Viro on valmis euro-aikaan

Lauantai 20.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain toimia matkanjohtajana omakotiyhdistyksemme virkistys- ja ostosmatkalla Tallinnaan lauantaina marraskuun 13. päivänä.

 

Teimme matkan V-H Tuovisen bussilla ja mukana oli 26 Palokallion Omakotiyhdistyksen jäsentä. Bussissa oli mukana myös 17 yhdistyksemme ulkopuolista matkaajaa.

 

Kiitän palokalliolaisia mukavasta matkasta. Kiitokset myös kuljettajallemme Imdrak´lle. Hän kuuluu niihin bussinkuljettajien joukkoon, jonka matkassa on turvallista ja mukavaa matkustaa.

 

Isänpäivän tienoilla toteutettu Tallinnan-matka on muodostunut jo perinteeksi omakotiyhdistyksemme toiminnassa. Omakotiyhdistys sponsoroi matkaa kymmenellä eurolla per jäsen ja sen myötä matkan omarahoitusosuus jäi nyt 35 euroon! Hinta on edullinen, sillä Tuovisen bussit ovat niin tukevaa tekoa, että heidän matkoillaan ei ole yhtä tiukkoja rajoja tuliaisten painorajoiksi, kun muilla matkanjärjestäjillä.

 

Tallinnassa poikkesimme aluksi Viinarannassa alkoholiostoksilla. Omakotiyhdistyksemme täyttää näinä päivinä 20-vuotta ja olemme päättäneet juhlistaa merkkipäivää hieman paremmalla tarjoilulla Palokallion Pamauksessa eli Uudenvuoden vastaanottotilaisuudessamme.

 

Ylemisten kauppakeskus oli matkamme pääkohde.

 

Kauppakeskuksessa väkeä oli liikkeellä paljon ja kaikesta näki, että Viron talous on elpynyt.

 

Kävin Ylemisten kauppakeskuksessa viime talvena ja silloin lähes kaikissa liikkeissä oli hiljaista. Seitsemänkymmenen prosentin alennukset olivat silloin tavallisia, mutta nyt alennusmyyntejä ei näkynyt.

 

Kaikesta näki, että Viron talous on saatu jaloilleen. Siitä kieli myös se, että menomatkalla laiva oli täynnä, mutta paluumatkalla laivalla riitti tilaa. Suomalaiset jäivät hotelliyöpymisiin Tallinnaan ja osaltaan kohensivat Viron taloutta.

 

Matka oli tavallaan historiallinen, sillä se oli meille monille viimeinen Viron kruunu-aikana. Itselläni on vielä parin viikon kuluttua mahdollisuus käydä työmatkalla Tallinnassa.

 

Viro liittyy euroon 1.1.2011. On ihailtava toimia, joilla virolaiset ovat nostaneet maansa euro-kelpoiseksi.

 

Viron liittyminen euroon on merkittävä askel maan edistymisessä.

 

Viron vapautuminen Neuvostoliiton miehityksestä, sen liittyminen Euroopan Unioniin ja Natoon ovat olleet uskomattomia edistysaskelia ja nyt liittyminen euro-alueeseen - hengästyttävää nopeutta!

 

Muistan Viron Neuvostoliiton osana, johon eräänä ilmentymänä kuuluivat tiukkailmeiset konepistoolimiehet valvomassa, että laivaan ei päässyt luvatta yhtäkään virolaista. Nyt saamme kulkea vapaasti maasta toiseen samaan tapaan, kuin matkustaisimme vaikkapa Tampereelta Poriin!

 

Onnittelen Viroa ja virolaisia nopeasta kehittymisestä miehitysvallan ikeen alta erääksi Euroopan mallivaltioista!

 

-Esko Erkkilä-

Luomusta ei ole kannattavaksi bisnekseksi?

Perjantai 19.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Agribisnes-alaa puhutteli maanantaina marraskuun 15. päivänä julkisuuteen tullut tietoa, että Pohjolan Luomu Oy on ajautunut konkurssiin.

 

Tieto on valitettava, sillä luomualan ongelmien maksumieheksi joutuvat ainakin mutkan kautta koko vilja-ala ja sitä kautta normaalia viljantuotantoa harjoittavat maatilat sekä koko agribisnes.

 

Luomualan ongelmat kiertyvät lopulta kaikkien kuluttajien maksettavaksi, sillä jostainhan yritysten on saatava ne eurot, jotka ne menettävät maamme johtavan luomualan yrityksen konkurssissa.

 

Hyvinkäällä toiminut Pohjolan Luomu Oy on ollut Suomen suurin luomuviljan viejä.

 

Hyvinkään käräjäoikeus on vahvistanut yrityksen konkurssin. Konkurssihakemusta on perusteltu yhtiön maksukyvyttömyydellä, käräjäoikeudesta kerrotaan.

 

Konkurssipesä ei jatka yhtiön toimintaa, vaan toiminta on loppunut, kertoo konkurssipesää hoitava Auni Särkkä.

 

Luomualan ongelmat ovat olleet alalla toimivien aistittavissa jo pitkän aikaa. Luomuoperointiin "tarvittavat" luvat ja sertifikaatit ovat niin monimutkaisia ja kalliita, että niiden hankinta ja ylläpito eivät voi olla liiketaloudellisesti kannattavia. Välistävetäjiä luomukansan kotkotuksille on aivan liikaa.

 

Olen aina ihaillut luomu-uskovaisten vankkaa uskoa toimintansa ainutkertaisuuteen. Epäileväisyys luomualan taloudelliseen kannattavaisuuteen on ollut koko ajan mielessäni. Voiko tuolla toiminnalla olla taloudellista toteuttamispohjaan? Epäilykseni saivat nyt vahvistuksen - toiminnalla ei ollut taloudellista pohjaa.

 

Pohjolan Luomu Oy:n konkurssi vahvistaa erään suuren suomalaisen elintarvikeyrityksen johtajan jo useita vuosia sitten linjaaman periaatteen: "Luomuala saattaa olla järkevää toimintaa, mutta bisnekseksi siitä ei ole".

 

Pohjolan Luomun konkurssissa on nähtävä paljon hyvääkin. Toivottavasti luomuintoilijat hieman nyt alentavat äänenpainojaan ja eivät perusteettomasti meuhkaa ajatusmaailmansa puolesta. Luomu saa kukoistaa, mutta sen pitää pystyä toimia omin avuinensa kannattavasti - yhteiskunnan ei pidä erikseen sitä tukea.

 

Maaseudun Tulevaisuus kertoo 15.11.2010, että kentällä liikkuvien huhujen mukaan Pohjolan Luomu Oy:n puuhaihmiset kaavailevat uuden yrityksen perustamista. Toivon, että vilja-alan toimijat muistavat opetukset ja eivät lähde uudestaan kannattamattoman yritystoiminnan maksumiehiksi.

 

Pidän valitettavana, että tavanomaista tuotantoa harjoittavat maataloustuottajat, viljaliikkeet ja lopulta suomalaiset kuluttajat joutuvat maksumiehiksi taivaanrantoja syleilevien luomuintoilijoiden kotkotuksille.

 

-Esko Erkkilä-

Vammaisyhdistysten, eri hallinnonalojen virkamiesten sekä poliittisten päättäjien tapaaminen Vammaispoliittisen ohjelman laatimiseksi

Torstai 18.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki päivittää vammaispoliittisen ohjelmansa vuoden 2010 aikana.

 

Kaupunki oli kutsunut vammaisjärjestöjen edustajat, eri hallintoalojen virkamiehet sekä poliittisten ryhmien edustajat keskustelutilaisuuteen ja työpajaan, joka järjestettiin

 

17.11.2010 klo 16.30-19.00 Tulppaanitalon koulutustilassa, osoite Pinninkatu 51.

 

Tilaisuuden vetovastuussa oli Kehityspiikki Consulting Oy:stä Markus Anttila, joka on ollut mukana ohjelman päivityksessä alusta alkaen. Tilaisuudessa työstettiin vammaispoliittisen ohjelmatyöryhmän ensimmäistä luonnosta ohjelmaksi.

 

Nyt valmisteltava ohjelma laaditaan käsittämään v. 2013 alkavan valtuustokauden. Tavoite on, että ohjelmaan kirjatut asiat saadaan toteutettua seuraavan valtuustokauden loppuun mennessä.

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen ja sain olla siinä mukana Suomen Keskustan edustajana.

 

Muiden poliittisten puolueiden edustajina olivat paikalla:

 

* Irja Tulonen (kok)

* Sanna Ojanen (kok)

* Leena Rauhala (kd)

* Amu Urhonen (vihr)

* Reijo Tamminen (tasi)

 

Tampereen kaupunginvaltuustossa edustettuina olevista puolueista SDP, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset ja SKP eivät olleet nähneet tarpeelliseksi lähettää edustajiaan tilaisuuteen.

