Ammattiyhdistysliike on taas lyömässä yhden naulan omaan arkkuunsa

Sunnuntai 15.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen laatinut tämän kirjoituksen 12.4.2012 eli ennen, kuin ammattiyhdistysliike taipui koululaisharjoittelijoiden työharjoittelussa järkevän ratkaisun kannalle.

Julkaisen kirjoituksen 12.4.2012 laatimassani muodossa vaikka tiedänkin, että myönteiseen ratkaisuun ollaan pääsemässä!

**************

On ollut uskomatonta seurata, kun Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on torppaamassa koululaisharjoittelijoiden työharjoittelua kaupanalan yrityksissä.

 

PAM käyttää keppihevosenaan sitä, että koululaisharjoittelijat eivät saisi suorittaa harjoitteluaan ns. järjestäytymättömien työnantajien yrityksissä.

 

On suorastaan ennenkuulumatonta, että ammattiyhdistysliike pyrkii määräilemään yrityksiä sen perusteella, että ovatko ne ammattiyhdistysliikkeen talutusnuorassa.

 

Suomeen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajaksi Ruotsista 23.4.2012 palaava Juhana Vartiainen totesi demaritaustastaan huolimatta Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa maaliskuun 7. päivänä, että...

...ay-liike jähmettää päätöksiä Suomessa.

PAM:n tapauksessa juuri näin on.

 

Vartiaisen mielipiteeseen on helppo yhtyä.

 

Tutustu ja tienaa -sopimus on ollut voimassa jo useita vuosia. Siinä nuori on työssä kaksi viikkoa ja tienaa reilut 300 euroa. Tämän nuorten mahdollisuuden tutustua työelämään PAM nyt haluaa torpata!

 

Pääministeri Jyrki Kataiselle on ollut viime aikoina mahdotonta antaa tunnustusta mistään hänen toimistaan. Nyt on kuitenkin annettava tunnustus Kataiselle, kun hän patistaa PAM:ia luopumaan syrjintäpolitiikastaan.

Jään kuitenkin odottamaan työministeri Lauri Ihalaisen jyrähtämistä, sillä uskon, että ainoastaan hän pystyy ohjaamaan PAM:n ruotuun - siihen eivät pojanklopit pysty!

 

Ei voi olla oikein, että nuorilta viedään mahdollisuus tutustua työelämään ja saamaan kahden viikon kestävästä työjaksostaan vaatimaton korvaus.

 

PAM:n toiminta tulee voimistamaan ammattiyhdistysliikkeeseen kohdistuvaa karttamista ja kaikki sen toimenpiteet satavat suoraan YTK:n eli ns. Loimaan kassan hyväksi.

 

On selvää, että kaikkien palkkatyössä toimivien pitää varmistaa toimeentulonsa työttömyyden varalta.

 

Varmistin aikoinaan työttömyysturvani YTK:n kautta ja vaikka en työttömyysturvaa koskaan tarvinnutkaan, pidän ”Loimaan kassan” nykyistäkin työttömyysturvan takaamista 99 euron vuosimaksulla edullisena.

 

Kannustan kaikki kaupanalan työntekijöitä hoitamaan työttömyysturvansa YTK:n kautta – se maksaa vain 99,00 euroa vuodessa!

 

-Esko Erkkilä-

Messujen superviikonvaihteen ehtii vielä kokemaan Tampereen Pirkka-hallissa

Lauantai 14.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Pirkka-hallissa  järjestettiin eilen ja järjestetään vielä tänään sekä huomenna todellinen messujen superviikonvaihde.

 

Siellä järjestetään puutarha-alan ja piharakentamisen messutapahtuma Puutarha 2012-, kotimaan matkailumessut, Tampereen Kirjamessut sekä Tampereen Viinimessut. Niiden lisäksi yksi Pirkka-hallin messuhalleista on varattu Keräily-tapahtuman käyttöön.

 

Kerrassaan hieno messutapahtuma, jossa on katseltavaa ja koettavaa kaikkeen makuun ja koko perheelle.

 

Kaikkiin näihin tapahtumiin pääsee ”samoilta jalansijoilta” ja samalla lipun hinnalla!

 

Asun kävelymatkan etäisyydellä Pirkka-hallista ja vietin siellä eilen monta tuntia.

 

Matkailumessuilla vietin suurimman osan ajastani. Totesin, että kyseessä eivät olleetkaan pelkästään kotimaan matkailumessut, sillä mukana oli mm. Bremenin osasto.

 

 

Bremenin osastolla Sirpa Furtenbacher kertoi Grimmin satuun liittyvän ja kuvassa näkyvän veistoksen kaksoiskappaleen sijaitsevan Bremenin lisäksi Latvian Riikassa. Näin sen vuoksi, että Riika on Bremenin kummikuntakaupunki ja Bremen on lahjoittanut patsaan Riikaan.

Olen nähnyt aasia, koiraa, kissaa sekä kukkoa esittävän kuvanveistoksen Riikassa.

Grimmin sadussa aasi, koira, kissa ja kukko karkasivat isänniltään, sillä isännät kohtelivat eläimiä heikosti. Eläimet matkasivat Bremeniin, jossa eläimet saattoivat elää ilman omistajiaan ja joka on kuuluisa vapaudestaan.

Sirpa Furtenbacher on yksityisyrittäjä ja hän on valmis vetämään Bremenissä suomenkielisiä opastuskierroksia.

 

 

Tampereen kukkaispormestari Tampereen Työväen Teatterin teatterinjohtaja, näyttelijä, stand up -koomikko Riku Suokas avasi Tampereen superviikonvaihteen mittavan messutapahtuman.

Olin hieman myöhäjunassa ja en ehtinyt kuvata Suokasta avajaishetkellä, mutta kukkaispormestari poseerasi pyynnöstäni minulle ihan privaatisti ja tässä on poseeraamisen tulos!

 

 

Kauhavan osastolla oli esillä todellinen ”tuppiroska” ja sen pituus sekä paino olivat yleisön arvuuteltavana.

 

 

Matkailumessuilla oli esillä runsaasti myös tamperelaista tarjontaa. Tuli suorastaan huono omatunto, että kuinka vajavaisesti on ehtinyt perehtyä tamperelaiseen matkailu- ja elämystarjontaan – se helpottaa, että en ole varmaan ainoa tamperelainen, joka joutuu tunnustamaan samoin.

 

 

 

Viinimessuille oli vapaa pääsy, mutta viininmaistamiskupongeista oli erikseen maksettava. Järjestely oli oikea ja varmaan myös lainsäädäntömme mukainen.

 

 

”Mikä viini” –osasto osoittautui Wennerco Oy:n osastoksi

Suomalaisen Wennerco Oy:n osastolla toimineen mieshenkilön käyttäytyminen hämmästytti, sillä hän ilmiselvästi halusi salata yrityksen omistuspohjan. Miehen käyttäytyminen oli kummallista, sillä yrityksen omistaa Suomen valtion omistama Altia Corporation!

En ole aikaisemmin kokenut, että palkollinen haluaa pimittää yrityksen omistuspohjan. Siihen ehkä olisi perusteita, jos kyseessä olisi hämäräperäinen omistaja, mutta kun kyseessä on Suomen valtio, en ymmärrä salailupyrkimyksiä!

No, liityin ilmaiseen Altia Corporation Oy:n omistaman Wennerco Oy:n viiniklubiin ja odotan saavani sähköpostiini ajantasaista viinitietoutta!

 

 

 

Kirjamessuilla oli niin valtava tarjonta, että luovutin heti kättelyssä ja en alkanut penkomaan myyjien varastoja.

Tähtäimessäni on nyt Elna Pelkosen vuonna 1959 julkaistu teos ”Karjalan meren äärellä”, mutta yhden kyselyn jälkeen luovuin näillä messuilla sen metsästämisestä.

 

 

Keräily-tapahtuman hallissa oli määrätön määrä kiinnostavia esineitä. Nyt en kuitenkaan paneutunut tarjontaan lainkaan. Keräily-tapahtumahallin tarjontaan perehtyminen olisi vaatinut koko näyttelypäivän ajan!

 

 

Puutarhamessujen kohokohta oli upea noin 700 neliömetrin kokoinen Valopuutarha, jossa esiteltiin erilaisia valaistusratkaisuja ja niiden uusimpia trendejä.

 

 

 

Valopuutarhan hienoja toteutuksia olivat bioetanolitakat, jotka antoivat ympäristölleen valoa sekä aitoa lämpöä. Biotakkoja maahantuo NOA Home-niminen yritys, joka sanoo olevansa Suomen johtava hormittomiin biotakkoihin erikoistunut yritys.

 

 

 

Suomen Kukkakauppiasliitto Hämeen piiri ry on järjestänyt Puutarhamessuille ”Hämeen hehkuvin morsiuskimppu” –kilpailun ja kilpailutyöt ovat messuyleisön arvosteltavina sunnuntaihin saakka.

 

 

Kannustan menemään Pirkka-halliin joko tänään tai huomenna – nähtävää ja koettavaa riittää varmasti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokemuksia johtokuntatyöskentelystä Tampereen Infrassa

Perjantai 13.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto valitsi minut vuonna 2009 juuri perustetun Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajaksi vuosiksi 2009 ja 2010.

 

Sain uusintapestin samaan luottamushenkilötoimeen myös valtuustokauden loppupuoliskolle eli vuosille 2011 ja 2012.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitos  tarjoaa yhdyskuntatekniikan suunnittelua, paikkatietopalveluja, rakentamis- ja kunnossapitopalveluja sekä kuljetus- ja korjaamopalveluja.

 

Kunnallisena liikalaitoksena suurin asiakasryhmämme ovat Tampereen kaupungin eri tulosyksiköt.

 

Tampereen Infran perustamishetkellä liikelaitoksen palveluksessa oli lähes 800 henkilöä, mutta tehostamistoimenpiteiden tuloksena henkilöstömäärä on nyt n. 550 henkilöä.

 

Monet ovat sanoneet, että Tampereen Infra on ainoa Tampereen kaupungin yksiköistä, joka on pystynyt tehostamaan toimintaansa päättymässä olevan valtuustokauden aikana.

 

Tampereen Infran nopean tehostamistyön eräs osa-alue on ollut hienosti kehittynyt sisäinen tiedostuslehti.

 

Liikelaitoksen toimitusjohtaja Sakari Suominen on antanut tiedotuspäällikkö Jyrki Ristilälle mahdollisuuden luoda liikelaitoksen tiedotuslehdestä ”Infralainen” liikelaitoksen henkilöstöä yhteennivovan voimatekijän. Liikelaitoksen luottamushenkilöjohto eli johtokunta on antanut tälle työlle vankkumattoman tukensa.

 

Infralainen –lehden vastuullinen julkaisutaho pyysi minulta otsikkoaiheista kirjoitusta lehden huhtikuun numeroon. Kirjoitukseni julkaistiin 12.4.2012 julkaistussa Infralaisessa.

 

Koska ”Infralainen” –lehteä jaetaan myös muille kuin henkilöstölle, katson mahdolliseksi julkaista kirjoitukseni myös tällä saitilla.

 

Kirjoitukseni kuului näin:

*************

 

”Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen neljäs toimintavuosi on hyvässä vauhdissa. Samoin on myös liikelaitoksen johtokunnan osalta – seitsemän kaupunginvaltuuston valitsemaa luottamushenkilöä vahvistettuna kaupunginhallituksen nimeämällä edustajalla on tehnyt tiivistä yhteistyötä saman ajan.

