Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Turvetuotantoalasta 38.000 hehtaaria on palautunut peltoviljely- ja metsänkasvatuskäyttöön

Tiistai 6.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Tunnustan, että minulla ei ennen eilistä ole ollut käsitystä pinta-alasta, joka Suomessa on otettu turvetuotannon piiriin.

 

Vielä vähemmän minulla on ollut tietoa, että kuinka suuri osuus turvetuotantoon otetusta pinta-alasta on palautunut peltoviljelyn ja metsänkasvatuksen piiriin.

 

Uusi Suomi järjesti eilen Tampereella EU-vaaleihin liittyvän tilaisuuden, jossa nämä molemmat asiat selvisivät.

 

 

 

vapoturve

 

Kiitokset asiatiedon jakamisesta kuuluvat Vapo Oy:n viestintä- ja yhteiskuntasuhteista vastaavalle johtaja Alpo Martikaiselle, joka selvitti minulle ennen ”tietämättömyyden tuolla puolella” olleet asiat.

 

Oletan, että myös monille salintäydelle yleisöstä turvetuotannon piiriin otetut pinta-alatiedot ja turvetuotannon loputtua peltoviljelyyn sekä metsänkasvatukseen siirtyneet pinta-alat olivat uutta tietoa.

 

 

*************

 

 

Martikainen kertoi, että Suomessa on tällä hetkellä turvetuotannon piirissä n. 60.000 hehtaaria ja turvetuotannosta palautunutta maata on n. 38.000 hehtaaria.

Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että Suomessa on otettu turvetuotantoon n. 100.000 hehtaaria ja siitä on palautunut peltoviljely- ja metsänkasvatuskäyttöön n. 1/3!

 

Turvetuotannosta palautuneesta pinta-alasta peltoviljelykäytössä on n. puolet ja toinen puoli pinta-alasta on palautunut metsänkasvatuskäyttöön.

 

 

On välttämätöntä, että turvatuotannosta puhuttaessa tukeudutaan tosiasioihin.

 

Toivon, että myös turvetuotannon ankarat vastustajat eli vihreät paneutuvat tosiasioihin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turvetuotanto, turvetuotannosta palautunut pinta-ala, turvetuotannosta peltoviljelykäyttöön, turvatuotannosta metsänkasvatukseen, Alpo Martikainen Vapo Oy, Vapo Oy, Alpo Martikainen,

Metsäteollisuus luottaa, että muutos on tulossa

Maanantai 5.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Metsäteollisuus on perinteisesti ollut Suomen hyvinvoinnin kulmakivi.

 

Viime vuosina ”kulmakiven” rapautumisesta on ollut havaittavissa selkeitä merkkejä, mutta nyt tilanne on muuttumassa.

 

Julkisuudessa on näyttävästi kerrottu, että metsäteollisuuden investoinnit ovat nyt kohonneet lamaa edeltävälle tasolle.

 

Suomalaisen metsäteollisuuden investoinnit Suomeen on helppo ymmärtää, sillä metsiemme kasvu ylittää selkeästi vuosittaisen hakkuusuoritteen.

 

Puuta kasvaa metsissä enemmän kuin sitä hakataan.

 

On ollut helppo ymmärtää metsäteollisuuden niukkaa investointitahtia, kun tietää Kataisen-Urpilaisen-Ville Niinistön hiilenmustan energiapolitiikan – siinä ei ole annettu arvoa kotimaiselle puulle eikä turpeelle.

 

Keskustan selkeä energiapoliittinen linja ja Keskustan kohonnut gallup-suosio ovat saaneet aikaan sen, että metsäteollisuus uskoo taas tulevaisuuteensa!

 

Metsäteollisuus uskoo, että Keskustan nousu merkitsee kotimaisen puun arvonnousua ja uskaltaa sen vuoksi tehdä mittavia investointeja.

 

 

************

 

 

Metsäteollisuuden investointihalukkuuden rinnalla pitää tarkastella sitä, että maakuntien tieverkon kehittämiseen on panostettava.

 

Vasemmistoliiton saatua tarpeekseen Kataisen-Urpilaisen hallituksesta, joutui Merja Kyllönen siirtymään pois liikenneministerin tehtävistä.

 

Kyllösen meriitit liikenneministerinä olivat melko köykäiset, mutta nyt saimme vielä Kyllöstäkin köykäisemmän liikenneministerin eli Henna Virkkusen!

 

On sanomattakin selvää, että maanpakolaisuuteen valmistautuva Virkkunen ei pysty tekemään mitään tieverkostomme kehittämiseksi.

 

Nyt on vaan toivottava, että hän ei uskalla liikenneministerin postia hoitaessaan tehdä oikein emämunausta eli tehdä valtion tukipäätöstä Tampereen ratikkahankkeelle.

 

Tampereen ratikka olisi keskittämistä pahimmillaan – se olisi grynderin märkä unelma.

 

Toivottavasti kokoomuslaiset äänestävät Virkkusen Brysseliin, sillä siellä hän pystyisi aiheuttamaan vähiten harmia suomalaisille.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Metsäteollisuuden investoinnit, metsäteollisuus uskaltaa taas investoida, hallituksen hiilenmusta energiapolitiikka, Kataisen hiilenmusta energiapolitiikka, vihreiden hiilenmusta energiapolitiikka, tieverkoston rapautuminen, grynderin märkä unelma,

Tampereella se eilen taas nähtiin - Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä nauttii kansalaisten suurta arvostusta!

Sunnuntai 4.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ja Keskustan Pirkanmaan piiri järjestivät eilen Tampereen Tammelantorilla yleisötilaisuuden, jossa Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti ajankohtaiskatsauksen Suomen poliittiseen tilanteeseen.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana toimin tilaisuuden juontajana ja aloitimmekin tilaisuuden paikallisin voimin jo tuntia ennen Sipilän saapumista.

 

tammela1

 

 

”Pirkanmaan senaattori” eli kansanedustaja Mikko Alatalo teki hyvän pohjustuksen Juha Sipilän esiintymiselle, kun hän siteerasi niitä viime päivien tutkimuksia, joissa oli kartoitettu eri puolueiden näkemyksiä halutuimmasta yhteistyökumppanista.
 
Kaikkien puolueiden osalta halutuin yhteistyökumppani oli Keskusta!
 
Alatalo uskalsi aivan oikein todeta, että tuloksen merkittävin syy on se, että kaikki muut puolueet luottavat Juha Sipilään!

 

 

 

tammela2

 

 

Juha Sipilä käyskenteli yleisön joukossa – tässä hän kättelee Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelää ja vieressä tummissa laseissaan odottelee Keskustan tamperelaisvaltuutettu Timo Vuohensilta.

 

 

 

tammela3

 

Juha Sipilän käytöksestä näkee kokeneen yritysjohtajan asenne – kaikki lähipiirin henkilöt ovat avainasemassa yhteisön pärjäämisessä.

 

 

 

tammela4

 

Juha Sipilä osoitti Tammelantorin lyhyessäkin toritapahtumassa, että hän on tiimijohtaja, kun hän lähti haastattelemaan eurovaaliehdokas Jouni Ovaskaa.

Oiva osoitus Juha Sipilän johtamistaidoista!

 

 

 

tammela5

 

Päivän paras kuva-otokseni oli, kun sain samaan kuvaan Juha Sipilän kanssa kaksi vahvaa keskustalaista vaikuttajaa eli kansanedustaja Mikko Alatalon ja eurovaaliehdokas, Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja, Hämeenkyrön kunnanhallituksen puheenjohtajan Jouni Ovaskan!

 

 

 

tammela6

 

Toivottelen Juha Sipilän pian taas toistekin piipahtamaan Tampereella!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Juha Sipilä, Mikko Alatalo, Jouni Ovaska, Keskustan eurovaaliehdokkaat, Pilvi Kärkelä, Timo Vuohensilta,

Miksi Winston Churchill ja Franklin Roosevelt halusivat vuonna 1945 tuhota Dresdenin?

Lauantai 3.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen luullut, että Adolf Hitler ja Josef Stalin olivat ainoat valtionjohtajat, jotka syyllistyivät omaan kansaansa ja muihin kansallisuuksiin kohdistuneisiin hirmutekoihin.

 

Luuloni muuttuivat kuitenkin tiedoksi, kun sain vierailla Dresdenissä huhtikuun lopulla sekä perehtyä paikan päällä kaupungin historiaan ja tutkailla matkan jälkeen netin kautta kaupungin vaiheita toisen maailmansodan loppuvaiheissa.

 

Oion mutkia suoriksi, kun totean, että erityisesti Winston Churchill on syypää Dresdenin kaupungin kohtaamaan täystuhoon helmikuussa 1945.

 

Dresden oli vailla kaikkea sotilaallista merkitystä, mutta Churchill halusi katkaista saksalaisten henkisen selkärangan, kun hän päätti tuhota maan tasalle Dresdenin.