 

En havainnut myöskään Tampereen virkamieskuntaa paikalla. Jos havaintoni on oikea, niin vammaisjärjestöissä pitäisi hälytyskellojen soida.

 

Tampereen kaupungin mainio ja aikaansaapa vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola oli tietysti paikalla ja hänen ansiotaan paljolti lienee se, että tämä tilaisuus järjestettiin!

 

Pääpaino tilaisuuden ohjelmassa oli työpajatyöskentelyssä.

 

Eri puolille Tulppaanitalon koulutustilaa oli perustettu kuusi rastia, joilla keskityttiin vammaisnäkökulmasta seuraaviin teemoihin:

 

1. Periaatelinjaukset ja työllistyminen

 

2. Asuminen, viestintä ja kommunikaatio

 

3. Joukkoliikenne, palveluliikenne ja kuljetuspalvelut

 

4. Koulutus ja opiskelu

 

5. Sosiaali- ja terveyspalvelut

 

6. Kulttuuri-, vapaa-aika- ja liikuntapalvelut

 

Työpajatyöskentely oli antoisaa ja sen päätteeksi poliittisten puolueiden edustajat käyttivät puheenvuoron.

 

Tulonen, Ojanen, Rauhala sekä Urhonen saivat naisina tietysti etuoikeuden. Naiskvartetin jälkeen sain pitää Suomen Keskusta puheenvuoron ja totesin siinä jotain tähän suuntaan:

 

-------------

 

"On hyvä, että nyt valmistelussa oleva Vammaispoliittinen ohjelma on laajassa kansalaisvalmistelussa - tämä tilaisuus on tärkeä etappi tässä työssä.

 

Vammaistyön ohjelma valmistuu vuoden loppuun mennessä ja sen jälkeen ohjelman jalkauttamiseen käytännön toimenpiteiksi on kiinnitettävä huomiota.

 

Onko Vammaispoliittisen ohjelman päätyminen kaupunginhallituksen käsittelyyn oikea organisatorinen taso? Näkisin mielelläni, että kaupunginvaltuusto olisi se päätöksentekoelin, joka hyväksyisi Vammaispoliittisen ohjelman; näin menetellen ohjelmalle saataisiin enemmän painoarvoa ja sitovuutta.

 

Pelkään, että kun Vammaispoliittinen ohjelma saatetaan tiedoksi kaupunginhallitukselle, se jää sen jälkeen kuolleeksi kirjaimeksi. Näin ei saa tapahtua.

 

Vähin, mitä ohjelmalle pitää tehdä, on että se päivitetään seuraavan valtuustokauden aikana riittävän usein.

 

Olen Tampereen kaupungin luottamushenkilönä tuottaja-yksikön edustaja ja sen vuoksi pidän valitettavana, että Vammaispoliittisen ohjelman koulutuskohteena ovat ainoastaan tilaaja-organisaation henkilöt. Tuottaja-osapuolen työntekijät kuitenkin kohtaavat vammaiset jokapäiväisissä askareissa ja sen vuoksi tuottaja-yksiköiden henkilöiden huomiointiin sekä koulutukseen vammaiskysymysten hoidossa pitää panostaa.

 

Vaikka kyseessä onkin Tampereen Vammaispoliittinen ohjelma vuoteen 2016 saakka, on jo nyt huomioitava seutukunnallinen näkemys. Maailma ja sitä kautta myös seutukunnallinen kuvio lienee vuonna 2016 tyystin toisenlainen kuin nyt. Tampereen keskeinen rooli Pirkanmaan veturina pitää osata ennakoida jo nyt myös Vammaispoliittisessa ohjelmassa.

 

Olen eri yhteyksissä todennut mielihyvällä, että Tampereen kouluverkkouudistuksessa ei käsitelty lainkaan erityisopetusta. Esitän, että erityisopetuksen mahdollisessa uudelleenjärjestelyssä Valkoisen talon virkamiehet kuuntelevat ja käyttävät hyväkseen sitä asiantuntemusta, joka erilaisilla vammaisyhdistyksillä on. Tampereella on ainakin kolmisenkymmentä yhdistystä, joilla on vahvaa asiantuntemusta erityislasten koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyen. Tämä tieto pitäisi virkamiesten osata hyödyntää.

 

Kolmannen sektorin panostukselle vammaiskysymyksen hoidossa on nostettava hattua. Erityisesti työväen suunnan urheiluseuroiksi profiloituneet seurat ovat tässä kunnostautuneet. Vammaislasten ja -nuorten uimaharrastus, jalkapalloinnostus ja sählytoiminta sekä monet muut aktiviteetit ovat olleet tärkeitä kohteita vammaiskysymyksen hoidossa. Kiitos siitä Teille!

 

On toivottava, että Tampereen kaupunki muistaa avustusten jaossa sen tärkeän työn, johon monet urheiluseurat ovat panostaneet.

 

Kannustan vammaisjärjestöjä seuraavien kuukausien aikana olemaan aktiivisia poliittisten toimijoiden suuntaan. Uudet kansanedustajat valitaan huhtikuussa ja nyt Te saatte helpolla lupauksia paremmasta tulevaisuudesta. Tentatkaa kansanedustajaehdokkaita ja muistuttakaa heitä, että tulette seuraamaan ehdokkaanne toimintaa, jos hän pääsee Arkadianmäelle.

 

Kiitän mahdollisuudesta osallistua tähän tilaisuuteen ja toivon näistä ajatuksista olevan Teille hyötyä!"

 

-Esko Erkkilä-

Käynti kaupunginvaltuuston yleisöparvekkeella oli pettymys

Keskiviikko 17.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Kuuntelin radiosta lähes koko päivän marraskuun 15. päivänä Tampereen kaupunginvaltuuston budjettikokousta. Keskustassa käydessäni poikkesin hetkeksi seuraamassa valtuuston kokousta myös livenä.

 

Käyntini yleisöparvekkeella oli pettymys.

 

Kaupunginvaltuusto piti lounastauon klo 13.00…14.00. Poikkesin yleisöparvekkeella hieman klo 14.00 jälkeen.

 

Yleisöparvekkeella yleisöä oli kaikkiaan seitsemän henkilöä. Kaikki valtuutetut olivat virallisesti paikalla, mutta kovin moni hengaili jossakin muualla kuin istumapaikallaan - usean kaupunginvaltuutetun paikka oli tyhjänä.

 

Kaupunginvaltuutetut lukivat sanomalehtiä ja eräät tunnetut kaupunginvaltuuston jäsenet kutoivat sukkia, lapasia tai myssyjä.

 

Valtuutetut lukivat toisilleen ääneen puheita, jotka olivat valmistelleet ennalta.  "Kuuntelija-valtuutetut" yrittivät saada aikansa kulumaan jotenkin.

 

Valtuustotyöskentelyn seuraaminen yleisöparvekkeelta oli hämmentävä kokemus. Todellisuutta paremman kuvan valtuustotyöskentelystä saa, kun sitä seuraa Radio Moreenista.

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana Irene Roivainen on ylivertainen. Marjatta Stenius-Kaukonen on liian hellämielinen puheenjohtaja, sillä hän mm. sallii valtuutettujen ylittävän sovitun puheaikansa. Puheenvuorojen pitkittyminen latistaa tunnelman koko valtuustotyöskentelyssä.

 

Roivainen laittaa mikrofonin kylmästi kiinni, kun sovitut minuutit puheenvuoron aloittamisesta on kulunut. Tämä merkitsee, että julkisuutta varten tarkoitetut puheenvuorot loppuvat kuin "kanan lento", kun aika on kulunut. Kukaan valtuutetuista ei halua puhua pelkästään muille valtuutetuille ja kun radiokanava julkisuuteen on suljettu, niin puhetulvakin loppuu nopeasti.

 

Moitin itseäni, että menin kaupunginvaltuuston yleisöparvekkeelle valtuuston kokousta seuraamaan. Olisi ollut parempi, että olisin säilyttänyt mielikuvani ahkerasti työskentelevästä kaupunginvaltuustosta. Nyt se kuva mureni ja siitä saan syyttää ainoastaan itseäni.

 

-Esko Erkkilä-

Suurten ryhmien puheenjohtajien värittömät budjettipuheenvuorot

Tiistai 16.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina marraskuun 15. päivänä pidetyssä kokouksessa Tampereen kaupungin budjetin vuodelle 2011.

 

Kuuntelin kokousta radiosta, sillä lehterille meneminen olisi kuluttanut päivän toisarvoiseen toimintaan. Kaupunginvaltuuston kokouksen radiointi on mainio tapa saada valtuuston puheenvuorot kaiken kansan tietoisuuteen.

