen koko olemuksestaan!

 

**********

 

Totesin tämän jutun alussa, että tapasimme kesäretkemme aikana myös sellaisia politiikkoja, jotka jostain kumman syystä näyttävät tekevän politiikkaa otsa rypyssä.

 

 

 

Tässä välikysymyskeskustelun aikana kuvaamani politiikko, jonka otsalla rypyt näyttävät syvenevän päivä päivältä!

 

Kiitän Hanna Holmaa, joka toimi kesäretkemme kipparina – retki oli erittäin onnistunut!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalo: "Koko Pirkanmaata on kehitettävä!"

Keskiviikko 12.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan maakuntavaltuusto kokousti 10.6.2013 ja kokouksen tärkein asia oli linjata maakunnan päättäjien mielipide Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 maankäyttövaihtoehdoista.

 

Keskustan ryhmäpuheenvuoron käytti kansanedustaja Mikko Alatalo ja hyvän puheenvuoron käyttikin.

 

Kansanedustaja Alatalo osoitti olevansa koko Pirkanmaan puolestapuhuja ja siitä annan suuren tunnustuksen senaattorillemme.

 

Maakuntavaltuusto on forum, jossa pitäisi unohtaa nurkkakuntaisuus ja katsoa asioita maakunnan parhaan kannalta – tässä Mikko Alatalon puheenvuoro täytti kaikki hyvälle puheenvuorolle asetettavat kriteerit.

 

Kansanedustaja Mikko Alatalon puhe on luettavissa Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n nettisivuilta – www.tampereenkeskusta.fi – ja siihen on myös linkki kunnallisjärjestömme facebook-sivuilta, jonne löytää facebook-haulla ”Tampereen Keskusta”. Kiitokset kunnallisjärjestömme tiedotusasioita hoitaville Titta Mattilalle sekä Kalle Kiilille!

 

Kansanedustaja Mikko Alatalon käyttämä Keskustan ryhmäpuheenvuoro Pirkanmaan Maakuntavaltuustossa 10.6.2013 löytyy myös Pirkanmaan maakuntaliiton nettisivuilta www.pirkanmaa.fi kohdasta ”Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdoista pidetyt ryhmäpuheenvuorot 10.6.2013”.

 

Tutustu Alatalon puheenvuoroon ja toteat varmaan, että kyseessä on koko Pirkanmaan parasta ajavan maakuntavaltuutetun ja kansanedustajan puheenvuoro!

 

Tässä kopioituna Alatalon puheenvuoron ydinkohdat:

 

•  Ydinkaupungin johtava asema ei ole missään vaiheessa uhattuna.

• Tampereen seudun hyvinvointi tukee koko maakuntaa, kun työnjako seutujen kesken selviää.

•  Seutukeskusten rooli on tärkeä liikenteessä, opetuksessa ja yritystoiminnassa.

•  Seutukeskuksille tulee antaa riittävät mahdollisuudet kehittää nykyisiä ja entisiä kuntakeskuksia nykyaikaa vastaaviksi ja edistyviksi taajamiksi.

•  Esitetyistä maakuntakaavan vaihtoehdoista mikään ei sellaisenaan ole optimaalinen, mutta Tähdet 2-monikeskusmalli on tasapainoinen ja koko maakuntaa kehittävä maankäytön perusta, jossa myös aurinko paistaa ja planeetat kulkevat

 

•  Maaseudun kylät ovat maakunnan voimavara. Yritystoiminta ja asuminen kylissä pitää kylien maiseman kunnossa ja vetää kaupunkien ihmisiä vapaa-ajan viettoon. Näillä alueilla voidaan tuottaa lähiruokaa ja bioenergiaa. Metsävaltaisella Pirkanmaalla on myös kauppatasetta auttava valtakunnallinen tehtävä teollisuuden ohella. Ympäristöä huomioiden realistisella luontosuhteella!

 

Pari kuvaa, jotka muistuttavat, että koko Pirkanmaata on kehitettävä!

 

 

 

Kotieläintalous on Pirkanmaalla pidettävä elinvoimaisena. On hieno asia, että Valio Oy panostaa Tampereen jalostuslaitoksensa kehittämiseen 30 miljoonaa euroa!

Valion investointipäätös merkitsee, että vakaviin talousongelmiin ajautuneella Tampereella elintarviketeollisuuden työpaikat säilyvät ainakin maidonjalostusteollisuudessa.

 

 

 

Voimaperäinen maatalous on jatkossakin Pirkanmaan selkäranka.

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja yritti vaikuttaa "keittiön kautta"

Lauantai 8.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin (SDP) kirjoitti Aamulehden mielipideosastolla kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, että Tampereen Särkänniemi Oy:n pitäisi alentaa lipunhintojaan.

 

Tampereen Särkänniemi Oy:n toimitusjohtaja Miikka Seppälä ojensi kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa omalla kirjoituksellaan seuraavana päivänä ja totesi, että omistajakeskustelut tulee käydä valtuuston päättämän hyvän hallintotapaohjeen mukaan toimielinten kesken.

 

Minulla on jonkinlainen tuntuma pelisäännöihin ja olen Miikka Seppälän kanssa samaa mieltä.