 

Voidaan tietysti ajatella, että Saksan mm. Lontoolle V2-aseen avulla aiheuttamat tuhot olivat syy Dresdenin tuhoon.

 

Dresdenin tuhot olivat valtavat, sillä pommituksissa kuoli 250.000 – ehkä jopa yli puoli miljoonaa asukasta – neljäntoista tunnin aikana.

 

Dresdenin pommituksista on YouTubessa aineistoa; esim. ”Bombing of Dresden 1945 – Very Graphic” – Google-haulla löytyy.

 

Dresden on jo DDR:n aikana rakennettu uudelleen ja rakennustyöt jatkuvat nyt Saksojen yhdistymisen tapahduttua.

 

 

tuho1

 

Uudelleenrakentamisesta saa kuvan, kun tietää, että esimerkiksi keskustassa sijaitsevan Frauenkirche´n ulkokuoressa vanhasta kirkosta ovat peräisin vain ne osat, jotka näkyvät kirkon ulkoseinissä mustina!
 

 

 

tuho2

 

Martin Lutherin patsas seisoo Frauenkirche´n edessä.

 

 

 

 

tuho3

 

 

Frauenkirche´n takana on iso alue, joka DDR:n aikana on ollut peitettynä asfaltin alle.
 
Alue on nyt argeologien toiminta-aluetta ja sieltä on löytynyt Dresdenin pommitusten aikana syntyneitä raunioita. Näihin kellareihin dresdeniläiset ovat menneet pommituksia pakoon 1945 ja jääneet sinne.

 

 

**********

 

Dresdenissä on keskellä kaupunkiakin aukioita, joiden kohdalla on selvästi 70 vuotta sitten sijainnut rakennuksia. Osa aukioista on päässyt puskittumaan ja joidenkin reunoilla on kuvallisia kylttejä, joissa kerrotaan alueella sijainneista rakennuksista.

 

 

Poiketkaa Dresdenissä – se on poikkeamisen arvoinen kaupunki!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Josef Stalin, Adolf Hitler, Winston Churchill, Franklin Roosevelt, Jaltan konferenssi, Dresden, Dresdenin pommitukset, Bombing of Dresden 1945 ? Very Graphic, Frauenkirche Dresden, Frauenkirche, DDR, Saksojen yhdistyminen, V2-ase, Lontoon tuhot,

Keskustan Vappu-tilaisuudessa Hämeenpuistossa Tampereella oli vahva usko parempaan tulevaisuuteen

Perjantai 2.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piirin työmarkkinatoimikunta järjesti eilen Tampereella Hämeenpuistossa ”Keskustahenkisen Vihreän Vapun”.

 

Sain osallistua tilaisuuteen ”kahta kättä heittäen”, mutta tilaisuuden juontaja Pilvi Kärkelä pyysi pariinkin kertaan minua tarttumaan juontomielessä mikrofoniin.

 

Kuulimme tilaisuudessa vahvaa asiaa ja asialle oli leimaa-antavaa, että se oli kaikista Suomen nykyongelmista huolimatta vahvasti tulevaisuuteen uskovaa.

 

Keskusta on vahvassa myötätuulessa ja kaikki uskovat, että nyt kolme vuotta kestänyt vaikea aika on seuraavien eduskuntavaalien jälkeen menneen talven lumia.

 

 

vappu1

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen Johannes Jonov avasi Vapputilaisuuden ja toivotti Kirjastotalo Metson eteen saapuneen yleisön tervetulleeksi paikalle.
 
Tapaamme kutsua Johannesta ”sadan maratonin mieheksi”, sillä niin monta maratonia 86-vuotias Johannes on ehtinyt taittaa.

 

 

 

vappu2

 

 

Eurovaaliehdokas Jouni Ovaska toi tilaisuuteen tervehdyksen vaalikentiltä ja toivoi, että kansalaiset lähtisivät runsain joukoin vaaliuurnille europarlamenttivaaleissa.
 
Pidän Jounin siitä keskeisestä sanomasta, jossa hän muistuttaa, että ainoastaan taloudellisesti terve EU pystyy takaamaan kansalaisille hyvät elinolosuhteet.

 

 

 

vappu3

 

Tamperelainen Kalle Kiili on valittu Keskustan Pirkanmaan piirin erääksi kansanedustajaehdokkaaksi ensi vuonna järjestettävissä eduskuntavaaleissa.
 
Työnantajansa luottamushenkilönä Kalle edustaa keskustalaista ammattiyhdistyssiipeä ja sen myötä hänen sanoillaan on paljon painoarvoa.

 

 

 

vappu4

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo oli jälleen kerran paneutunut oikein kunnolla sanottavaansa ja sen vuoksi hänen viestiään olikin mukava kuunnella.
 
Toivon, että minulla on jonain päivänä mahdollisuus kertoa laajemmin ”Pirkanmaan senaattorin” sanomisista, mutta nyt otan esille sen, kun Alatalo muistutti Pirkanmaan olevan vahva metsä- ja turvemaakunta.
Maamme metsätuotteet ja turvevarannot merkitsevät, että Kataisen-Urpilaisen-Ville Niinistön hiilenmusta energiapolitiikka eivät ole tarpeellisia Suomessa ja eivät myöskään Pirkanmaalla!

 

 

vappu5

 

Keskustan Tampereen valtuustoryhmän jäsen Timo Vuohensilta painotti omassa puheenvuorossaan, että pienyritysten omistajat ja niiden työntekijät ovat kavereita keskenään.
 
Arvostan Vuohensillan mielipiteitä, sillä ne asettavat nykyisten Vapputilaisuuksien asiasisällön oikeisiin raameihin.

 

 

vappu6

 

Tartuin mikrofoniin ja haastoin Kalle Kiilin sekä Timo Vuohensillan depattiin työntekijän ja työnantajan näkemyksistä.
 
Ei varmaan ollut kenellekään yllätys, että pienyrittäjä Vuohensilta ja ammattiyhdistysaktiivi Kiili löysivät kaikista työelämän kysymyksiä heti yhteisen sävelen!

 

 

 

vappu7

 

Oli iloinen yllätys, että lihakarjatilan emäntä, luokanopettaja ja Keskustan eduskuntavaaliehdokas Minna Sarvijärvi Kurusta saapui paikalle ja kertoi mukavaan tyyliinsä seikoista, joita hän pitää tärkeinä.
 
Minna Sarvijärvi on Pirkanmaan Keskustanaisten puheenjohtaja ja se tuo hänen sanomisilleen lisää painoarvoa.
 
Tulemme lähikuukausina kuulemaan Minna Sarvijärvestä enemmänkin!

 

 

vappu8

 

Tilaisuuden juontajana toiminut Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtaja ja Keskustan Pirkanmaan piirin eduskuntavaaliehdokas Pilvi Kärkelä pääsi viimeisenä esittämään ajatuksiaan paremman Suomen rakentamiseksi.
 
On mainio asia, että Pilvi Kärkelä lähti tavoittelemaan paikkaa Arkadianmäeltä, sillä yrittäjänä ja monipuolisen kokemuksen muutenkin omaavana hänellä on paljon annettavaa.

 

 

Keskustan Vapputilaisuudessa muistutettiin useamminkin kerran, että puheenjohtaja Juha Sipilä osallistuu Tampereen Tammelantorilla lauantaina toukokuun 3. päivänä järjestettävään kaikille avoimeen yleisötilaisuuteen.

 

Sipilä saapuu Tammelantorille klo 11.00, mutta aloitamme tilaisuuden jo tuntia aikaisemmin.

 

Olen ”otettu”, että Tammelantorin tilaisuuden käytännön järjestelyt ovat allekirjoittaneen vastuulla.

 

Tervetuloa Tammelantorille 3.5.2014 jo klo 10.00!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskustan Pirkanmaan piirin työmarkkinatoimikunta, Keskustan Pirkanmaan piiri, Johannes Jonov, Jouni Ovaska, Kalle Kiili, Mikko Alatalo, Timo Vuohensilta, Minna Sarvijärvi, Pilvi Kärkelä, Pirkanmaan Keskustanaiset, Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö,

Mielenkiintoinen omatoimimatka entisen DDR:n alueelle

Torstai 1.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Palasin eilisen varhaistunteina viiden päivän omatoimimatkalta entisen DDR:n alueelle.

 

Teimme matkamme sukulaismiehen kanssa ”kahteen pekkaan”, joten tässä jutussa ja tulevissa jutuissani kertomat kokemukset sekä havainnot perustuvat itsenähtyyn.

 

 

Lensimme Helsinki-Vantaan lentoasemalta Berliiniin ja lähdimme Berliinin rautatieasemalta runsaan parin tunnin junamatkalle Dresdeniin.

