Suomi-konepistooli - itsenäisyytemme eräs merkittävä takaaja

Keskiviikko 29.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain taannoin osallistua tilaisuuteen, jossa käsiteltiin Suomi-konepistoolia ja sen merkitystä Talvisodan sekä Jatkosodan taisteluissa.

 

Kyse ei ollut aseharrastajien tai reserviläisten järjestämästä tilaisuudesta, vaan keskustelimme laajalla joukolla sotiemme muistoista ja keskityimme Suomi-konepistoolin rooliin viime sodissamme.

 

Suomi-konepistoolin suunnittelija on Aimo Johannes Lahti. Hänellä on pirkanmaalaiset juuret, sillä Lahti syntyi Viialassa 28.4.1896.

 

Lahdella ei ollut kummoistakaan teknillistä koulutusta, mutta se ei estänyt hänen nousemistaan suureksi asekeksijäksi.

 

Aimo J. Lahti ei saanut keksijänuransa alkutaipaleella mitään tukea valtiolta. Vasta, kun amerikkalaiset yrittivät 1930-luvun alkupuolella ostaa hänet suurella rahalla palvelukseensa, heräsivät myös maamme hallituspiirit.

 

Suomen hallitus ja Aimo J. Lahti allekirjoittivat sopimuksen, jolla Lahti sai korvauksen aiemmista ja tulevista asekeksinnöistään sekä turvatun aseman aseiden kehittäjänä Suomen armeijalle.

 

Talvisodan aikana Suomi-konepistooleja oli käytössä vasta 3.200 kappaletta, mutta Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkaessa niitä Suomen Puolustusvoimilla oli jo 53.000 kappaletta.

 

Suomi-konepistoolit valmistettiin Tikkakoskella alkuaan Tikkakosken Rauta- ja Puuteollisuusosakeyhtiön tuotantona. Yrityksen toinen tunnettu tuotemerkki Suomi-konepistoolin ohella on Tikka-ompelukone.

 

Suomi-konepistooli oli tehokas ase sodissamme. Se kuului monen sotilaan aseistukseen. Lukemattomat kahakat ratkaistiin sen avulla suomalaisten voitoksi. Juoksuhautojen vyörytyksessä se oli tehokas ase.

 

Olen 1960-luvulla asevelvollisuuteni suorittaneena luonnollisesti käyttänyt Suomi-konepistoolia. Myöhemmissä kertausharjoituksissa se on tullut entistäkin tutummaksi.

 

Kuvailisin Suomi-konepistoolia aseeksi, jolla on "pehmeä" ampua. Konepistoolin käyttäjä ei osaa ampuessaan arvostaa aseen tehoa - vasta perehtyminen aseen tehoon antaa oikean kuvan sen ominaisuuksista.

 

Meillä oli tilaisuudessa mahdollisuus tutustua deaktivoituun Suomi-konepistooliin. Tuttu ase, jonka purkamisessa ja kokoamisessa on varusmiesaikana ja myöhemmin kertausharjoituksissa vietetty paljon aikaa.

 

Suomi-konepistoolin luoja Aimo J. Lahti teki merkittävän keksijänuran. Osaltaan hänen ansiostaan Suomi säilytti itsenäisyytensä.

 

-Esko Erkkilä

Jouduin olemaan eri mieltä pormestarin kanssa - asukkaat olivat samaa mieltä kanssani!

Tiistai 28.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki järjesti pormestarin asukasillan Peltolammin koululla 21.9.2010.

 

Tilaisuuteen oli erityisesti kutsuttu Peltolammin ja sen lähialueiden asukkaita, mutta paikalle sai tulla asukkaita kaikkialta Tampereelta.

 

Kutsua oli noudattanut kuutisenkymmentä asukasta pääosin Peltolammilta, Multisillasta sekä Palokalliolta.

 

Olin paikalla lähes tilaisuuden loppuun saakka - valitettavasti jouduin poistumaan hieman ennen tilaisuuden päättymistä, sillä oli kiirehdittävä seuraavaan palaveriin.

 

Pormestari Timo P. Nieminen avasi tilaisuuden.

 

Nieminen kosketteli eteläisen Tampereen viimeaikaisia tapahtumia ja näki ne asukkaiden vinkkelistä positiivisina.

 

Ikean rakentuminen moottoritien toiselle puolelle, Ikano-tavaratalon rakentamissuunnitelmat Ikean viereen ja Peltolammin tiivistysrakentaminen ovat pormestarin mielestä asukkaiden kannalta positiivisia asioita.

 

Ne tulevat Timo P. Niemisen mielestä nostamaan asuntojen hintoja Peltolammilla ja lähiseudulla ja siten tuovat kaikkea hyvää asukkaille. Lakalaivan kaavoituksen eriyttämien Lahdesjärven kaavasta takaa hyvän kaavoituksen Peltolammin lähialueelle.

 

Sulkavuoreen suunniteltua jätevedenpuhdistamoa ja Peltolammille suunniteltua jätteenpolttolaitosta Nieminen ei sentään maininnut Peltolammille autuutta tuovina kohteina.

 

Pyysin illan edetessä puheenvuoron ja tilaisuuden puheenjohtajana toiminut pormestarin erityisavustaja Pauli Välimäki sen myös minulle antoi.

 

Annoin tunnustusta pormestari Timo P. Niemisen näkemyksille Tampereen kaupungin kehittämisestä. Sanoin kuitenkin puheenvuoroni alussa, että haluan tuoda esille asukkaiden mielipiteitä pormestarin mainioiksi kertomista hankkeista ja asukasmielipide ei niiden kohdalla ole lainkaan myötäsukainen.   