 

Samaa mieltä oleminen ei välttämättä tarkoita, että olisin eri mieltä kaupunginvaltuuston puheenjohtajan kanssa hänen esille ottamastaan asiasta, mutta tapa jolla hän sen teki, ei ole pelisääntöjen mukainen.

 

Miikka Seppälä toteaa, että Tampereen kaupunginvaltuusto – siis se toimielin, jota Sanna Marin nyt puheenjohtaa – on asettanut yhtiölle ykköstavoitteeksi maksaa kaupungille osinkoa.

 

********

 

Yhtiöittämiseen ja erityisesti kunnallisten toimintojen yhtiöittämiseen liittyy se piirre, että yhtiöittämisen jälkeen kunnallisilla luottamushenkilöillä ei ole mahdollisuutta kontrolloida yhtiön toimintaa.

 

Osakeyhtiöiden hallituksiin valitut joutuvat tekemään päätöksiä, jotka ovat yhtiön kannalta parhaita – heidän ei tarvitse ja heidän ei kai saakaan ottaa kuuleviin korviinsa katsomosta huudeltuja, ehkä perusteltujakin näkökohtia.

 

Surullisen kuuluisa Tavase Oy on tästä malliesimerkki.

 

Yhtiö tekee suurta hallaa lukemattomilla lohkoilla, mutta sen hallituksen jäsenet istuvat tuppisuina. Heillä on siihen oikeus ja niin heidän pitää toimiakin.

 

Yhtiöissä omistaja päättää ja Tavasen tapauksessa se merkitsee, että Tampereen kaupungin pitää viheltää peli poikki.

 

 

**********

 

 

Palaan Tampereen Särkänniemi Oy:n asiaan ja totean, että Tampereen kaupunginvaltuuston sille asettama ykköstavoite on oikein ja sen toteuttamista eivät saa vaarantaa katsomosta tapahtuvat huutelut.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen talous on ollut pitkään punaisella ja pysyy pitkään punaisella, jos luottamushenkilöt eivät ryhdistäydy

Maanantai 3.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Arvostan Aamulehden eilistä pääkirjoitusta, jonka otsikko kuului näin:

 

”Tampere on taas punainen”.

 

Aamulehti viittaa pääkirjoitusotsikollaan siihen vaikeaan taloustilanteeseen, jossa Tampere rypee.

 

 

 

Tampereen kaupungin tilinpäätöskertomus vuodelta 2012 on lähes 400-sivuinen järkäle,…

 

 

 

 

…sillä vasta sivulla 385 on kaupunginhallituksen jäsenten tilinpäätöksen allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä.

 

 

Tampereen taloudellinen tulos viime vuodelta oli 43,3 miljoonaa euroa tappiollinen. Sitä voitiin kuitenkin kaunistella satunnaisilla erillä, joten tilikauden kirjanpidolliseksi alijäämäksi jouduttiin kirjaamaan ainoastaan 28,4 miljoonaa euroa.

 

Tampereen kaupungin heikkoa tulosta on perusteltu mm. sillä, että yhteisöveron tuotto aleni. Viime vuonna Tampereen saama yhteisöveropotti oli 28 miljoonaa euroa alempi kuin edellisvuonna.

 

Olen aiemmin tällä saitilla todennut, että Kataisen-Urpilaisen hallituksen päättämä yhteisöveron alentaminen merkitsee taas uutta suoneniskua Tampereelle. Olen järkeillyt, että ”sixbäck”-hallituksen päättämä yhteisöveron alentaminen merkitsee Tampereelle n. 10 miljoonan euron suuruista uutta suoneniskua. ”Asiantuntijat” ovat veikanneet, että alenema olisi ”vain” n. 8 miljoonaa euroa. Saa nähdä, että toteutuuko Eskon vai asiantuntijoiden ennustus!

Tampereen kaupungilla on riskienhallintasuunnitelma vai oliko sen nimi riskienhallintaohjelma.

Se ei kuitenkaan ilmeisesti puutu sanallakaan siihen riskiin, että yhteisöveron tuotto alenisi! Suunnitelmassa kyllä varmaan käydään pilkuntarkasti läpi, että miten esimiehen on valvottava konttorihenkilöstön lyijykynien käyttämistä viimeiseen saakka, mutta tuskin sanallakaan puututaan siihen, että yhteisöveron tuotto saattaisi joskus alentua!

Herätys sisäinen tarkastus ja tarkastuslautakunta!

****************

 

Olen aina protestoinut, että Tampere ilmoittaa asukasta kohti olevan lainamäärän vain Tampereen kaupungin osalta. On kokonaan toinen asia, kun puhutaan Tampereen kaupungin konsernitasoisista lainoista per asukas.

 

Tampereen kaupungilla lainamäärä on siedettävät 1.675 euroa per asukas. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos puhutaan Tampereen konsernitasoisista lainamääristä, sillä silloin lainamäärä onkin yli 4.000 euroa per asukas!

 

Törmäsin tähän vilunkiin taannoin, kun sain tietää Parkanon kaupungin lainamäärät asukasta kohti kaupunkitasolla ja kaupunkikonsernitasolla! Parkanossa ne taisivat olla samat!

**********

 

Aamulehti toteaa eilisessä pääkirjoituksessaan näin:

 

”On itsestään selvää, ettei tällainen meno voi jatkua.”