 

 

oma1

 

 

 

Totesimme Berliinin rautatieasemalla, että Kone Oy on rakentanut monikerroksiseen asemarakennukseen kaikki rullaportaat.

Melkoinen referenssi suomalaisyritykselle!

 

 

oma2

 

 

Matkustimme Berliinistä Dresdeniin saksalaisveturin vetämässä slovakialaisessa junavaunussa, jonka pääteasema oli Bratislava.

 

 

 

oma3

 

 

 

oma4

 

 

Saksassa panostetaan vahvasti rapsinviljelyyn, sillä syysrapsipeltoja oli joka puolella paljon.
 
Syysrapsin huhtikuussa Saksassa tapahtuva kukinta on vankka esimerkki siitä, että miten erilaisissa olosuhteissa EU:ssa maataloutta harjoitetaan.

 

 

 

oma5

 

 

Pidimme tukikohtanamme toisessa maailmansodassa raunioiksi pommitettua Dresdenin kaupunkia.
 
Elbe-joki halkoo Dresdeniä.

 

 

 

oma6

 

Kommunismin aikana ei haluttu muistella sotia ja se merkitsi mm. sitä, että rakennuksia kohdanneet ampuma- ja sirpalevauriot piti paikata. Tässä dresniläisen kirkon sivusisäänkäynnin paikkaukset.

 

 

 

oma7

 

 

 

Dresdenin kohtaamat pommitusvahingot toisen maailmasodan loppuvaiheessa olivat ankarat.
 
Tässä eräs kirkko, josta pommitusten jälkeen vain osa alttarista jäi pystyyn ja nyt uusi kirkko on tavallaan rakennettu vanhan alttarin ympärille.

 

 

 

oma8

 

 

Teimme päivän retken Leipzigiin ja näimme siellä tiettyä nostalgiaa DDR:n aikaan – Volkseigene Möbelkombinaten kattomainos on hyväntuulisen huvittava esimerkki tästä!

 

 

 

oma9

 

 

Lähestyvät EU-vaalit näkyivät Dresdenissä sekä Leipzigissä, sillä varsinkin europarlamentin nykyinen puhemies Martin Schulz kampanjoi molemmissa kaupungeissa näkyvästi.

 

 

 

oma10

 

 

Tämän jutun lopuksi vielä kuva kukkivasta syysrapsipellosta!
 
Näitä Saksassa riittää – oletan, että erityisesti entisen DDR:n puolella.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saksa 2014, Berliini, Dresden, Leipzig, Martin Schulz, eurovaalit 2014, Berliinin rautatieasema, Kone Oy, Kone Oy:n referenssi, Elbe, DDR,

Suomen turvallisuuspolitiikasta on voitava keskustella!

Keskiviikko 30.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Europarlamenttivaalien ennakkoäänestys on päättymässä 20.5.2015 ja varsinainen vaalipäivä on toukokuun 25. päivänä.

 

Eurovaalit eivät ole ehkä paras innoittaja, jotta voitaisiin syvällisesti keskustella Suomen turvallisuuspolitiikasta.

 

Keskustan eurovaaliehdokas Mikael Pentikäinen toki yritti avata keskustelua Suomen Nato-jäsenyyden tiimoilta, mutta asia on ainakin vielä nyt sivuutettu vaikenemalla.

 

Näen, että Suomen turvallisuuspolitiikka ja sen myötä Nato-keskustelu pitää avata heti eurovaalien jälkeen ja toivon, että se on tärkeä osa-alue, kun käydään eduskuntavaaleihin 2015.

 

Ukrainan tilanne merkitsee, että siirtoja Suomen ja Naton välisissä suhteissa ei tapahdu kriisin ollessa päällä, mutta se ei saa tukahduttaa kaikkien ajatuksissa olevaa kysymystä.

 

Asettaudun välimaastoon Nato-intoilijoiden ja Nato-keskustelujen kieltäjien väliin.

 

Odotan päättäjien asemassa olevilta kannanottoja Suomen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

 

Joudun samaan hengenvetoon toteamaan, että ulkopoliittiseen ajatteluun pystyvien päättäjien määrä on perin rajallinen.

 

Asemansa vuoksi pystyvien päättäjien joukkoon kuuluu luonnollisesti Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö, mutta hänen lisäkseen joukko on kovin harvalukuinen.

 

Erkki Tuomioja ja Paavo Väyrynen lienevät Niinistön ohella ainoat, jotka omaavat kompetenssia linjata Suomen etuja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä.

 

Tuomiojalla lienee päivitetyt tiedot, mutta ovatko Väyrysen tiedot ajantasaiset?

 

On selvää, että nykyhallituksesta Tuomiojan lisäksi ei kenelläkään muulla ole taustaa linjata Suomen turvallisuuskysymyksiä.

 

Maan turvallisuuspolitiikka ja sen harjoittaminen pitäisi olla pitkäjänteistä toimintaa ja sen vuoksi on suuri ongelma, että hallituksen keskeisten ministereiden ”maanpakolaisuuden” vuoksi hallitus on toimintakyvytön eduskuntavaaleihin saakka.

 

Hallituksen toimintakyvyttömyys merkitsee, että kansalaiset tukeutuvat maan turvallisuuspolitiikan hoitamisessa nyt Tasavallan Presidentin linjauksiin!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nato, Nato-keskustelu, Nato-keskustelu Suomessa, Sauli Niinistö, Mikael Pentikäinen, Erkki Tuomioja, Paavo Väyrynen,

Zakopanessa Tatran vuoristossa valmistettava oscypek-juusto on osa puolalaista kansallisylpeyttä

Tiistai 29.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Ehdin yli 40 vuotta kestäneen työurani aika toimia tasan neljäkymmentä vuotta elintarviketeollisuuden palveluksessa.

 

Siitä syystä olen kiinnostunut yhä edelleen kaikkeen elintarvikkeisiin ja ruokaa liittyvistä seikoista.

 

Rehuala – jonka piirissä toimin – kuuluu Suomessa ja periaatteessa koko EU:ssa tarkoin säädeltyihin aloihin ja sen vuoksi minua kiinnostaakin kaikki elintarvikkeisiin, ruokaan, elintarvikkeiden hygieenisyyteen sekä ruokaturvallisuuteen kuuluvat asiat.

 

 

**********

 

 

Sain taannoisella MTK:n opintomatkallamme Puolaan tutustua erääseen puolalaiseen erikoistuotteeseen – oscypek-juustoon.

 

Oscypek –juusto on savustettu juusto, jonka raaka-aineesta 20 % on lampaanmaitoa ja 80 % perinteistä lehmänmaitoa.

 

Oscypek –juuston ja sen tuotannon ydinalue on Tatran vuoristo ja erityisesti Zakopanen seutu.

 

Kävimme Puolan-matkallamme Zakopanessa ja tutustuimme omin silmin oscypek –juustojen myyntiin ja saimme nauttia sitä eturuokana myös Zakopanen hiihtostadionilla sijaitsevassa ruokapaikassa. Oli luonnollista, että suurena kaikenlaisten juustojen ystävänä toimme oscypek-juustoa myös tuliaisina kotiin.

 

 

 

oscy1

 

 

Oscypek –juustoja myydään Zakopanessa torilla ja monissa kadunkulmissa.
 
Aito oscypek-juusto on karanmuotoinen ja karat painavat n. 600 – 800 grammaa. Juusto on ulkoväritykseltään keltainen ja leikkauspinnaltaan vaaleampi – oljenkeltainen.

 

 

 

oscy2

 

 

Oscypek –juustolla markkinoinnin vaikeus on ollut se, että sen valmistamiseen käytetään pastöroimatonta maitoa ja sen käyttäminen elintarvikevalmistuksessa ei ole ollut sallittua EU:ssa.

 

 

Ensimmäiset oscypek-juustot tuotiinkin salaa italialaisille ruokamessuille.
 
 
Nyt tietyn alueen oscypek-juustot ovat kuitenkin saaneet EU:n lainsäädännössä nimisuojan samaan tapaan kuin esimerkiksi Lapin puikula tai Lapin Poronliha. Tätä nimisuojaa nimitetään SAN-termillä eli Suojattu alkuperänimitys.

 

 

 

oscy3

 

 

Oscypek-juustoja Zakopanessa myydään useissa kadunkulmissa.

 

 

 

oscy4

 

 

Suomalaiseen hygieniatasoon tottuneena kummastutti, että puluja oli oscypek –juuston myyntikojujen edessä ja katoilla paskomassa sankoin joukoin!

 

Muistan elävästi, kun työnantajani Rehuraisio Oy:n Oulun rehutehdas sai takavuosina Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran vuositarkastuksessa huomautuksen, sillä irtorehujen lastausasemalla lenteli ja viserteli yksi pikkulintu! Suomalaisen hygieniakäsityksen mukaan oscypek –juustojen myyminen Zakopanessa olisi välittömästi kielletty!