 

XL-ryhmän ja SDP:n yhdessä solmima budjettisopimus laimesi erityisesti ryhmäpuheenvuorojen terävyyttä. On selvää, että useissa palavereissa tapahtuneet väännöt ja niiden jälkeen saatu sopimus laimentavat kielenkäytön terävyyttä. Näin erityisesti ryhmänjohtajien kohdalla.

 

Valitettavasti en ehtinyt kuunnella pormestari Timo P. Niemisen saatesanoja budjettikäsittelyn aluksi ja myös Riitta Koskisen Kokoomuksen ja RKP:n ryhmäpuheenvuoro oli jo käytetty, kun ehdin kuunteluun - harmi!

 

SDP:n Pekka Salmen ryhmäpuheenvuorossa kuulsi demareiden tuttu kakunjakotahto - kakun kasvattamisen SDP:llä ei nytkään ole haluja. Tuntuu ihmeelliseltä, että tehokkuuden lisääminen kaupungin toiminnoissa on edelleenkin demareille asia, jota he eivät kannata.

 

Vihreiden Kirsikka Siik käytti ryhmäpuheenvuoron, jossa hän ennakoidusti puhui ratikan ja joukkoliikenteen puolesta - ei siis mitään uutta ja tuoretta.

 

Vasemmistoliiton Mikko Aaltonen teki ryhmäpuheenvuorossaan lukuisia ehdotuksia lähes kaikkiin budjettikohtiin. Luulevatko vasurit, että esim. 20.000 euron lisäys haavanhoitotarvikkeiden hankintoihin on budjettikokouksen ryhmäpuheenvuoren arvoinen asia? Eiköhän haavanhoitotarvikkeiden hankinnat kuulu operatiivisen toiminnan piiriin! Vasemmistoliitto halusi sooloilla ja ei tullut mukaan budjettisopimukseen.

 

Perussuomalaisten Heikki Luoto otti ihailtavan lyhyessä ryhmäpuheenvuorossaan esille kaupungin virkamiesten suuren osuuden virkamiesten ja valtuutettujen joukossa. Tilanne on toki ongelmallinen, mutta valtuutettujen osalta äänestäjät ovat tähän "syyllisiä". On helppo arvata, että perussuomalaiset eivät halua kehittää Tamperetta muiden kanssa yhteistyössä, vaan he sooloilevat yksikseen.

 

Katselen maailmaa toki vihreiden silmälasien läpi, mutta siitä huolimatta uskon monien olevani kanssani samaa mieltä, kun totean Keskustan Mikko Kriikun pitäneen osuvimman ja rakentavimman ryhmäpuheenvuoron.

 

Kriikku totesi budjettiesityksen olevan tietyllä tapaa niukka ja harmaa, mutta siihen sisältyvän kuitenkin monta isoa ja eteenpäin suuntautuvaa hanketta. Mm. Vuores, Kansihanke ja rantatunneli ovat asioita, jotka merkitsevät Tampereelle kehittymistä.

 

Mikko Kriikku osasi hyvin kuvata budjettiesitykseen liittyvän lainamäärän kasvattamiseen liittyviä ongelmia. Kaupunkikonsernin 500 M€:n lainakanta merkitsisi 4 %:n korkokannalla 22 M€:n vuosikustannusta. Keskikorko on nyt alhaisempi, mutta talousnäkymät ennakoivat korkokannan huomattavaakin kohoamista, joten Kriikun muistutus oli enemmän kuin paikallaan.

 

Keskustan Mikko Kriikku käsitteli vielä yliopistojen parempaa hyödyntämistä Tampereen kehittämisessä, kaavoitustilanteen saattamista tavoitetasolle, vesihuoltokysymysten ratkaisemista, rakennuslupatilanteen kohentamista sekä seutukunnan kuntien välisen yhteistyön kehittämistä.

 

Olin mielissäni, kun Kriikku puheenvuoronsa lopuksi peräsi välineitä kohdennuksien seurantaan ja mittarien luomista tilanteen seuraamiseksi.

 

KD:n Leena Rauhala ja erityisesti sitoutumattomien Lasse Oksanen pitivät rakentavat ryhmäpuheenvuorot. Lasse Oksasen ryhmäpuheenvuoro oli Mikko Kriikun tapaan hyvin asiallinen ja hänen esittämänsä asiat realistisia sekä käytännönläheisiä.

 

SKP:n ryhmäpuheenvuoron käytti luonnollisesta ryhmän ainoa jäsen eli Jari Heinonen.

 

Heinosta pitää tavallaan ihailla, sillä niin suurella paatoksella hän jaksaa paasata Karl Marxin ihannointia. Kyllä Tampereen kaupunginvaltuusto Heinosen tapaisen väriläiskän kestää!

 

Ryhmäpuheenvuorot henkivät tiukan menokurin kannattamista. Vanhojen kangistuneiden rakenteiden remontointiin ne eivät kuitenkaan tuo mitään toivoa. Toivottavasti sekin aika koittaa jo lähiaikoina!

 

-Esko Erkkilä-

Pilotilla ja pilotilla on suuri ero - ainakin Hornet-laskeutumisessa

Maanantai 15.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkala -lentoaseman itäinen laskeutumisreitti aiheuttaa tavatonta lentomelua Tampereella.

 

Hornet-kalusto on oikeastaan ainoa todellinen lentomelun lähde, sillä matkustajalentokoneiden laskeutumismelu on kuin "kissan hyrinää" verrattuna sotakoneiden jylinään.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman lentomelualuetta on virkamiesten pöydillä hallinnollisin keinoin supistettu naurettavan pieneksi. Virallisella lentomelurajauksella ei ole paljonkaan todellisuuspohjaa, sillä todellisuudessa asetusten mukaisen lentomelun alue on paljon suurempi kuin hallinnollisilla päätöksillä sorvattu lentomelualue.

 

Tampere-Pirkkalan lentokentän lentomelualue alkaa idässä jo Hallilan kaupunginosan kohdalla ja melu lisääntyy kiitorataa kohti mentäessä.

 

Tampereen kaupungin virallisten lentomelututkimusten mukaan esim. Palokalliolla lentomelu Hornet-laskeutumisen aikana ylittää reippaasti 100 dB.

 

Seurasin torstaina marraskuun 11. päivänä 2010 kuulohavainnoin kolmen Hornet´n laskeutumista ja tein hämmästyttäviä havaintoja. Tarkkailujaksoni ajoittui n. klo 17.45…17.53 väliseen aikaan. Tarkkailujakson aikana tapahtui kolme Hornet-laskeutumista.

 

Ensimmäinen Hornet piti laskeutuessaan hirvittävää melua. Metrin etäisyydellä olevan kaverin kanssa puhumisesta tai ainakaan hänen puheensa kuulemisesta ei olisi ollut pienintäkään toivoa.

 

Matkapuhelimen käyttö on pitkän tovin täysin mahdotonta Hornet-laskeutumisen aikana.

 

Toinen Hornet piti sekin kovaa ääntä, mutta ei läheskään samanlaista kuin ensimmäinen. Tuntui tosin, että se lisäsi desibelejään reippaasti sen jälkeen, kun se ylitti pääradan eli Helsingistä Tampereelle johtavan radan.

 

Kolmas ja havaintojaksoni viimeinen Hornet oli saanut pilotikseen jonkinmoisen herrasmiehen tai muuten taitavan pilotin, sillä nyt Hornet-melu jäi selvästi alle sadan dB:n.

 

Satakunnan Lennostolla oli todennäköisesti menossa pimeälentoharjoitukset, sillä Hornet-jylinää kuului Peltolammin ja Palokallion taivaalta vielä ainakin klo 22.41 saakka!

 

Olen armeijassa saanut jalkaväkikoulutuksen, mutta jo varhaisessa vaiheessa minut siirrettiin Puolustusvoimissa Ilmavoimien miesvahvuuteen ja valtaosan kertausharjoituksistani olenkin palvellut Ilmavoimien riveissä.

 

RUK:n jälkeen saamani molemmat ylennykset menevät Ilmavoimien piikkiin, joten tunnen jonkin verran Ilmavoimien toimintaa.

 

Ilmavoimien tunteminen ei kuitenkaan vähennä sitä huolta, jota tunnen asuinympäristöäni vaivaavasta lentomelusta. Olen kuluneina vuosina pyrkinyt eri keinoin vaikuttamaan, että lentomelu alueellamme saataisiin siedettäväksi ja ehkä kokonaan loppumaan.

 

Myönnän, että alueemme kansalaistyö lentomelun vähentämiseksi on tuottanut tulosta, sillä ilmiselvästi Satakunnan Lennosto nykyisin ottaa entistä paremmin huomioon Hallilan, Koivistonkylän, Palokallion, Peltolammin, Multisillan ja Härmälän kaupunginosia sekä koko Pirkkalan itäpuolista aluetta riivaavan lentomelun. Liekö laskeutumissuuntaa painotettu enemmän lännestä tapahtuviksi laskeutumisiksi?