 

Olen Aamulehden pääkirjoittajan kanssa täsmälleen samaa mieltä.

 

Olen eri yhteyksissä veikannut, että Tampereen tämän vuoden tulos muodostuu 70 miljoonaa euroa tappiolliseksi. Kaikki eivät sitä vielä usko ja sen vuoksi olenkin kuullut kommentteja, että se on vain Eskon ennuste.

 

Toivottavasti olen parisenkymmentä miljoonaa euroa väärässä, mutta pelkään pahinta, sillä Tampereen kaupungin meno hirvittää.

 

Kuulin juuri, että Tampereen kaupungilla aprikoidaan, että löytyisikö kaupungilta töitä toiselle hulevesiasiantuntijalle! Järkyttävää, kun kaupungin organisaatiota ollaan taas kasvattamassa.

 

Eikä tässä vielä kaikki; suunnitellaan kuulemma kokonaisen hulevesiryhmän perustamista. Hulevesiryhmään kuuluisi peräti 5 henkilöä!

 

Kenellekään ei ole varmaan epäselvää, että minkä puolueen henkilöillä hulevesiryhmä aiottaisiin täyttää!

 

***********

 

Kauppalehti on Aamulehden pääkirjoituksen mukaan teettänyt 23.5.2013 perusteellisen analyysin Tampereen kaupungin tilasta.

 

”- Analyysi kehottaa Tamperetta keksimään itsensä ja toimintatapansa uudelleen, mutta epäilee samalla, että päättäjiltä puuttuu rohkeutta.”

 

Aamulehti päättää pääkirjoituksensa näin:

”Hei valtuutetut, ette kai halua leimautua arkajaloiksi?”

 

Totean, että turha toive Aamulehti!

 

 

-Esko Erkkilä-

S-ryhmän myymät Rainbow-tuotteet ovat osoittautuneet jopa hengenvaarallisiksi

Perjantai 31.5.2013 - -Esko Erkkilä-

On ollut yleisesti tiedossa, että kaupan private label -tuotteet ovat merkkituotteiden rinnalla surkeita kopioita.

 

S-ryhmän Rainbow- ja Keskon Pirkka –”tuotemerkit” ovat tunnetuimmat private label –tuotteet.

 

Private label-tuotteiden avulla kaupan keskusliikkeet parantavat tulostaan, sillä pieni ero myyntihinnassa on vain osa siitä hintaerosta, joka on kunnollisten tuotteiden ja private label –tuotteiden hankintahinnassa.

 

Nyt on osoittautunut, että puljaamalla merkittömien tuotteiden kanssa kauppa vaarantaa jopa kansalaisten terveyden.

 

S-ryhmän myymistä Rainbow- merkkisistä ”Rainbow Ruokaisat Pannukasvikset 450 g” -tuotteesta löydettiin vaarallista hulluruohoa.

 

Hulluruoholla höystetyt Rainbow-pakasteet aiheuttivat ennen takaisinvetoa ainakin yhdeksän hulluruohomyrkytystä.  Tapauksista kolme vaati sairaalahoitoa.

 

Kyseessä on laaja ongelma, sillä SOK kertoi takaisinveto-operaation yhteydessä, että epäkelpoa Raibow -tuotetta on heidän Prismoistaan, S-marketeistaan, Sokoksista ja muista ryhmän myymälöistä myyty 11.2.2013 jälkeen yhteensä noin 30.000 asiakkaalle!

 

Rainbow-pakasteista tavatut laajat myrkkysiemenlöydökset ovat vakava muistutus kansalaisille merkittömien tuotteiden riskeistä.

 

 

*********

 

 

S-ryhmä on asiakkaiden omistama ja sen hallinnossa on laaja joukko valtakunnan sekä kunnalliselämän johtavia poliitikkoja.

 

Osoitan kysymykseni S-ryhmän osuuskauppojen luottamushenkilöinä toimiville ja kysyn heiltä:

 

Miten Te valtakunnan ja kunnalliselämän johtavat poliitikot huolehditte johtamanne yrityksen toiminnasta?

 

Oletteko osuuskauppojen hallinnossa vain toimihenkilöiden narutettavina olevia ”luottamushenkilökilpiä”?

 

Miten aioitte toimia, sillä S-ryhmän Rainbow-huuma on kohoamassa jopa asiakkaiden ruokaturvallisuutta uhkaavaksi toiminnaksi?

 

-Esko Erkkilä-

Valion investointipäätös luo uskoa kotimaisen elintarviketeollisuuden tulevaisuudelle

Keskiviikko 22.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Valio Oy julkisti eilen investoivansa Tampereen meijerin tuotannon kehittämiseen reilut 30 miljoonaa euroa kahden seuraavan vuoden aikana.

 

Me tamperelaiset otimme tiedon suurella mielihyvällä vastaan, mutta Valion päätöksellä on laajempaakin vaikutusta. Se rohkaisee kaikkia suomalaisia, että jollakin lohkolla voi mennä hyvin!

 

Yritän seuraavassa hieman pohtia, että mitä kaikkea Valion investointipäätös merkitsee.

 

Taustatiedoksi on todettava, että olen tiedotusvälineistä ja Valion nettisivuilta saamani tiedon varassa.