 

 

 

oscy5

 

 

Söimme lounaan Zakopanen hiihtostadionin vierellä Bakowo Zohylina Wyznio –ravintolassa (suomeksi Mehiläispesä) ja alkuruokanamme oli herkullinen savustettu lampaanjuusto ja puolukkasurvos eli oscypek sheep cheese with cranberry sauce.

 

Hyvää oli!

 

Hyvää oli myös Suomeen tuomamme oscypek –juusto – niin hyvää, että en ehtinyt saamaan siitä edes valokuvaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oscypek, oscypek -juusto, Tatran vuoristo, Zakopane, EU:n nimisuoja elintarvikkeille, Bakowo Zohylina Wyznio, oscypek sheep cheese with cranberry sauce, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Puola 2014, ruokaturvallisuus, Lapin puikula, Lapin Poronliha,

Jan Matejko - puolalainen taidemaalari, jonka nimeä kantavassa hotellissa asuimme

Maanantai 28.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Matkat ulkomaille antavat usein pontta tutustua asioihin, joihin ei muuten lainkaan olisi tilaisuutta paneutua.

 

Koin ylläkuvatun tilanteen, kun taannoisella matkallamme Puolaan asuimme Krakovassa muutaman yön Hotelli Matejkossa.

 

Hotelli on saanut nimensä puolalaisen taidemaalarin ja historioitsija Jan Metejkon mukaan.

 

Jan Matejko syntyi Krakovassa vuonna 1838 ja kuoli siellä 1893.

 

Matejkon teokset ovat suuria historiallisia maalauksia ja tietyllä tavalla ”raskaita”, mutta kuitenkin mahtipontisia.

 

”Raskaus” ja teosten mahtipontisuus selittyy ainakin osin sillä, että ne on maalattu silloin, kun Puola oli jaettuna Venäjän, Preussin ja Itävallan kesken. Mahtipontisuus tulee ilmeisesti siitä, että Matejko edusti vahvaa kansallisuustunnetta.

 

Matejkon monet maalaukset ovat hyvin kookkaita ja useimmat niistä ovat sijoitettuina eri museoihin Krakovassa, Varsovassa sekä muualla Puolassa.

 

 

 

 

matejko1

 

 

Olin ensimmäisenä Krakovan-aamunamme yksikseen liikkeellä hotellimme läheisyydessä ja satuin erikoisen muistomerkin kohdalle.
 
 
Kyseessä oli taidemaalari Jan Matejkon muistomerkki, joka paljastettiin vasta viime vuoden marraskuussa.
 
Päätös muistomerkistä tehtiin jo vuonna 2008, mutta Krakovan kaupungin tiukka rahatilanne salli muistomerkin toteuttamisen vasta nyt.
Pidän muistomerkin teknistä toteuttamistapaa mielenkiintoisena - se ei jätä arvailujen varaa, että minkä alan henkilöstä on kyse!

 

 

 

matejko2

 

 

Hotellimme vastaanottotiskin takana oli jäljennös Jan Matejkon vuonna 1892 maalaamasta omakuvastaan.
 
Omakuvan alkuperäisteos sijaitsee Puolan Kansallismuseossa Varsovassa.

 

 

Olen kiitollinen, että majoituimme Krakovassa Hotelli Matejkossa, sillä siellä asuminen viritti pienoiseen paneutumiseen puolalaiseen 1800-luvun maalaustaiteeseen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jan Matejko, Jan Matejko: Omakuva; Jan Matejko: Self-Portrait, Matejkon muistomerkki, Hotel Matejko, Hotel Matejko Krakova, Puola 2014, National Museum in Warsaw, John Aloysius Matejko, Krakova,

"Koti kuntoon - tuuletusta Eurooppaan!"

Sunnuntai 27.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Pidän Keskustan eurovaalislouganista, jossa todetaan, että kotimaan asiat pitää laittaa kuntoon.

 

Kataisen-Urpilaisen hallitus, joka kohtapuoliin vaihtaa nimeään Vapaavuoren-Rinteen hallitukseksi, on kolmen vuoden aikana saanut sotkettua maamme asiat perusteellisesti.

 

Ei ihme, että hallituksesta käy kova pako, sillä vuoden kuluttua pidettäviin eduskuntavaaleihin ei hallituspuolueista löydy vastuunkantajia.

*************

 

 

EU-vaaleissa Keskustalla on käytössään upea vaalibussi, joka kävi ensimmäisen kerran Tampereella tiistaina huhtikuun 22. päivänä.

 

Olin vastaanottamassa vaalibussia Keskustorille.

 

 

vaalib1

 

 
Vaalibussi saapui Keskustorille hieman ennen sovittua määräaikaa ja parkkeerasi torin parhaimmalle paikalle.
 
Vaalibussin kyljessä on komeasti Keskustan kaikkien kahdenkymmenen eurovaaliehdokkaan kuvat.

 

 

vaalib2

 

 

 

vaalib3

 

 

 

vaalib4

 

 

 

*************

 

 

vaalib5

 

 

Muiden palaverien vuoksi ehdin viivähtää vaalibussilla vain hetken, mutta ehdin kuitenkin keskustella eurovaaliehdokas Johanna Häggman´n kanssa.
 
Totesin Johannalle, että hän toi auringonpaisteen Forssasta Tampereelle - Johanna hymyili kilpaa auringon kanssa!

 

 

 

vaalib6

 

 

Keskustan eurovaaliehdokas Timo Kauniston muodikas hattu ja hänen viininpunainen kaulaliinansa sekä se sanoma, jota Kaunisto uuden ajan talonpoikana kertoi Keskustorilla olivat parhaimmillaan sitä, jota Keskusta perää eurovaalisanomallaan "Koti kuntoon".


Jos emme saa kotiamme kuntoon, olemme Kreikan tiellä.

 

Timo Kaunisto sai pääsiäisen jälkeen merkittävän voiton, kun Helsingin vaalipiirilautakunta hyväksyi tiistaina huhtikuun 22. päivänä Kauniston titteliksi eurovaaleissa ”Maatalousyrittäjä”.

 

Vaalipiirilautakunta hylkäsi aiemmin Kauniston esittämän tittelin, mutta onneksi muutti päätöstään.

 

 

Kauniston saama ”tittelivoitto” on voitto suomalaiselle maataloudelle, alkutuotannolle, kotimaiselle ruualle ja ennenkaikkea se on voitto kotimaisuutta sekä lähellä tuotettua ruokaa arvostavalle kuluttajalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koti kuntoon, Koti kuntoon - tuuletusta Eurooppaan, Keskustan vaalibussi, Johanna Häggman, Timo Kaunisto, Timo Kaunisto - uuden ajan talonpoika, maatalousyrittäjä Timo Kaunisto, Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö,

Puolalaisesta maatalouskaupasta saa kaikkea alkoholijuomista traktoreihin saakka

Lauantai 26.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Jotkut Taannoisen maatalousmatkamme osanottajat olivat esittäneet matkamme oppaalle, että pääsisimme yllätysvierailuna tutustumaan puolalaiseen maatalouskauppaan.

 

Matkasimme perjantaina huhtikuun 4.päivänä Krakovasta Zakopaneen ja poikkesimmekin yllättäen matkan varrelle osuneeseen maataloustarvikekauppaan.

 

 

 

mla1

 

 

Yritysrypäs, jonne poikkesimme, oli todellinen monipalvelupiste, sillä samalta tontilta sai usean yrittäjän toimesta monenlaisia palveluja.

 

 

 

mla2

 

 

Keskityimme maatalouskauppapalveluihin ja ainoastaan poikkesimme saman yritysryppään elintarvikemyymälässä, jossa tietysti oli myös…

 

 

 

mla3

 

 

 
…hyvin kattava alkoholijuomien valikoima.

 

 

 

***********

 

 

Maatilojen keskikoko Puolassa on varsin pieni ja se näkyy hyvin siinä konekannassa sekä muussakin tarjonnassa, joka on leimaa-antavaa puolalaiselle maatalouskaupalle.

 

 

Puola on perunantuottajamaana volyymiltään yli kymmenkertainen Suomen tuotantomääriin verrattuna ja maan voimakas panostaminen perunantuottamiseen näkyi myös maatalouskaupan perunanviljelykoneiden tarjonnassa.

 

 

mla4

 

 

 

mla5

 

 

 

mla6

 

 

 

mla7

 

 

 

Perunanviljelykoneiden koko oli oikeassa suhteessa maan pieneen tilakokoon.

 

 

 

 

************

 

 

 

mla8

 

 

 

mla9

 

 

 

mla10

 

 

Nurmiviljelykalustoa oli monipuolisesti tarjolla.
 