 

Totesin, että Ikean sullominen ahtaalle paikalla Tampereen rajojen sisäpuolelle oli hölmöä hommaa. Ikean tontin ja sen vaatimien liikenneväylien rakentaminen vaati älyttömät räjäytystyöt ja niiden aiheuttamat suurimmat vahingot ovat edelleen korvaamatta.

 

Kerroin, että Peltolammin vaihtoehto jätteenpolttolaitoksen sijoittamiseksi Peltolammille on varmaan pelkää vaihtoehtojen etsintää hankkeen YVA-tarkastelua varten ja siinä järki voittaa ja jätteenpolttolaitos rakennetaan Tarastenjärven kaatopaikalle.

 

 Totesin, että asukkailla on huoli Sulkavuoreen suunnitellun jätevedenpuhdistamon louheista, joita saattaa syntyä jopa 1.200.000 kuutiometriä. Välivarastoidaanko ne eteläisen Tampereen alueella ja missä? Räjäytetäänkö ne murskeeksi jossain Peltolammin, Multisillan, Palokallion, Härmälän tai Koivistokylän alueella? Mitkä ovat räjäytysten vaikutukset asunnoille ja omakotitaloille? Kysymyksiä Sulkavuoren tiimoilta riittää.

 

Kerroin Peltolammin tiivistysrakentamisesta asukkailla olevan tyystin toinen näkemys kuin pormestarilla. Peltolammilaiset eivät kaipaa alueensa rauhan häirintää ja siten torjuvat alueen tiivistysrakentamisen.

 

Painotin, että virkamiesten pitäisi lopettaa tiivistysrakentamissuunnitelmansa, sillä alue on lentomelualuetta ja siten asuinrakentaminen Peltolammille ei ole lainsäädännöllisestikään mahdollista. Miksi euroja hutlataan turhaan työhön?

 

Lopuksi esitin tiettyä hyvitystä sille, että eteläinen Tampere on joutunut ja joutuu kantamaan raskaan vastuun Tampereen kehittymisestä.

 

Peltolammi ja sen lähialueet ovat viihtyisiä asuinalueita. Alueiden kerrostalot, rivitalot ja omakotitalot sijaitsevat pääosin kaupungin vuokratonteille. Alkuperäiset vuokrasopimukset ovat katkolla lähivuosina ja silloin…

 

…Tampereen kaupungin pitäisi pidättäytyä suurilta vuokrankorotuksilta.

 

Puheenvuoroni oli maltillinen, mutta sen sanoma oli selkeä. Halusin siinä tuoda esille laajan alueen asukasmielipiteen rakentavassa mielessä.

 

Uskon onnistuneeni, sillä mm. pormestari taisi kommentoida sitä tuoreeltaan myötämielisesti.

 

Korostan, että arvostan pormestari Timo P. Niemisen toimintaa Tampereen kehittämisessä ja toivon, että kommenttipuheenvuoroni edistää tamperelaisen asukasmielipiteen huomioimista lopullisia päätöksiä tehtäessä.

 

Läsnäollut yleisö kommentoi puheenvuoroani kättentaputuksin ja olen seuraavina päivinä saanut mukavasti kannustavia puhelinsoittoja ja teksti- sekä sähköpostiviestejä.

 

Toivo elää eteläisellä Tampereella synkistä pilvistä huolimatta!

 

-Esko Erkkilä-

Lumetta vai todellista asukasvaikuttamista?

Maanantai 27.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Olen seurannut Tampereen kunnallispolitiikkaa aktiivisesti kymmenkunta vuotta ja viime vuodet ollut jopa pienenä osallisena siinä.

 

Kehitys on asukasvaikuttamisen kannalta mennyt parempaan suuntaan, mutta koko ajan pitää kysyä, että onko kyse sittenkin lumeesta. Onko asukasmielipiteellä vaikutusta kunnallisiin päätöksiin?

 

Omaan pientä kokemusta Tampereen kunnalliselämästä "pysähtyneisyyden ajalta", ajalta jolloin aseveliakseli hallitsi kaupunkia. Aseveliakselin muodostivat demarit ja kokoomus.

 

Kaupunginjohtaja oli perinteen mukaan demari. Tampereen viimeinen kaupunginjohtaja oli Jarmo Rantanen ja hänen aikanaan ei tunnettu käsitettä asukasvaikuttaminen.

 

Omaan siitä henkilökohtaista kokemusta, sillä Palokallion Omakotiyhdistys pyrki Rantasen puheille niiden kiemuroiden alkutahdeilla, jotka sitten päättyivät onnettomaan Ikea-ratkaisuun. Ei puhettakaan, että kulmahuoneen ovi olisi avautunut asukkaille!

 

Pormestarijärjestelmään siirtyminen on tuonut ainakin tiettyä avoimuutta ja ainakin instrumentteja asukasvaikuttamiseen.

 

Pormestarin asukasillat, kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat ja erityisesti Alvari-toiminta ovat antaneet asukkaille välittömän mahdollisuuden keskustalla päättäjien kanssa sekä saada tietoa kaupungin päätöksenteosta.

 

Pormestarin asukasilta Peltolammin koululla 21.9.2010 oli esimerkki osin hyvästä, mutta osin myös heikosti toteutetusta asukastilaisuudesta.