 

Valion päätös rohkaisee maamme maidontuotantoketjun kaikkia osapuolia, sillä se osoittaa, että vientimarkkinoiden oletetaan vetävän suomalaisia maitotaloustuotteita jatkossa entistä paremmin.

 

Olen erityisen iloinen siitä, että suomalaisen elintarviketeollisuuden työntekijät saavat investointipäätöksen myötä tunnustuksen hyvästä ja laadukkaasta toiminnastaan.

 

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on taho, jonka jäseniä olen aina arvostanut. He ovat olleet ja joutuvat olemaan varmaan jatkossakin vaikeassa paikassa, kun kaupan keskusliikkeet ovat koko ajan lisäämässä tuontielintarvikkeiden osuutta tarjonnassaan.

 

Toivon, että Valion investointipäätös herättäisi päivittäistavarakaupan valtiaat S-ryhmän ja Keskon huomaamaan, että suomalaiset elintarvikkeet ovat korkealaatuisia ja sellaisia, joita uskaltaa tarjota kuluttajille. Onkohan toiveeni toiveajattelua päivittäistavarakaupan ruhtinaiden suuntaan?

 

Valion investointipäätös merkitsee välitöntä uskonvahvistusta pirkanmaalaiselle, satakuntalaiselle ja varsinais-suomalaiselle maidontuotantotilalle. Valion Tampereen meijerille maidonhankinnan hoitaa Tampereella toimiva Länsi-Maito, jonka hankinta-alue yltää Pirkanmaan lisäksi myös Satakuntaan sekä Varsinais-Suomeen.

 

Valion eilen julkistama investointipäätös tuo välillisesti hyötyä koko Suomen maidontuotantoketjulle, sillä Valion lisääntyvä vientitoiminta on toivon mukaan jatkossakin niin kannattavaa, että se tukee kotimaan markkinoita.

 

Näin myönteisenä hetkenä täytyy kuitenkin käsitellä maitoketjun ongelmakohtiakin.

 

Suuri ongelmakohta on kuntien hankintaosaamisen vajavaisuus, joka näkyy tuontituotteiden osuuden kasvamisena myös maitotaloustuotteissa kuntien julkisissa paikoissa ja laitoksissa.

 

Kuntien ja kaupunkien hankintaosaaminen rajoittuu yleensä siihen, että ostetaan halvinta elintarviketta mitä markkinoilta on saatavissa. Kuntien hankintaorganisaatiot eivät osaa kilpailuttaa tavarantoimittajia muuten kuin halvalla hinnalla.

 

En lähde tässä ja nyt opastamaan kuntien hankintaorganisaatioita esim. maidon ja maitotaloustuotteiden hankinnassa, mutta tiedän, että keinoja laadukkaiden elintarvikkeiden hankintaan on.

 

Heikko hankintaorganisaatio joutuu tyytymään siihen, että se laatii tarjouspyynnöt ainoastaan halvan hinnan kriteereillä!

*********

 

Tänään kaikilla suomalaisilla, pirkanmaalaisilla ja tamperelaisilla on syytä hyvään mieleen, sillä Valion eilen julkistama investointisuunnitelma on suuri asia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Keskusta tuntee suurta huolta Tampereen keskustan kehittämisestä

Tiistai 14.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa ei ole kysymys sanaleikistä, vaan todesta.

 

Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 30.4.2013  esittelijänä toiminut suunnittelupäällikkö Ari Vandell esitti, että pysäköinnin ns. ykkösaluetta laajennettaisiin, Hämeenkadulla maksimipysäköintiaika rajattaisiin nykyisestä kahdesta tunnista yhteen tuntiin, maksullisuus laajennettaisiin koskemaan myös sunnuntaita ja että pysäköintimaksuja korotettaisiin.

 

Onneksi suunnittelupäällikkö Ari Vandell´n esitys päätettiin yhdyskuntalautakunnan yksimielisellä päätöksellä jättää pöydälle.

 

Suunnittelupäällikkö Vandell kuitenkin uudistaa esityksensä tänään eli 14.5.2013 pidettävässä yhdyskuntalautakunnan kokouksessa.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n johtokunta käsitteli asiaa ja päätyi siihen, että vastustamme suunnittelupäällikkö Ari Vandell´n päätösehdotusta.

 

Laadimme asiasta lehdistötiedotteen, jonka toimitimme medialle eilen.

 

Lehdistötiedote kuuluu näin:

 

***********

 

Tampereen keskustan pysäköintihintojen korottaminen olisi vakava isku kaupunkikeskustan elinvoimalle

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö katsoo, että pysäköintimaksujen korottamisella olisi kaupunkikeskustan kehittymiselle näivettävä vaikutus. Kaavailtu 400.000 euron suuruinen maksutulojen vuosikasvu ei tulisi toteutumaan, sillä automarkettien ilmainen pysäköinti tulisi muuttamaan kuluttajien käyttäytymistä. 

 

Keskusta ei kannata suunniteltua pysäköintimaksujen korottamista.

 

Kaupungin toimet kohdistuvat väärin, jos keskustan pysäköintimaksuja pyritään nostamaan ja ei puututa kaupunkiorganisaation rakenteellisiin ongelmiin.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön mielestä kaupungin pitää luoda edellytyksiä keskustan kehittymiselle eikä vaarantaa elävää kaupunkikeskustaa liikkumista ja kaupanteon mahdollisuuksia rajoittaen. 