 

 

************

 

 

Maatalousmyymälässä tarjonta ylitti suomalaisen maatalousmyymälän tarjonnan.

 

Muutamia kuvia maatalousmyymälän tarjonnasta:

 

 

 

mla11

 

 

 

mla12

 

 

 

mla13

 

 

 

mla14

 

 

 

mla15

 

 

 

mla16

 

 

 

mla17

 

 

 
Sokkahyllyn viereen oli halu palata ja ostaa muutamia sokkia, mutta myymälän ainoalla myyntimiehellä näytti olevan niin kiire, että emme tohtineet jäädä ostoksille.

 

 

***********

 

 

mla18

 

 

Kerroin jo juttuni alussa, että myös traktoreita oli liikkeessä myytävänä ”hyllytavarana”. Tutkailimme asiaa ja kyseessä olivat kiinalaisvalmisteiset traktorit.

 

 

**********

 

 

Oli mielenkiintoista poiketa puolalaisessa maataloustarvikeliikkeessä ja todeta, että eri alan yrittäjien yhteistoiminta samalla tontilla tuo monipuolisuutta tarjontaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puolan maatalous, puolalainen maatalouskauppa, kiinalaiset traktorit, Krakova, Zakopane, Puola 2014,

Metsäteollisuuskonserni Metsä Group´n jätti-investointisuunnitelma Äänekoskelle antaa aihetta syiden ja seurausten pohdinnoille

Perjantai 25.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Perhekunnallamme on hallussaan parillakin taholla pieni osuus Metsäliitto Osuuskunnasta.

 

Metsä Fibre on osa Metsä Groupia ja sen omistavat emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta (50,2 %), Metsä Board (24,9 %) ja Itochu (24,9 %).


Metsä Fibre on Metsä Groupin ydinliiketoimintoja yhdessä Metsä Boardin, Metsä Tissuen, Metsä Woodin sekä Metsäliitto Puunhankinnan kanssa.

 

Metsä Fibre on viime päivinä saanut runsaasti positiivista palstatilaa, kun se ilmoitti suunnittelevansa Äänekoskelle Suomen kaikkien aikojen suurinta metsäinvestointia.

 

Äänekosken suunnitelmat merkitsevät todellisen monitoimisen tehdasyksikön rakentamista Äänekoskelle – kustannusarvio on 1,1 miljardia eli 1.100 miljoonaa euroa!

 

Metsäliitto on nyt julkistetun suunnitelman perusteella nousemassa metsäteollisuutemme ehkä valovoimaisemmaksi tekijäksi.

 

Tunnustan olleeni ”epäilevä-Tuomas”, kun pankkimies Kari Jordan nimitettiin Metsäliiton toimitusjohtajaksi 1.1.2005 ja pääjohtajaksi 1.1.2006 – viimeistään nyt Jordanin näytöt osoittavat, että olin väärässä!

 

Äänekosken tehdassuunnitelmat antavat aiheen monenlaiselle pohdiskelulle.

 

Heittelen joitain ajatuksia – huomaa, että ajatusteni perässä on kysymysmerkki:

 

  • alkaako talouselämässämme olla piristymisen merkkejä, kun Kataisen – Urpilaisen hallitus alkaa olla kolmen vuoden kivisen tiensä jälkeen painumassa ”unhon yöhön”?

  • talouselämän virkistyminen on osaltaan mielialoista riippuvainen ja kun nyt poliittinen tulevaisuus nykyhallituksen luovuttaessa alkaa näyttää valoisammalta, myös teollisuus uskaltaa ottaa etunojaa tulevaisuuteen?

  • teollisuus uskoo, että nykyisen hallituksen aikaansaama epävarmuus on poistumassa ja vuoden kuluttua eduskuntavaalien jälkeen siirrytään vahvan kasvun sekä tulevaisuudenuskoisuuden vaiheeseen?

 

Sitten jokunen ajatus niistä seikoista, joita tarvitaan Äänekosken jätti-investoinnin kunniakkaaseen toteuttamiseen:

 

  • maakuntien tieverkoston kunnostamiseen ja vuosien aikana syntyneen korjausvelan paikkaamiseen on saatava lisää panostuksia, sillä Äänekosken tehdasinvestointi tarvitsee kunnollisen tieverkoston; erityistä huomiota pitää kiinnittää alemman tieverkoston kunnostamiseen

  • metsänhoitotoimenpiteiden kehittämiseen on panostettava, vaikka suunniteltu jätti-investointi voidaankin toteuttaa valtakunnallisesti kestävän hakkuusuunnitelman puitteissa

  • nyt ei saa syyllistyä nurkkakuntalaisuuteen, vaan kaikkien on nähtävä positiivisena seikkana Metsäliiton panostukset Keski-Suomeen

 *********

Haluan erityisesti ottaa kantaa maamme ja maakuntiemme alemman asteen tieverkoston kehittämiseen ja todeta, että valtiovallan pitäisi nyt satsata sille suunnalle ja jättää haihattelut vaikkapa Tampereen ratikan tukemisesta hamaan tulevaisuuteen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Metsäliitto, Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Group, Metsä Fibre, Metsä Fibren jätti-investointi Äänekoskelle, Kari Jordan, vuorineuvos Kari Jordan, alemman tieverkoston kehittäminen, Tampereen ratikka,

Toivottavasti ratikkapäättäjät huomioivat tiedon lisääntymisen ja tilanteen muuttumisen!

Torstai 24.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Tiedotusvälineet rummuttavat, että tänään Tampereen valtuustosalissa tamperelaiset päättäjät saavat tietoa ratikkaratkaisunsa pohjaksi.

 

Pelkään, että tänäänkin päättäjille jaetaan vanhaa tietoa ja jaettavassa tiedossa ei ole huomioitu tilanteen muuttumista.

 

 

 

ratikka1

 

 

Tampereen ns. "pienpuolueet"  – Keskusta 4 valtuutettua, Kristillisdemokraatit 2 valtuutettua, Tampereen Sitoutumattomat 1 valtuutettu ja SKP 1 valtuutettu – järjestivät Kirjastotalo Metsossa huhtikuun 12. päivä kaikille avoimen yleisötilaisuuden, jossa tamperelaisille jaettiin todellista tietoa ratikkahankkeesta.

 

Tilaisuudessa puheenvuorojen jakajana toimi Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Hanhilahti.

 

 

 

ratikka2

 

 

Tilaisuudessa esittivät lyhyet alustukset (vasemmalta);

 

  • tilaajapäällikkö Risto Laaksonen, Tampereen kaupunki
  • ratapäällikkö Veli Rintala, Helsingin kaupungin liikennelaitos
  • kalustopäällikkö Kalle Keinonen, Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos
  • liikennemestari Vesa Luoma, Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos

 

Alustajat myös vastasivat yleisön esittämiin kysymyksiin.

 

 

 

ratikka3

 

 

Liikennemestari Vesa Luoma esitti tiivistetyn yhteenvedon Tampereen ratikkasuunnitelmista ja totesi näin:

 

 

  • Tampereen bussiliikenteen matkustajamäärien takia ei tarvita raitiovaunua. Kapasiteettia voidaan yhä helposti lisätä – jos siihen on todellista tarvetta.

  • Raitiotiesuunnitelmissa vaihtoehtona ollut ”kehitetty bussivaihtoehto” on auttamatta vanhentunut ja huolimattomasti laadittu.

  • Raitiotiesuunnitelman pohjana olleet liikennöinnin yksikkökustannukset ovat varsin optimistiset verrattuna HKL:n toteutuneisiin kustannuksiin.

  • Mikäli joukkoliikenteeseen halutaan investoida merkittäviä summia, todellisena vaihtoehtona raitiovaunuille tulisi nähdä joukkoliikennekaistojen rakentaminen tietyille ruuhkautuneille risteysalueille sekä muutamaan muuhun kohteeseen.

 

 

On mielestäni edesvastuutonta, että ratikkasuunnittelijat eivät ole lainkaan olleet yhteydessä Tampereen joukkoliikenteestä huolehtiviin asiantuntijoihin!

 

 

Sain tilaisuuden jälkeen liikennemestari Luoman ja kalustopäällikkö Keinosen laatiman muistion ”Tampereen kaupunkiraitiotiehankkeen suppea vertailu olemassa olevaan bussiliikenteeseen”.

 

Muistio osoittaa ne lukemattomat puutteellisuudet, jotka on ohitettu Tampereen ratikkaa puoltavissa ”selvityksissä”.

 

 

Otan esille vielä jonkun seikan, jotka toivottavasti palauttavat ratikan puolestapuhujat – ratikkauskovaiset – todellisuuteen:

 

 

  • Suur-Tampere –hanke on kuopattu ja nyt on turha odotella, että Tampereen kehyskunnat tulisivat pakkoliitosten kautta Tampereen ratikkahankkeen maksajiksi

 

  • On muistettava, että 30.6.2014 alkaen Pirkkala, Nokia, Lempäälä ja Kangasala liittyvät Tampereen joukkoliikenteeseen, jolloin ”sinivalkoinen liikenne” ylittää nämä kuntarajat. Tätä muutosta ei ratikkasuunnitelmissa ole huomioitu.