 

Pormestari Timo P. Nieminen osaa nähdä asiat positiivisena ja se oli hänen vahvuutensa myös tässä asukasillassa. Niemisen tapa sanoa asiansa lyhyesti on suuri plussa.

 

Timo P. Nieminen osasi käsitellä avauspuheenvuorossaan Peltolammin ja sen lähialueiden asioita eli juuri niitä asioita, jotka kiinnostivat illan yleisöä.

 

Illan toinen onnistuja oli liikenneinsinööri Jukka Kyrölä. Hänen täsmälliset ilmaisunsa olivat poikkeus illan jaarittelija-esiintyjien jorinoista ja siten kiinnostavia, vaikka läheskään kaikkiin Kyrölän esittämiin mielipiteisiin ei voinut yhtyä.

 

Apulaispormestari Perttu Pesä oli illan epäonnistujia ja nimenomaan esitysteknisesti. Tämä on hämmästyttävää, sillä näyttelijän ja esiintyvän taiteilijan taustalla olevalta henkilöltä odottaisi toista.

 

Perttu jaaritteli esittämiään asioita tavattoman pitkään ja kuulijoita alkoi nukuttamaan. Pääosassa Pertun esitystä oli se, että hänellä oli kiire poikien Suomi-Ranska -maaotteluun, jota samaan aikaan pelattiin Tampereella.

 

Osansa Pertun epäonnistumisesta saa kantaa tilaisuuden puheenjohtajana toiminut pormestarin "oikea käsi" Pauli Välimäki. Välimäen olisi pitänyt puuttua pöydän takana olleiden esiintyjien jaaritteluun ja ohjata heitä asiaan.

 

Melkein puuta heinää puhui myös apulaispormestari Kristiina Järvelää tuurannut suunnittelupäällikkö Aila Salmelin. Salmelin ei tuntenut aluetta lainkaan ja sen vuoksi hän jaaritteli latteuksia kaupungin toimista apulaispormestari Järvelän vastuualueella. Salmelinin esiintyminen ei antanut vakuuttavaa kuvaa virkamiesten kyvyistä.

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen esiintyi tapansa mukaan pirteästi ja iloisen oloisesti. Peltolammin alue on maantieteellisesti hänellekin outo ja sen vuoksi Ikonen keskittyi Tampereen kaupungin linjauksiin ja kosketteli korkeintaan eteläisen Tampereen asioita pintapuolisesti.

 

Peltolammin asukastilaisuudesta jäi mieleen kaksijakoinen tunnelma. Esiintyneistä virkamiehistä toinen - Jukka Kyrölä - tunsi alueen asiat, mutta toiselle - Aila Salmelin - ne olivat hepreaa.

 

Pormestari Timo P. Nieminen tuntee Tampereen kaupungin eri alueet kuin omat taskunsa. Se on suuri vahvuus, kun hän on asukkaiden tentittävänä.

 

Apulaispormestarit Pesä ja Ikonen eivät ilmeisesti paljon liiku kaupungin virastotalolta, sillä perin ohut tuntuma heillä tuntui olleen alueen asioihin. He pyrkivät peittämään tietämättömyytensä latelemalla vastuualueeltaan Tampereen kaupungin kokonaisnäkymiä. Ne eivät asukkaita kovin paljon kiinnostaneet.

 

Puheenjohtajana toiminut Pauli Välimäki onnistui hyvin. Hänen olisi kuitenkin pitänyt patistaa esiintyjiä lyhyempiin puheenvuoroihin, jotta asukkaiden kiinnostus olisi säilynyt.

 

Kokonaisuutena pormestarin asukasilta oli kohtuullisen onnistunut tapahtuma. Kehitettävää on edelleen, mutta oikealla tiellä ollaan.

 

-Esko Erkkilä-

Toilan Kultaranta - sodan tuhoama Viron presidentin kesäasunto

Tiistai 21.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Viime kesän itä-Viron matkalla saimme vierailla Viron presidentin kesäasunnolla Toilan Kultarannassa.

Toila sijaitsee n. 170 kilometriä itään Tallinnasta ja sieltä on matkaa Venäjän rajalle Narvaan 45 kilometriä. Kultarannan hieno päärakennus oli rakennettu Suomenlahden rannalle.

 

Viron Kesäranta tuhoutui toisessa maailmansodassa ja nyt siitä on jäljellä ainoastaan rauniot ja häivähdys hienosta palatsia ympäröineestä puistosta.

 

Neuvostoliiton puna-armeija poltti Kesärannan rakennukset perääntyessään Saksan valloitusta ja saksalaiset puolestaan räjäyttivät loput Kultarannasta, kun aloittivat perääntymisen Virosta kohti Berliiniä.

 

Molemmat - neuvosto-Venäjä ja natsi-Saksa - ovat tässäkin mielessä yhtä syyllisiä aiheuttamaansa suureen tuhoon.

 

Viron Kesäranta toimi presidentti Konstain Päts´n aikana Viron presidentin kesäasuntona. Se vastasi jopa nimeltään Suomen presidentin Naantalissa sijaitsevaa kesäasuntoa!

 

Kultarannan linna rakennettiin 1900-luvun vaihteessa pietarilaisen kauppiaan Jelissevin kesälinnan ympärille. Presidentti Päts´n kesäasunnoksi Kultaranta päätyi, kun virolaiset liikemiehet hankkivat linnan v. 1934 haltuunsa ja lahjoittivat sen Viron valtiolle.