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry

Johtokunta

 

Lisätietoja:

 

Puheenjohtaja Esko Erkkilä, 050 556 4878

Tiedotusvastaava Kalle Kiili, 050 480 0277

 

***********

 

Toivomme, että järki voittaisi ja Tampereen kaupunki ei lähtisi ehdoin tahoin kampittamaan Tampereen keskustan kehittämistä.

 

-Esko Erkkilä-

"Lempeä kohtelu elukoille tekee ne hiljaisiksi,...

Lauantai 27.4.2013 - -Esko Erkkilä-

…kesyiksi säyseiksi olennoiksi, jotka eivät pelkää ja kammoksu ihmistä, vaan päinvastoin pitävät niitä hyvinä ystävinään ja parhaimpina suojelijoinaan. Lehmää tulee taputtaa ja sille kauniisti puhella lypsämään ruvetessa. Tällä tapaa saadaan ne hyvälle mielelle ja hyvin antamaan maitonsa. ”

 

Näin alkanut Anna Maria Sankarin vuonna 1906 laatima karjanhoitokirja on esillä Viljakkalan Seurojentalolla järjestettävässä Tampereen seudun työväenopiston Viljakkalan perinnepiirin näyttelyssä.

 

Näyttely oli avoinna jo eilen ja myös tänään siihen pääsee tutustumaan klo 10.00 – 15.00.

 

”Perinnettä Viljakkalasta” on näyttelyn teema ja se keskittyy kolmen teeman ympärille;

 

• aito takosepän paja ja taontaa
• maidosta voimaa
• kokkausvälineitä, keittokirjoja ja vispilöitä

 

 

 

Seurojentalon pihassa oli ikaalislaisen Leevi Kasken pyörillä liikkuva aito takosepän paja.

 

 

 

Nuoren takosepän touhuja oli videolle tallentamassa näyttelytapahtuman johtaja ja perinnepiirin vetäjä Hannu Sinisalo.

Sinisalo on tehnyt suuren työn viljakkalalaisen elämänmuodon tallentajana. Työstä saa pientä esimakua googlaamalla vaikkapa; ”viljakkalan perinnepiiri”.

 

 

 

Näyttämön edessä touhusi miesten piiri ja siinä syntyi taitajien käsissä mm. aitoja luutia!

 

 

 

Viljakkalalaiseen maidontuotantoon ja maidonjalostukseen liittyvät esineet ja muistot oli kerätty Seurojentalon seinällä olevan Eero Järnefeltin vuonna 1887 maalaaman Lehmisavu-teoksen kopion eteen.

 

 

 

 

Osaston helmi oli Viljakkalan Karjantarkkailuyhdistykselle aikoinaan kuuluneet karjantarkkailijan työvälineet. Muistan, kun yhdistyksen pitkäaikainen karjantarkkailija Laura Ruokkeinen liikkui näiden välineiden kanssa kylillä. Tarkasti ottaen maidontuottajaisännät kuljettivat laitteita ja Ruokkeista hevosillaan seuraavaan taloon!

 

Ihantolan emäntä Anna-Maija Sankari laittoi pyynnöstäni maidon rasvapitoisuuden määrittämisessä käytetyn sentrifugin pyörimään.

 

 

 

Kokkausvälineitä ja keittokirjoja esitelleellä osastolla huomiota herätti vuonna 1943 painettu ”Pois pula ja puutteet” –kirja. Kirjan alaotsikkona oli ”Keinot ja korvikkeet käyttöön”.

 

*********

Perinnepiirin eräs kulttuuriteko on ollut laatia 32-sivuinen vihkonen, jonka nimi on: ”Uusia vanhoja uutisia Viljakkalasta 1895-1967”.

 

Vihkosessa on aitoja ilmoituksia ja lehdissä julkaistuja juttuja Viljakkalasta tuolta ajalta.

 

On selvää, että ostin vihkosen viidellä eurolla ja nyt minulla on materiaalia tutustua tuohon aikaan.

*******

 

 

Kiitän Hannu Sinisaloa ja Viljakkalan perinnepiiriä tärkeästä työstä ja sen työn saattamisesta julkisuuteen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yritysten luottamushenkilöilleen antamat lahjukset on perattava perusteellisesti

Torstai 18.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru toi eilen näyttävästi esille Alkon luottamushenkilöilleen harjoittaman lahjustelun.

 

Osoittaa täydellistä tilannetajun puutetta yritysjohdolta, kun Alkon luottamushenkilöille on kolmena eri toimituksena vuodessa toimitettu lahjuksena yhteensä 36 pulloa yhtiön alkoholijuomia! Vastuuttomia ovat olleet myös lahjusten vastaanottajat.

 

Lennän eri ”poliittisessa parvessa” kuin Kiuru, mutta arvostan kansanedustaja Kiurun toimintaa tämän mädännäisyyden paljastajana.

 

Kateellisten puheet Pauli Kiurun aloittamasta vaalikampanjasta voidaan laskea hänen poliittisten kilpailijoidensa harjoittamaksi panetteluksi.

 

Otaksun, että luottamushenkilösaralla on laajemmaltikin samanlaista perattavaa kuin nyt on kansanedustaja Pauli Kiurun ansiosta todettu olevan Alkossa.

 

Millaisia etuja myönnetään valtiollisten ja kunnallisten yhtiöiden luottamushenkilöille?

 

Kysyn vaan, että saavatko esimerkiksi Tampere-talon hallinnossa olevat luottamushenkilöt joitain sellaisia etuja, joita ei tavalliselle tamperelaiselle myönnetä? Annetaanko heille ilmaisia lippuja Tampere-talon konsertteihin?

 

Otin Tampere-talon esimerkiksi, sillä olen havainnut, että sen hallintoon luottamushenkilöksi on Tampereella monella taholla tavaton halu.

 

Oma lukunsa ovat markkinoilla toimivien yritysten luottamushenkilöilleen antamat extra-edut.

 

S-ryhmän luottamushenkilöt jäivät taannoin ”rysän päältä” kiinni, kun julkisuuteen tuli tieto, että kaupparyhmän luottamushenkilöille myönnettiin elintarvikeostoistaan erityisalennuksia.

 

S-ryhmässä paljastunut lahjustelu ja sen paljastuminen merkitsivät, että monet näkyvillä paikoilla yhteiskunnassa ja politiikassa toimineet henkilöt eivät ole enää asettuneet ehdokkaiksi kyseisen kaupparyhmän luottamushenkilövaaleissa. Tervettä kehitystä!

 

Alkon käsittämätön alkoholijuomien ilmaisjakelu luottamushenkilöilleen on eräs paise, joka nyt on saatu puhkaistua!

 

-Esko Erkkilä-

Tanskalainen sikafarmari joutuu sairaalassa MRSA-eristykseen!

Lauantai 13.4.2013

Keski-Euroopan maissa sianliha tuotetaan tuhdin antibioottilääkityksen saaneilla possuilla.

 

Vankka sikojen antibioottilääkitys merkitsee, että sikoja hoitavat sikafarmarit ovat itsekin jatkuvalla antibioottikuurilla.

 

Jatkuva antibioottikuuri merkitsee, että esim. tanskalaiset sikafarmarit ovat saaneet resistenssin antibiooteille eli heidän omiin sairauksiinsa eivät tavanomaiset antibiootit enää pure. Kyseessä on sairaalabakteeri- eli MRSA-ongelma.

 

Jos tanskalainen sikafarmari joutuu sairaalahoitoon, hänet laitetaan MRSA-eristykseen. Eristyksessä hän saa tarvittaessa erilaista antibioottihoitoa kuin muut potilaat.

 

Sairaanhoitajat joutuvat suojautumaan MRSA-eristyksessä olevaa potilasta hoitaessaan joten sikafarmareiden sairaalahoidosta muodostuu ylimääräisiä kustannuksia yhteiskunnalle.

 

Ruotsin televisio STV kertoi maaliskuussa, että 88 % Tanskan teurastamoihin tuotavista sioista kantaa MRSA-bakteeria.

 

Antibioottiresistenssi on laajeneva ongelma.

 

Sikojen ennaltaehkäisevä antibiootti-pumppaus, jota mm. Tanskassa tehdään, lisää ongelmaa.

 

Suomessa ennaltaehkäisevää antibioottihoitoa ei tehdä ja sen vuoksi Suomessa sianlihantuottaminen on turvallista.

 

Keski-Euroopassa sikojen ruokinnassa antibiootteja käytetään ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Tavoitteena on pitää siat lääkinnällisin keinoin terveinä ja siten tuottaa sianlihaa mahdollisimman tehokkaasti ja halvalla.

 

Tanskalaiset sianlihantuottajat syyttävät muista EU-maista tulevaa halpaa sianlihaa siitä, että hekin joutuvat käyttämään antibiootteja omassa sianlihantuotannossaan.

 

Toivon, että tanskalaisten sikafarmareiden laajamittainen joutuminen MRSA-bakteerin kantajiksi laittaa S-ryhmän ja Keskon miettimään ulkomaisen sianlihan turvallisuutta!

 

-Esko Erkkilä-

Ylöjärven kaupunki valitsi Viljakkala-neuvoston jäsenet vuosiksi 2013 -2016

Torstai 4.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Arvostan kirjeen sisältöä, jonka sain eilen Ylöjärven kaupungilta.

 

Kirjeessä kerrottiin, että minut on valittu Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvoston jäseneksi 2013 – 2016.

 

Tiedän taustoista, että Viljakkalassa toimiva Vipu Viljakkala ry ehdotti minua Viljakkala-neuvoston jäseneksi.

 

Tiedostan myös sen, että olen ”kiintiöhenkilö” (en kuitenkaan onneksi kiintiömies), sillä Viljakkala-neuvostoon haettiin ainakin yhtä sellaista henkilöä, jolla on vapaa-ajanasunto Viljakkalassa. Oletan olevani tällä paikalla!

 

Viljakkala-neuvostoon valittiin seuraavat henkilöt ja heille (suluissa) henkilökohtainen varajäsen.

 

Liitän nimen perään tahon, joka ehdotti kyseistä henkilöä Viljakkala-neuvoston jäseneksi:

 

• Tiina Isosaari, Karhe-seura (Anne Lindeman, Viljakkalan Naisvoimistelijat ry)
• Sari Lähde, Mannin Omakotiyhdistys ry ja Ylöjärven Vihreät (Tapio Liesko, Mannin Omakotiyhdistys ry)
• Riina-Kaisa Heiska, Perussuomalaisten valtuustoryhmä (Antti Hietamäki, Kristillisdemokraattien Ylöjärven paikallisosasto)
• Pentti Korhonen, Kristillisdemokraattien Ylöjärven paikallisosasto (Anna Stålhammar, Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry)
• Niilo Nieminen, Viljakkalan sosiaalidemokraattinen työväenyhdistys ry ja Ylöjärven sos.dem. kunnallisjärjestö ry (Christian Henriksson, Karhe-seura)
• Taina Okkonen, Viljakkalan Yrittäjät (Maarit Rönkkö, Viljakkalan Yrittäjät)
• Esko Erkkilä, Vipu ry (Ismo Friman Vipu ry)
• Hans Koskinen, Ylöjärven Keskustan kunnallisjärjestö ry (Arja Mattila, Ylöjärven Keskustan kunnallisjärjestö ry)

 

Olen Tampereen kaupungin luottamushenkilönä Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana ja sen jäsenenä sekä Tampereen keskusvaalilautakunnan jäsenenä toimiessani tottunut, että luottamustoimessa ”unohdetaan” taustayhteisö ja toimitaan sen yksikön ja yhteisön parasta ajatellen, jonka luottamushenkilönä toimitaan.

Näin aion toimia myös uudessa luottamustoimessani.

Kiitän Vipu Viljakkala ry:tä aloitteellisuudesta ja pokkaan myös Ylöjärven kaupungin asukaslautakunnan suuntaan, joka päätti Viljakkala-neuvoston henkilövalinnoista!

 

Toivon, että saan tietoja, ideoita, virikkeitä ja palautetta viljakkalalaisilta sekä sitä samaa toivon myös ylöjärveläisiltä!

 

-Esko Erkkilä-

Kunnan ja kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen merkitsee kuntalaisdemokratian haaksirikkoa

Lauantai 30.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Monissa kunnissa on nykyisin pyrkimyksenä yhtiöittää kuntalaisille palveluja tarjoavat liikelaitokset.

 

Äänestäjien, kuntalaisten ja päättäjien on yhtiöittämispyrkimyksistä kuullessaan tiedostettava, että kuntalaisten ja luottamushenkilöiden valvontamahdollisuudet katoavat olemattomiin yhtiöittämisen myötä.

 

Yhtiöittämisen jälkeen kuntayhtiön on noudatettava osakeyhtiölakia ja se merkitsee, että yhtiöiden päätösvalmistelu sekä rahavirrat eivät ole julkisia.

 

Kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen rapauttaa demokratiaa.

 

Tampereen seudulla yhtiöittämisen ehkä surkein esimerkki on Tavase Oy.

 

Onneksi Tavase Oy on tulossa tiensä päähän ja se pitääkin nyt ehdottomasti varmistaa.

 

Yhtiöitetty palveluntarjoaja on kaiken avoimuuden tavoittamattomissa. Kunnalliset valvontaelimet eli esim. tarkastuslautakunnat ovat tervetulleita ”tarkastamaan” kuntien yhtiöittämiä liikelaitoksia, mutta niiden yhtiöstä saama informaatio rajautuu korkeintaan kahvi- sekä pullatarjoiluun sekä ilmoista jutusteluun. Yhtiön toimitusjohtajan ei tarvitse – eikä osakeyhtiölain mukaan saakaan – kertoa yhtiön asioista tarkastajille tavuakaan!

 

Ylikunnallisten palveluntarjoajien kohdalla päädytään usein yhtiöittämiseen.

 

Pelkään, että Tampereella ja Tampereen seudulla seuraava yhtiöittämishanke rakentuu veden- ja ehkä erityisesti jäteveden ympärille.

 

Tampereen Vedellä on nyt jo kunnallisena liikelaitoksenakin – Tampereen Vesi Liikelaitos – maine, joka tiedonsaannin vinkkelistä on kaukana asukasdemokratiasta.

Jos sen toiminnot yhtiöitetään, saavat sen vaikutuspiirissä asuvat valmistautua erittäin vakavasti kuntalaisdemokratiaa pilkkaavaan toimintakulttuuriin.

 

-Esko Erkkilä-

Mitä yhteisöveron alentaminen merkitsee kuntataloudelle?

Tiistai 26.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Hallitus päätti kehysriihessään 21.3.2013, että yritysten maksama yhteisövero alenee nykyisestä 24,5 prosentista 20 prosenttiin.

 

Yhteisöveron alentaminen on mannaa yrityksille, mutta se merkitsee kuntataloudelle kasvavia ongelmia.

 

Yritän täydellisenä vero- ja laskenta-alan maallikkona seuraavassa hahmotella yhteisöveron alentamisen vaikutuksia Tampereen kaupungin taloudelle:

 

Valtiovarainministeriön nettisivuilla todetaan, että normaalisti kuntien osuus yhteisöveron tuotosta on 22,82 %. Verovuonna 2013 yhteisöveron jako-osuudet kuitenkin muuttuvat ja silloin kunnat saavat 29,49 % yhteisöveron tuotosta.

 

Kuntien osuuden kasvaminen yhteisöveron tuotosta lisää ennustamisen vaikeutta, mutta yritetään!

 

Vuonna 2010 yhteisövero toi Tampereen kaupungille verotuloja 73,4 M€ ja vuonna 2011 lähes yhtä paljon eli 71,7 M€.

 

Tampereen saama yhteisövero romahti vuonna 2012, sillä silloin Tampere sai sitä ainoastaan 43,8 M€.

 

Jos yritysten maksaman yhteisöveron veropohja ja kuntien jako-osuus pysyisivät vuodelle 2013 muuttumattomina, niin Tampere saisi tänä vuonna yhteisöveroja 35,8 M€.

 

Kuvio merkitsisi, että Tampereen saama yhteisövero alenisi tasan kahdeksalla (8) miljoonalla eurolla.

 

On selvää, että yrityksillä menee yhtiöveroprosentin muutoksesta huolimatta entistä heikommin ja se merkitsee kunnille alenevaa yhteisöveron tuottoa.

 

Yhteisöveron jako-osuuden muuttuminen puolestaan parantaa kuntien tilannetta hieman.

 

Yhteenvetona ennustan, että hallituksen päättämä yhteisöveron alentaminen, yhäti heikkenevä yritysten pärjääminen ja kuntien jako-osuuden kasvaminen merkitsevät Tampereen kaupungille parhaimmillaankin sitä, että sen saama yhteisövero alenee vain 8 M€.

 

 

Kehotan päättäjiä laatimaan laskelmansa kuitenkin niin, että Tampereen tänä vuonna saama yhteisövero alenee vähintään 10 M€ ja varautumaan 12 miljoonan euron alenemaan!

 

Pähkäilyni lopuksi muistutan, että Tampereella yhden veroprosentin muutos merkitsee n. 30 miljoonaa euroa!

 

Toivon saavani asiantuntijoilta kommentteja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Rintasyöpä naisilla ja eturauhassyöpä miehillä edustavat uusista syöpätapauksista lähes kolmasosaa

Lauantai 23.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomen Syöpärekisteri on Suomen Syöpäyhdistyksen tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos, joka ylläpitää tietokantaa kaikista Suomessa todetuista syöpätapauksista.

 

Se on vast´ikään julkaissut uusimman tilastonsa eli uudet syöpätapaukset vuodelta 2011.

 

Tilasto osoittaa, että vuonna 2011 Suomessa todettiin kaikkien aikojen suurin määrä uusia syöpätapauksia, sillä niiden luku ylitti ensimmäisen kerran 30.000 uutta syöpädiagnoosia vuodessa.

 

Suomen yleisin syöpä vuonna 2011 oli rintasyöpä 4.865 uudella tapauksella. Luku merkitsee 32,5 % kaikista naisilla havaituista uusista syöpätapauksista.

 

Miehillä yleisin syöpä oli edellisvuosien tapaan eturauhassyöpä. Uusien eturauhassyöpien lukumäärä 4.719 tapausta merkitsi 31 %:n osuutta miesten kaikista uusista syövistä.

 

**********

Maaliskuun alussa kerrottiin, että Tampereen yliopistoon on perustettu eturauhassyövän tutkimuskeskus.

 

Tutkimuskeskuksen perustaminen on luottamuksenosoitus Tampereella tehdylle eturauhassyöpätutkimukselle.

 

Perustettu tutkimuskeskus on henkilöresursseiltaan mittava, sillä yksikössä tulee työskentelemään seitsemän professorin vetämissä tutkimusyksiköissä yli 60 syöpätutkijaa.

 

*********

 

Eturauhassyövän kokeneena ja syöpädiagnoosin seulonnan tuloksena saaneena uskallan toppuutella Tampereelle perustetun tutkimuskeskuksen tutkijoita siitä, että eturauhassyövän toteamisessa seulonta olisi tarpeeton.

 

Puolustan eturauhassyövän toteamisessa seulonnan merkitystä.

 

Olen itse paras argumentti seulonnan merkityksestä, sillä näitä rivejä ei naputtelisi kukaan, jos en vuonna 2001 olisi saanut olla seulonnan kohteena.

 

Potilasjärjestöt puolustavat eturauhassyövän toteamisessa seulonnan merkitystä ja eräänä argumenttina on mm. sukupuolten tasa-arvo.

 

Ehdottelen miesten eturauhassyövän toteamisessa menettelyä, jossa seulonta kohdistettaisiin ikäluokkiin 50 – 70 vuotta.

 

Tiedän, että iäkkäillä miehillä voidaan lähes kaikilla todeta eturauhassyöpä, mutta se ei enää heillä etene eikä aiheuta ongelmia.

 

Hieman yli viisikymmen-vuotiailla tilanne on kuitenkin tyystin toinen ja sen vuoksi on tärkeää, että heidän eturauhassyöpänsä löydetään.

 

Eturauhassyövän seulonnassa on hyvä muistaa, että...

...seuranta...

...hoitomuotona valtaa koko ajan suosiota lisää ja mm. sen aktiiviseen tutkimukseen sekä markkinointiin toivon nyt Tampereelle perustetun tutkimuskeskuksen satsaavan!

 

 

-Esko Erkkilä-