 

  • Tampereen ajatuksena on ollut, valtiovalta osallistuisi ratikkahankkeen kustannuksiin 30 %:lla – varsin harvassa ovat tässä taloudellisessa tilanteessa ne, jotka tähän uskovat. Uskooko joku todella, että nyt vallassa oleva ”pakolaishallitus” tekisi päätöksen, että Tampereelle syydettäisiin valtion rahaa ratikkahankkeeseen mielettömiä summia?

 

  • Tampereen kaupungin henkilöstömäärä tulee lähes puolittumaan Sipilän ja Soinin aloitteesta päätetyn sote-ratkaisun myötä. Tampereen kaupungin henkilöstömäärän puolittuminen tulee romuttamaan nykyisen pormestariohjelman ja laittaa uusiin raameihin Tampereen tilaaja-tuottaja –mallin. Pormestariohjelman romuttaminen merkitsee ratikkahankkeen uudelleenarviointia.

 

  • Kuulin eilen, että Tampereen velkamäärä on nyt 393 miljoonaa euroa eli n. 1.800 euroa per asukas. Jos Tampereen kaupungin velkamäärä ratikkahankkeen vuoksi kohoaa tasolle 800 miljoonaa euroa, se merkitsee velkamäärän nousemista todelliselle kriisikunnan rajalle eli tasolle 3.500 euroa per asukas!

On muistettava, että näissä velkamäärissä ei ilmeisesti ole huomioitu kaupunkikonsernin kokonisvelkoja, vaan ainoastaan Tampereen kaupungin velat.

***********

 

Toimin yritysmaailmassa hieman yli 40 vuotta ja opin sinä aikana, että ainoastaan taloudellisesti terve yritys on elinkelpoinen.

 

 

Tampereen säästötavoite tälle vuodelle lienee jo nyt tasoa 70 – 90 miljoonaa euroa.

 

Onko meillä varaa lisätä turhilla investoinneilla velkamääräämme ja säästövelvoitteitamme sellaisiksi, että kaupunkilaisten jokapäiväinen elämä vaikeutuu sietämättömäksi?

Mitä ratikkainvestoinnista tuumisivat vaipanvaihtoa odottavat vanhukset ja pienet lapset, joille ei pystyttäisi turvaamaan terveydenhoitopalveluja edes vauvaiässä?

 

Päättäjämme tekivät viime vuonna yhden virheinvestoinnin eli Rantaväylän tunnelin  - meillä ei ole varaa joka vuosi tehdä virheinvestointeja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen ratikka, olisiko ratikka virheratkaisu?, Ratikka vastaan vanhukset, Ratikka vastaan pienet lapset, päättäjien omatunto, Tampereen Keskusta, Tampereen Puolesta, Ratikkatilaisuus, Timo Hanhilahti, Risto Laaksonen, Vesa Luoma, Kalle Keinonen,

Yksi tyrnin hedekasvi pystyy "hoitelemaan" kahdeksan emikasvia!

Tiistai 22.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Tyrni on viime vuosina kasvattanut suosioitaan paljon.

 

Kaikilla markkinoilla ja muilla tapahtumilla erilaisten tyrnituotteiden tarjonta on vilkasta.

 

Tyrninviljelyssä on muutama perusniksi, jotka pitää tietää, jotta saisi omalta tyrnimaalta perhekunnalle vuoden tyrnimarjat.

***********

 

 

Meillä tyrniä on viljelty muutaman pensaan voimin kahdessakin paikassa jokunen vuosi, joten oppirahoja on kertynyt.

 

 

Katkerin oppiraha oli se, kun odotin harjoittelutilalta tuomistani kahdesta tyrnistä marjasatoa lähes parisenkymmentä vuotta ja turhaan!

 

Silloin en tiennyt, että tyrni on kaksikotinen kasvi eli on erikseen satoa tuottavat emipensaat ja erikseen kollipojat eli hedepensaat.

 

Kaksi komeaan kasvuun varttunutta tyrnipensasta olivat molemmat emipensaita ja eiväthän tytöt keskenään saa lapsia eli tyrneistä puheenollen marjoja.

 

*********** 

Tyrni tarvitsee kasvupaikakseen läpäisevän maalajin ja valoisan kasvupaikan.

 

Tyrni on typenkerääjäkasvi, joten sille ei pidä antaa typpilannoitusta. Se on kalkinsuosija, joten kohtuullinen kalkkiannos istutuskuoppaan on paikallaan.

 

 

Ja sitten se tärkein niksi eli hede- ja emikasvien sijoittelu:

 

 

 

tyrni1

 

 

Olen joskus oppinut, että kuvassa näkyvä sijoittelutapa on ns. venäläinen tapa istuttaa emi- ja hedepensaat.
 
Kuvasta nähdään, että yksi kollipoika pystyy hoitelemaan kahdeksan tyttöä marjantuottamistilaan.

 

Meidän pienillä aloilla kollipoikia on aivan liikaa, mutta kun istutusvaiheessa tietoa ei ollut riittävästi. Parempi kuitenkin niin, että kollipoikia on liikaa kuin se, että niitä olisi liian vähän.

 

 

Taimivälinä meillä on kolmisen metriä.

 

 

 

tyrni2

 

 

 

tyrni3

 

 

 

Eilen kuvattuna hedepensaat eli kollipojat olivat pulskean näköisiä ja kaikin puolin valmiit siihen tehtävään, joka niitä näin keväällä odottaa.

 

 

 

tyrni4

 

 

Eilen emipensaat olivat kovin vaatimattoman näköisiä, mutta ilmiselvästi ne olivat odottavalla kannalla kollipoikien pian tuulen avulla suorittamalle tärkeälle toimenpiteelle, jonka tuloksena saamme syksyllä C-vitamiinipitoisia marjoja.

 

 

Taimistot taitavat nykyisin myydä yhden kollipojan kahta tyttöä kohti, mutta niin runsaasti hedepensaita ei tarvita.

Vielä yksi asia: Tyrni on viroksi astelpaju ja monet suomalaiset pitävät sitä vironkielen kauneimpana sanana!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tyrni, tyrnituotteet, tyrnin viljelytekniikka, tyrnin istuttaminen, tyrnin typpilannoitus, tyrnin kalkitseminen, typenkerääjäkasvit, venäläinen istutusmenetelmä tyrnille, astelpaju,

Kukkivatko alppiruusut tänä vuonna Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä?

Maanantai 21.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen oppinut, että alppiruusut eli rhododendronit kukkivat kesäkuun alussa eli käytännössä Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä kesäkuun 4. päivänä.

 

Nyt kesäntulo on etuajassa ja on mielenkiintoista nähdä, että pitääkö vanha totuus paikkansa.

 

 

Meillä on yksi alppiruusuryhmä sisäänkäynnin kupeessa Tampereella, mutta kunnollinen alppiruusuryhmä meillä on mökillä Viljakkalan Majajärvellä.

 

 

 

rhodo1

 

 

 
Majajärven alppiruusuryhmän istutin runsaat kymmenen vuotta sitten ja oikeaoppisesti mäntyjen katveeseen.

 

 

 

 

rhodo2

 

 

Alppiruusut soveltuvat pintajuurisina hyvin syväjuuristen mäntyjen kasvinkumppaneiksi, mutta niitä ei missään tapauksessa saa istuttaa lähelle pintajuurisia kuusia!

 

 

 

rhodo3

 

 

 

Alppiruusuryhmä meillä on vaatimaton yhdentoista yksilön ryhmä ja harmittaakin, että en aikoinaan istuttanut enempää rhodoja samaan ryhmää.
 

 

 

rhodo4

 

 
Rhodojen osalta oppi on se, että sen juurella istutusmaan on oltava niin ”höttöinen”, että siihen pystyy paljain käsin kaivautumaan kyynärpäitä myöten!

 

 

 

rhodo5

 

 

 

Meillä mökkimaailma on hallainen ja tunnenkin pientä kademieltä varsinais-suomalaisia kavereitani kohtaan, jotka voivat istuttaa tonteilleen kaikkia Suomessa tarjolla olevia alppiruusulajikkeita – meillä hallaisella tontilla kyseeseen tulevat ainoastaan;

 

  • Helsingin Yliopisto
  • Haaga
  • Mikkeli
  • P.M.A Tigerstedt

 

 

Odottelen kesäkuun 4. päivää ja silloin tulen taas kerran nauttimaan alppiruusujeni hienosta kukinnasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alppiruusut, alppiruusujen kukinta, alppiruusujen kukinta-aika, Puolustusvoimain lippujuhlapäivä, kesäkuun 4. päivä, Helsingin Yliopisto, Haaga, Mikkeli, P.M.A. Tigerstedt, alppiruusulajikkeet,

Nyt on oikea aika kylvää porkkanaa!