 

Kultarannan puistosta löysimme muistolaatan, jossa kerrottiin Suomen presidentti P. E. Svinhufvud´n vierailleen Kultarannassa 1.8.1936 eli tasan 74 vuotta ennen vierailuamme!

 

Kultarannan rakennuksista on ainoastaan perustusten paikat nähtävissä, sillä niin perusteellista tuhotyötä puna-armeija ja natsit tehneet. Oletettavasti rakennusten piirustukset ovat tallella ja voi vain toivoa, että joskus Kultarantaan rakennetaan uudelleen hävitetyt rakennukset.

 

Kultarannan puisto on tänä päivänä Viron kasvilajirikkain puisto, sillä siellä on nähtävissä yli 300 kasvilajia.

 

Kultarannan sisäänpääsyä vartioi kujan molemmin puolin kaksi graniittista veistettyä karhunpentua korkeiden pylväiden nenässä - karhujen sylissä on tangot, joiden päässä on alkuaan ollut valopiste. Nyt valopisteet ovat sammuksissa, mutta toivottavasti ne lähitulevaisuudessa jälleen loistavat, sillä Kultaranta on paikka, jonka soisi nousevan entiseen kukoistukseensa.

 

Toivon, että moni suomalainen pääsisi vierailemaan Viron Kultarannassa, sillä paikka on merkittävä virolaisille ja se kertoo merkittäviä tarinoita myös Suomen historiaan liittyen.

 

-Esko Erkkilä-

Käsityötaitajia ja maalaismakuja Köyrimarkkinoilla Loimaalla

Maanantai 13.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen maatalousmuseo Sarka ja Loimaan kaupunki juhlistivat sadonkorjuuaikaa Köyrimarkkinoilla lauantaina 4.9.2010.

 

Nimensä tapahtuma saa entisajan sadonkorjuujuhlasta. Köyri eli kekri oli entisaikojen suomalaisille vuodenvaihde sekä satokauden viimeinen päivä, jota oli syytä juhlia kunnolla.

 

Tapahtuma järjestettiin nyt toisen kerran ja tapahtumapaikkana oli Suomen maatalousmuseo Saran piha-alue.

 

Olin perjantaina ja lauantaina työmatkalla Turussa. Paluumatkalla Tampereelle poikkesin markkinoilla.

 

Markkinatapahtumaa suosi mukava syyssää ja väkeä oli paikalla paljon.

 

Markkinamyyjiä oli paikalla viitisenkymmentä. Jälleen kerran sai havaita, että käsityöntaitajia Suomen maaseudulla on paljon. Materiaalina taitajilla oli ollut lasi, puu, tekstiilit ja langat, savi, oljet yms.

 

Työnäytöksissä mm. jauhettiin viljoja jauhoiksi ja suurimoiksi - myös hunajaa oli tarjolla.

 

Haluan tuoda esille kaksi eri materiaaleja hyödyntävää myyjää:

 

Keramiikkataiteilija Minna Linden - Matami - oli markkinoilla mukana keramiikkatöillään. Matamilta hankittiin mukanaolleille pikkuneideille kaulariipukset molemmille.

 

Markkinatapahtuman helmi oli Taina Ekilän myyntipöytä.

 

Taina Ekilä on olkipukkien tekijä Sastamalan Keikyästä.

 

Ekilän olkipukit on valmistettu itsekasvatetusta viljasta. Olkiin on jätetty tähkät ja se tuo Ekilän olkipukkeihin sitä erilaisuutta, joka erottaa ne tavanomaisista olkipukeista.

 

Taina Ekilän laatima pienoinen esite ja hänen nettisivunsa huokuvat positiivista tunnelmaa käsillä tekemisestä ja siitä, että olkipukkien tekijällä on juuret syvällä maassa.

 

Suomen maatalousmuseo Sarka juhlisti Köyrimarkkinoita lupaamalla sisäänpääsyn museoon tosi edullisella kahden euron hinnalla. Käytimme edun hyväksemme ja tutustuimme interaktiivisuudestaan kiiteltyyn museoon.

 

Museon vaihtuvana näyttelynä oli TIPITII - Suomen broilerituotanto 50 vuotta - näyttely. Tipitii-näyttelyssä tarkastellaan maaseudun tärkeän elinkeinon, broilerintuotannon, historiaa.

 

Suomen maatalousmuseo Sarka ja Loimaan kaupunki ovat tehneet tärkeää työtä, kun ovat soveltaneet vanhaa kekri-perinnettä luomalla Köyrimarkkinat.

 

Uskon, että väenpaljous merkitsee Köyrimarkkinoiden jatkumista ensi syksynäkin.

 

-Esko Erkkilä-

Läheltä Sinua -tapahtuma Viljakkalan Seurantalolla

Tiistai 31.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurantaloyhdistys järjesti "Läheltä Sinua"-tempauksen Viljakklan Seurantalolla sunnuntaina 22.8.2010.

 

Kävin neljän hengen "partion" johtajana tilaisuudessa. Partion nuorimmat jäsenet olivat 3-vuotias Iiris ja 5-vuotias Aurora.

 

Kyseessä oli markkinatapahtuma ja nimensä mukaisesti myytävät tuotteet olivat läheltä.

 

Seurantalon iso sali oli täynnä markkinapöytiä ja tarjolla oli monenlaista tavaraa, palveluja sekä tietoa.

 

Seurantalon pihassa grillikatoksessa oli vartaassa kokonainen possu ja runsaan tunnin kuluttua se oli tehnyt kauppansa niin, että samalla tahdilla possu varmaan siirtyi makupaloina markkinaväen herkuksi jo hyvissä ajoin ennen tilaisuuden päättymistä.

 

Mielenkiintoinen uutuus olivat Suojärven Suklaatilan suklaat.

 

Suojärven Suklaatila on monitoimitaitaja Tomi Järvenpään ja hänen vaimonsa aloitteleva yritys Ylöjärvellä,  hyvin lähellä Ylöjärven, Hämeenkyrön ja entisen Viljakkalan pitäjän rajaa. Suojärven Suklaatilalle on mökiltämme matkaa linnuntietä vajaa pari kilometriä, joten voidaan todella puhua lähellä toimivasta yrityksestä.

 

Yrityksen aloitustaival on alkanut suotuisten tähtien alla, sillä ostamamme neljä suklaapussia hävisivät ns. "parempiin suihin" kovinkin etuajassa - etuajassa sen vuoksi, että tavallinen ruoka ei Iirikselle ja Auroralle tahtonut matkan jälkeen maistua lainkaan.

 

Parhainta menestystä aloittelevalle suklaayritykselle - näitä me tarvitsemme, jotta maaseutu säilyy elävänä.

 

Yrityksen tuotteet ovat kunnossa, siitä saimme omakohtaiset kokemukset. Myös tuotevalikoima tuntuu kattavalta. Toivottavasti yrittäjäpariskunta saa jakelutieasiat kuntoon, sillä kattavat ja oikein mitoitetut jakelutiet ovat yrityksen menestymisen kannalta lähes yhtä tärkeät kuin tuotteiden laatu.

 

Tapahtuman aikana oli mukava todeta, että Viljakkalan Seurantalon kunnostusprojekti on edennyt. Talon varustukseen kuuluu nyt kunnollinen terveysviranomaisten hyväksymä keittiö ja se lisää talon mahdollisuuksia paljon.

 

Kiitän Viljakkalan Seurantaloyhdistyksen puuhahenkilöitä siitä panoksesta, jota he ovat talon kunnostamiseksi antaneet. Ehkä joskus myöhemmin myös näillä palstoilla Viljakkalan Seurantaloa ja Viljakkalan Seurantaloyhdistystä käsitellään tarkemmin.

 

-Esko Erkkilä-

Maassa maan tavalla - kylpylöiden saunassakin

Tiistai 17.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Venäläiset muodostavat kasvavan osuuden Suomen ja Viron kylpylöiden asiakaskunnasta.

 

Tilanne on kaikkien kannalta positiivinen, mutta siihen liittyy myös tietty "pimeä osuus" - venäläisten käyttäytyminen suomalaisessa saunassa.

 

Jouduin näkemään venäläisten epäasiallista käyttäytymistä viimeksi Turussa Holiday Club Caribian saunassa.

 

Puolen tusinaa venäläismiestä oli saunan lauteilla jopa nilkkoihin saakka yltävissä verryttelyhousuissa. Voi vain arvailla, että millaiset määrät suoranaista paskaa venäläismiesten epähygieninen käyttäytyminen toi Caribian kylpyvesiin!

 

Caribiassa kerrotaan kolmella kielellä - suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi - , että löylyhuoneeseen saa mennä ainoastaan ilman uimahousuja ja suihkun kautta. Näin pystyttäisiin kylpylän hygieninen taso pitämään kunnossa.

 

Puolen tusinan suuruinen venäläislauma ei ohjeista piitannut - oletettavasti yksikään seurueen jäsenistä ei ymmärtänyt suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä ohjeita.

 

Suomalaisten ja virolaisten kylpylöiden hygieninen taso on korkea ja sitä venäläiset matkaajat eivät saa nakertaa!  

 

Esitän, että venäläisten suosimissa suomalaiskylpylöissä ongelmaan kiinnitetään huomiota.

 

Helpoiten se kävisi venäjänkielistä ohjeistusta ja yleistä valvontaa lisäämällä.

 

Kylpylöiden valvojien on puututtava asioiden kulkuun, jos venäläismiehet eivät osaa peseytyä ennen kylpylään menemistään.

 

Venäläiset kylpylävieraat ovat usein suomalaisyritysten vieraita ja peräänkuulutankin, että isännät antaisivat venäläisvierailleen ohjeet kylpyläkäyttäytymiselle. Ei ole kenenkään etu, jos venäläisvieraat eivät osaa käyttäytyä Suomessa.

 

-Esko Erkkilä-

Toivo Loukola - Kortesjärveltä olympiavoittajaksi ja maailmanennätyksen haltijaksi

Keskiviikko 4.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Jääkärimuseon yhteydessä Kortesjärvellä on erillisosasto, jossa esitellään Kortesjärvellä syntyneen ja Amsterdamin olympiakisoissa kultamitalin voittaneen Toivo Loukolan vaiheita.

 

Vierailin museossa heinäkuussa 2010 ja tutustuin Toivo Loukolan saavutuksiin.

 

Toivo Aarne Loukola syntyi eteläpohjalaispitäjä Kortesjärvellä lokakuun 2. päivänä 1902 ja hän kuoli 10.1.1984 Helsingissä.

 

Loukola aloitti urheilu-uransa korkeushyppääjänä, mutta siirtyi estejuoksijaksi muutettuaan Helsinkiin. Aktiiviaikanaan Loukola edusti Helsingin Poliisi-Voimailijoita. Siviilissä Loukola toimi Helsingin poliisilaitoksen passiosastolla.

 

Toivo Loukola voitti kultamitalin 1928 Amsterdamin olympiakisoissa 3000 estejuoksun ajalla 9.21,8 - aika oli uusi maailmanennätys.

 

Toiseksi juoksussa sijoittui Paavo Nurmi ja Suomen kolmoisvoiton varmisti Ove Andersen.

 

Toivo Loukolan omaiset haluavat kunnioittaa Loukolan muistoa ja hänelle on rakennettu oma osastonsa Suomen Jääkärimuseon yhteyteen.

 

Osastolla on esillä Loukolan voitoistaan saamia kunniakirjoja, mitaleita sekä lukuisia muita esineitä, jotka liittyvät Loukolan urheilu-uraan.

 

Suosittelen poikkeamista Suomen Jääkärimuseon yhteydessä olevaan Toivo Loukolan saavutuksista kertovaan erillisnäyttelyyn.

 

-Esko Erkkilä-

Luuserit paljastava nettisivusto

Maanantai 12.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Ravintolaruuan arvonlisävero aleni heinäkuun alussa 13 prosenttiin.

 

Osa ravintoloista, baareista ja pikaruokaloista ei kuitenkaan ole alentanut annoshintojaan.

 

Arvonlisäveron aleneminen merkitsi 7,4 %:n alennusta asiakkailta perittäviin hintoihin. Jos alennusta ei ole viety asiakashintoihin, niin ravintoloitsijan kate parani 7,4 %. Se ei ollut lainsäätäjän tarkoitus ja sen vuoksi veronalennuksen omiin taskuihinsa pistäneitä yrittäjiä voidaan perustellusti kutsua luusereiksi.

 

Internetissä on sivusto - www.alv13.fi - joka paljastaa yrittäjät, jotka eivät ole vieneet veronalennusta asiakashintoihin. Listalla kerrotaan, jos tieto luuserilistalle joutumisesta on vahvistamaton.

 

En hyväksy taannoisen DDR:n toverivakoilua, mutta arvonlisäveroalennuksen laittaminen omaan taskuun on niin törkeää menettelyä, että hyväksyn tämän paljastussivuston toiminnan.

 

Sivustolla voi tutustua tilanteeseen paikkakuntakohtaisesti. Se on hyvä, sillä näin kuluttaja voi tehdä oikeita valintoja. Selailin muutaman tutun paikkakunnan "luuserilistaa" ja hämmästyin.

 

Mainittakoon, että sivustolla kerrotaan myös niiden yritysten nimet ja osoitteet, jotka ovat veronalennustilanteessa menetelleet eettisesti oikein.

 

-Esko Erkkilä-

Kesäkuun neljäs päivä 1942

Torstai 8.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Hankin Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päiviltä minulle ennen tuntemattoman kirjan "Kesäkuun neljäs päivä 1942".

 

Kyseessä on kenraaliluutnantti W. E. Tuompon, everstiluutnantti Heikki Parkkosen, majuri Heikki Reenpään sekä kapteeni Kalle Lehmuksen v. 1942 toimittama teos Suomen Marsalkka C. G. Mannerheimin 75-vuotispäivän juhlallisuuksista.

 

Teos on 158-sivuinen ja maksoin siitä 17,00 euroa.

 

Olen tyytyväinen hankintaani, sillä se avaa tarkoilla kuvauksillaan täsmällisen kuvan Suomen Marsalkan 75-vuotispäivän juhlallisuuksista. Teos on painettu sodan hetkinä v. 1942 ja tarkoista kuvauksista huolimatta mistään ei selviä tarkkaa juhlallisuuksien pitopaikkaa.

 

Teoksen alussa todetaan näin: "Suomen Marsalkka vietti syntymäpäiväänsä matkoilla. Edellisenä iltana hän oli seurueineen lähtenyt erikoisjunalla päämajastaan tarkastusmatkalle ja keskeyttänyt sen aamun sarastaessa juhlapaikaksi valitulla luonnonihanalla seudulla jossakin rintamalinjojen takana."

 

Nyt tiedämme, että juhlallisuudet toteutettiin Immolan asemalla.

 

Myös Suomen Marsalkan koti Helsingin Kaivopuistossa oli toinen juhlallisuuksien pitopaikka, sillä siellä Suomen Marsalkan henkilökohtaisena edustajana kenraalimajuri Heikki Kekoni vastaanotti lukuisten lähetystöjen sekä yksityishenkilöiden kunnioittavat tervehdykset Suomen sankarillisten puolustusvoimien ylipäällikölle.

 

Immolassa Marsalkan ensimmäinen onnitteluryhmä oli Päämaja, joka yleisesikunnan päällikön, jalkaväenkenraali Heinrichs´n johdolla esitti onnittelunsa.

 

Aamupäivällä onnittelunsa esittivät hallitus, eduskunta ja työväen edustajat sekä Saksan Helsingin-lähettiläs von Blycher.

 

"Päivän juhlallisuuksien loisteliaimmaksi kohdaksi muodostui Saksan valtakunnan Johtajan ja puolustusvoimain ylipäällikön, valtakunnankansleri Hitlerin vierailu Suomen Marsalkan luona" - näin todetaan teoksessa.

 

Teoksessa on kaikkiaan 62 valokuvaa Hitlerin osallistumisesta Marsalkan juhliin. Hitler ei toki esiinny kaikissa kuvissa, mutta kuvista huokuu autenttinen tunnelma, joka Immolan asemalla silloin vallitsi.

 

Olen enemmän kuin tyytyväinen hankintaani. Kirja ei ainakaan nyt ole kaupan!

 

-Esko Erkkilä-

Kansi ja Keskusareena hyväksyttiin pitkien puheiden saattelemana

Torstai 20.5.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi keskiviikkoiltana 19.05.2010 runsaat kolme tuntia kestäneen keskustelun jälkeen Kansi ja Keskusareena-projektin aloittamisen.

 

Keskustelu oli lähes yksimielinen, sillä ainoastaan äärivasemmisto esitti aluksi lopullisen päätöksen siirtämistä. Keskustelua kuitenkin jatkettiin ja lopulta lopputulos oli se, että kaupunginhallituksen ehdotus Kansi ja Keskusareena-hankkeeseen ryhtymisestä hyväksyttiin äänin 63 - 4.  

 

Oli hupaisaa, että pormestarin alustuspuheenvuorossa oli...

Lue lisää »

Halonen haraa vastaan perustuslakiuudistuksessa

Tiistai 18.5.2010 - -Esko Erkkilä-

Tasavallan presidentti Tarja Halonen vastustaa tiukasti hallituksen esitystä perustuslain muuttamiseksi.

 

Halonen jätti hallituksen esitykseen lausuman, jossa hän lausuu eriävän mielipiteensä perustuslakiuudistukseen.

 

Tässä asiassa on helppo olla eri mieltä Halosen kanssa ja kannattaa perustuslakivaliokunnan kantaa sekä hallituksen esitystä.

 

Yhteiskunnallinen kehitys on Suomessa kulkenut presidentti Urho Kekkosen ajan jälkeen kansanvaltaisempaan suuntaan. On perin inhimillistä, että istuvat vallanpitäjät kokevat itsensä korvaamattomiksi ja siten taistelevat valtansa pienenemistä vastaan. Näin on nähtävä tämäkin episodi.

 

Halosta närästää eniten ehkä se, että hän menetti istuvana presidenttinä lautasenpaikan EU-pöydissä. Perustuslakivaliokunnan mukaan Suomea edustaa EU-huippukokouksissa aina pääministeri myös ennen perustuslain muuttamista ja presidentti saisi osallistua kokouksiin ainoastaan poikkeustapauksissa, jos valtioneuvosto niin päättää.

 

Suomeen on nyt valittu presidentti suoralla kansanäänestyksellä kolmasti.

 

Suora kansanvaali ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että useiden eri henkilöiden muodostamat kokonaisuudet - hallitus ja Eduskunta - on luotettavampi päätöksentekoelin kuin yksi henkilö. Useiden henkilöiden muodostama mielipide hioutuu eri näkemysten yhteensovittamisessa kypsemmäksi kuin yhden henkilön ajatukset.

 

-Esko Erkkilä-

Mieliinpainuva ja juhlallinen Kansallisen Veteraanipäivän pääjuhla Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 27.4.2010

Keskiviikko 28.4.2010 - -Esko Erkkilä-

Lausun suurkiitokset Tampereen kaupungille Kansallisen Veteraanipäivän pääjuhlan järjestämisestä!

 

Tilaisuus järjestettiin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa tiistaina 27.4.2010. Osanottajia tilaisuudessa oli n. 3.000 veteraania ja heidän omaistaan sekä tuhatkunta opiskelijaa - tilaisuus televisioitiin suorana lähetyksenä.

 

Tasavallan Presidentti kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan.

 

Näyttelijä Esko Roine toimi tilaisuuden juontajana. Roine totesi avauksessaan veteraanien sekä lottien mahdollistaneen toiminnallaan sen, että voimme nyt juhlia vapaassa Suomessa.

 

Myös Tampereen pormestari Timo P. Nieminen mainitsi...

Lue lisää »

Pirkkalan uusi pormestari - taitaapa olla yhteistyöjohtaja?

Maanantai 26.4.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain tutustua Pirkkalan uuteen pormestariin Helena Rissaseen (sdp).

 

Rissanen seurasi Pirkkalan pormestarina Antero Saksalaa (kok.), jonka Pirkkalan valtuusto vast´ikään erotti tehtävästään luottamuspulan vuoksi.

 

Tutustumiseni Rissaseen tapahtui Suomen Keskustan puoluesihteerin Jarmo Korhosen Pirkkalaan valtuustosaliin 25.4.2010 järjestetyn puhetilaisuuden yhteydessä.

 

Rissanen osallistui ennen tilaisuutta järjestettyyn kahvitilaisuuteen, toi tilaisuuden aluksi Pirkkalan kunnan terveiset keskusta-väelle ja oli...

Lue lisää »

Postia Pirkanmaan Liitolta

Sunnuntai 18.4.2010 - -Esko Erkkilä-

Tein taannoin muistutuksen Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan ja esitin sotilaslentoliikenteen siirtämistä pois Tampere-Pirkkala -lentoasemalta. Esitykseni perusteluna oli Pirkkalaan suunnitellun toisen kiitotien ja sen sotilaslentoliikenteen Tampereen kaupunkiseudulle aiheuttama lentomelu.

 

Sain Pirkanmaan Liitolta ma. maakuntakaavoitusjohtaja Pekka Harstilan 14.04.2010 allekirjoittaman monisteen, jonka allekirjoittamattomassa liitteessä todetaan...

Lue lisää »

Mieluisa lahja

Torstai 25.3.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain serkkuni mieheltä mieluisan lahjan - pikkuriikkisen luusta tehdyn puukon sekä samasta materiaalista tehdyn puukontupen.

 

Lahjakokonaisuuden tekee arvokkaaksi tuppeen kirjoitettu teksti: Mantsisaari 1940

 

Puukontuppeen on kirjailtu Suomen lippu hulmuamaan lipputangossa.  Esineen tekijä on ilmeisesti tuntenut Mantsinsaaren muinaishistorian, sillä puukoon on kirjailtu härän tai hirvenpää. Mantsinsaari on ollut kuuluisa härkäuhristaan ja sen vuoksi saarta kutsutaan edelleenkin Härkäuhrin saareksi.

 

Puukko ja sen tuppi on kuulunut...

Lue lisää »

Pormestarin asukasilta Nekalan koululla 9.3.2010

Tiistai 16.3.2010 - -Esko Erkkilä-

Pormestari Timo P. Nieminen tapaa kuntalaisia asukasilloissa.

 

Asukasiltoihin ovat kaikki alueen asukkaat tervetulleita esittämään kysymyksiä ja keskustelemaan oman asuinalueensa ajankohtaisista asioista.

 

Tampereen eteläisen alueen asukasilta järjestettiin Nekalan koululla tiistaina 9.3.2010 klo 18.00 alkaen.  Mukana olivat myös apulaispormestarit Timo Hanhilahti, Kristiina Järvelä sekä Anna-Kaisa Ikonen - apulaispormestari Perttu Pesä oli sairaana ja ei päässyt tentittäväksi.

 

Pormestari-illan alussa keskityttiin kouluverkkouudistuksen käsittelyyn. Apulaispormestari Järvelä sekä pormestari Nieminen puolustivat tehtyjä päätöksiä.

 

Oman puheenvuoroni aluksi...

Lue lisää »

Talvisodan päättymisestä tulee huomenna kuluneeksi 70 vuotta

Perjantai 12.3.2010 - -Esko Erkkilä-

Huomenna tulee kuluneeksi 70 vuotta talvisodan päättymisestä.

 

Talvisota syttyi 30.11.1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen koko yhteisen rajamme pituudelta ja se päättyi 13.3.1940 Moskovassa solmittuun rauhaan. Sota kesti 105 päivää ja jo aikalaiset kutsuivat sitkeää puolustustaisteluamme "kunniamme päiviksi".

 

Neuvostoliitossa ja Venäjällä Talvisota ja sen muistot on aina yritetty painaa unhon yöhön. Joitain realisteja sielläkin kuitenkin on, sillä mm. venäläinen runoilija Aleksandr Tvardovsk on käyttänyt Talvisodasta nimitystä "Maineeton sota". 

 

Talvisota päättyi suomalaisten kannalta katkeraan rauhaan. Menetimme yli 10 % pinta-alastamme ja jouduimme luopumaan useista sellaisistakin alueista, joita vihollinen ei kyennyt taisteluissa valtaamaan.

 

Suomi taisteli kaikilla rintamilla - Pohjois-Suomessa, Laatokan Karjalassa ja Karjalan kannaksella - kunniakkaasti.

 

Minulle ja monelle muulle ovat läheisiä Kollaan ja Taipaleen...

Lue lisää »

Taitamattomasti kirjoitettu

Keskiviikko 24.2.2010 klo 12.17 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Liiton "Pirkanmaan liitto tiedottaa 2010"-julkaisun 1/2010 numerossa kerrotaan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan liikenne ja logistiikkakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä sen saamasta palautteesta.

 

Jutussa todetaan, että Pirkanmaan liitolle tuli kaavasta kaikkiaan 70 mielipidettä, lausuntoa ja vastausta.

 

Palautetta tuli yksityisiltä henkilöiltä, yhdistyksiltä, etujärjestöiltä sekä kunnilta ja muilta organisaatioilta.

 

Jutun floppi on, kun...

Lue lisää »

Mielipide Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan

Sunnuntai 3.1.2010 klo 18.44 - -Esko Erkkilä-

Mielipiteiden jättämisaika Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan päättyy 4.1.2010.

 

Tässä mielipiteeni, jonka lähetin Pirkanmaan liitolle tänään:

-----------------------------------

 

Esitän, että Tampereen kaupunkiseudun logistiikkakeskuksen, VT3:n ns. Puskiaisten oikaisun, Tampereen läntisen oikoradan ja Tampereen kakkoskehätien rakentamiseen tarvittavat aluevaraukset tehdään Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan. Ehdotan myös, että maakuntakaavaan tehdään tarpeelliset aluevaraukset Tampereen järjestelypihan siirtämiseksi nykyiseltä paikaltaan etelämmäksi.

 

Toisen kiitoradan aluevaraus Tampere-Pirkkala -lentoasemalle olisi vastoin mm. niitä pyrkimyksiä, joilla Tampereen kaupunkiseudun melutasoa alennettaisiin. Kun myös muut seikat puolustavat sotilaskoneiden poistumista Pirkkalan lentotukikohdasta, esitän, että Pirkanmaan liitto aloittaisi välittömästi neuvottelut Puolustusvoimain, valtiovallan, naapurimaakuntaliittojen ja muiden tahojen kanssa sotilaslentotoiminnan siirtämisestä pois Tampere-Pirkkala - lentoasemalta.

 

Ehdotusteni perusteluina... 

Lue lisää »