 

Liikelaitoksen johtokuntatyöskentely vastaa yrityksen hallitustyöskentelyä.

 

Johtokunnan jäsenet on valittu poliittisten ryhmien toimesta, mutta johtokuntatyöskentelyssä kaikkien toiminta tähtää liikelaitoksen, sen henkilökunnan ja kaupunkilaisten parhaaksi.

 

Yrityksen ja liikelaitoksen henkilökunta on se voimavara, jonka varaan toiminta rakennetaan – tämä periaate on ollut kirkkaana mielessä Infran johtokunnalla, kun se on päätöksiään tehnyt.

 

Johtokunnassa oli toisilleen tuntemattomia henkilöitä, kun se vuonna 2009 aloitti toimintansa.  Vaati suurta perehtymistä, kun samaan aikaan oli tiedostettava, että vastasyntyneen Infran taustalla oli useita erillisiä yksiköitä, joiden piti nopealla aikataululla hitsautua yhtenäiseksi Infraksi. Onnistuimme haasteessamme!

 

Toimiva johto on koko ajan nauttinut johtokunnan luottamusta. Ilman luottamusta luottamushenkilöjohdon ja toimivan johdon välillä ne muutokset, joita kuluneen kolmen vuoden aikana on saatu aikaiseksi, eivät olisi olleet mahdollisia.

 

Infra on hitsautunut yhdeksi kokonaisuudeksi.  Uskon, että myös kaikki infralaiset kokevat samoin. Tehdyt tilaratkaisut ja jo varhain aikaansaatu yhteinen graafinen ilme ovat olleet kokonaisuuden luomisessa tärkeitä.

 

Tulos on yrityksen tärkein arvostuksen mittari. Sama pätee myös kunnallisen liikelaitoksen onnistumisen arvioinnissa.

 

Henkilöstön keskuudessa tulostietoisuus on kasvanut. Johtokunnan kokouksissa vierailleet yksiköiden päälliköt ovat kertoneet oman yksikkönsä tuloksista ja tulevaisuuden näkymistä. Olemme huomanneet kaikkien sisäistäneen, että ainoastaan kannattavalla ja asetettuihin tavoitteisiin pystyvällä yksiköllä on mahdollisuus tulevaisuuteen.

 

Luottamushenkilöjohto arvostaa, että se on kutsuttu useimpiin Infran henkilöstö- ja asiakastilaisuuksiin – niissä on päässyt tutustumaan Infran henkilökuntaan sekä asiakkaisiin.   

 

On ollut helppo havaita, että henkilöstö arvostaa toimivaa johtoa. Tämä antaa lisävarmuutta luottamushenkilöjohdolle – olemme voineet luottaa, että Infrassa asiat ovat mallillaan.

 

Vuosi 2012 on tuloksenteon osalta vasta alkuvaiheessaan, vaikka vuodesta jo neljäsosa onkin selvillä.

 

Tulostavoite vuodelle 2013 on nolla-tulos. Yritysmaailmassa nolla-tulostavoitetta ei hyväksyttäisi, mutta kunnallisen liikelaitoksen tuloksena se kaikkien niiden toimenpiteiden jälkeen joita on tehty, on kunniallinen tavoite.

 

Infran tulostavoite on pilkottu yksikkökohtaisiin tavoitteisiin ja luotan, että yksikkökohtaiset tulostavoitteet ovat jokaisen tiedossa.

 

On välttämätöntä, että yksikön vastuuhenkilöt seuraavat tulostavoitteen toteutumista päivittäin. Heidän vastuullaan on myös se, että tulosseuranta pysyy kaikkien infralaisten tietoisuudessa. Johtokunta seuraa tulostavoitteen toteutumista kuukausittain ja saa silloin toimivalta johdolta luvut myös koko kuluvan vuoden tulosennusteesta.

 

Kiitän kaikkia infralaisia tehokkaasta ja tuloksekkaasta toiminnasta kuluneen runsaan kolmen vuoden aikana.

 

Olemme osoittaneet, että meillä on tärkeä paikka Tampereen kaupungin organisaatiossa ja kaupunkilaisten palvelijana tulevaisuudessakin!

 

-Esko Erkkilä-”

Megosz - Unkarin yksityismetsänomistajien edunvalvontajärjestö

Torstai 12.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Metsien yksityisomistus on Unkarissa nuorta ja se myös selittää sen, että vasta vuonna 1994 Unkariin on perustettu yksityismetsänomistajien puolestapuhuja eli Megosz.

 

Megosz on nimilyhenne ja se perustuu liiton unkarinkieliseen nimeen eli; ”Magan Erdőtulajdonosok és Gazdálkodók Országos Szövetsége”.

 

Megosz ajaa jäsentensä oikeuksia, edesauttaa metsien yksityisomistuksen laajentumista ja edustaa Unkarin yksityismetsänomistajia kansallisilla sekä kansainvälisillä foorumeilla.

 

 

Vierailimme Unkarin-matkallamme Unkarin Metsätalouskeskuksessa, jossa sijaitsee mm. Megosz´n toimitilat. Metsätalouskeskus sijaitsee kolmisenkymmentä kilometriä Budapestin ulkopuolella.

Mainittakoon, että isäntämme kertoivat samaan paikkaan seuraavalla viikolla olevan tulossa Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen allekirjoittamaan Suomen ja Unkarin kahdenväliseen metsätalousyhteistyöhön liittyviä sopimuksia.

Varmistin asian seuraavalla viikolla Suomen maa- ja metsätalousministeriöstä ja sain sähköpostiini tämän vastauksen:

**********

"Hei,

ministerin Unkarin matkan agendalla ei ollut metsäsopimusten allekirjoitusta.


terv. Sara Seppälä / MMM Viestintä"

**********

MMM:n tiedottajan Sara Seppälän allekirjoittama viesti kertoo, että unkarilaiset isäntämme olivat joko kohteliaita tai ylioptimistisia Suomen ja Unkarin yhteistyöstä metsäasioissa!

 

 

Samassa toimipisteessä sijaitsee useita unkarilaiseen metsätalouteen ja metsänhoitoon liittyvien organisaatioiden toimitiloja. Mm. metsätalousministeriön tietopalvelukeskus sekä Budapestin kaupunkiseudun metsien informaatiokeskus sijaitsevat täällä. Nimikyltin alimmaisena on Megosz´n logo sekä nimi koko pituudeltaan.

 

 

Saimme oppaaksemme Megosz´n hallituksen puheenjohtajan, tohtori Janos Sarvarin. Sarvari tässä matkaoppaamme Tünde Fodor´n kanssa.

 

 

Unkarin metsistä 43 % on yksityisomistuksessa. Metsiä palautetaan koko ajan yksityisille ja Megosz haaveilee ajasta, jolloin Unkarin metsistä puolet olisi yksityisten hallussa.

 

Valtio antaa yksityisille heikkolaatuisia metsiä ja siitä kertoo mm. se, että yksityismetsissä puuvaranto per hehtaari on pienempi kuin valtion omistamissa metsissä. Myös puulajit ovat erilaisia valtion metsissä kuin yksityismetsissä.

 

Havaitsimme, että yksityismetsien omistus perustui yhteismetsiin, sillä metsien keskikoko oli ainoastaan 1,8 hehtaaria per henkilö ja samalla metsälohkolla saattoi olla satakin eri omistajaa. Sirpaleisuus metsien omistamisessa haittaa tehokasta metsänhoitoa, vaikka metsänhoitotoimenpiteiden toteuttamisessa noudatetaankin 50 %:n päätöksentekokynnystä.

 

Metsänomistuksen sirpaleisuus on perinnönjakojen vuoksi lisääntymässä ja ennustetaankin, että 20 vuoden kuluttua metsänomistajien lukumäärä on kaksinkertaistunut.

 

 

Moottorisahamarkkinoista Unkarissa 80 % on Stihl´n hallinnassa. Stihl ilmeisesti myös sponsoroi Metsätalouskeskusta ainakin siitä päätellen, että sen mainoslakana oli esittelytilassa näkyvällä paikalla.

 

Luonnonsuojelijat (= eli ”luonnonsuojelijat”) rajoittavat Unkarissa järkevää metsähoitoa. Myös ratsastajien, retkeilijöiden ja moottoripyöräharrastajien kanssa yksityismetsänomistajat joutuvat jatkuvasti neuvottelemaan.

 

Unkarissa ei ole Suomen kaltaista jokamiehen oikeutta metsässä liikkumiseen. Unkarin tiukkaa menettelyä kuvaa se, että metsästä saa sieniä poimia vain 2 kiloa omaan käyttöön!

 

Unkarin puulajeista tohtori Sarvari halusi pitkään luennoida akaasiapuusta.

 

Akaasia on ”ihmepuu” monessakin mielessä. Sitä voi polttaa heti kaatokuivana ja se on kovaa. Akaasiapuita käytetään viiniköynnösten tukiseipäinä ja ne kestävät maahan iskettyinä 30 vuotta lahoamatta. Unkarista viedään Ranskaan akaasiaseipäitä viinitarhakäyttöön 1.500 rekka-autolastillista vuodessa.

 

”Luonnonsuojelijat” vastustavat akaasiapuiden kasvattamista, sillä se on aikoinaan tuotu Unkariin. He haluavat, että Unkarissa kasvatettaisiin ainoastaan alkuperäisesti unkarilaisia puulajeja.

 

 

Metsäkeskuksen tiloissa oli myös Unkarin metsänhoitoon liittyvä kirjasto ja pienmuseo. Näiden tilojen ilmeenä olivat paljolti metsästykseen liittyvät aiheet.

 

Arvostimme suuresti tohtori Sarvarin esitystä unkarilaisesta metsätaloudesta, mutta vierailu kirkasti meille sen, että Suomi on metsänhoidossa kaukana keski-Euroopan maita edellä.

Vierailumme lopuksi paljastui, että metsäalan tärkeästä vakanssistaan huolimatta tohtori Sarvari ei ole milloinkaan käynyt Suomessa!

Onneksi hän kuitenkin lupasi korjata tämän seikan lähiaikoina.

 

-Esko Erkkilä-

Unkarin kansannousun jälkiä on Budapestissä yhä nähtävissä

Keskiviikko 11.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuulun ikäluokkaan, jolla on hataria omakohtaisia muistoja Unkarin vuonna 1956 tapahtuneesta kansannoususta.

 

Nimi Imre Nagy jäi silloin pienen pojan muistoihin pysyvästi. Vasta myöhemmin hänen roolinsa Unkarin historiassa on pikkuhiljaa selvinnyt.

 

Neuvostojoukot kukistivat verisesti Unkarin pyrkimyksen päästä pois miehitysvallan ikeestä.

 

Unkarin kansannousun muistopäivää (Az 1956-os forradalom emléknapja) vietetään lokakuun 23. päivänä.

 

Kansannousun muistopäivä on Unkarin nuorin juhlapäivä ja sitä juhlitaan paitsi vuoden 1956 muistojuhlana myös Unkarin vuonna 1989 tapahtuneen tasavallaksi julistautumisen juhlana.

 

Juhla alkaa muiden valtiollisten juhlien tapaan lipunnostolla Parlamenttitalon edessä, iltapäivällä siirrytään Uudelle hautausmaalle, jossa lasketaan muistoseppeleet palstalle 301 aikoinaan nimettömiin hautoihin haudatuille kansannousun uhreille.

 

Juhlapäivän symboli on kansannousun aikana käytetty "reikälippu", josta tuolloin oli leikattu pois stalinistinen vaakuna.

 

Jälkeenpäin on helppo todeta, että unkarilaisten uhraukset eivät olleet turhia, sillä itäisen Euroopan vapautuminen Neuvostoliiton miehityksestä alkoi tavallaan jo Unkarin kansannoususta v. 1956.

 

Kuulimme Unkarin matkallamme, että miehittäjä kiristi unkarilaisten elämää monin tavoin sen jälkeen, kun se kukisti Unkarin kansannousun.

 

Neuvostoliiton tukahduttamispolitiikka kansannousua seuranneina vuosina oli kovaa; ”ihmiskasvoista sosialismia” kannattanut pääministeri Imre Nagy teloitettiin, kuolemantuomioita jaettiin myös muille unkarilaisille ja poliittiset vangit täyttivät vankilat.

 

Vaikka 1950-luvun loppupuoli olikin Unkarissa miehittäjän toimesta vankkaa koston aikaa, se ei pystynyt lannistamaan kansaa.

 

Unkarin johtoon Neuvostoliiton marionettina nostettu Janos Kadar osasi ”lukea” unkarilaisten syvimmät tunnot ja hän pyrki kansalaisten hyvinvointia kehittämällä saamaan unkarilaisten hyväksynnän.

 

Unkarin armeija ei ollut miehittäjän näkökulmasta luotettava, sillä se oli kansannousun aikana mennyt kansan puolelle. Mm. tämä merkitsi, että Unkarin ei tarvinnut panostaa sotateollisuuteen samalla painoarvolla kuin muiden Neuvostoliiton vasallimaiden.

 

Voidaan tietyllä tavalla nähdä yhtäläisyyksiä Unkarin Imre Nagyn, Tsekkoslovakian Alexander Dubček´n sekä Puolan Lech Wałęsan kesken.

 

Miehittäjä tosin teloitti Nagyn ja myös Dubček kärsi toiminnastaan - vasta Wałęsa pystyi kunnolla selättämään Neuvostoliiton. Siitä huolimatta ainakin minä uskallan ruohonjuuritason tapahtumaseurailijana vetää yhtäläisyysmerkin näiden kolmen ansiokkaan valtiomiehen välille.

 

Unkarin kansannoususta muistuttavia paikkoja on Budapestissä varmaan useitakin.

 

 

Me näimme niistä yhden eli Budan puolella olevan rakennuksen, jonka seinissä on useita raskaiden aseiden luodiniskemiä.

 

 

Toivottavasti tämä rakennus saa luodiniskemineen olla paikoillaan muistuttamassa syksyn 1956 tapahtumista!

 

-Esko Erkkilä-

Ehyt Suomi -teematilaisuus avasi Keskustan ensimmäiset politiikka- ja toimintapäivät

Tiistai 10.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan ensimmäiset politiikka- ja toimintapäivät Tampereella avannut Ehyt Suomi –teematilaisuus oli onnistunut avaus Keskustan kunnallisvaalitoiminnalle. Näin siitä huolimatta, vaikka Mari Kiviniemi ilmoitti ainoastaan muutaman päivän kuluttua olevansa sivussa Keskustan puheenjohtajavalinnoista Rovaniemen puoluekokouksessa.

 

 

Tilaisuus järjestettiin Tampereen Yliopiston Juhlasalissa lauantaina 24.3.2012 ja se keräsi yleisöä salin lähes täyteen.

 

 

Eturivissä Keskustan lähes koko puoluejohto.

 

Vasemmalta Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen, Keskustanaisten puheenjohtaja Elsi Katainen, kansanedustaja Tapani Tölli, varapuheenjohtaja Tuomo Puumala, kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen, varapuheenjohtaja Annika Saarikko ja puoluesihteeri Timo Laaninen. Olen kiireessä rajannut kuvasta pois Laanisen vierellä istuneen puheenjohtaja Mari Kiviniemen. Varapuheenjohtaja Timo Kaunisto saapui saliin vasta hetken kuluttua kuvan ottamisesta.

Juhlasalin toisella penkkirivillä näkyvät vasemmalta lukien lapsiasiavaltuutettu Marja-Kaisa Aula, kansanedustaja Arto Pirttilahti, Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Juha Sipilä sekä Keskustan puoluehallituksen jäsen, konsernijohtaja ja opiskelukaverini, agrologi  Antti Hietaniemi Perhosta.

 

 

Puoluesihteeri Timo Laaninen avasi tilaisuuden.

 

Puheenjohtaja Mari Kiviniemen puhe oli kattava ja hyvin valmisteltu. Sen teema oli:

 

Oikeudenmukaisempaan ja tasa-arvoisempaan politiikkaan

 

Kiviniemi toi esille Kataisen hallituksen toiminnan synkkien tulevaisuudenkuvien maalaajana, kun hän sanoi näin:

 

”Pahinta, mitä hallitus tekee, on ihmisten omatoimisuuden ja tulevaisuuden uskon romuttaminen. Pääministeri Katainen on joukkoineen muuttunut tuomiopäivän saarnaajiksi. Ministerit kiersivät koko Suomen esittelemässä huoltosuhdekuvia, joilla todistettiin, että maailmanloppu on tulossa.”

 

Puheenjohtaja Kiviniemi kertasi Keskustan näkemykset Suomen ja suomalaisten mahdollisuuksista, kun hän jatkoi:

 

”Keskustan viesti on toinen. Me uskomme, että Suomi on tuhansien mahdollisuuksien maa. Koko Suomi - ei vain kuusi suurinta kaupunkia - pitää sisällään suuren potentiaalin. Meillä on koko maassa ahkeria eteenpäin katsovia ihmisiä, meillä on raaka-aineita, osaamista, yrittäjyyttä, hieno koulutusjärjestelmä ja rohkeutta tarttua uusiin ideoihin.

Suomen yhteiseksi kokeminen ja usko omiin mahdollisuuksiin kulkevat käsi kädessä. Kun ihminen tuntee seisovansa omilla jaloillaan, hän jaksaa myös tehdä työtä, yrittää ja mikä tärkeintä, huolehtia itsestään ja läheisistään. Politiikalla pitää koota kaikki suomalaiset rakentamaan yhteistä hyvää eikä jakaa heitä menestyjiin ja häviäjiin.”

 

Kiviniemen sytyttäviin sanoihin on helppo yhtyä myös nyt, kun tiedämme hänen jatkoaikeensa!

 

Kokousyleisö keskeytti Mari Kiviniemen puheen suosionosoituksilla useaan kertaan ja kaikesta aisti, että Keskustan kunnallisvaalistartti oli onnistumassa täydellisesti.

 

 

Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen suuntasi kokousväen tunnelmat konkreettisiin tulevaisuuden toimenpiteisiin. Väyrysen aihe oli

 

Presidentinvaaleista kunnallisvaaleihin

 

 

 

Suomen parhaan kunta-asiantuntijan Tapani Töllin puheen otsikko oli

 

Lähipalvelut ja –vaikuttaminen tarvitsevat puolustajia

 

Politiikka- ja toimintapäivien avajaistilaisuus oli täysosuma ja se osoitti, että keskustalaiset ovat lähdössä syksyn kunnallisvaaleihin vankoista asemista.

 

*************

 

Tässä vielä pieni kuvakimara avajaistilaisuudesta ja sitä edeltäneeltä kahvitukselta:

 

 

 

Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti ja kaupunginvaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen vaihtoivat ajatuksia ennen avajaistilaisuuden alkamista.

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti (vasemmalla) Mänttä-Vilppulasta ja Vesaisten valtakunnallinen varapuheenjohtaja Tapio Vaali Ruovedeltä keskustelivat innokkaasti molempia kiinnostavista aiheista.

 

 

Myös Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysellä ja ex-kansanedustaja Janne Seurujärvellä oli toisilleen asiaa kahvihetken aikana.

Kysyin Seurujärveltä hänen aikeistaan asettua puoluesihteerikisaan ehdokkaaksi Rovaniemen puoluekokouksessa ja sain vastauksen, että hän päättää asiasta ehkä huhtikuun aikana.

 

 

Kansanedustaja Anne Kalmari Kivijärveltä on profiloitunut suomalaisen ruuan ja kotimaisen ruuantuotannon puolustajana ja kotimaisesta ruuasta vaihdoimmekin ajatuksia kahvitilaisuudessa. Mielipiteemme ovat suomalaisesta ruuasta ja sen tärkeydestä yhteneväiset.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva, Keskustan Tampereen valtuustoryhmän varavaltuutettu Timo Taivalsalmi, Keskustan Pirkanmaan piirin varapuheenjohtaja Aleksi Vesanto sekä Keskustanuorten Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Matleena Mikkonen olivat tyytyväisiä, että Keskusta valitsi Tampereen ensimmäisten politiikka- ja toimintapäivien järjestämispaikkakunnaksi.

 

 

Keskustan poliittinen sihteeri Helena Pakarinen oli keskeisessä roolissa politiikka- ja toimintapäivien järjestelyissä.

Avajaistilaisuuden kynnyksellä Helenalla oli vielä jännitystä, että sujuvatko kaikki järjestelyt nappiin.

Helena oli tärkein yhteyshenkilö minulle, kun osallistuin politiikka- ja toimintapäivien käytännön kuvioiden suunnitteluun.

 

 

Palaan vielä tuonnempana politiikka- ja toimintapäivien antiin, mutta totean jo nyt, että ne osuivat ajankohtana oikeaan saumaan, sillä hallituksen toimet merkitsevät suorastaan ylitarjontaa suomalaisia kuristavista toimista, joihin Keskustan vastuullisena puolueena on puututtava.

 

-Esko Erkkilä-

Puheenjohtajaa kyyditsemässä vain muutama päivä ennen Kiviniemen ilmoitusta olla asettumatta ehdolle jatkokaudelle

Maanantai 9.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereella järjestetyt Keskustan ensimmäiset politiikka- ja toimintapäivät olivat kolmipäiväinen tapahtuma, sillä Keskustan puoluehallitus kokoontui Tampereella jo perjantaina 23.3.2012.

 

Puoluehallituksen Tampereen kokouksen merkittävin päätös oli, että Keskusta järjestää kesäkuussa valittavasta puheenjohtajastaan neuvoa-antavan jäsenäänestyksen. Päätös puoluehallituksessa syntyi äänestyksen tuloksena ja äänet jakaantuivat 19 – 15 jäsenäänestyksen puolesta.

 

Olen tyytyväinen puoluehallituksen päätökseen ja olen toivonut alusta alkaen, että jäsenäänestystä edeltävä aika käytettäisiin rakentavaan Keskustaa edesauttavaan keskusteluun.

 

Omalta osaltani politiikka- ja toimintapäivät alkoivat lauantaina maaliskuun 24. päivänä ja juhlallisesti alkoivatkin, sillä olin päivien järjestämistä koskevissa valmisteluissa sopinut, että toimin puheenjohtaja Mari Kiviniemen autonkuljettajana politiikka- ja tapahtumapäivien alussa.

 

 

Autonkuljettajan roolini alkoi lauantaina aamulla Tampereen keskustasta, sillä puheenjohtaja Kiviniemi oli sopinut lehdistöhaastattelun Aamulehden kanssa Scandic Tampere City – hotelliin.

Saavuin noutamaan puheenjohtajaa hyvissä ajoin ja sain lähituntumalta seurata lehdistöhaastattelun etenemistä.

Aamulehti julkaisi toimittaja Kirsti Pohjosen laatiman haastattelun seuraavana päivänä.

 

 

Puheenjohtaja Mari Kiviniemi totesi Aamulehden haastattelussa, että Keskustan johtama oppositiopolitiikka on ollut tiukkaa ja siinä on onnistuttu.

Opposition ykköspaikka on otettu ammattitaitoisen tiimin avulla, totesi Kiviniemi ja antoi siten tunnustusta koko keskustaväelle.

 

Nykyhallituksen politiikkaa puheenjohtaja Kiviniemi kuvaili Aamulehden haastattelussa haahuilevaksi ja otteettomaksi sekä totesi sen antavan oppositiolle iskun paikkoja aivan liiankin kanssa.

Hyvin sujuneista presidentinvaaleista Kiviniemi totesi, että niissä saatiin kelpo tulos. Keskustaväen itsetunto koheni ja tästä voidaan lähteä eteenpäin, tiivisti puheenjohtaja Mari Kiviniemi Aamulehden haastattelussaan.

 

 

 

Toimittaja Pohjosen matkassa oli mukana Aamulehden valokuvaaja Raine Lehtoranta, joka ahkerasti kuvasi puheenjohtaja Mari Kiviniemeä.

Kuvat jäivät sillä kerralla Aamulehden arkistoon, sillä haastattelun kuvituksena niitä ei julkaistu. Eräät haastattelutilanteen kuvat Aamulehti julkaisi niiden uutisten yhteydessä, jossa se kertoi Kiviniemen päätöksestä luopua Keskustan puheenjohtajuudesta.

Puheenjohtaja Kiviniemestä oli toki Aamulehden etusivulla sunnuntaina 25.3.2012  kuuden palstan levyinen Raine Lehtorannan ottama valokuva, mutta se oli otettu myöhemmin päivällä järjestetyn yleisötilaisuuden aikana.

 

 

Valokuvaaja Raine Lehtoranta halusi kuvata Mari Kiviniemeä myös ulkotiloissa ja siihen soveltuikin hyvin hetki, jolloin Mari hyväntuulisena oli valmis avaamaan Focukseni oven ja astumaan etupenkille.

 Huomaattehan, että kuinka kauniisti sadepisarat koristavat juuripestyn Ford Focukseni kattoa, ikkunoita sekä taustapeiliä.

Sadepisarat hymyilevät yhtä valloittavasti kuin Mari!

 

Valokuvaamisen jälkeen matkamme Tampereen Yliopistolle ja siellä kohta alkavaa avajaistilaisuutta kohti saattoi alkaa.

Vielä silloinkaan ei ilmeisesti itse Kiviniemellekään ollut selvää, että hän ei asetu ehdokkaaksi jatkokaudelle Rovaniemen puoluekokouksessa ensi kesäkuussa.

On varmaa, että Mari Kiviniemellä on paljon annettavaa Keskustalle ja koko Suomelle, vaikka hän nyt onkin ilmoittanut olevansa pyrkimättä jatkokaudelle Keskustan puheenjohtajaksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Mari Kiviniemi Keskustan puheenjohtajana Lahdesta Rovaniemelle ja vuoden Suomen pääministerinä

Sunnuntai 8.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Aikomukseni on laittaa vaatimaton lusikkani soppaan, kun käsitellään Mari Kiviniemen poliittista uraa Lahden puoluekokouksesta Rovaniemen puoluekokoukseen.

 

Katsaukseni ei voi olla kattava, sillä Rovaniemen puoluekokoukseen on aikaa vielä yli kaksi kuukautta ja politiikassa kaikki on mahdollista.

 

Supistan näkökulmaani henkilökohtaisiin kokemuksiini Mari Kiviniemestä ja sen tuloksena tämä kirjoitus saa ruohonjuuritason näkökulman puoluejohtajaan ja Suomen 71. hallituksen pääministeriin. Hallitusten lukumäärä – 71 – perustuu Valtioneuvoston nettisivuilla kerrottuun eli Kataisen johtama on Suomen 72. hallitus.

 

Poikkean otsikosta kun kerron, että tutustuin Mari Kiviniemen vanhempiin työurani varhaisvaiheessa.

 

Agronomi, sittemmin yliagronomi Kaija Kiviniemi toimi nykyisen ProAgria Etelä-Pohjanmaan karjatalousagronomina, kun työskentelin 1970-luvun lopulla Seinäjoella rehunmyyntitehtävissä. Paikallinen karjatalousagronomi oli tärkeä sidosryhmävaikuttaja, jolle oli paikallaan toimittaa rehuteollisuuden viimeisintä tietoa ja kuunnella herkällä korvalla neuvontajärjestön kuulumisia.

 

Opin tuntemaan Mari Kiviniemen äidin osaavana ja maakunnassa suurta luottamusta nauttivana kotieläintalouden asiantuntijana.

 

Marin isä eli agronomi ja sittemmin maanviljelysneuvoksen arvonimen saanut Antti Kiviniemi toimi pitkään Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton toiminnanjohtajana Seinäjoella.

 

MTK ei 1970-luvun lopulla ollut rehuteollisuuden kenttähenkilöiden vinkkelistä taho, johon olisi täytynyt pitää säännöllistä yhteyttä, joten työelämän luomia suhteita Antti Kiviniemeen en omaa.

 

Maanviljelysneuvos Antti Kiviniemi on kuitenkin tehnyt mittavan uran etelä-pohjalaisessa maataloudessa ja hänellä on vankkaa kokemusta myös valtakunnan tasolla agribisneksen luottamushenkilönä. Totean näin, vaikka maanviljelysneuvos Kiviniemen luottamushenkilönä luotsaama yritys olikin lähes aina oman työnantajani kova kilpailija.

 

Ensimmäisen kerran tapasin Mari Kiviniemen hänen kuntaministeriaikanaan, mutta kun sekin menee ohi otsikon, ei siitä sen enempää.

 

Tutustuin Mari Kiviniemeen lähemmin Lahden puoluekokouksessa, mutta sielläkin pintapuolisesti, sillä olin Lahdessa ainoastaan ensimmäisen päivän ja siksi toiseksi en ollut siellä virallisena puoluekokousedustajana.

Pääministeri Mari Kiviniemeen tutustuin, kun sain haastatella häntä yleisötilaisuudessa Tampereella 20.11.2010.

 

Kyse oli Keskustan Pirkanmaan piirin järjestämästä yleisötilaisuudesta Waynes Coffeessa.

 

Olin valmistautunut ”pääministerin haastatteluhetkeen” kahdenkymmenen etukäteen valmistellun kysymyksen voimin ja niihin voidaan palata joskus myöhemmin. Viimeinen kysymys voidaan kuitenkin kirjata tähän ja se kuului seuraavasti:

 

”Lopuksi vielä ajankohtainen kysymys: Joko Pääministeri on kirjoittanut Joulupukille?”

 

En muista, että mitä pääministeri vastasi, mutta henkilökohtaisella tasolla haastatteluhetki oli hieno kokemus ja siitä kiitokset Pirkanmaan keskustaväelle, joka valitsi minut pääministerin haastattelijaksi.

Seuraavan kerran sain haastatella pääministeri Mari Kiviniemeä Keskustan Tampereen vaalituvassa – Sentterissä – 12.3.2011.

Tässä Kiviniemi on keskellä ja Sentteri-emäntä Titta Mattila vasemmalla sekä Sentteri-isäntä eli allekirjoittanut oikealla.

 

Tilaisuutta varten valmistelemani kysymykset ovat tallella ja ehkä joskus ne voisi julkaista myös näillä sivuilla.

Kiviniemi oli haastattelua edeltävänä iltana televisiossa, kun hän keskusteli Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy´n kanssa. Tästä sain aiheen mainita, että Suomen pääministerillä on urallaan monenlaisia vaiheita; eilen keskusteluja Ranskan presidentti Nikolas Sarkozyn kanssa ja tänään Esko Erkkilän haastateltavana!

Saimme yleisöltä raikuvat suosionosoitukset!

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo ja hänen eduskunta-avustajansa Tero Mäenpää ovat taltioineet YouTubeen muutamia videonpätkiä haastattelutilanteestamme ja ne ovat sieltä yhä edelleen katseltavissa.

 

Parhaiten ne löytyvät googlaamalla ja hakusanayhdistelmäksi käy esimerkiksi:

 

”Youtube Mari Kiviniemi Esko Erkkilä”

 

Arvostan Mari Kiviniemen toimintaa Keskustan puheenjohtajana ja maamme pääministerinä.

 

 

Jos pysytte ”kanavalla”, saatte lähipäivinä lukea näiltä sivuilta lisää mm. Mari Kiviniemestä!

 

-Esko Erkkilä-

Aamulehti 5.4.2012: Kuka Kiviniemeä oikein kampitti?

Lauantai 7.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamulehden toimittaja Päivi Kerola soitti minulle keskiviikkona 4.4.2012 ja kertoi tekevänsä juttua Pirkanmaan keskustalaisten suhtautumisesta puheenjohtaja Mari Kiviniemen ilmoitukseen, että Kiviniemi ei ole Rovaniemen puoluekokouksessa käytettävissä puheenjohtajan jatkopestille.

 

Toimittaja Kerola alustaa juttuaan 5.4.2012 ilmestyneessä Aamulehdessä näin:

 

”Keskusta: Mari Kiviniemi ilmoitti, että hänen päätöksensä luopua puheenjohtajuudesta johtuu galluplukujen lisäksi tuen puutteesta ja puolueen epäyhtenäisyydestä. Kuka häntä Pirkanmaan keskustalaisten mielestä kampitti?”

 

Vastasin tuntemusteni mukaan ja huomasin seuraavana päivänä Aamulehdestä, että minun lisäkseni samaa asiaa oli kysytty myös kansanedustajilta Arto Pirttilahti sekä Mikko Alatalo.

 

Toimittaja Päivi Kerola oli kirjannut 5.4.2012 ilmestyneeseen Aamulehteen ”Jälkilöylyt” –osioon vastaukseni näin:

**********

 

”En ole kampittamista havainnut, tietysti nykyään politiikka on palannut politiikkaan.

Keskustassa on erilaisia mielipiteitä, ja se on hyvä asia, mutta hän on itse päätöksensä tehnyt ja sitä täytyy kunnioittaa.

Pidän tätä välivaiheena, näen, että hänellä on paikka Keskustassa vielä jatkossakin.

Hän on nuori, hän on nainen, hän on kielitaitoinen.”

**********

 

Tunnen Kerolan tekstistä vastaukseni eli juuri noin sanoin.

Asemakseni Suomen Keskustan luottamushenkilöorganisaatiossa oli mainittu "Tampereen kunnallisjärjestön vpj." ja sekin pitää täsmälleen paikkansa.

 

Näin kansanedustajien Pirttilahti ja Alatalo sekä allekirjoittaneen lausunnot oli Aamulehteen ladottu.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Keskusta: Pormestariehdokkaat asetettava ennen kunnallisvaaleja

Perjantai 6.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry piti kevätkokouksensa 2.4.2012.

Laadimme kokouksessa julkilausuman ja toimitimme sen julkisuuteen.

Julkilausuma kuuluu näin:

****************

 

”Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön mielestä puolueiden tulee asettaa pormestariehdokkaansa ennen syksyn kunnallisvaaleja. Pormestarikysymys on oleellinen osa kunnallisvaali- ja poliittista asetelmaa. Äänestäjillä pitää olla mahdollisuus arvioida myös tätä äänestyspäätöstä tehdessään puhumattakaan pormestarin henkilön ja instituution merkityksestä.

Pormestarijärjestelmään kuuluu mielestämme olennaisena osana demokratian vahvistaminen ja avoimuus. Vaikka pormestarin nimi selviääkin vasta vaalien jälkeisissä neuvotteluissa, eivät puolueet voi mennä sillä verukkeella vaaleihin sammutetuin lyhdyin ja olla julkistamatta ehdokkaitaan. Aivan kuten oikeusministeri Anna-Maija Henrikssonkin (rkp) on todennut.

Vuoden 2008 kunnallisvaalit olivat ensimmäiset nykyisen pormestarimallin aikana. Ei voida perustellusti väittää, että edelliset kunnallisvaalit olisivat muodostuneet pormestarivaaleiksi, vaikka joidenkin pormestariehdokkaiden kohdalla äänimäärät nousivatkin.

Tampereen Keskusta ei halua aliarvioida äänestäjien arvostelukykyä, vaan luottaa kaupunkilaisten harkintakykyyn vaaleissa myös siinä tilanteessa, että puolueet pelaisivat avoimin kortein ja asettaisivat pormestariehdokkaansa ohjelmineen kansan arvioitavaksi.

Keskustan mielestä pormestari tulee valita avoimella vaalilla. Näin tulee tehdä jatkossa myös Tampereella.

KESKUSTAN TAMPEREEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY

Vuosikokous”

**************

 

Julkilausumamme sai runsaasti julkisuutta, sillä siinä Keskusta toi selkeästi esille, että vaalitulosta pitää kunnioittaa ja ylin päätösvalta kaupungissa kuuluu tamperelaisille.

Keskustan kanta poikkeaa Kokoomuksen, SDP:n, Vihreitten ja Vasemmistoliiton suunnitelmista, sillä niillä on tarkoitus mennä ns. sammutetuin lyhdyin syksyn kunnallisvaaleihin.

Mainitut neljä puoluetta ovat solmineet julkisen sopimuksen, että ne aloittavat pormestarineuvottelut Tampereen kaupungintalolla vaalipäivän iltana klo 23.00!

Tuntuu kummalliselta, että jotkut puolueet ovat sopineet minuutin tarkkuudella milloin ne pyyhkivät vaalituloksella – no, en viitsi sanoa, että mitä ruumiinosaa.

Äänestäjät saavat arvioida, että miten he arvostavat Tampereen Keskustan linjaa.

 

-Esko Erkkilä-

Risteily Tonavalla kuuluu oleellisena osana vierailuun Budapestissa

Torstai 5.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Joki-, järvi-, saaristo- tai kanavaristeilyt kuuluvat oleellisena osana turistien ohjelmaan ”vesistökaupungeissa”.

 

Sääntö pätee Suomessa sekä ulkomailla.

 

Suomessa olen osallistunut lukuisille risteilyille, mutta ulkomailla risteilykokemukseni ovat harvalukuiset. Ulkomaisista risteilyistäni tulee nopeasti mieleen ainoastaan risteilyt Pietarissa Nevalla ja Amsterdamissa toteutetut kanavaristeilyt.

 

Unkariin suuntautuneella MTK-matkallamme oli heti ensimmäisen illan ohjelmassa jokiristeily Tonavalla.

 

Risteilymme Tonavalla painottui hyvästä unkarilaisesta ruuasta nauttimiseen sekä hienosti valaistujen kohteiden ihailuun Tonavan rannoilla.

 

 

Risteilyaluksemme oli nimeltään Millenium I ja risteilymme alkoi aivan hotellimme läheisyydestä.

Hotellimme kohdalla ollut laituri oli yllättävän heikkokuntoinen ja totesimmekin sen olevan Petroskoissa Äänisen rannalla olevien laiturien tasoinen.

 

 

Risteilymme ohjelma painottui hyvän ruuan nautiskeluun. Tässä kuva laivamme leikkelepöydästä.

 

 

 

Kahvi- ja teekupit odottivat noutopöydän toisessa päässä.

 

 

 

Herkullisen näköiset jälkiruokaleivokset osoittautuivat myös todellisuudessa herkullisiksi!

 

 

 

Oppaamme ”Tyyne” opasti meitä herkkupöydän antimien nautiskeluun.

 

 

 

Tonavan yli Budapestin kohdalla on 9 siltaa. Tässä Margitsaaren eteläpäässä sijaitseva silta iltavalaistuksessaan.

 

 

 

Budapestin sillat ovat kaikki upeita valaistuina.

 

 

 

Budapestin yleisin postikortti taitaa kuvata iltavalaistua Parlamenttitaloa. Se sijaitsee Pestin puolella ja tässä se on minun ikuistamanani.  

Unkarin Parlamenttitalo on rakennettu huokoisesta kalkkikivestä ja se merkitsee, että talo on jatkuvan remontoinnin kohde. Nyt Tonavan puoleinen sivu on saatu kunnostettua ja remonttihommat keskittyvät tällä hetkellä talon kaupungin puoleiselle osalle.

 

 

Elisabetin silta on yksi kauneimmista Budapestin silloista.

 

 

 

Kuninkaanlinna sijaitsee Budan puolella.

 

 

 

Maittavan risteilyillallisen ja hienojen näkymien jälkeen risteily Tonavalla päättyi ”kotilaiturille”.

Hotellin aulassa ravintolamme soittoniekat soittivat daameille hienoja kappaleita nimellisarvoltaan melkoista, mutta suomalaisittain kohtuullisen hintaista setelinippua vastaan.

 

Ensimmäinen päivä Budapestissa oli ehtinyt iltaan ja oli aika mennä omaan hotellihuoneeseen keräämään voimia tuleviin koitoksiin.

 

-Esko Erkkilä-

PS. Aineistoa Unkarista on paljon jäljellä, mutta välillä muutama juttu muistakin asioista.

Unkari panostaa maataloustuotteidensa menekinedistämiseen viennissä ja edistää niiden kulutusta myös kotimassa

Keskiviikko 4.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Saimme Unkarin matkallamme kuulla rautaisannoksen maatalousministeriön perustaman maataloustuotteiden markkinointia edistävän yrityksen toiminnasta.

 

Yrityksen nimi on Agricultural Marketing Centre ja saimme tutustua yritykseen Maatalousosuuskuntien ja maataloustuottajien kansallisen liiton eli MOSZ:n toimistossa järjestetyssä tilaisuudessa.

 

 

Agricultural Marketing Centren nimilyhenne on AMC ja sen edustajana johtaja Zoltan Gaal piti meille erinomaisen esityksen yrityksen toiminnasta. Gaal´n toimenkuva AMC:ssä on "ammatillinen neuvonantaja".

Kaikesta näki, että johtaja Gaal panostaa tehtäväänsä. Hän vakuutti, että vastaa varmasti, jos häneltä kysytään unkarilaisista elintarvikkeista. Sopii koettaa ja lähettää sähköpostia osoitteella zoltan.gaal@amc.hu.

 

AMC on Unkarin maaseudun kehitysministeriön alainen firma ja sen tarkoituksena on antaa markkinointiapua pienille sekä keskisuurille elintarvikealan yrityksille.

 

Johtaja Zoltan Gaal jakoi meille useita esitteitä, joissa esiteltiin monipuolisesti unkarilaisia elintarviketuotteita. Meille jaetut esitteet olivat tekniseltä tasoltaan poikkeuksellisen korkealuokkaisia ja yrityksen vientisuuntautuneisuudesta kertoo, että esitteet olivat englanninkielisiä.

 

Yrityksen ”vientikielet” ovat englannin lisäksi ainakin saksa sekä venäjä. Oletettavasti myös italiankielisiä esitteitä on, sillä Italia on tärkeä vientimaa unkarilaisille elintarvikkeille.

 

Lentomatkustus valitettavasti rajoittaa hyvänkin materiaalin kuljettamista ja sen vuoksi toin Suomeen AMC:n esitteistä ainoastaan ”Flavours of Hungary” –esitteen.

 

Kyse on A4 –kokoisesta korkealaatuiselle paperille painetusta 30 –sivuisesta reseptivihkosesta, jossa kerrotaan aineosien tarkkuudella erilaisten keittojen, sieniruokien, lukuisten liharuokien ja leivosten valmistusreseptit sekä valmistustavat.

 

Jokaisen ruokalajin kohdalla on suositus sen ohella tarjoiltavasta viinimerkistä. Viinin osalta suositusta täydennetään Unkarin kartalla, johon on pisteellä merkitty alue, jolla kyseistä viinimerkkiä tuotetaan.

 

Kaikki esitteessä kerrotut ruoka-annokset on kuvattu valmiina ravintola-annoksina ja on selvää, että jokaisessa kuvassa esiintyy myös suositeltu viinilaatu kauniisti lasiin kaadettuna.

 

AMC:n vientitoiminnan painopisteenä ovat ulkomaiset elintarvikemessut ja niille rakennetut Unkarin osastot. Johtaja Gaal mainitsi mm. Kölnissä järjestettävän Anugan, Pariisin SIAL:n, Agrobalt´n Kaunasissa sekä Berliinin Gryne Wochen.

 

Merkittävä tehtäväkenttä on eri maiden ja suurimpien kaupunkien parhaiden elintarvikeliikkeiden kanssa yhteistyössä toteutettavat Unkari-tapahtumat. Olin sukulaismiehen kanssa viime syksynä ruokailemassa Berliinissä KaDeWe –tavaratalon ravintolassa ennen sulkemisaikaa ja katselimme, kun tavaratalon hienoa elintarvikeosastoa somistettiin siihen kuntoon, että siellä saattoi kohta alkaa unkarilaisviikon kutsuvierastilaisuus. Nyt tiedän, että AMC oli tapahtuman unkarilainen päätoimija!

 

AMC:n tarjoama markkinointiapu on ilmaista unkarilaisille elintarvikeyrityksille.

 

Hieno ja tavoiteltava esimerkki Unkarin maaseudun kehitysministeriön omistaman AMC:n toiminnasta on se, että se pyrkii omassa maassaan lähentämään maaseutua ja kaupunkia.

Yrityksen eräs keskeinen tarkoitus on saada kaupunkilaislapset rakastamaan maaseutua!

 

AMC:n johtaja Zoltan Gaal´a kuunnellessa tuli etsimättä mieleen se jyrkkyys, jota Suomessa noudatetaan valtion maksamaa suomalaisten elintarvikkeiden menekinedistämistoimintaa kohtaan. Meillä varotaan visusti käyttämästä yhteisiä rahoja kotimaisten elintarvikkeitten menekinedistämiseen ainakin kotimaassa ja onnetonta valtiovallan panostaminen on myös elintarvikkeiden vientitoimintaan.

Kannustan poikkeamaan AMC:n nettisivuille. Suora osoite niille on www.amc.hu.

Jos kuitenkaan ei osaa unkaria, kannattaa mennä niille googlettamalla amc.hu ja pyytää Googlea kääntämään unkarinkielinen teksti suomeksi. Sieltä löytyy aivan uusi maailma elintarvikkeiden menekinedistämisestä! Googlen käännökset eivät luonnollisestikaan ole sujuvaa suomea, mutta kyllä niistä selvän saa.

 

Hymy oli herkässä, kun retkikuntamme suomalainen opas Maarit Hollmen (vasemmalla) MTK:n Satakunnan liitosta luovutti paikallisoppaamme ”Tyynen” tulkkaamana pienet muistoesineet MOSZ:n pääsihteerille (oikealla) sekä AMC:n johtaja Zoltan Gaal´lle.

Saimme isänniltämme paljon mietittävää!

 

-Esko Erkkilä-

Unkarissa maatalouden EU-tuet kohoavat tänä vuonna vanhojen EU-maiden tasolle

Tiistai 3.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Unkarin matkallamme ensimmäinen kohde oli Maatalousosuuskuntien ja maataloustuottajien kansallisen liiton eli MOSZ:n toimisto, jossa saimme kuunnella liiton pääsihteerin esityksiä Unkarin maataloudesta.

 

 

Liiton sisäänkäynnin yläpuolella komeili yhdistyksen nimilyhenne…

 

 

 

 

…ja vieraiden vastaanottohuoneen seinällä yhdistyksen logo.

 

 

 

MOSZ:n pääsihteeri on koulutukseltaan maatalousekonomisti ja hänellä oli työuraa edessään kolme vuotta ennen eläkkeelle pääsemistä.

Pääsihteerin 40 –vuotiseen työuraan on mahtunut sosialismia, kommunismia, kolhoosielämää ja nyt markkinataloutta.

 

 

Paikallisoppaana ja tulkkina toimi koko matkan ajan Tünde Fodor eli ”Tyyne”, kuten hän halusi suomalaisten häntä kutsuman. Tünde tulkkasi myös pääsihteerin esitykset ja käänsi suomeksi esitetyt kysymykset unkariksi.

 

Unkarissa on kaksi maataloustuottajain etujärjestöä; MOSZ vastaa suurten osuuskuntien edunvalvonnasta ja sen kilpailija puolestaan perheviljelmien edunvalvonnasta. MOSZ:n pääsihteeri kertoi avoimesti, että perheviljelmien edunvalvontajärjestö on heidän kilpailijansa.

 

Osuuskuntien peltopinta-ala on keskimäärin 500 hehtaaria, mutta pinta-alahaarukka vaihtelee 100 hehtaarin ja 5.000 hehtaarin välillä.

 

Unkarissa tuli v. 1968 mahdolliseksi yksityinen maanomistus. Kehitys vapaampaan suuntaa oli ollut nopeaa, sillä v. 1956 tapahtuneen Unkarin kansannousun jälkeen olot tiukkenivat ja v. 1962 ihmiset pakotettiin liittymään kolhoosiin. Pakottaminen tapahtui mm. siten, että lapset eivät päässeet opiskelemaan, jos ei liittynyt kolhoosiin.

 

Molempien maataloustuottajien edunvalvontajärjestöjen neuvottelukumppani (=vastapuoli) on valtio.

 

Osuuskunnat tuottavat Unkarin nautakarjatuotteista 70 %, sianlihasta 2/3 ja viljasta puolet.

 

Osuuskuntien eduiksi MOSZ:n pääsihteeri mainitsi työpaikan, osuuden vuoden tuloksesta sekä mahdollisuuden neuvotella maanvuokraamisesta.

 

Unkarissa maa on kalliimpaa kuin työ oli pääsihteerin vastaus, kun kysyimme maanhinnasta ja työvoimakustannuksista.

 

Pääsihteeri totesi, että hän ei pidä kysymyksestä, jossa pyydetään vertailemaan osuuskuntien ja yksityisviljelmien tehokkuutta. Vastaus kertoo, että suurtilojen taloudenpidossa on tehostamisen varaa.

 

Villihanhet ovat merkittävä viljanviljelyn ongelma Unkarissa.

 

Pellon myyntiä tapahtuu koko ajan ja peltoa ostavat viljelijät sekä sijoittajat. Maan vuokraaminen ulkomaalaisille on mahdollista vuonna 2014 ja siitä eteenpäin.

 

Unkarissa maata voi omistaa 300 hehtaaria/henkilö eli viisi-henkinen perhe voi omistaa maata 1.500 hehtaaria.

 

 

Eri viljalajien satotasot vaihtelevat Unkarissa paljon.

Vehnän keskisato v. 2005 oli 7.500 kg/ha, mutta v. 2007 ainoastaan 4.000 kg/ha. Satotason vaihteluiden syynä on useimmiten kuivuus. Kuivuus on Unkarissa yleinen ongelma, sillä keskisadanta on vain n. puolet Suomen keskimääräisestä sademäärästä.

Kuvassa MOSZ:n pääsihteeri esittelee Unkarin viljasatoja eri vuosilta.

 

Unkari liittyi Euroopan Unioniin v. 2004 ja MOSZ:n pääsihteeri kertoi, että EU:hun liittyminen paransi unkarilaisen maatalouden mahdollisuuksia.

Tänä vuonna ensimmäisen kerran siirtymäajan jälkeen Unkarissa maatalouden EU-tuet kohoavat samalle tasolle kuin vanhoissa EU-maissa.

 

-Esko Erkkilä-

Auringonnousu Tonavalla

Maanantai 2.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Asuimme Unkarin-matkallamme koko ajan samassa hotellissa Budapestissa.

 

 

Hotelli oli nimeltään ”Danius Grand Hotel Margitsziget”.

 

Jo hotellin nimestä saattaa päätellä, että se sijaitsee saarella; saaren nimi on Margitsaari.

 

Hotelli oli tasoltaan keskiluokkaa, mutta sen suosiosta kertoo, että mm. unkarilaisyntyinen suursijoittaja George Soros asuu siellä synnyinmaassa käydessään.

 

Hotellimme vieressä sijaitsee samaan yritysryppääseen kuuluva toinen hotelli ja mm. meidän hotellimme kylpyläpalvelut sijaitsivat naapurihotellissa – hotellit on yhdistetty toisiinsa maanalaisen tunnelin välityksellä.

 

Tonavan keskellä sijaitseva Margitsaari on vihreä keidas miljoonakaupunki Budapestin keskellä.

 

 

Saarella sijaitsee hotellien lisäksi mm. maauimala ja runsaasti muita vapaa-ajanviettoon soveltuvia alueita sekä palveluja. Kiertoajeluihin käytettävää vaunurivistöä vedettiin käytävillä aamusella vielä ilman turisteja.

 

 

Saarella kasvaa plataanipuita, jotka ovat keski-Euroopan puistoissa suosittuja puita.

 

 

 

Tonava on oivallinen areena myös virkistyskäyttöön.

 

 

 

Margitsaaren rannalla kulkee koko saaren ympäri kävelytie, jolle on rakennettu kolme erilaista pinnoitetta; katukiveys, tartan-pinnoite sekä sorastettu osa.

 

Kävelytie on tavallisten budapestiläisten suosima lenkkipolku ja se onkin kovassa käytössä erityisesti illalla. Saaren kiertävä kävelytie on pituudeltaan viitisen kilometriä, joten jo yksi kierros Margitsaaren ympäri merkitsee kohtuullista lenkkiä!

 

 

Juoksijat kiertävät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Margitsaaren kävelytietä vastapäivään ja juokseminen samaan suuntaan antaakin paremmat mahdollisuudet nauttia juoksemisesta.

 

 

Margitsaaren hotellit sijaitsevat saaren itärannalla ja vaikka saarin onkin kapea, niin ainoastaan idänpuoleisten huoneiden ikkunoista on Tonava-näköala.

Saimme idänpuoleisen huoneen ja sen vuoksi meillä olikin neljänä aamuna mahdollisuus seurata auringonnousua Tonavalla. Tämä kuva on otettu klo 06.57 hotellihuoneemme ikkunasta Tonavan yli aurinkoa kohtia.

 

Hieno kokemus nähdä auringonnousu Tonavalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Säilöttyjä juttuja

Sunnuntai 1.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Terveisiä Unkarista!

 

Olen ollut poissa tietokoneeni ääreltä runsaan viikon ajan ja se on merkinnyt, että näiden sivujen lukijat ovat joutuneet lukemaan ”säilöttyjä juttuja” eli viime päivinä julkaistut jutut ovat olleet kirjoitettuina jo useita päiviä ennen niiden julkaisemista.

 

Poissaoloni tietokoneen näppäimistön ääreltä alkoi jo maaliskuun 24. päivänä, sillä silloin alkoivat Tampereella Suomen Keskustan politiikka- ja toimintapäivät. Kaksipäiväinen tapahtuma oli mielenkiintoinen sekä tulevaisuuteen tähtäävä ja sieltä riittää kerrottavaa runsaasti.

 

Pyrin lähiaikoina käsittelemään politiikka- ja toimintapäivien runsasta antia myös näillä sivuilla.

 

Välittömästi Keskustan politiikka- ja toimintapäivien jälkeen alkoikin Unkarin-matkamme, joten aiheita riittää!

 

Unkarin-matka oli kolmen MTK-liiton jäsenilleen järjestämä opintomatka, jolle osallistui viitisenkymmentä MTK:n jäsentä Pirkanmaalta, Satakunnasta sekä Varsinais-Suomesta. Tutustuimme matkalla laajasti Unkarin maatalouteen, metsätalouteen, kotieläintalouteen, kasvinviljelyyn sekä maatalouden sivuelinkeinoihin. Unkarin vahva kulttuuripohja ja maan keskeinen rooli Euroopan myllerryksissä merkitsee, että pystyimme hieman perehtymään myös Unkarin värikkääseen historiaan – jopa sotahistoriaan – sekä kulttuuriin. Aineistoa matkalta kertyi paljon ja tarkoitukseni on käsitellä lähiaikoina matkan antia myös näillä sivuilla.

 

Paluu Suomeen Unkarista oli säiden osalta ankea, sillä saavuimme kesäisistä olosuhteista suoraan takatalveen.

 

Unkarissa aloiteltiin kylvötöitä ja puistoihin istutetut kukat kukkivat. Samaan aikaan Suomessa hanget kasvavat, joten tasan eivät käy onnenlahjat ainakaan säiden osalta.

 

Unkarilaiset arvostavat Suomea ja suomalaisia – sen oli helppo havaita tiukan ohjelmamme aikana. Olimme kaikkiin kohteisiin tervetulleita ja meille esiteltiin asioita perusteellisesti.

 

Palaamisiin Keskustan politiikka- ja toimintapäivien sekä Unkarin-matkamme kokemusten tiimoilta!

 

-Esko Erkkilä-

Kataisen hallitus loi Suomelle vientituotteen, jonka vientiä ei edes Timo Rädyn johtama AKT pysty estämään

Lauantai 31.3.2012 - Esko Erkkilä-

AKT:n puheenjohtaja Timo Räty vapautettiin tehtävistää, sillä häntä syytetään työpaikkakiusaamisesta. Poliisi tutkii tällä hetkellä, onko Räty syyllistynyt työsuojelurikokseen.


Räty tunnettiin henkilönä, joka tarvittaessa laittoi koko Suomen polvilleen.


AKT on useaan otteeseen pysäyttänyt Suomen tavaraviennin ja myös tuontitavaroiden saapumisen Suomeen. AKT:n toiminta on kasvattanut kaikkien kansalaisten kustannuksia ja ollut siten turmiollista Suomen taloudelle.


Jyrki Kataisen johtama hallitus on keksinyt vientituotteen, jonka vientiä ei edes SDP:n riveihin kuuluva Timo Räty pystynyt estämään.


Tämän tuotteen vientimäärät ovat kasvaneet valtavasti ja tuotteen menekki näyttää edelleen olevan taattu.