Sunnuntai 20.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Porkkanaa voi kylvää jo myöhään syksyllä, mutta kevätkylvö on tavanomaisempaa.

 

Varhainen kevät merkitsi, että meillä saatiin pieni ala varhaisporkkanaa kylvöön jo eilen - milloinkaan aikaisemmin emme ole kylväneet porkkanaa näin varhain.

 

Porkkanan syyskylvöä olemme joskus takavuosina kokeilleet ja se onnistui hyvin.

 

 

 

porkka1

 

 

Porkkanamaaksi pitää valita mieluummin hiekkavaltainen maa, sillä kookkaiksi kasvavat porkkanat vaativat, että maa on syvältä kuohkeaa.
 
Meillä on tapana merkitä kaikkien juurespenkkien paikat naruilla, sillä niiden avulla juurespenkeistä saadaan tasakokoiset ja siistin näköiset.
 
Juurespenkkien leveydessä pitää huomioida käytettävissä olevan harson leveys. Virheeni oli, että tein penkeistä 3,5 metriä leveitä ja harso olikin ainoastaan 3 metriä leveä!
 
Tapaan käyttää käytäväleveytenä metriä.

 

 

 

porkka2

 

 

Ennen toista jyrsintää porkkanamaa pitää lannoittaa ja kalkita. Kalkitseminen auttaa, jotta kasvit pystyvät hyödyntämään maassa olevat ravinteet.

 

 

 

porkka3

 

 

Kunnollinen jyrsiminen on porkkananviljelyksessä kaiken A ja O.
 
Jyrsimisessä ei saa olla kiire, jotta jyrsin pystyy hyödyntämään koko työsyvyytensä.
 
On luonnollista, että jyrsityllä alueella ei saa kävellä.

 

 

 

porkka4

 

 

Muoviharavalla tehty kasvupenkkien viimeistely ja köydellä vedetyt merkkiviivat merkitsevät, että varsinainen kylvötyö voi alkaa.
 
Suomesta on vaikea löytää muoviharavia, mutta Virossa ainakin K-Raudat myyvät niitä.

 

 

 

porkka5

 

 

Kylvöpyörä on ehdoton edellytys puutarhan kevätkylvöjen suorittamisessa.
 
Kylvöpyörä kannattaa hankkia maatalouskaupoista- tai puutarhaliikkeistä – ne joutuvat alennusmyyntiin aina kevätkauden jälkeen.

 

 

 

porkka6

 

 

Kylvöpyörän syöttövälys kannattaa asentaa sellaiseksi, että sama kylvövako joudutaan kylvämään aikakin kahteen, mutta mieluummin kolmeen kertaan. Näin menetellen saadaan aikaiseksi tasainen siementen jakautuminen kylvöriville.

 

 

 

porkka7

 

 

Kylvetty porkkanamaa pitää peittää harsoilla, sillä harsot nopeuttavat siementen kasvuunlähtöä ja samalla ne ovat suojana erilaisille ötököille.

 

Meillä jäi valmista kasvumaata palsternakalle sekä istukassipuleille, mutta harmiksemme totesimme, että kummankaan siemeniä emme olleet vielä hankkineet.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: porkkananviljely, porkkanan kasvatus, porkkanan kevätkylvö, porkkanankylvö, porkkanan kasvupaikka, porkkanamaan jyrsiminen, porkkanamaan lannoitus, porkkanamaan kalkitseminen, porkkanamaan harsot,

Milloin "ilmassa-istujat" ja hopeamaalilla maalatut henkilöhahmot rantautuvat Suomeen?

Lauantai 19.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Keski-euroopassa toreilla ja kadunkulmissa esiintyvät ”ilmassa-istujat” ja hopeamaalilla ylt´ympäri maalatut patsaiksi jähmettyneet ihmishahmot ovat varmaan tuttuja kaikille.

 

Tapasimme näitä molempia myös huhtikuun alussa tekemällämme Puolan-matkallamme.

 

 

***********

 

 

Hopeamaalilla kasvonsa, kätensä ja vaatteensa maalanneet ovat jähmettyneet patsaiksi kadunkulmiin tai toreille ja edessä on tietysti jokin astia turistien lanttien saamiseksi.

 

Krakovassa tapaamallemme ”patsaalle” sattui työtapaturma, kun kesken kaiken yskänpuuska yllätti hänet!

 

Kyseessä oli kuitenkin kokenut mieshenkilö, joka yskittyään kurkkunsa selväksi, hymyili, kumarsi yleisölle anteeksipyytäväksi ja otti uudestaan ”patsaan” asennon.

 

Valitettavasti kamerani ei ollut juuri silloin valmiina.

 

 

***********

 

 

patsas1

 

 

Tässä Zakopanen torilla tapaamamme ”ilmassa-istuja”, joka oli lajinsa parhaita mitä olen tavannut.

 

 

 

patsas2

 

 

Seurueemme kokeili tämän ilmassa-istujan edessä kasautumisilmiön tehokkuutta ja hyvin se toimi, sillä muutakin yleisöä alkoi kertyä esiintyjän ympärille suurella joukolla.
 
Esiintyjän kannalta aikaansaamamme kasaantumisilmiö oli hyvä asia, sillä hänen rahankeräysruukkunsa kilisi mukavasti sinne laitetuista lanteista!

 

 

 

patsas3

 

 

Myös Varsovassa tapasimme ilmassa-istujan.
 
Tämä esiintyjä naureskeli, joten hän poikkesi ”lajin perussuorittajasta”.

 

 

Milloin nämä taitajat ja taiteilijat rantautuvat Suomeen vai ovatko jo rantautuneet?

Mieluummin lanttini näille antaisin kuin Tampereella Hämeenkatua ramppaaville kerjäläisille.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmassa istuvat kerjäläiset, ilmassa istuvat esiintyjät, hopeapatsaat, Puola 2014,

Hevosenpaskat haaviin

Perjantai 18.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Hevosvaljakot ovat Puolan pääkaupungissa Varsovassa, mutta erityisesti Krakovassa, turistien kovasti suosimia kulkuvälineitä kaupunkiin tutustumisessa.

 

Taannoisella Puolan matkallamme tapasimme hevosvaljakoita Varsovan ja Krakovan lisäksi myös Zakopanessa.

 

 

 

valja1

 

 

Krakovan torin reunalla on hevosvaljakoille oma jonotusalueensa samaan tapaan kuin taksit jonottavat asiakkaita Suomessa.
 
Aamulla jonotusalue oli tyhjä,…

 

 

 

valja2

 

 

…mutta iltapäivällä ja varsinkin illalla jonossa saattoi olla yli kymmenenkin valjakkoa odottamassa kyydittäviä.
 

 

 

valja3

 

 

 

valja4

 

 

 

valja5

 

 

Krakovassa valjakot sekä valjakkovaunut ovat suorastaan prameita ja myös ajurit ovat pukeutuneet parhaimpiinsa.

Krakovassa kaikki valjakot ovat parivaljakoita.

 

 

 

valja6

 

 

 

valja7

 

 

 

valja8

 

 

 

valja9

 

 

 

Pimeän saapuessa krakovalaiset hevosvaljakot ovat suorastaan upea näky.

 

 

***********

 

 

valja10

 

 

”Raa´assa” työssä hevosvaljakoita Puolassa näkee enää harvoin, mutta ainakin yhden sellaisen ohi ajoimme matkalla Zakopaneen.
 

 

*********

 

 

 

valja11

 

 

Myös Zakopanen torilla näimme hevosvaljakoita.

 

 

 

valja12

 

 

Zakopanen hevosvaljakkoajurit olivat pukeutuneet Tatran vuoristoalueelle tyypillisiin asuihin.

 

 

 

valja13

 

 

Zakopanessa näimme myös käytännössä, että miksi hevosvaljakoiden reiteillä ei ole hevosenpaskaa.
 
Kun hevoselle tulee tarve, niin ajuri ottaa salamana jalkatilastaan haavin ja pelastaa sen avulla tilanteen. Haavin sisältö viedään sitten juoksujalkaa lähellä odottavaan tätä tarkoitusta varten varattuun säiliöön!

***************

 

 

 

valja14

 

 

Myös Varsovassa on hevosvaljakoita, mutta sellaista prameutta siellä ei ole kuin on Krakovassa.

 

 

 

valja15

 

 

 

valja16

 

 

 

Varsovalaiset hevosvaljakot ovat vähän nukkavieruja ja siellä emme nähneet ainoataan parivaljakkoa.