 

Kavahdettavia ovat ne suunnitelmat, jotka liittyvät Pirkkalan toisen kiitotien rakentamiseksi. Sitä päättäjät eivät saa kuvitella edes synkimpinä hetkinään.

 

Pääpaino suunnitelmissa pitää olla siinä, että milloin sotilaslentoliikenne saadaan loppumaan Tampere-Pirkkala -lentoasemalta.

 

-Esko Erkkilä-

650 grammaa roskapostia, josta vain osa oli todellista roskapostia

Sunnuntai 14.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Ilmaisjakelulehtien jakelupäiviä Tampereella on viikossa kaksi ja ne ovat keskiviikko sekä lauantai.

 

Keskiviikkona 10.11.2010 jaettu paketti oli poikkeuksellisen suuri ja punnittuna paketille kertyikin painoa peräti 650 grammaa.

 

Paketissa on useinkin paljon tärkeää asiaa ja sen vuoksi ilmaisjakelulehtiä ei olisikaan paikallaan kutsua "roskapostiksi".

 

Pidän valitettavana, että monet taloudet - erityisesti kerrostaloissa - ovat laittaneet postilaatikkoonsa tai postiluukkunsa yläpuolelle tekstin "Ei ilmaisjakeluja".

 

Keskiviikkona 10.11.2010 jaetussa ilmaisjakelussa minua kiinnostivat seuraavat lehdet:

 

* Tamperelainen

* Tori-Tampereen kaupunkilehti

* Pirkanmaan Sanomat

* Pirkanmaan Yrittäjä

* Kirkkosanomat

* Ilves Sanomat

 

Kaikkia ainakin silmäilin ja monesta löytyi mielenkiintoisia artikkeleita - kiitokset lehtien toimituksille!

 

Lehtiroskikseen matkasivat lukematta

 

* Liikekaupungin Uutiset (Ideaparkin mainoslehti)

* Tekniset-ketjun mainoslehti

* Mustan Pörssin mainoslehti

* Specsavers-ketjun mainoslehti

* Tiimarin mainoslehti

 

Meillä on tilava postilaatikko ja kun omakotiyhdistyksen paperinkeräyskontti on lähellä, niin myös mainoslehtisiä saa pudottaa postilaatikkoomme.

 

Ilmaisjakelulehtien jakajat joutuvat nykyisin raskaan urakan eteen, kun he jakavat paksut lehtiniput postilaatikoihin. Viime keskiviikkona kymmeneen talouteen jaetun lehtinipun paino oli 6,5 kiloa. Alueellamme sijaitsee n. 70 omakotitaloa eli nähin talouksiin jaettiin keskiviikkona lähes 500 kiloa ilmaisjakelulehtiä!

 

On selvää, että jakajat eivät pysty osittamaan valmiita postilaatikkokohtaisia paketteja, vaikka jonkun laatikon vieressä todetaankin, että esim. Tamperelainen saa tulla, mutta ei Kirkkosanomia.

 

On varmaa ja oikein, että tällaisille "osakieltäjille" ei jaeta mitään ilmaisjakelulehtiä - olkoon ilman !

 

-Esko Erkkilä-

Kokoomuskansanedustaja on liittynyt "Kakunjakajien Suureen Veljeskuntaan"

Lauantai 13.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tamperelainen kansanedustaja ja huhtivaalien kansanedustajaehdokas Harri Jaskari kirjoittaa Aamulehden blogeissa 10.11.2010 ja mankuu valtion tukea sähköautobisnekseen.

 

Jaskari ei tukia suoraan vaadi, vaan hän tekee sen kiertoteitse.

 

Luettelemalla Ison-Britannia tukevan sähköauton hankintaa 5.000 punnalla, Ruotsin suunnittelevan samanlaista panostusta ja Tanskan luopuvan 100.000 ensimmäisen sähköauton kohdalla autoveron perimisestä Jaskari viittaa vahvasti siihen, että valtion rahakukkarolla pitäisi käydä Suomessakin.

 

Kokoomuskansanedustaja on siis heittänyt vaalitaistelun alkumetreillä vastuullisuuden roskakoppaan ja siirtynyt kakunkasvattajista Kakunjakajien Suureen Veljeskuntaan.

 

Kannatan panostamista sähköautotuotannon tiettyihin osa-alueisiin, mutta sähköautoihin kohdistuva suora tuki ei ole perusteltua.

 

Lisäsin Jaskarin mielipiteen kirvoittamaan viestiketjuun oman mielipiteeni ja totesin siinä näin:

 

------------------

 

Minulla oli tilaisuus n. kuukausi sitten tutustua Think City -sähköauton valmistukseen Uudessakaupungissa ja myös tehdä koeajo sillä.

 

Tapahtumaan liittyi niin paljon ylikorostettua luottamuksellisuutta, että pystyn kommentoimaan Jaskarin aloittamaa viestiketjua ainoastaan yleisellä tasolla.

 

Kokemuksesta tiedämme, että bulk-teollisuus, erityisesti metalliteollisuudesta, on nopeassa tahdissa häipynyt Suomesta aluksi Euroopan halpamaihin ja lyhyen välivaiheen jälkeen esim. Intiaan tai Kiinaan. Monet suomalaiset bulk-valmistajat ovat siirtäneet tuotantonsa suoraan Euroopan ulkopuolelle.

 

Sähköautojen valmistaminen, jos mikä, on metalliteollisuudessa bulk-teollisuutta.

 

Autojen komponentit ja valmiit autot joudutaan rahtaamaan kalliita rahteja ja laivauskuluja säästämättä Suomeen ja Suomesta. Suomen markkinat ovat liian pienet kannattavalle toiminnalle.

 

Monipuolisiin tukiaisiin perustuva bulk-tuotanto ei ole mahdollista eikä järkevää. Tämän oletan olevan helppoa uskoa ja hyväksyä erityisesti kokoomuskansanedustajan ja -kansanedustajaehdokkaan.

 

Sähköautoihin liittyvien innovaatiomahdollisuuksien osalta tilanne on toinen.

 

Erityisesti sähköautojen akkumaailman täytyy olla nopean kehittymisensä varhaistaipaleella. Ei voi olla totta, että auton painosta puolet koostuu akuista ja että niiden lataukseen kuluu niin paljon aikaa ja energiaa, kuin nyt on tilanne.

 

Nykyiset sähköautot sijoittuvat hieman parempaan luokkaan kuin kehittyneet mopoautot. Niistä on ainoastaan harvoissa tapauksissa mahdollisuus muodostua perheen ainut auto.

 

Kannustan suomalaisia ja pirkanmaalaisia yrityksiä panostamaan sähköautoihin liittyvän teknologian kehittämiseen. Päämäärä pitää asettaa realistisesti ja turhia haihatteluja pitää karttaa - tosiasiat pitää muistaa eduskuntavaalihuumassakin!

 

-------------------

 

-Esko Erkkilä-

Oliko liian painava ja korkea kuorma maasturin peräkärryssä syynä liikenneonnettomuuteen Tampereen Peltolammilla?

Perjantai 12.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Lempääläntiellä sattui vakava liikenneonnettomuus maanantaina marraskuun 8. päivänä. Poliisi, palokunta ja ambulanssihenkilökunta saivat hälytyksen klo 10.47.

Saavuin onnettomuuspaikalle, kun loukkaantuneet oli kuljetettu pois, mutta kaikki ajoneuvot olivat edelleen paikoillaan.

Teliperäkärryä vetänyt Kia-maasturi oli tullut Tampereen suunnasta, kun peräkärry oli lähtenyt heittelehtimään. Lopulta peräkärry ja auto menivät pahasti linkkuun ja maasturi ajautui vastaantulevien kaistalla.

Teliperäkärryssä oli kuormana Kubota-pienoistraktori, jolla oli keulassaan lumiauravarustus.

Samaan aikaan vastaan tuli Multisillan suunnasta pick-up, joka törmäsi maasturin oikeaan kulmaan ja päätyi katolleen.

Pick-upin kuljettaja loukkaantui ja hänet kuljetettiin ambulanssilla sairaalaan. Onnettomuudessa pahoin kärsineen ja katollaan olleen pick-upin nähtyään pitää ihmetellä, että pienessä tilassa ihminen säilyy hengissä!

Maasturin kuljettaja ei loukkaantunut.

Onnettomuuspaikalla oli ohi mennessäni poliisin toimesta ajoneuvo-ohjaus, kun ainoastaan toinen ajokaista oli käytössä.

Maalla ollaan viisaita, kun merellä tapahtuu vahinko. Tästä tosiasiasta huolimatta uskallan esittää muutaman kysymyksen onnettomuudesta. Missään nimessä en ole tuomari tai poliisi, jotta voisin syyttää onnettomuudesta ketään.

1. Kubota-pienoistraktorin paino asettuu tasolle 1.000 kiloa tai vähän enemmän (tieto tarkistettu Kobotan-nettisivuilta). Traktoriin kiinnitetty aurauskalusto lisäsi työkoneen painoa merkittävästi. Olikohan paino liian suuri peräkärrylle, vaikka kyseessä olikin telikärry?

2. Kärryssä olleen traktorin + aurauskaluston painopiste oli korkealla - oliko tämä (osa)syynä turmaan?

2. Oliko Kia-maasturi lainkaan laillinen vetojuhta tälle yhdistelmälle?

3. Kyse oli jokseenkin suorasta tienpätkästä, mutta toki lievää mutkaa Kian ajosuunnassa oikealle tiessä onkin. Kyseessä oli syksyn ensimmäinen lumikeli. Oliko maasturin tilannenopeus liian suuri?

4. Miksi poliisi ei ohjannut onnettomuuspaikan ohi kulkenutta liikennettä Peltolamminkadun kautta?

Onnettomuuspaikalla tilanne näytti vartti hälytyksen jälkeen pahalta. Lukuisten hälytysajoneuvojen sinivilkut, sikin sokin pyörähtäneet ajoneuvot ja kumollaan olleet telikärry sekä Kubota-traktori antoivat mielikuvan suuresta onnettomuudesta. Onneksi suuronnettomuudesta ei ollut kyse!.

Olen ennenkin puuttunut sellaisten henkilöautojen liikennekäyttäytymiseen, joilla on peräkärry.

Omistan kuomullisen peräkärryn ja ajan se perässäni melko paljon kilometrejä vuodessa.

Erityisesti moottoriteillä tuntuu olevan sääntönä, että mitä suurempi vene peräkärryssä tai hevoskuljetuskärry autolla on perässään, niin sitä suurempi nopeus. Kahdeksankymmentä kilometriä tunnissa tai sen päälle "sallitut toleranssit" nopeutena eivät ole mitään.

 Varhaiset maanantai-aamut kolmostiellä Tampereelta kohti Helsinkiä ovat varsinainen peräkärrysirkus, kun viikkokunnissa pääkaupunkiseudulla leipäänsä ansaitsevat rakennus- ja remonttimiehet suuntaavat matkansa kohti urakoitaan!

 En ole liikenteessä läheskään pyhimys, mutta erityisesti peräkärrykansan pitäisi muistaa lainmukainen nopeus ja se, että painava sekä korkea kuorma peräkärryssä on taitoa vaativa yhdistelmä - tästä saimme taas muistutuksen Peltolammilla maanantaina 8.11.2010!

 -Esko Erkkilä-

Hautojen ainais- ja pitkäaikaishoitosopimukset joudutaan purkamaan

Torstai 11.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Kaikki Viljakkalan hautausmaalla syksyn aikana vierailleet ovat huomanneet, että usealle haudalle on ilmestynyt valkoiselle muoviläpyskälle kirjoitettu tiedote.

 

Tiedotteen teksti kuuluu näin:

 

"KUULUTUS

 

Hautojen ainais- ja 50 v. hoidot päättyvät v. 2013 hoitopääomien loppumisen vuoksi. Päätös koskee myös tätä hautaa.

 

Lisätietoja www.ylöjärvenseurakunta.fi tai puh. 044-786 8103

 

Pahoittelemme taloudellisen pakon aiheuttamaa haittaa

 

Kirkkoneuvosto"

 

Viljakkalan hautausmaalla on 92 hautaa, joille on aikanaan tehty ainaishoitosopimus. Sopimukset on tehty pääosin 1960-luvulla.

 

Viimeiset ainaishoitosopimukset on tehty v. 1967. Vuonna 1968 siirryttiin tekemään 50 vuoden haudanhoitosopimuksia, joiden hinnat olivat vuosina 1968-1970 samat kuin ainaishoitosopimusten hinnat.

 

Muistan ainaishoitosopimusten teon ja jo silloin seurakuntalaiset ihmettelivät menettelyä, jolla seurakunnat sitoutuivat ikuisiksi ajoiksi (!) hoitamaan haudan.

 

Nyt on tullut pää vetävän käteen ja seurakunnat joutuvat luopumaan sopimuksista.

 

Sopimuksista luopuminen on lainvoimaista, sillä asiasta on KHO:n päätös (KHO 23.8.2002/1932).

 

Viljakkala kuuluu kuntaliitoksen myötä nykyisin Ylöjärveen ja Viljakkala muodostaa Ylöjärven seurakunnassa Viljakkalan seurakuntapiirin.

 

Ylöjärven seurakunnan kirkkoneuvosto on 13.8.2009 päättänyt, että ainaishoitohaudat ja 50 vuoden hoitohaudat hoidetaan vuoteen 2013 saakka, jonka jälkeen sopimukset päättyvät. Päätöksestä ilmoitetaan omaisille haudalle pantavalla tiedotteella sekä lisäksi julkaistaan kuulutus asiasta paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä.

 

Viljakkalan haudoille ilmestyneiden muoviläpysköiden teksti on lainvoimainen. Tekstissä on kuitenkin merkittävä virhe ja se on se, että Ylöjärven seurakunnan www-osoitteessa kerrotaan olevan ö- sekä ä-kirjaimet! Melkoista huolimattomuutta seurakunnan viranhaltijoilta.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Kansi ja Keskusareena -hanke toteutuu nopeasti, jos on uskominen yleisötilaisuuden äänestystulokseen

Keskiviikko 10.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Yliopiston Linna-rakennuksen auditoriossa eilen pidetty Tampereen Kansi ja Keskusareena -hanketta koskeva yleisötilaisuus huipentui yleisöäänestykseen.

 

Yleisöä oli paikalla yli sata henkilöä ja heistä ainoastaan kymmenkunta äänesti hankkeesta luopumisen puolesta. Ylivoimainen osa yleisöstä äänesti sen puolesta, että hanketta vietäisiin eteenpäin.

 

Lukuisat asiantuntijat selvittelivät yleisölle hankkeen eri vaiheita ja nykytilannetta.

 

Hankkeen kustannusarvio on monitoimiareenan osalta 100 M€ ja toimistotilojen sekä asuin- ja hotellirakentamisen osalta 300 M€.

 

Hankkeen osapuolina ovat Liikennevirasto, VR-Yhtymä, NCC, Tampereen Keskusareena Oy sekä Tampereen kaupunki. Sen lisäksi hankkeessa on mukana lukuisa määrä asiantuntijoita ja konsultteja.

 

Hanke yhdistää Tampereen neljä kaupunginosaa; Tullinaukion, Kalevanharjun, Ratinan sekä Kyttälän.  "Rata railona aukeaa" ei hankkeen toteutumisen jälkeen enää ole todellisuutta!

 

Uusia autopaikkoja hankkeen toteutuminen tulee tarvitsemaan n. tuhat ja se määrä on niitä tarkoitus myös rakentaa. Hämpin Parkin toteutuminen, Ratinan alueelle suunnitellut lisäpaikat ja tarvittaessa myös Tullintorin paikoitustilat tulevat varmistamaan, että autopaikat riittävät.

 

Keskustelun aikana esitettiin erittäin hyvä kysymys.

 

Kysymyksen johdannossa kysyjä totesi, että autot ovat vallanneet Tampereella kevyen liikenteen väylät. Tällä kysyjä tarkoitti, että huoltoajoneuvoliikenne on monin paikoin vallannut kevyen liikenteen väylät. Pyöräteille ja jalkakäytäville pysäköidyt - joskus tuntuu, että kyse on pitkäaikaispysäköinnistä - kaljakuppiloihin olutta tuovat jakeluautot ovat vallanneet esim. Hämeenkadun jalkakäytävät.

 

Käykö samoin myös Tampereen Kannella ja Keskusareenalla oli kysyjän ytimeen osuva kysymys.

 

Rikard Bjurström vastasi, että huoltoajoneuvot ohjataan maan pinnan eli rautatien tasolle. Tavarat puretaan ajoneuvoista siellä ja sitten ne kuljetetaan suurilla tavarahisseillä perille. Tavarahissit ovat kookkaita, sillä niihin mahtuvat mm. jään kunnossapitoon tarkoitetut laitteet. Näin menetellen huoltoajoneuvot eivät häiritse kevyttä liikennettä.

 

On ihailtava hankkeen puuhahenkilöitä, sillä he ovat osanneet nivoa hankkeeseen myös Tampereen ECO2-hankkeen. Näin hankkeelle on taattu entistä laajempi kannatus.

 

Olisi ollut helppo arvata, että saamme lähipäivinä kuulla tutkimuksesta, että Keskusareena on paljon ilmastoystävällisempi kuin nykyinen Hakametsän halli. Näin kuulemma tulee tapahtumaankin - nyt jäämme odottelemaan tutkimuksen julkistamista!

 

Yleisötilaisuudessa oli hyvä tunnelma. Sitä ei haitannut edes se, että jossain vaiheessa keskustelu oli muuttua arkkitehtien väliseksi nokitteluksi.

 

Nettikansan hampaattomuudesta kertoo, että yhtään poikkipuolista sanaa hankkeesta ei kukaan esittänyt. Netissä kyllä torjutaan nimimerkin takaa monet hyvät ideat, mutta vaikuttamisen paikalla ollaan hiljaa. Hiljaa oleminen vaikuttamisen hetkellä mahdollistaa sen, että jälkeenpäin voi arvostella tehtyjä päätöksiä.

 

Täytyy vielä todeta, että nostin käteni ylös, kun tilaisuuden puheenjohtajana toiminut apulaispormestari Timo Hanhilahti pyysi nostamaan kätensä niiden, jotka kannattavat hankkeen eteenpäinviemistä.

 

-Esko Erkkilä-

Miksi koordinaatio ei pelaa?

Tiistai 9.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on tänään illalla eli tiistaina marraskuun 9. päivänä monta mielenkiintoista tapahtumaa.

 

Ongelmana on se, että ne ovat samanaikaisesti.

 

Erityisesti harmittelen, että Pormestarin asukasilta Pääkirjasto Metsossa sekä Keskusareenasta ja radan ylle rakennettavista muista rakennuksista keskusteleva yleisötilaisuus järjestetään täsmälleen samaan aikaan.

 

Pormestari Timo P. Niemisen asukasillat ovat aina olleet mielenkiintoisia ja niissä kuulee kaupunkilaisten kannalta tärkeitä asioita.

 

Ennakkotiedot kertovat, että Keskusareenaan liittyvän yleisötilaisuuden puheenjohtajana toimii apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Nämä kaksi tilaisuutta ovat illan tilaisuuksista ehdottomia ylivetoja, mutta myös Valtuustosalissa olisi mielenkiintoinen tilaisuus samaan aikaan, sillä siellä Tampereen kaupunki järjestää EU:n köyhyyden ja syrjäytymisen teemavuoden merkeissä Hyvinvointi ja köyhyys -seminaarin.

 
Seminaari käsittelee ajankohtaista asiaa, sillä siellä esitellään viime vuonna Tampereella tehtyä köyhyysselvitystä sekä menossa olevaa Tampereen yliopiston jatkotutkimusta. Tilaisuudessa kuullaan myös työntekijöiden ja kolmannen sektorin näkemyksiä köyhyyden ilmenemisestä tamperelaisten arjessa ja keskustellaan aiheesta paneelissa. Myös kuntalaiset voivat esittää mielipiteensä.

 

Hyvinvointi ja köyhyys-seminaarin painoarvoa nostaa se, että sen avaa apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen.

Seminaarin mielenkiintoa lisää se, että Valtuustosalin aulassa voi ennen seminaaria tutustua Ihmisen kuva -yhteisötaideprojektin näyttelyyn. Näyttelyssä on esillä omakuvahahmoja ja niiden tarinoita lokakuussa järjestetyistä työpajoista.

Joudun antamaan Tampereen kaupungin virkahenkilöille pitkän miinuksen siitä, että koordinaatio eri päättäjien kesken ei ole toiminut. Näin merkittävät tilaisuudet olisi ehdottomasti pitänyt ajoittaa siten, että ne eivät olisi päällekkäin.

Tilanne merkitsee, että kaupunkilaisten on priorisoitava menonsa.

Valitsen iltamenokseni apulaispormestari Timo Hanhilahden puheenjohdolla toteutettavan yleisötilaisuuden, jossa käsitellään Tampereen kaikkien aikojen suurinta rakennushanketta - Kantta ja Keskusareenaa.

Kansi ja Keskusareena-hanke ovat saaneet laajaa kansalaiskannustusta, mutta eiköhän tänään illalla ole joukossa epäileviäkin Tuomaita. Se on hyvä, sillä ainahan myös jarrumiehiä tarvitaan!

 

-Esko Erkkilä-

Myanmar vai Burma?

Maanantai 8.11.2010 - -Esko Erkkilä_

Mediassa on näinä päivinä käsitelty Myanmarin vaaleja.

 

Jotkut tiedotusvälineet eivät kerro lainkaan Myanmarin vaaleista, mutta vastaavasti ne kertovat Burmassa marraskuun 7. päivänä järjestetyistä vaaleista.

 

Onko kyse kahdesta eri valtiosta vai mistä?

 

Myanmarin tasavallan unioni on Kakkkois-Aasiassa sijaitseva valtio.

 

Maan nimi oli aiemmin Burma.

 

Maata hallitseva sotilasjuntta antoi vuonna 1989 ohjeet valtion nimen kirjoittamisesta. Nimi Myanmar on hyväksytty maan latinalaisin kirjaimin kirjoitetuksi nimeksi YK:n paikannimiasiantuntijaelimessä.

 

Mm. USA ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät ole tunnustaneet maan sotilashallitusta ja sen vuoksi ne käyttävät maasta edelleen Burma-nimeä.

 

Myös eräät suomalaiset mediat kuten mm. Aamulehti, Hufvudstadsbladet ja Turun Sanomat käyttävät maasta nimeä Burma.

 

Yleisradio lisää uutisissaan Myanmarin nimen yhteyteen kommentin "eli entinen Burma".

 

Saa nähdä, että miten Burman poliittinen tilanne kehittyy ja milloin maassa ja maailmalla niin suuresta asiasta kuin valtion nimestä päästään yksimielisyyteen!

 

-Esko Erkkilä-

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys on päättynyt - varsinainen äänestyspäivä on 14.11.2010

Sunnuntai 7.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys päättyi 5.11.2010.

 

Käytin äänioikeuttani ennakkoäänestyksen viime hetkillä Metson ennakkoäänestyspaikalla. Kiitokset äänestysvirkailijoille palveluhenkisyydestä!

 

Varsinainen äänestyspäivä on 14.11.2010.

 

--------------

 

Seuraavissa seurakuntavaaleissa puolueiden näkyväisyys ja rooli tulevat kasvamaan. Pidän kehitystä oikeana, sillä se lisää järjestelmän avoimuutta.

 

Nyt pidettävissä vaaleissa valitaan edustajat seurakuntien seurakuntaneuvostoon ja seurakuntavaltuustoon. Kahden elimen yht´aikainen valinta hämmentää tavallista seurakuntalaista. Seurakuntalaisten mielissä pyörii aiheelliset kysymykset mm. siitä, että mitkä ovat seurakuntaneuvoston ja seurakuntavaltuuston tehtävät.

 

Netistä tietoa on saatavilla, mutta se on kerrottu niin kiemuraisesti, että "otatkos siitä selvän?". Minä en siihen ainakaan nykytiedoillani pysty.

 

Kannustan niitä suunnitelmia, jotka merkitsevät seuraavissa seurakuntavaaleissa puolueiden aseman vahvistumista. Se merkitsisi, että seuraavissa seurakuntavaaleissa voisi äänestää ja luottaa siihen, että ääneni kartuttaa samoin ajattelevien äänipottia.

 

Seuraavat seurakuntavaalit ovat haaste poliittisille puolueille.

Toivon, että silloin seurakuntalaiset voisivat luottaa, että ääni kerryttää sen ajatusuunnan ehdokasta, jonka mielipiteet sointuvat yhteen äänestäjän kanssa.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Kansi- ja Keskusareena -hanketta ei saa pilata kiireellä

Lauantai 6.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Arkkitehti Daniel Libeskind´n suunnitelma Tampereen Kannen ja Keskusareenan toteuttamiseksi julkistettiin keskiviikkona 3. marraskuuta 2010.

 

Olin jutuissa usean puolueen ja eri tahon kanssa julkistamista seuranneena päivänä ja kaikki olivat innostuneita suunnitelmasta.

Innostunut olen myös minä.

 

Julkisuudessa on esitetty toiveita, että Keskusareenan pitäisi olla valmis vuoden 2013 jääkiekon MM-kisoihin mennessä.

 

Pidän kiekkokansan aikatauluajatuksia perusteettomina.

 

Jääkiekon erilaisia turnauksia tulee ja menee, mutta Tampereelle rakennettava Kansi- ja Keskusareena on ainutlaatuinen vuosikymmeniä - ehkä yli sata vuotta kestävä aikaansaannos ja sen kunnollista toteutumista eivät yhdet jääkiekkokisat saa vaarantaa.

 

Suunniteltakoot Tampereen kautta aikain merkittävin rakennushanke kunnolla ja toteutetaan se sillä aikataululla, joka on järkevä.

Kiekkokansa sopeutukoot tähän!

 

-Esko Erkkilä-

Jyviä vai akanoita kasvukauden päättäjäisissä Ikaalisten Kylpylässä

Perjantai 5.11.2010 - -Esko Erkkilä-

MTK-Pirkanmaa ja sen tuottajayhdistykset Hämeenkyröstä, Ikaalisista, Mouhijärvi-Suodennniemeltä ja Viljakkalasta järjestivät Kasvukauden päättäjäiset Ikaalisten kylpylässä 30.10.2010.

Mukana oli pirkanmaalaisia ensi kevään eduskuntavaalien ehdokkaita. Ehdokkaat vastasivat paneelikeskustelussa yleisökysymyksiin ja samalla kertoivat omia vaalilupauksiaan.

Paneelissa olivat mukana:

Eveliina Asikainen  Vihreät
Arto Pirttilahti         Keskusta
Matti Äijö                 Keskusta
Arto Satonen            Kokoomus
Marko Taipale        Kokoomus
Lea Mäkipää           Perussuomalaiset
Miska Paulorinne   SDP   

Paneelissa puheenjohtajana ja tilaisuuden juontajana toimi MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski.

 

Paneelin puheenjohtaja esitti panelisteille puolisen tusinaa kysymyksiä

 

1. Mikä yksi asia pitäisi saada seuraavaan hallitusohjelmaan?

 

Maaseudun asuttuna pitäminen, infran ylläpito maakunnissa, sukupolven vaihdokseen liittyvät kysymykset ja se, että kaikilla on oltava oikeus palveluihin, olivat päällimmäisenä mielessä panelisteilla.

 

2. Mikä olisi paras hallituspohja vaalien jälkeen ja mitkä kaksi henkilöä haluaisit ministereiksi Pirkanmaalta (toinen ministereistä saa olla omasta puolueesta)?

 

Nykyinen hallituspohja sai hallituspuolueiden edustajilta suurimman kannatuksen. Pirkanmaalaisista ministereistä suurinta luottamusta panelistien keskuudessa nauttivat Arto Pirttilahti ja Arto Satonen.

 

Hämmennystä herätti, että Arto Satonen sanoi kannattavansa nykyistä hallituspohjaa, mutta silti hän ehdotteli ministeriksi SDP:n Pia Viitasta! Todellinen poliitikko - tekee läjän eri paikkaan kuin kykkii!

 

3. Onko Suomen oltava ympäristö- ja ilmastoasioissa edelläkävijä?

 

Ainoastaan SDP:n Miska Paulorinne ja Vihreiden Eveliina Asikainen poikkesivat valtavirrasta ja liputtivat Suomen mallioppiluuden puolesta.

 

Keskustan Pirttilahti ja Äijö totesivat, että Suomen kilpailukyky pitää ensisijaisesti turvata ja emme voi olla paavillisempia kuin paavi. Myös kokoomuksen Arto Satonen oli samoilla linjoilla ja totesi, että mallioppilaana oleminen on liian kallista.

 

4: Tarvitaanko ruuantuotannon kaksinkertaistamiseen (globaalisti) GMO-tekniikkaa?

 

Puheenjohtaja oli onnistunut laatimaan kysymystekstinsä niin kinkkisesti, että vastaajat ja yleisö eivät pysyneet kaikilta osin kärryillä tärkeässä kysymyksessä.

 

Panelistien selittävät sanat kuitenkin selvensivät lähes kaikkien mielipiteet.

 

Äijö halusi asian uudelleen tarkasteltavaksi ja Pirttilahti linjasi, että GMO:sta ei saa tulla yksityisten firmojen kultakaivosta.

 

Satosen mukaan GMO:ta ei voida hyväksyä automaattisesti, mutta sitä ei saa sulkea poiskaan keinovalikoimasta.

 

Järkeviä sanoja Äijöltä, Pirttilahdelta ja Satoselta.

 

5. Mitkä olisivat konkreettisia keinoja, jotta maatalouden kannattavaisuus paranisi?

 

Tuottajahintojen korottaminen sille tasolle, että alkutuotanto voisi jatkua kannattavasti, oli usean panelistin mielipide. Pirttilahti havainnollisti tilannetta ja peräänkuulutti rehuviljahintojen puolitoistakertaistumisen merkitystä kotieläintalouden ongelmiin.

 

Kokoomuksen Marko Taipale vaati aiheellisesti osuusteurastamoiden hallintoelinten jämäköitymistä.

 

Tilojen hyvinvoinnista huolehtinen, tieteen ja teknologian hyödyntäminen, alkutuotannon neuvotteluvoiman lisääminen ja kaupan ylivallasta luopumisen nähtiin esimerkkeinä käytännön toimenpiteinä maatalouden kannattavaisuuden kohentamisessa.

 

6. Tiivistysrakentaminen; miten sen haitat kompensoidaan maaseudulle?

 

Matti Äijö tiivisti ongelman: Maaseutu autioituu, sosiaalinen verkosto maaseudun ihmisiltä katoaa, tiloja voi jatkossakin olla, mutta ei ihmisiä, tiloille ei saada emäntiä, kilpailutus vie maaseudulta postit.

 

Vihreiden Eveliina Asikainen muistutti, että maaseutuja on monenlaisia; lähellä kaupunkia sijaitseva maaseutu voi olla osa kaupunkiseutua, eri alueilla tarvitaan erilaisia päätöksiä. Sopii toivoa, että Eveliinan ajatukset saisivat laajemmaltikin tilaa Vihreiden ajatusmaailmassa!

 

Kokoomuksen Marko Taipale kunnostautui, kun hän asettui poikkiteloin puolueensa asuntoministerin linjauksille: "Ministeri Vapaavuoren esityksistä palveluvyöhykkeiksi sanoudun jyrkästi eroon!" Löytyy kokoomuksesta sentään järkipuhujiakin!

 

 

Keskustan Arto Pirttilahti kiteytti, että maakunnan keskusseutu ponnistelee tiivistysrakentamisen perässä demarivetoisesti. Pirttilahti peräänkuulutti joustavia kuntarajoja, siten että palveluja saadaan läheltä, vaikka ehkä naapurikunnasta.

 

Loppupuheenvuoroissa…

 

…panelistit olivat yksimielisiä siitä, että maakunnan äänen pitää kuulua ja perustuotannon on oltava kannattavaa. Pirttilahti tiivisti, että yrittäjyys ja perheyrittäjyys pitää saada kunniaan.

 

Matti Äijö korosti, että kiinteistöveroa ei pidä maa- ja metsätaloudelle suunnitella. Hän sai ajatukselleen vahvaa taustatukea Eveliina Asikaiselta, joka totesi, että kiinteistövero ei kuulu suomalaisiin metsiin, sillä se rajoittaisi jokamiehen oikeuksia.

 

Ikaalisten puolitoistatuntinen vaalipaneeli oli lähtölaukaus huhtivaalien kampanjoinnille.

 

Kiitos MTK-Pirkanmaalle mainion tilaisuuden järjestämisestä!

 

-Esko Erkkilä-

Sosialismisusi kokoomuslampaan vaatteissa

Torstai 4.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Kokoomuksen helsinkiläisministeri Jan Vapaavuori on tullut julkisuuteen ERA17 eli "Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017" -mietinnön kanssa.

Mietintö on saanut vähän julkisuutta osakseen ja se lienee ollut ministeri Vapaavuoren ja hänen hengenheimolaistensa tarkoituskin. Vapaavuori aikoo hiljaisuudessa hyväksyttää syrjäseutuja sekä maaseutua halveksivan kannanottonsa ja saada sen päättäjien viralliseksi kannanotoksi.

ERA17 -mietinnön ydin on palveluvyöhykemalli. Palveluvyöhykemallin keskeinen ajatus on se, että täydet palvelut yhteiskunnan kustannuksella saavat ainoastaan tiivistysrakentamisen ytimessä asuvat kansalaiset. Mitä kauempana ydinkeskustasta asut, sitä enemmän maksat omasta pussistasi yhteiskunnan palveluista!

Voidaan siis todeta, että todellinen sosialismisusi on liikkeellä kokoomusministeri Vapaavuoren ilmiasussa!

Ministeri Vapaavuoren ajatuksia eivät jaa edes järkikokoomuslaiset ja siitä saimme vakuuttavan todisteen, kun Kokoomuksen pirkanmaalainen kansanedustajaehdokas Marko Taipale kertoi Ikaalisissa 30.10.2010 järjestetyssä vaalipaneelissa sanoutuvansa jyrkästi erimieliseksi ministeri Vapaavuoren ajatuksenjuoksusta.

Ihmettelin, että Kokoomuksen kokenut valtiopäivämies Arto Satonen oli samassa vaalipaneelissa hiljaa Vapaavuoren mietteistä.

Kannattaako Kokoomuksen maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Satonen ministeri Vapaavuoren näkemyksiä?

Onko Vapaavuoren ajatuksenjuoksulla laajempaakin kannatusta Kokoomuksen riveissä?

Asia olisi nyt kerrottava, jotta kansa osaisi äänestyskopin hiljaisuudessa tehdä oikeat johtopäätökset.

Maaseudun Tulevaisuus-lehdessä kolumnisti Jukka Pasonen loi ministeri Vapaavuoren esitykselle käytännön näkökulman, kun hän maalasi, että alakoululaisille joudutaan laittamaan koululle majoitustilat kouluviikon ajaksi. Eihän pitkämatkalaisia alakoululaisia Vapaavuoren ajattelun mukaan kannata viikolla kuljettaa kotiin, vaan heidät majoitetaan koulun tiloihin.

Pasonen toteaa kirjoituksessaan valmiit normit Vapaavuoren haluaman mallin majoitustilavaatimuksiksi; alakoululaisille 1 neliömetri omaa tilaa, yläkoululaisille 1,2 neliömetriä ja lukiolaisille tai ammattikoululaisille Vapaavuoren mallissa suosittelee Pasonen peräti 1,4 neliömetriä omaa tilaa.

Vapaavuorta miellyttänee se, että Pasosen mukaan suurissa kaupungeissa voidaan poikkeuksellisesti joustaa tästä säännöstä ja kustantaa ratikkalippu!

Vapaavuoren ajatuksia kannattavat varmaa ne, jotka ajavat Tampereelle ratikkaratkaisua kuin käärmettä pyssyyn - he saisivat silloin jälkikasvunsa koulusta kotiin yöpymään viikollakin.

Nostan hattua Pirkanmaan Kokoomuksen listoilla ehdokkaana olevalle Marko Taipaleelle - hän kun uskaltaa olla eri mieltä Kokoomuksen (sosialisti)ministeri Jan Vapaavuoren kanssa!

-Esko Erkkilä-

Turhake pääpalkintona Suomen Luonto-lehden "Vuoden turhake 2010" -kisassa

Keskiviikko 3.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Luonnossuojeluliiton julkaisema Suomen Luonto-niminen lehti on yhdentoista vuoden ajan järjestänyt äänestyksen, jossa kansalaiset ovat saaneet äänestään vuoden turhaketta.

Äänestyksen tulokset ovat pääsääntöisesti olleet onnistuneita, mutta todellisia floppejakin Suomen Luonnonsuojeluliitolle Suomen Luonto-lehden kautta on "äänestyksissä" tapahtunut.

Pahin floppi oli ensimmäisen turhakkeen valinta, jossa turhakkeen kunnian vuonna 2000 sai lehtipuhallin.

Lehtipuhallin on Viherpeukalon yksi parhaimmista työkaluista. Sillä on tehokasta käyttöä puutarhassa melkein läpi vuoden. Lehtipuhallin lisälaitteineen (esim. siihen saatavan kasvinsuojeluaineiden levitysmahdollisuuden kanssa) on ehkä kaikkein paras Viherpeukalon työväline puutarhassa ja pihatöissä.

Nyt Suomen Luonnonsuojeluliitto on mennyt todella halpaan, kun se on valinnut vuoden 2010 turhake-äänestyksensä palkinnoksi taittopyörän. Taittopyörän myyntimiehet ovat vieneet Suomen Luonnonsuojeluliiton päättäjiä, kuten sitä kuuluisaa sammakkoa viedään äkeen alla!

Taittopyörää turhempaa vempelettä on vaikea löytää.

Taittopyörän valitseminen kuluvan vuoden turhake-äänestyksen yleisöpalkinnoksi murentaa Suomen Luonnonsuojeluliiton uskottavuutta.

Harmillista, mutta totta.

Osallistuin turhakkeen valintaäänestykseen ja on itsestään selvää, että äänestin kuluvan vuoden turhakkeeksi taittopyörää.

-Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan Pirkanmaan eduskuntavaaliehdokkaiden tilaisuus sai väen liikkeelle Tampereella

Tiistai 2.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskusta järjesti yleisötilaisuuden Tampereen Keskustorilla marraskuun 1. päivänä.

Tilaisuudessa olivat läsnä monet Suomen Keskustan Pirkanmaan eduskuntavaaliehdokkaat.

Ehdokkaista olivat paikalla mm.

•                    Vilhartti Hanhilahti Tampereelta

•                    Matias Hilden Pälkäneeltä

•                    Hanna Holma Kangasalta

•                    Tarmo Niemenmaa Tampereelta

•                    Jouni Ovaska Hämeenkyröstä

•                    Arto Pirttilahti Mänttä-Vilppulasta

•                    Matti Äijö Ikaalisista

 

Väkeä Raatihuoneen nurkille tuli niin paljon, että ehdokkaat oli "merkittävä" ilmapalloilla, jotta halukkaat pääsivät kertomaan viestinsä Keskustan eduskuntavaaliehdokkaille.

Keskusteluissa käsiteltiin monia ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä. Eläkeiän nostaminen, jätevesikysymys, työssä jaksaminen, lapsiperheiden toimeentuloon liittyvät seikat, työttömyys ja heikompiosaisten pärjääminen olivat keskusteluaiheiden kärkeä - näihin keskustalaiset kansanedustajaehdokkaat kertoivat kysyjille oman mielipiteensä.

Keskustorille saapuneiden pirkanmaalaisten yksimielinen toive oli, että Suomen Keskustan eduskuntavaaliehdokkaat olisivat äänestäjien tavoitettavissa erilaisissa tapahtumissa vaalikampanjoiden nyt alettua.

Suomen Keskustan tarjoamaa hernekeittoa kehuttiin hyväksi. Hernekeiton "kyytipojaksi" tarjoiltu sipulimurska ja kotitekoinen sinappi saivat monilta tunnustusta.

Keskustan yleisötapahtuman saama suosio laittaa Suomen Keskustaa miettimään, että vastaavia yleisötapahtumia Tampereella tarvitaan jatkossakin.

Katso kuvia tilaisuudesta www.pirkanmaankeskusta.net sivuilta. Kuviin löydät polkua "Kuva-albumi"-> "Keskustorilla soppatarjoilu".

-Esko Erkkilä

ECO2-hanke oli valinnut mielipidekyselynsä vastausvaihtoehdoiksi vain tarkoitukseensa sopivia vaihtoehtoja

Maanantai 1.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen "ECO2 Ekotehokas Tampere 2020" oli mukana Pirkkahallissa Energia 10- messuilla 26…28.10.2010.

ECO2 toteutti osastollaan mielipidetiedustelun, jonka kaikki vastausvaihtoehdot oli tiukasti rajattu näytteilleasettajalle mieleisiksi.

Kysymys kuului:

Mikä on paras tapa vähentää kasvihuonepäästöjä Tampereella?

Vastausvaihtoehtoina olivat mahdollisia:

A) Autoton keskusta ja pyöräilyn ja kävelyn edistäminen

B) Ratikkalinjaston nopeutettu rakentaminen

C) Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja laajenemisen estäminen

D) Vain passiivienergiatalotasoista uudisrakentamista

E) Turpeen korvaaminen uusiutuvalla energialla

F) Hajautetun aurinko- ja tuulienergian tuotannon tukeminen

Toki viimeisenä vastausvaihtoehtona oli;

G) Joku muu, mikä?

Koska ECO2-hankkeessa on kyse tamperelaisten veronmaksajien rahoittamasta hankkeesta, oli luonnollista, että vastasin kysymyksiin.

Yhtä luonnollista oli, että pidin kohtaa G oikeana.

Täsmensin vastaustani muutamalla esimerkillä:

1) Seutuyhteistyön kehittäminen

2) Hajarakentamiseen kannustaminen

3) Etätyöhön kannustaminen

Pidän valitettavana, että vastausvaihtoehdot olivat perin asenteellisia. Tuli elävästi mieleen vanha kysymys: "Joko olette lopettaneet vaimonne pahoinpitelyn?"

Toivon, että tulevaisuudessa löydän aikaa ja tilaa tarkemmin perustella omia näkemyksiäni asiassa. Aivan tärkeimmällä sijalla perustelujeni kertominen ei toki ole, sillä Tampereella ja Pirkanmaalla on paljon tärkeämpiäkin asioita, joita pitäisi käsitellä.

-Esko Erkkilä-