Kataisen hallituksen suunnittelema kuntauudistus, kuntien pakkoliitokset sekä Puolustusvoimien alasajo ovat hallituksen mielestä välttämättömiä, jotta pystyisimme jatkossakin takaamaan tälle vientituotteelle riittävän volyymin.

Kodinhoidontuen leikkaamista Katainen ei sentään laittanut lahtipenkkiin tämän menestystuotteen viennin turvaamiseksi.


Tämän vientituotteen asiakkaat ovat tyytyväisiä tuotteen laatuun. Se vastaa laadultaan täysin niitä vaatimuksia, joita asiakas on tuotteelle asettanut. Laadun osalta voimme tavarantoimittajana olla jatkossakin varmoja, että tuotteen laatu täyttää asiakkaan vaatimukset.


Ainoa ongelma asiakkaan kannalta on se, että Suomen toimituskyky ei ole ollut riittävä. Asiakas olisi valmis vastaanottamaan tätä Suomen ainoaksi muodostunutta vientituotetta paljon suurempia määriä, kuin pystymme toimittamaan.


Toimitusvaikeuksiemme vuoksi hallitus joutuukin suunnittelemaan toimenpiteitä, joilla pystyisimme takaamaan entistä suuremmat toimitusvolyymit. Kehysriihessä saimme esimakua ja kevään korvalla kuulemme lisää toimenpiteistä, joita Kataisen hallitus toteuttaa, jotta ainoan vientituotteemme toimitukset pystytään varmistamaan.

"Hihaässänä" Kataisen ja Urpilaisen hallituksella oli se, että ruuan arvonlisäveron korottamisella varmistettiin suosikkituotteemme vienti. Näin Kataisen hallitus varmisti, että maamme vähävaraisetkin ja köyhimmät saavat tuntea pohjatonta iloa Suomen viennin sujumisesta - ainakin maamme suosituimman vientituotteen kohdalla.

Kataisen hallitus on erityisen ilahtunut, että Suomen ainoan vientituotteen toimituksia ei ole pystynyt estämään edes Timo Rädyn (SDP) johtama AKT.

Ainoaksi vientituotteeksemme on muodostumassa euro ja asiakkaanamme on Kreikka.

-Esko Erkkilä-

Satakunnan matkailuyritykset jalkautuivat kentälle

Perjantai 30.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Yksitoista satakuntalaista matkailualan yritystä jalkautui helmikuun puolivälissä kahden päivän kiertueen merkeissä lähimaakuntiinsa Satakuntaliiton johdolla.

 

Kiertueen pysähdyspaikkakunnat olivat Kristiinankaupunki, Vaasa, Seinäjoki, Jyväskylä, Parkano ja Tampere.

 

Kiertueen kohderyhminä olivat yhdistysten retkivastaavat, yritysten henkilökunta- ja vierasretkien järjestäjät, luokkaretkivastaavat ja erilaisten muiden ryhmien liikuttajat.

 

Sain kutsun Tampereen tilaisuuteen MSL-Tampereen merkeissä ja olin siis mukana kiertueen viimeisessä tilaisuudessa. Se järjestettiin Ravintola Bravo Plazassa Finlaysonin alueella.

 

Tunnen toki Satakuntaa, mutta opin tilaisuudessa paljon uuttakin.

 

Satakunnan tarjontaa olivat esittelemässä seuraavat yritykset ja yhteisöt. Nimen perässä on kohde tai teema, jota esittelijät pitivät keskeisenä esittelykohteenaan:

• A. Ahlström Osakeyhtiö – Noormarkun ja Kauttuan ruukit
• Eurajoen kunta – Vuojoen kartano ja Olkiluodon vierailukeskus
• Euran kunta – esihistoriakohteet, Ruukinpuisto ja ”Eura käsillä”
• Kartano-Hostel Anttilan Noutotila – Anttilan tilan myymälä, puutarha ja majoitus
• Maatilamatkailu Koivuniemen Herra – lapsiperheiden seikkailukohde
• Merikarvian kunta – Oura, Merikarvianjoki ja teatteri
• Porin Seudun Matkailu Oy MAISA – valmis- ja ryhmämatkoja Porin seudulle
• Rauman kaupungin matkailuneuvonta – merta ja saaria, historiaa ja nykyaikaa
• Rauman Kaupunginteatteri -kevään ja kesän ohjelmisto sekä teatteriravintolan palvelut
• Satakuntaliitto – Satakunnan esittely ja maakunnasta kertova aineisto
• Sokos Hotel Vaakuna, Pori – monipuolinen keskustahotelli palveluineen
• Yyterin Kylpylähotelli – kylpylä palveluineen ainutlaatuisen kansallismaiseman keskellä

 

 

Haluan nyt kertoa muutamalla rivillä yhdestä toimintaansa esitelleestä yrityksestä ja kahdesta kunnasta.

 

 

Yyterin Kylpylähotellia esitteli Heidi Mäki-Ullakko.

 

Heidi hieman hämmästyi kun kysyin, että ovatko sukujuuresi Lohtajalta, sillä sinne minä Mäki-Ullakko -nimen asettaisin. Osuin taas kerran oikeaan, kun asetin jonkun henkilön sukunimensä perusteella jonnekin päin Suomea! 

 

Olen vieraillut usein Yyterin Kylpylässä erilaisten kurssien ja kokousten merkeissä – olemme joskus käyneet siellä myös perhekuntamme kanssa.

 

Yyterin Kylpylä on nykyisin yksityisomistuksessa, sillä Heidi Mäki-Ullakon vanhemmat ovat siellä yrittäjinä.

 

On todettava, että tilaisuudessa nousi pintaan ajatus muutaman päivän kylpyläloman viettämisestä Yyterissä! Paikka on kerrassaan mahtava ja tuntui siltä, että Mäki-Ullakon yrittäjäperhe on saanut kylpylän hyvään iskuun.

 

 

Eurajoen kunnan kulttuurisihteeri Pirjo Jaakkola oli esittelijänä Eurajoen osastolla.

 

Eurajoki on vireä kunta Rauman ja Porin välissä.

 

Kysyin Jaakkolalta, että onko Eurajoki liittymässä kuntaministeri Virkkusen tahdon mukaisesti Raumaan? Sain ehdottoman vastauksen, että Eurajoki tulee jatkamaan itsenäisenä kunta.

 

Olkiluodon voimaloiden merkitys on Eurajoen hyvän kuntakehityksen keskeinen tekijä. On selvää, että eurajokilaiset eivät halua päästää esim. Raumaa hyville apajilleen, vaan haluavat jatkaa itsenäisenä kuntana. Se heille pitää suoda!

 

Eurajoen toinen merkittävä matkailukohde on Vuojoen kartano.

 

Kartano on kuuluisa todella mainiosta keittiöstään ja siitä on minulla omakohtaisia kokemuksia.

 

Vuojoen kartanon puutarha ja sen tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet olivat minulle uutta tietoa. Katselin kartanon nettisivuilta, että Vuojoen kartano esiintyy 13 – 15.4.2012 Tampereella järjestettävillä ”Puutarha- ja kotimaan matkailumessuilla”. Ainakin silloin on mahdollisuus tutustua Vuojoen kartanon puutarhatarjontaa!

 

 

Merikarvian kunnan osastolla matkailuvastaava Seija Väre esitteli ”Suomen aurinkoisimman kunnan” matkailutarjontaa.

 

Olen vuosien varrella oppinut, että Vaasa on Suomen aurinkoisin kaupunki ja Merikarvia puolestaan Suomen aurinkoisin kunta – tähän on kuulemma ihan tilastolliset perusteet.

 

Merikarviasta minulla on pelkästään positiivisia muistoja.

Olin 1980-luvun lopulla järjestämässä lukemattomia tilaisuuksia Jouko Elevaaran omistaman Merikievarin kanssa.

 

Järjestimme tilaisuudet yleensä perjantai-iltapäivällä siten, että aluksi esitimme ajankohtaista ruokinta-asiaa asiakkaillemme parisen tuntia, sitten söimme hyvän päivällisen ja lopuksi porukka sai laittaa jalalla koreasti Elevaaran Merikievariin hankkimien maamme huippuyhtyeiden ja –solistien tahdissa.

 

Etelä-Suomen maatalouskaupat hoitivat asiakkaiden kuljetukset Merikarvialle. Väkeä oli kerrallaan vähintään satakunta henkilöä, mutta tavallisesti 200…300 innokasta kotieläintuottajaa. Pari kertaa järjestimme Merikievarissa suuret kesäjuhlat ja silloin osanottajia oli 1.500 – 2.000 henkeä.

 

Se oli hienoa aikaa ja sen vuoksi muistoni Merikarviasta ovat positiiviset.

 

Toivottelen Merikarvialle menestystä monien matkailuprojektiensa tiimoilta.

 

 

Satakuntaliiton jalkautuminen lähimaakuntiin on maakuntaliitolta hieno idea. Se kertoo, että maakuntaliitto tekee näkyvää ”jalkatyötä” alueensa parhaaksi!

 

-Esko Erkkilä-

Palataan vielä hetkeksi presidentinvaalien vaalimökeille Tampereen Keskustorille

Torstai 29.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros käytiin tammikuun 22. päivänä ja toinen kierros helmikuun 5. päivänä.

 

Vaaleissa valittu uusi Tasavallan Presidentti on jo asettautunut Mäntyniemeen, mutta nyt voimme muutaman Tampereen Keskustorin vaalimökeillä ottamani valokuvan avulla vielä hetkeksi siirtyä ensimmäistä äänestyskierrosta edeltäviin tapahtumiin.

 

 

Lähinnä Raatihuonetta sijaitsi Vihreiden vaalimökki ja siitä Teatteritalon suuntaan seuraavana oli Perussuomalaisten vaalimökki. Keskustan vaalimökki sijaitsi Perussuomalaisten vaalimökin vieressä.

 

 

Keskustan vaalimökin vieressä oli SDP:n vaalimökki, joka tässä on vielä avaamatta.

Demareiden vieressä sijaitsi Kokoomuksen vaalimökki.

 

 

Vaalimökkirivistön kolme viimeistä mökki olivat Kristillisdemokraattien, RKP:n sekä Vasemmistoliiton vaalimökit.

Vasemmistoliiton talkooväki oli innokkaasti mukana kaikkina päivinä, mutta kristilliset saivat talkoojoukkonsa liikkeelle vasta hieman ennen ensimmäistä äänestyspäivää.

RKP ei avannut vaalimökkiään koko presidentinvaalikampanjan aikana lainkaan.

 

On selvää, että toiminta vaalimökeillä keskittyi lähimpänä Raatihuonetta sijaitseville mökeille, sillä niiden ehdokkaat muodostivat vaalikamppailun seuratuimman joukon.

 

 

Vihreiden Pakka Haavisto kävi vaalimökillään ennen ensimmäistä kierrosta ja silloin hän ei vetänyt kansaa mökilleen montaakaan.

Haavistolla olikin hyvää aikaa käydä kättelemässä kaikkien kilpailijoidensa vaalimökkien talkooväki ja varmaan hän kätteli myös oman joukkonsa.

 

 

 

Keskustan vaalimökki ja sen tienoot olivat suosittu tapaamispaikka myös muiden puolueiden edustajille. Tässä apulaispormestari Timo Hanhilahti keskustelee vaalimökillämme Kokoomuksen Matti Höyssän kanssa.

 

-------

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma kävi antamassa ennakkoäänensä Tampereella ja äänestysmatkallaan hän piti puhetilaisuuksia sekä poikkesi myös vaalimökillä.

 

Pyysin Heinäluomaa koppaamaan kainaloonsa Tampereen ex-apulaispormestarin Tarja Jokisen ja puhemies toteuttikin pyyntöni, jotta sain otettua tämän valokuvan.

Toimitin valokuvan Tarja Jokiselle pikapikaa ja hän kiittelikin hyvästä kuvasta minua heti seuraavana aamuna ja kertoi liittäneensä sen jo illan aikana facebook-sivuilleen – näin toimii yhteistoiminta!

 

------------

 

Sittemmin presidentiksi valittu Sauli Niinistö poikkesi ennen Tampereen vaalitilaisuuttaan Kokoomuksen vaalimökillä ja olin ”naapurin talkoolaisena” kameran kanssa paikalla. Tässä muutama otos tungoksen keskeltä:

 

 

Niinistölle ojennettiin kaikenlaisia pieniä lahjoja.

Onneksi perussuomalaisten Kike Elomaa ei ollut paikalla, sillä hänellä on taipumuksia ojentaa korkeille vieraille hieman sopimattomia lahjoja!

 

 

Myös kirjekuoria silloinen presidenttiehdokas ja myöhemmin presidentiksi valittu Sauli Niinistö sai. Onneksi kirjekuoret eivät kuitenkaan olleet ruskeita.

 

 

 

Tuleva presidentti sai aikaan Kokoomuksen vaalimökillä melkoisen tungoksen.

 

 

 

Vasta tätä juttua kootessani ja tutkailtuani ottamiani valokuvia huomasin, että myös Jenni Haukio oli Niinistön matkassa. Vai olenko väärässä?

 

 

Vaalimökkikokemukset olivat Paavo Väyrysen tukijoukoissa miellyttävät. Suositun ehdokkaamme, mutta ehkä pieneltä osin myös ahkeran vaalimökkityöskentelymme tuloksena Paavo Väyrynen sai Tampereelta yli 11.000 ääntä.

Väyrysen äänisaalis oli kolmanneksi paras ehdokkaista ja hänen äänimääränsä nosti Suomen Keskustan Tampereella kolmanneksi suosituimmaksi puolueeksi!

 

-Esko Erkkilä-

Onko Tampereen kaupunginhallituksen päivittämä johtamis- ja hallintotapaa ja sisäistä valvontaa koskeva ohje vain tyhjää puhetta?

Keskiviikko 28.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Ilahduin, kun luin Tampereen kaupungin tiedotteista, että Tampereen kaupunginhallitus on tammikuun 30. päivä kuluvaa vuotta päivittänyt kaupungin johtamis- ja hallintotapaa ja sisäistä valvontaa koskevan ohjeen.


Tiedotteessa kerrotaan oikeaoppisesti, että riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan on jatkossa katettava kaupungin oman toiminnan lisäksi myös sellainen toiminta, josta kaupunki vastaa lainsäädännön, omistuksen, ohjaus- ja valvontavastuun sekä muiden velvoitteiden tai sopimusten nojalla.


Kauniisti sanottu, mutta pelkään, että korulauseet jäävät korulauseiksi.


Käytäntöön sovellettuina korulauseet merkitsisivät mm. sitä, että tekopohjavesiyhtiö Tavase Oy:n toiminta pitäisi ottaa käytännön järjellä ajattelevien henkilöiden hallintaan. Nyt se sitä ei ole.


Toinen seikka, johon haluan kiinnittää huomiota, on sisäisen tarkastuksen rooli siinä, että havaittujen epäkohtien korjaamiseen puututtaisiin. Ei riitä, että havaitusta epäkohdasta huomautetaan vuosittain, vaan epäkohta on tuotava selkeästi päättäjien eli luottamushenkilöiden tietoon. Sisäinen tarkastus ei saa olla elin, joka saattaa jopa piilotella virkamiesten tekemisiä tai tekemättä jättämisiä. Lasken piilottelemiseksi sen, että sisäinen tarkastus ei ainakaan ennen antanut muistioitaan edes luottamushenkilöistä koostuvan liikelaitoksen johtokunnan tietoon!

On tarkennuksena todettava, että en omaa pienintäkään tietoa piilottelusta tms., mutta ripeyttä ja selkeää toimintaa luottamushenkilöiden on vaadittava jo ohjeita hyväksyessään.


Yritysmaailmassa sisäinen tarkastus on johdon ja esimiesten yhteistyökumppani. Näin pitäisi olla myös kuntien ja kaupunkien hallinnossa. Sisäinen tarkastus ei saa uinua Ruususen unta kammioissaan.

Sisäinen tarkastus pitää mielestäni olla luottamushenkilöjohdon työkalu kaupungin asioiden hoitamisessa. Luottamushenkilöjohtoon kuuluvat ylimpien toimielinten lisäksi lautakunnat sekä johtokunnat.

Yritysten sisäinen tarkastustoiminta on ripeää ja se antaa linjaorganisaatiolle palautteen nopeasti.  Näin ei ehkä välttämättä ole kaupunkiorganisaatiossa, vaan asioita saatetaan vitkutella kuukausikaupalla.


Julkisen vallan ja yritysmaailman päättäjien sekä johdon ja esikuntaelinten keskinäinen henkilökierrätys olisivat välttämättömiä.

Onko tilanne nyt se, että kunnallisessa organisaatiossa leipääntyneillä virkahenkilöillä on vaikeuksia ja ehkä halujenkin puutetta päästä yrityselämässä vastuullisille paikoille? Eivätkö eväät riitä?

Ovatko kuntien ja kaupunkien virkahenkilöt muutamaa virkistävää poikkeusta lukuunottamatta tuomittu loppuiäkseen nykyisille paikoilleen?

Virkahenkilöiden paikoilleen jämähtäminen on vahinko, sillä se saattaa olla este kunnallisen puolen kehittymiselle ja sen virtaviivaistamiselle.

-Esko Erkkilä-

Private label-vuohotus saa jo naurettavia piirteitä

Tiistai 27.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Muistan hyvin, kun Kesko alkoi 1980-luvun puolivälin tienoilla panostaa merkittömiin tuotteisiin.

 

K-kauppiaiden päähän iskostettiin, että merkittömillä tuotteilla avautuu koko kaupparyhmälle onni ja autuus. Kesko oli silloin päivittäistavarakaupan markkinaosuuksissa ehdoton ykkönen ja SOK-osuuskaupat rämpivät kaukana perässä.

 

Keskossa merkittömiin tuotteisiin panostaminen on jatkunut ja samalla sen markkinaosuuden ykköspaikka on haavekuva vain.

 

Toki täytyy todeta, että päivittäistavarakaupan nykyinen markkinaykkönen eli S-ryhmä on myös alkanut panostamaan merkittömiin tuotteisiin, mutta selvästi Keskoa maltillisemmin.

 

Käyn vain harvoin K-ryhmän kaupoissa, sillä merkittömien tuotteiden läpitunkemat hyllyt eivät innosta ostamaan.

 

Jostain syystä poikkesin jokunen aika sitten eräässä Citymarketissa ja huomasin, että nyt Kesko on ”ylentänyt” jopa omenoita merkittömien tuotteiden kastiin!

 

Eikä siinä vielä kaikki, sillä myös porkkanoita näyttää olevan saatavilla merkittömänä tuotteena!

 

Osoittaa huonoa makua kaupparyhmältä, että alkaa markkinoida sellaisenaan myytäviä luonnontuotteita merkittömän teeman alla! Miten omenat ja porkkanat voivat muuttua K-kaupan hedelmä- ja vihannesosastoille joutuessaan merkittömiksi tuotteiksi?

 

Ainakin minä haluan ostaa kunnon omenoita ja porkkanoita ilman merkittömyyden niille antamaa halpuuden ja epäkelvottomuuden leimaa.

Minulla ei ole varaa ostaa Pirkka- tai Rainbow -nimellä myytäviä halpatuotteita!

 

Olen tähän saakka pystynyt olemaan astumatta Suomessa Lidl-myymälään, mutta Keskon ja osin myös S-ryhmän harjoittama private label -toimintapolitiikka on madaltamassa Lidl-liikkeen kynnystä, jotta voin ehkä astua sinne ostoksille.

 

Tiedän toki, että Lidl´n valikoimissa merkittömillä tuotteilla on suuri osuus, mutta heillä saman merkittömän tuotteen ”nimikirous” ei kata koko elintarvikevalikoimaa.

 

Miksi kartan merkittömiä tuotteita?

 

• merkittömät tuotteet ovat pääosin heikompilaatuisia kuin kunnon merkkituotteet, vaikka niihin panostavat kaupparyhmät toista toitottavatkin. Merkittömien tuotteiden kehnosta laadusta saimme juuri käytännön esimerkin, kun S-ryhmä joutui laajoihin takaisinvetoihin merkittömänä myymänsä suklaahippukakun osalta.
  

• merkittömän tuotteen alkuperää on usein vaikea jäljittää, sillä myyjäketju ei useinkaan kerro valmistajan nimeä ja joskus jopa valmistusmaa jää hämärän peittoon

• merkittömän tuotteen valmistaja vaihtuu usein ja sitä ei tavallinen kuluttaja edes huomaa, sillä sama ”merkki” säilyy tuotteella vaikka valmistaja ja usein myös valmistusmaa vaihtuvat

• Kesko käyttää merkittömän tuotteensa ”nimenä” suomalaista nimeä ja se hämää, sillä valmistaja on monesti ulkomaalainen yritys. S-ryhmällä merkittömän päätuotteensa nimi on ulkomaalainen, joten heidän osaltaan nimen tuoma harhautus on pienempi kuin Keskolla

• merkittömät tuotteet merkitsevät niiden hetkellisen valmistaminen saaneille yrityksille toki lisää määrällistä myyntiä, mutta heikkoa katetta. Kun merkittömän tuotteen myynti päättyy markkinointikanavan seuraavan hinnoittelujakson alkaessa, on niiden valmistukseen sotkeutunut yritys todellisissa vaikeuksissa.

• erityisen huolestuttavaa on Keskon toimintapolitiikka, jossa jopa vihannekset ja juurekset on otettu merkittömyyden piiriin. Se merkitsee suomalaisen alkutuottajan kurimuksen kiristymistä. Kaupparyhmä voi aina uhata, että alamme myymään vaikkapa espanjalaisia tai portugalilaisia porkkanoita merkittöminä, jos et alenna hintaasi. Ehkä kreikkalaisilla tuotteilla uhkaaminen ei sentään kuulu markkinointikanavan keinovalikoimaan!

• oma lukunsa on niiden elintarvikeyritysten toiminta, jotka ovat suostuneet valmistamaan merkittömiä tuotteita kaupparyhmille. Tästä on surkeana esimerkkinä HK-ruokatalon Balkan-makkara. Yritys alkoi valmistaa merkitöntä Balkania ja säilytti tuotemerkin omaavan balkanmakkaran valikoimissaan, mutta heikensi sen spesifikaation samaksi kuin merkittömänä toimittamansa. Näin ainakin kuluttajalta tuntui ja tuntuu edelleen, vaikka merkitöntä Balkan-makkaraa meille ei ostetakaan – huomasimme laadunalennuksen silloin, kun kaupan hyllyille ilmestyi heidän merkitön versionsa.

 

Merkitön tuote on kaupalle todellinen rahasampo.

Merkittömien tuotteiden osuuden kasvaminen ei suinkaan ole kuluttajien tahto, vaan kaupparyhmien keino parantaa tulostaan.

 

-Esko Erkkilä-