 

 

 

**********

 

 

Puola on aina ollut vahva hevostalousmaa ja se on edelleenkin nähtävissä.

 

Todellinen hevosvaljakkokaupunki Puolassa on Krakova!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hevosvaljakot, hevosvaljakko, Puola, Polen, koniec, koni, Krakova, Zakopane, Varsova, puolalaiset hevosvaljakot, Puola 2014, Tatra, Tatran vuoristo,

Luomutilaltakin voi oppia!

Torstai 17.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Suhtaudun peruskriittisesti kaikkeen luomuun viittaavaan, sillä tiedän tuotteiden laatuun liittyvät ongelmat, jotka kuuluvat luomun haasteisiin.

 

Myös luomutuotannon ympäristöystävällisyys on kyseenalainen, sillä tuotantopanosten ja ”korjuuvalmiiden” luomutuotteiden ravinnepitoisuudet eivät yleensä täsmää.

 

Arvostan kuitenkin korkealle luomutuotteita tuottavien viljelijöiden toiminnan, sillä he osaavat rahastaa luomutuotannolla.

 

Luomutiloilta onkin opittavaa monille sellaisilla viljelijöillä, jotka tuottavat laadukkaita kasvinviljely- tai kotieläintuotteita tavanomaisin ja tehokkain menetelmin.

 

Eräällä tällaisella luomutilalla vierailimme taannoisella Puolan matkallamme.

 

 

 

nawi1

 

 

Kyseessä oli Jan Nawiesniak`n ja hänen sisarensa Margaret´n omistama neljän hehtaarin kokoinen luomutila Maszkow´ssa Varsovan ja Krakovan välissä.

 

 

 

nawi2

 

 

Jan Nawiesniak on rehevänoloinen herrasmies, jolla on sana hallussaan.

 

 

 

*************

 

 

 

Seuraavassa joitain kuvia sekä kommentteja Nawiesniak´n tilalta.

 

 

 

nawi3

 

 

 

Isäntä piti tilaa esittelevän puheenvuoronsa aistikkaasti toteutetun esittelykatoksen äärellä.

 

 

 

 

nawi4

 

 

 

Tilan kolme lehmää tuottavat maitoa ja maidosta viljelijäsisarukset valmistavat juustoja, joihin he käyttävät maidon lisäksi herkullisuutta lisäämään hunajaa. Saimme maistella todellisia herkkupommeja!
 

 

 

nawi5

 

 

Tärkein oppi tältä luomutilalta oli mielestäni se, kun isäntä esitteli muurarimehiläisille ja muille pölyttäjäötököille rakentamiansa pesiä.
 
Puupökkelöihin poratut rei´ät ja onttorunkoisista kasveista kootut ”ötökkähotellit” ovat mainio apu niille pölyttäjille, joita jokainen viljelijä ja viherpeukalo kaipaa tontilleen.

 

 

 

nawi6

 

 

Oli mielenkiintoista matkamme jälkeen todeta Maaseudun Tulevaisuudessa juttu ja kuvia samanlaisista suomalaisista puupökkelöratkaisuista!

 

 

 

nawi7

 

 

 

nawi8

 

 

 

Tuulen voimalla pölliä sahaava mies teki pellon laidalla tärkeää työtään.

 

 

 

nawi9

 

 

Mansikkamaan äärellä isäntämme päästeli meille mitä ilmeisimmin pötyä, kun hän väitti saavansa näistä vajaasta kymmenestä mansikkapenkistä 1.000 kiloa mansikoita!

 

 

 

nawi10

 

 

Valkosipulimaa puolestaan oli uskottavan näköinen, vaikka satotasosta emme keskustelleetkaan.
 
Se ihmetytti, että isäntämme kertoi heillä harjoitettavan seitsemän vuoden viljelykiertoa myös valkosipulin kohdalla.  Omien kokemusteni mukaan valkosipulilla ei ole monokulttuuriongelmaa, sillä meillä valkosipulia on kasvatettu samalla paikalla jo kymmenkunta vuotta – edes kasvurivien suuntaa ei ole vaihdettu!!!

 

 

 

nawi11

 

 

Tilan esittelyteksteissä kerrottiin tilalla olevan kanalan. No, onhan kymmenkunta kanaa ja kukko jo jonkinlainen kanala ja kanala-asiassa täytyy aina pitää mielessä vanha suomalainen totuus:

”Yhtä kanaa vähempää kanoja ei kannata pitää”

 

 

 nawi12

 

 

 

Kaksi ”Puolan punaista” ja…

 

 

 

nawi13

 

 

…yksi muunrotuinen lehmä muodostivat tilan lypsykarjan.

 

 

***********

 

 

On selvää, että neljän hehtaarin pinta-ala merkitsee samanlaista konekantaa joka suomalaisilla pientiloilla oli 1950- ja 1960-luvuilla.

 

 

 

nawi14

 

 

 

nawi15

 

 

 

nawi16

 

 

 

nawi17

 

 

 

**************

 

 

 

nawi18

 

 

Tilan verstashuoneessa oli runsas työkaluvalikoima.
 
Se näillä ulkomaisilla luomutiloilla ihmetyttää, että mitä niillä tehdään nurkissa ja pihoilla näkyvillä lannoitteilla ja tälläkin tilalla tuolla kasvinsuojeluruiskulla.

 

 

 

 

nawi19

 

 

 

Vaihdoimme tilakäynnin päätteeksi lahjoja ja retkueemme sai isännältä tämän kauniin, koristellun ja varmasti maukkaan leivän, joka sitten päätyi krakovalaisen oppaamme matkaan!

 

 

 

Kiitokset Jan Nawiesniak´lle mielenkiintoisesta tilaesittelystä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jan Nawiesniak, puolalainen luomu, luomutuotanto, luomu, Krakova, Krakow, Maszkow, Polen, Puola, Gospodarstwo ekologiczne, Puola 2014,

Elonpolkuja -yhteistyöverkoston KYKY2014 -Gaala osoitti, että ikäihmiset taitavat kulttuurintuottamisen

Keskiviikko 16.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereella vuonna 1999 toimintansa aloittanut ikäihmisten Elonpolkuja -yhteistyöverkosto on valtakunnallisesti tunnustettu, ainutlaatuinen lähes sadan yhteisön, yhdistyksen ja yritysyhteistyökumppanin ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöverkosto.

 

Elonpolkuja –yhteistyöverkoston muodostavat kaupungissa toimivat eläkeläisyhdistykset – Eläkeliiton Tampereen yhdistys on eräs Elonpolkuja –yhteistyöverkoston toimintaan osallistuvista yhdistyksistä.

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana olen mukana Elonpolkuja- yhteistyöverkoston tapahtumatyöryhmässä. 

 

 

 

Elonpolkuja –yhteistyöverkosto järjesti Musiikkiteatteri Palatsissa maanantaina 14.4.2014 KYKY2014 -gaalan, jossa tamperelaisten eläkeläisjärjestöjen jäsenet esiintyivät ja esittivät erilaisia kulttuuriesityksiä.

 

Kyseessä ei ollut kilpailu, mutta parhaat esitykset palkittiin.

 

 

img_4947.jpg

 

 

Eläkeliittolaisten esitykset aloitti Irja Lehmus, joka esitti kaksi itse kirjoittamaansa runoa.
 
Kilpailun tuomaristo kiitteli Irja Lehmuksen esityksiä ja totesi, että runot perustuvat esittäjän itsensä kokemaan.

 

 

musiikki2

 

 

Meeri Vettenranta Eläkeliiton Tampereen yhdistyksestä esitti ”yleisöön menevän” murrepakinan, jossa hän rehevällä etelä-pohjalaismurteella vertasi entistä aikaa nykymenoon.
 
Meeri Vettenranta sai esityksestään yleisöltä raikuvat suosionosoitukset!

 

 

 

musiikki3

 

 

Kolmantena eläkeläisliittolaisena esiintyi Mirjami Kilponen säestäjänään poikansa Kimmo Kilponen.

 

Mirjami Kilponen on syntyjään Sortavalan Kirjavanlahdelta ja hän esittikin laatokkalaismaisemiin hyvin sopivan Veikko Lavin sanoittaman ja säveltävän ”Silakka-apajilla” –kappaleen.

 

 

 

Tuomaristo arvosti Mirjami Kilposen esitystä ja hänet palkittiinkin kunniamaininnalla!

 

 

Kiitokset hyvistä esityksistä ja onnittelut Mirjami Kilposelle sekä myös Irja Lehmukselle ja Meeri Vettenrannalle tätäkin kautta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elonpolkuja, Elonpolkuja -yhteistyöverkosto, Irja Lehmus, Meeri Vettenranta, Mirjami Kilponen, Sortavala, Kirjavanlahti, Sortavalan Kirjavanlahti, Laatokka, Veikko Lavi, Silakka-apajilla,

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »