Keskustan toiminta Tampereella on saamassa uutta vauhtia!

Keskiviikko 8.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen jälkeinen aika on ollut Tampereella Keskustan kannalta vilkasta ja mielenkiintoista aikaa.


Keskustan nouseminen Tampereen kolmanneksi suurimmaksi poliittiseksi ryhmäksi on lisännyt puolueemme vetovoimaa.


Liitän tähän uusimman eli 6.2.2012 julkisuuteen toimittamamme tiedotteen.


Osa siinä kerrotuista seikoista oli jo aikaisemmin julkisuuden tiedossa, mutta täsmällinen tiedotteemme sisältää kuitenkin uuttakin tietoa.


===

KESKUSTAN TOIMINTA TAMPEREELLA ON SAAMASSA UUTTA VAUHTIA!

Keskustan toiminta Tampereella on viime päivinä ollut lisääntyvän kiinnostuksen kohteena, kun eri puolueiden aktiivijäsenet haluavat liittyä keskustalaisesti ajattelevien tamperelaisten joukkoon.


Presidenttiehdokas Paavo Väyrysen ja hänen puolisonsa Vuokko Väyrysen vaalityö teki Suomen Keskustasta tahon, jonka toimintaan luotetaan yli vanhojen puoluerajojen. Keskusta-aktiivien vaalityö ympäri maan oli edellytys hyvälle vaalitulokselle ja nyt se palkitaan kannatuksen kasvamisena. Erityismaininnan ansaitsevat Keskustanaisten sekä Keskustanuorten näkyvä rooli vaalityössä – ne laajensivat puolueen kiinnostavuutta naisten sekä nuorten piirissä.


Perussuomalaisten entinen jäsen Jari Rajasalo (38) sekä Vapauspuolueen Pirkanmaan piirijärjestön entinen varapuheenjohtaja Arja Hirvenoja (44) ovat 3.2.2012 liittyneet Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön jäseniksi.


Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö kiittää luottamuksesta ja toivottaa kaikki sen toiminnasta kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi.


Keskustan poliittisen voiman kasvattaminen ennen syksyn kunnallisvaaleja on kaikkien tamperelaisten etu. Sen vuoksi on tärkeää, että Keskustan kautta kaikille päteville henkilöille löytyy kanava, jonka kautta pystyy vaikuttamaan ja aikaansaamaan todellista muutosta.


Keskustan kunnallisvaaliehdokkaiden valinta on menossa ja etsimme edelleen ehdokkaita, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään Tamperetta nykyistä paremmaksi asuinkunnaksi.

Kansalaisten tarvitsemien palvelujen saaminen

* nopeasti

* edullisesti

* ja kerralla oikein

on Keskustan keskeinen tavoite Tampereella.

KESKUSTAN TAMPEREEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY
Johtokunta


Lisätietoja:   

Keskustan Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Kriikku, 040 514 1355    

Kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja ja vaalipäällikkö Esko Erkkilä, 050 556 4878

===
                        
-Esko Erkkilä-

Vaalimökillä on hienoa kuulla äänestäjien kannustusta Paavo Väyryselle

Lauantai 21.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen vaalikamppailu alkaa lähestyä loppuaan.


Tampereen Keskustorilla olevat vaalimökit ovat paikallaan vielä vaalipäivänäkin, mutta me Paavo Väyrysen taustajoukot rauhoitamme vaalipäivän ja emme ole silloin vaalimökillä.


Vaalimökkiaika alkoi maanantaina tammikuun 9. päivä. Aika on ollut Väyrysen taustajoukoille mielenkiintoista aikaa ja sen aikana on saanut ohikulkijoilta valtavasti positiivista palautetta.


Monet vaalimökillä poikenneet ovat kertoneet, että he eivät olisi hetki sitten uskoneet äänestävänsä Väyrystä, mutta häntä kuitenkin tuli äänestettyä! Jotkut ovat kertoneet aikaisemmin olleet ”sen ja sen” puolueen äänestäjiä, mutta nyt ääni on joko jo mennyt tai menee Paavo Väyryselle!


Olin eilen iltapäivällä vaalimökillä vain hetken, mutta sen aikana kolme eri henkilöä kertoi äänestäneensä ensimmäisen kerran Keskustan ehdokasta, kun äänestivät Paavo Väyrystä.

Keskustan pirkanmaalaiset kansanedustajat – Mikko Alatalo ja Arto Pirttilahti – ovat olleet ahkerasti Keskustorin vaalimökillä.

Tässä on pipopäinen kansanedustaja Mikko Alatalo keskustelemassa vaalimökillä poikenneen äänestäjän kanssa.

Mikko Alatalo poseeraa Väyryset-mukin kanssa ja Paavo Väyrysen vaalijulisteiden vierellä.

Ikaalislainen Pauli Haapaniemi ja kunnanvaltuutettu Mikko Kärki Lempäälästä ovat olleet innokkaita päivystäjiä Keskustan vaalimökillä. Myös Paulin vaimo Marita Haapaniemi oli monen tunnin jaksoja useana päivänä vaalimökillä päivystäjänä.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah´n taustajoukot saivat päivystyksen pyörimään vasta viime hetkillä, mutta RKP:n presidenttiehdokas Eva Biaudet ei tukijoukkoineen avannut lainkaan vaalimökkiään Tampereen Keskustorilla.

Kerroin toissapäivänä blogijutussani, että Väyryset-muki on saanut Tampereen Keskustorilla käsittämättömän suuren suosion.

Kun päivä vaalimökkiaikaa on jäljellä, on paikallaan esitellä kaikkien aikojen parhaaseen Väyryset-mukien päivämyyntiin yltänyt naiskvartetti.  

Tässä heistä kolme eli Pirkko Vuolle (vasemmalla), Elina Sieppi (keskellä) ja Anne Kotti (oikealla). Ritva Männistö oli noutamassa mehutarjoilutarvikkeita ja ei sen vuoksi ehtinyt tähän kuvaan.

Titta Mattila päivysti vaalimökillä keskiviikon tammikuun 18. päivän ja oli muutenkin koko ajan tärkeässä asemassa vaalimökkitöiden suunnittelussa sekä toteuttamisessa.

Apulaispormestari Timo Hanhilahti (vasemmalla) on innokas keskustelemaan tamperelaisten kanssa ja sitä hän tekee tässäkin.

Kiitän kaikkia vaalimökillämme poikenneita jo tässä vaiheessa, vaikka ensimmäisen äänestyskierroksen vaalitaistelua on jäljellä vielä kaksi päivää ennen äänestyspäivää.

Vaalimökillä on ollut mukava keskustella tamperelaisten ja pirkanmaalaisten äänestäjien kanssa!

-Esko Erkkilä-

Kynttilöiden sytyttäminen läheisten haudoille ja "Enkeli taivaan" -virren laulaminen virittivät joulutunnelmaan

Sunnuntai 25.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Käynti hautausmaalla, kynttilöiden sytyttäminen läheisten haudoille ja aattoillan hartaushetki olivat monelle eilen lopullinen tapahtumasarja todelliseen joulutunnelmaan pääsemiselle.

 

Näin myös minulle, kun vaimoni kanssa kävin synnyinseurakuntani Viljakkalan hautausmaalla ja kirkossa.

 

 

Viljakkalan kirkko kuvattuna hieman epätavallisesta suunnasta eli ns. Karhen porstuan suunnasta. Kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko, jonka pitkiltä sivuilta erkanevat eteinen ja sakaristo. Eteinen on juuri Karhen porstua ja muistan, kun ennen kerrottiin, että karhelaiset saapuivat sen kautta kirkkoon.

 

 

Entisen Viljakkalan seurakunnan kirkkoherra, nykyisin Ylöjärven seurakunnan kappalainen (sitä ne kuntaliitokset tekevät!) Johannes Riuttala piti hienon aattoillan hartaushetken Viljakkalan kirkossa.

Tässä Viljakkalan kirkon alttaritaulu ”Ristiinnaulittu”. Alttaritaulun on maalannut taiteilija Felix Ferdinand Frang (myöhemmin Pahlama).

Jotkut lähteet mainitsevat taiteilijan myöhemmäksi sukunimeksi  Frang-Pahlama. Joka tapauksessa hän maalasi Viljakkalan kirkon alttaritaulun vuonna 1896.

Alttaritaulusta käytetään myös nimeä: "Jeesus ristillä".

On luonnollista, että pidän Viljakkalan kirkon alttaritaulua ainoana oikeana alttaritauluna!

 

 

Viljakkalan kirkon saarnastuoli jouluisessa asussaan jouluaattona 2011.

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaalla on aina aattoillan hartaushetken aikana paikallisen reserviläisjärjestön toimesta kunniavartio. Arvostan korkealle viljakkalalaista tapaa kunnioittaa sodissamme kaatuneita!

 

 

Vartionvaihto meneillään sankarihautaristillä.

 

 

Viljakkalan hautausmaalla on ns. vanha puoli ja uusi puoli.

 

Tässä aattoillan kuva hautausmaan vanhan puolen haudoista, joilla tuikkivat lukemattomat muistokynttilät.

On merkillepantavaa, että nurmikot viheriöivät jouluaattona 2011 Viljakkalan hautausmaalla!

 

 

Johannes Riuttala totesi hartaushetken puheessaan, että on käsittämätöntä, että juuri tällä hetkellä miljoonat ihmiset kaikkialla maailmassa hiljentyvät Jouluevankeliumin sanoja kuuntelemaan.

 

Arvostin, että Riuttala oli valinnut luettavakseen Jouluevankeliumin vanhemman version – se lisäsi kotoisuuden tunnetta omassa rippikirkossani!

 

Voimallisesti laulettu ”Enkeli taivaan” –virsi loi hyvän mielen matkalle kohti kotia.

 

-Esko Erkkilä-

Jäätteenmäen, Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten päättäväinen toiminta merkitsi, että Suomen talous tuhoutuu Euroopan maista vasta viimeisenä - lohduttaako se kuitenkaan ketään?

Sunnuntai 23.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä on Kataisen-Urpilaisen hallituksen toimenpiteistä paljastunut käsittämättömiä piirteitä. Suomen takausvastuut horjuttavat suomalaista yhteiskuntaa!

 

Hallitus on onnistunut harhauttamaan kolmea valiokuntaa niin, että niillä kaikilla on ollut erilainen käsitys Suomen takausvastuista.

 

Arvostan peruskoulun opettajia, mutta se on nyt tullut selväksi, että peruskoulun opettajan pätevyys ei merkitse pätevyyttä Suomen valtiovarainministeriksi.

 

Urpilaisen matematiikkataidot eivät yllä peruskouluoppilaan tasolle, kun hän hehkutti neuvottelemiaan takuiden määrää ja nyt onkin paljastumassa, että Suomen takuut saattavat tuhota koko suomalaisen yhteiskunnan!

 

Kiitän Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikaista, joka selkeästi toi esille Urpilaisen taitamattomuuden.

 

Onneksi perjantaina 21.10.2011 alkoi varmistua, että takausvastuita koskevat lakiesitykset joudutaan tuomaan nyt paljastuneiden tosiasioiden valossa uudestaan eduskunnan käsittelyyn.

 

Viime kuukausien aikana on jäänyt liian vähälle huomiolle se, että Keskustan johdolla pystyttiin kahdeksan vuoden aikana luomaan Suomen taloudelle vahva pohja.

 

Toisaalta meitä ei paljon lohduta se, että Kataisen ja Urpilaisen johdolla olemme tuhoamassa kaiken sen, jonka pystyimme rakentamaan Jäätteenmäen, Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten aikana.

 

Meitä ei myöskään lohduta se, että uppoamme ehkä vasta viimeisenä Euroopan maana talouden syövereihin.

 

Nopeasti Katainen ja Urpilainen ovat tuhoamassa saamansa perinnön!

 

 

-Esko Erkkilä-

Anneli Jäätteenmäki katkaisi Lipposen ja SDP:n turmiotien kahdeksaksi vuodeksi

Perjantai 26.8.2011 - -Esko Erkkilä-

On jäänyt liian vähälle huomiolle, että Keskustavetoiset hallitukset pystyivät kuluneen kahdeksan vuoden aikana luotsaamaan Suomea karikkoisilla ”maailman merillä” kohtuullisin tuloksin.

 

Keskusta oli Eduskunnan johtava puolue kahden vaalikauden ajan eli vuodesta 2003 alkaen.

 

Anneli Jäätteenmäen rooli oli keskeinen, kun Keskustasta vuoden 2003 eduskuntavaaleissa tuli johtava puolue. Jäätteenmäen arvostusta ei vähennä se, että hänen pääministeriysaikansa jäi kovin lyhyeksi.

 

Puheenjohtajansa Anneli Jäätteenmäen johdolla Keskusta pystyi katkaisemaan Paavo Lipposen ja SDP:n valtakauden. Jäätteenmäki osasi vaalitaistelun aikana puuttua asioihin, jotka katkaisivat Lipposen ”kuningastien”.

 

Keskustan presidenttiehdokkaasta päätetään puoluekokouksessa 29.10.2011.

 

Toivon, että puoluekokous voisi olla todellisen valintatilanteen edessä ja sen vuoksi Anneli Jäätteenmäen ilmoittautuminen Keskustan presidenttiehdokkaaksi olisi tärkeää.

 

-Esko Erkkilä-

Vapaussodassa Länkipohjan taistelussa 16.3.1918 kaatuneen lapualaisen talonpoikaispäällikön Matti Laurilan muistolaatta 9-tien varrella on paikka, jossa kannattaa pysähtyä

Sunnuntai 21.8.2011 - -Esko Erkkilä-

”Lapuan lumiaura” – isä Matti Laurila sekä hänen poikansa Ilmari ja Matti – muodostivat Vapaussodassamme kunniakkaan sotilasperheen.

 

Ilmari Laurila ja isä ”Ukko”Laurila kaatuivat Länkipohjan taistelussa 16.3.1918.

 

Isä ja poika Laurilan kaatuminen kirvoitti ylipäällikkö Mannerheimia lähettämään sähkösanoman kaatumista seuraavana päivänä Lapualle.

 

Mannerheimin viesti luettiin kirkossa seuraavana sunnuntaina ja se kuului näin:

 

”Olen syystä liikutettu siitä suuresta surusta, joka on kohdannut Lapuan urhoollisia poikia, kun Lapuan sankarit Laurila ja poika kaatuivat Länkipohjan voitollisessa taistelussa. - - Luutnantti Laurilan, joka tänä lyhyenä aikana oli tullut urhoollisuudesta ylennetyksi vänrikiksi ja luutnantiksi, nimitän Vapauden Ristin kolmannen luokan ritariksi, korkein kunniamerkki, mikä tähän saakka on saatu urhoollisuudesta. Hänen poikansa nimitän Vapauden Ristin neljännen luokan ritariksi. Muistakoon ja kunnioittakoon Lapuan  kunta ja koko Suomen maa aina näiden urhojen muistoa.”

 

Lauriloiden muiston kunnioittamiseksi on pystytetty kaikkiaan kolme erillistä muistomerkkiä.

 

Isä-Laurilan kaatumispaikka sijaitsee 9-tien varrella ja sille paikalle on v. 1990 hankittu muistolaatta.

 

Tapaan 9-tietä ajaessani usein poiketa Matti Laurilan muistolaatan äärellä ja siten osoittaa kunnioitustani Länkipohjan taistelun sankarille.

 

 

 

Matti Lauilan kaatumispaikka ja paikalle vuonna 1990 pystytetty muistolaatta sijaitsevat aivan 9-tien kupeessa. Paikalle ohjaa tienviitta Länkipohjassa.

 

 

 

Muistolaatassa on teksti:

Tällä paikalla kaatui Lapuan Pataljoonan kompp. pääll. luutn. Matti Laurila Länkipohjan taistelussa 16.3.1918.

"Kunnian miehistä kaunein on luku. Sankarit vaan niin käy kuolemaan"

 

”Lapuan lumiauran” kolmas jäsen – jääkärieversti Matti Laurila selvisi Vapaussodasta ja Talvisodasta, mutta Jatkosodassa hän joutui esimiehensä eversti Hannukselan toimesta mahdottoman tehtävän eteen Kumurin taistelussa. Hannuksela salasi Laurilalta vihollistiedot ja siten saattoi eversti Laurilan mahdottomaan tilanteeseen.

 

Laurila halusi säästää miehiään ja joutui sen vuoksi esimiehensä epäsuosioon.

 

Pohjalaisista kiistakumppaneista kenraaliksi ylennetty Hannuksela kuoli sydänkohtaukseen 1942, mutta eversti Laurila sai elää aina vuoteen 1983 saakka.

 

Etelä-pohjalaiset olivat aktiivisia jääkärieversti Matti Laurilan ylentämiseksi kenraaliksi. Muistan omakohtaisesti niitä keskusteluja, joita hankkeen tiimoilta Seinäjoen seudulla käytiin.

 

Predentti Kekkonen ei kuitenkaan suostunut Laurilan ylentämiseen ja siten hän kuolikin kaikkien etelä-pohjalaisten arvostamana everstinä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Karhen, Nisun ja Väinänperän kyläkirpparisuunnistuksella Viljakkalassa tapasi hienoja pihoja, silmää hiveleviä maisemia ja mukavia kyläläisiä

Sunnuntai 7.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan kyläkirpparisuunnistuksen toinen vaihe eli Karhen, Nisun ja Väinänperän alueen tapahtuma toteutettiin lauantaina elokuun 6. päivänä.

 

Kohteita oli yhteensä 15 ja ehdimme käydä neljällätoista ”rastilla”.

 

Kokemus oli hieno, sillä sen aikana tapasi paljon vanhoja tuttuja ja ”löysi” sukulaisia, näki hyvinhoidettuja pihoja ja sai avarrettua mielikuvaansa synnyinseudustaan. Myös pientä kaupantynkää tuli tehtyä.

 

Itsellä on nurkat väärällään tarpeetonta ja hieman tarpeellistakin tavaraa, joten kaupankäynti jäi väkisinkin sivuosaan. Jokunen lelu ja palapeli sentään siirtyi auton takakonttiin.

 

Mielenkiintoisten keskustelujen lisäksi kierroksen parasta antia olivat erilaiset vinkit pihan uusista kasveista ja tuttujen kasvien uusista kasvatustavoista.

 

Jokunen kuva kertoo ehkä parhaiten kierroksen etenemisestä:

 

 

 

Anneli ja Yrjö Kivimäen pihassa on panostettu humalakasvustoon ja sen esilletuontiin.

 

Humalat kasvavat parin neliön alalla keskellä nurmikkoa, jotta ne pääsevät oikeuksiinsa. Kasvuston tukena on viisi todella pitkää seivästä. Hieno idea ja toteutuu meillä ehkä jo ensi kesänä. Kiitokset ideasta!

 

 

 

Kyrönlahdentien varrella lähellä Karhen koulua sijaitsevalta terassilta avautuu mahtava näköala Karhejärvelle. On etuoikeus saada asua näiden maisemien keskellä.

 

 

 

Teiskonlahden karjatila oli eräs kirpparikohde. Tilan lehmien rantalaidun on ainakin ihmissilmin katseltuna todellinen maalaisidylli.

 

 

 

Mukana olleet 5- ja 4-vuotiaat pojantyttäret ihmettelivät erään lehmän vaivalloista kulkemista juomapaikalle. Kyseessä saattoi olla ns. satatonnari, sillä utareet ainakin antoivat siitä viitteitä. On selvää, että noin mahtavat utareet tekevät kulkemisesta "vaivalloisen" näköistä!

 

 

 

Päivi Weckström´n emännöimän maatilan koristuksena olivat vanhojen kovapyörärattaiden pyörät ja niiden väliin akselin varaan rakennettu kukka-asetelma. Hieno idea ”pihasisustukseen” sekin!

 

 

 

Pyöröpaalit on yleensä kerätty pellon laidalle, mutta kumpuilevassa peltomaisemassa ne ovat ”syntypaikoilleen” jätettyinä eräänlainen tilataideteos!

 

 

 

Marina Mironoff´n yksityinen tsasouna tarjosi hengellisen levähdyspaikan kiireiselle kirppariväelle. Harras ja hiljentävä kokemus.

 

 

 

Jukka Niittyojan rastilta kahdella eurolla tytöille hankittu ilmapatja joutui heti ”setämiehen” kokeilemaksi – hyvin pelitti!

 

Kiitokset kyläkirpparisuunnistuksen järjestäjille ja ”rastipaikkojen” isännille sekä emännille! Kokemus oli hieno – on harkittava, että josko ensi vuonna liittyisi rastiporukkaan!

 

-Esko Erkkilä-

Glyfosaatti on hyvä renki, mutta huono isäntä

Torstai 7.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Glyfosaatti ja sen käyttäminen ovat nousseet viime päivinä julkisuuteen Helsingin Sanomissa 22.6.2011 ja Aamulehdessä 23.6.2011 olleiden juttujen ansiosta.

 

Pidän itseäni jonkinmoisena asiantuntijana glyfosaatin käyttöön liittyvissä kysymyksissä ja minulle kyseiset artikkelit eivät tuo mitään uutta tietoa.

 

Glyfosaatti on torjunta-aine, jota käytetään haitallisten rikkakasvien kemiallisessa torjunnassa. Kyse on aineesta, joka kuihduttaa kaiken vihreän kasvuston ruiskutuksesta kahden…neljän viikon kuluttua.

 

Glyfosaatin tunnetuin kauppanimi on Roundup, mutta nykyään glyfosaattivalmisteita saa myös lukuisilla muilla tuotemerkeillä.

 

Glyfosaattivalmisteet sopivat viljelemättömien alueiden rikkakasvitorjuntaan ja rikkakasvien hävittämiseen pelloilta sadonkorjuun jälkeen.  

 

Suomen ulkopuolella glyfosaattivalmisteita käytetään myös esim. leipäviljoilla nopeuttamassa kasvuston tuleentumista. Viljakasvustot ruiskutetaan glyfosaattivalmisteilla ennen puintia, jotta kasvuston vihreät osat kuihtuvat pois ja puintityö helpottuu.

 

Glyfosaatin käyttäminen viljoilla on Suomessakin periaatteessa sallittua, sillä kuulummehan Euroopan Unioniin. Suomalaiset vilja-alan yritykset ovat kuitenkin linjanneet, että ne eivät vastaanota leipä- tai rehuviljaa, joka on ennen puintia käsitelty glyfosaatilla. Omaan henkilökohtaista kokemusta, että sääntöä myös valvotaan.

 

Glyfosaatin vaikutukset emakoiden hedelmällisyyteen ovat olleet suomalaisten ruokinta-asiantuntijoiden tiedossa jo vuosikymmenet. Sika ja ihminen ovat ruuansulautuskanavaltaan paljolti samanlaisia, joten samat vaikutukset glyfosaatilla lienevät myös ihmisille.

 

Mainitsemiani tutkimustuloksia ei ole salattu, vaan päinvastoin niistä on tiedotettu kotieläintalouden sekä vilja-alan asiantuntijoita jatkuvasti.

 

Monissa päivittäistavaraliikkeissä paistetaan uunituoreita sämpylöitä suoraan myyntiin. Miellyttävä kotileipomisen tunne leviää koko myymälään ja se saa asiakkaat ostamaan leipäherkkuja lisää.

 

Lähes kaikki myymälöissä paistettavat sämpylät ja muut leivonnaisherkut tuodaan taikinana ulkomailta – vain kypsennys tapahtuu marketissa!

 

Koska monissa naapurimaissamme ja eritoten keski-Euroopassa glyfosaatin käyttäminen on yleistä viljan puintikuntoon saattamisessa, on jokseenkin varmaa, että marketin paistotuoreiden sämpylöiden valmistukseen käytetty viljaraaka-aine on käsitelty glyfosaatilla.

 

Se siis myymälöissä paistettavien sämpylöiden puhtaudesta!

 

Osoituksena asioiden julkisuudesta tässä pätkä Keskustan kansanedustaja Anne Kalmarin nettisivuilta 2.4.2006 eli yli viisi vuotta sitten:

”Puhdas ruoka vaatii tietoa ja valintoja

 

…sitä (glyfosaattia = blogistin tarkennus) on pitkät ajat käytetty viljan pakkotuleennuttamiseen muualla Euroopassa. Keski-Euroopassahan ei juuri viljoja kuivailla, vaan tarvittaessa ruiskutetaan ennen puintia. Kun glyfosaatti lopettaa elintoiminnot kasvista, mattimyöhäisetkin versot lopettavat kasvunsa. Näin saadaan puitua kuivempi sato.”

Vastuulliset piirit eivät siis ole tietoja pihdanneet vaan ne ovat niitä jakaneet aktiivisesti!

 

-Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Juhannusta, vaikka oikea Juhannus oli jo eilen

Lauantai 25.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Tänään on Juhannus – keskikesän juhla.

Juhannuksella on monta merkitystä. Juhannus on virallinen liputuspäivä eli se on Suomen lipun päivä.

Suomen lipun juhlapäivän ajankohtaa pohdittiin vuonna 1926. Kirjailija Maila Talvion ehdotus juhannuspäivästä voitti. Viralliseksi liputuspäiväksi Juhannus tuli vuonna 1934.

Uskonnolliselta merkitykseltään Juhannus on Johannes Kastajan päivä. Johanneksen alkuperäinen nimi oli Juhannus. Raamatun mukaan Johannes syntyi noin kuusi kuukautta ennen Jeesusta ja sen vuoksi Juhannuksen ”oikea” päivämäärä on kuusi kuukautta ennen Joulua. Se merkitsee, että Juhannuksen oikea päivä on kesäkuun 24. päivä.

Lapsuuden Juhannukseeni (kirjoitan tahallani ”Juhannuksen” ja ”Joulun” isoilla alkukirjaimilla, sillä ne ovat minulle suuria juhlapäiviä) kuului juhannuskoivut sekä suolta rappusten eteen haettu iso sammalmätäs. Sammalmätäs noudettiin suolta hevosreellä ja se sai olla paikallaan seuraavaan Juhannukseen saakka.

Juhannuskoivujen ja ”suotuoreen” sammalmättään haju merkitsivät, että kesä oli kukkeimmillaan.

Juhannuskoivut kuuluvat edelleen meillä Juhannukseen. Viime vuonna haimme myös sammalmättään, mutta nyt se jäi noutamatta.

 

Suomen lipun liehuminen lippusalossa luo juhlavaa tunnelmaa Juhannuksen viettämiselle. Lippu tuo arvokkuutta koko päivään ja se sopivasti rajoittaa esimerkiksi moottorisahan, traktorin tai jyrsimen käyttämistä Juhannuksena. Tänä vuonna Juhannusaattona oli tyyni sää ja Suomen lippu vain riippui lippusalossa.

 

 

Juhannusruusut kuuluvat Juhannukseen. Niiden tuoksu kertoo jostain syvällisemmästä kuin tavallisen kukan tuoksu. Tänä vuonna juhannusruusut ehtivät sopivasti kukkaan Juhannuksena.

 

 

Nyt Juhannuksena Luoja palkitsi Viherpeukalon (ja räkättirastaat) kesän ensimmäisillä mansikoilla. Ensimmäisten mansikoiden ilmestyminen on aina Juhlahetki!

 

 

Myös pionit ehtivät kukkaan Juhannuksena. Tuemme pionit erityisillä tuilla, mutta runsaat vesisateet saattavat kuitenkin piiskata puutarhan parhaat kukat poikki ja ruman näköisiksi. Nyt ne loistavat parhaimmillaan.

 

 

Keltakurjenmiekka pukkaa Juhannuksena hienoa keltaista kukkaansa ja luo osaltaan kuvaa keskikesän värirunsaudesta.

 

Juhannukselta alkaa matka kohti syksyä.

On levollista kuitenkin tietää, että pari kuukautta – jopa kolme kuukautta – tästä eteenpäin on parasta kesäaikaa.

Sadonkorjuuaika koittaa ja saamme korjata monenlaista hyvää.

 

Nauttikaamme siitä!

 

-Esko Erkkilä-

Sentteri-aika siirtyi muistojen joukkoon

Lauantai 21.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Luovutimme Hallituskadulla sijainneen Keskustan vaalihuoneiston avaimet vuokranantajalle maanantaina 9.5.2011.

Muistorikas ja paljon miellyttäviä kokemuksia sisältänyt aika jäi taakse. Oli hieno tehdä talkootyötä keskustaväen kanssa!

Sentteri vei ajastani valtaosan lähes viiden kuukauden ajan.

Sentteriajan huippuhetkiä olivat monet tilaisuudet, jotka Keskustan Tampereen Kunnallisjärjestö sekä Keskustan Pirkanmaan piiri vaalikampanjan aikana siellä järjestivät.

Pääministeri Mari Kiviniemi, ympäristöministeri Paula Lehtomäki, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen sekä maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila vierailivat vaalikampanjan aikana Sentterissä.

Myös europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki sekä Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko ja Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen vierailivat Sentterissä.

Lehdistö oli kiinnostunut Sentteri-vieraista ja joissakin tilaisuuksissa Sentterin ”ministerihuoneeksi” ristimämme henkilökunnan lepotila kävi ahtaaksi.

Pirkanmaalaiset Keskustan kansanedustajaehdokkaat tarjosivat Sentterissä kuulijoille monet maukkaat tarjoilut. Mielestäni Tarja-Riitta Koskisen tarjoamat uunijuustot olivat yliveto!

Eräs parhaista tilaisuuksista oli Keskustan naisehdokkaiden järjestämä yhteisesiintyminen. Koko päivän ajan oli hienoa ohjelmatarjontaa ja tarjoamiset toinen toistaan herkullisempia.

Sentterissä vierailleiden arvovieraiden osalta kansanedustaja Mikko Alatalon työ ja hyvät suhteet valtakunnan ykköspäättäjiin olivat keskeisiä. Ilman Mikkoa Sentteri-vieraiden lista olisi paljon toteutunutta lyhyempi. 

Jätimme Sentterin siistiin kuntoon odottamaan seuraavia vuokralaisia.

Talo menee syksyn alkaessa täysremonttiin ja siitä on remontin jälkeen tulossa eräs Tampereen keskikaupungin arvokiinteistöistä.

 

Tässä vielä muutama kuva hiljentyneestä Sentteri-tilasta:

  

 

Sentterin yleisilme sai laajaa tunnustusta raikkailla väreillään ja onnistuneilla yksityiskohdillaan. Kunnia tästä kuuluu Sentteri-emäntä Titta Mattilalle, joka muiden naisten kanssa oli onnistuneen sisustuksen "arkkitehtejä".

 

 

 

Yläsalon tasanteen Keskusta-logo ja sen viereen jättämämme pääministeri Mari Kiviniemen kuva jäivät odottamaan aikaa parempaa.

 

 

Alasalin seinällä Arkadianmäelle ensikertaa valittu Arto Pirttilahti sekä kolmannelle kaudelle valtakirjansa uusinut Mikko Alatalo jäivät odottamaan Sentteri-tilan uusia vuokralaisia.

 

 

Sentterin alasalin Keskusta-logon alla pidettiin monta mielenkiintoista ja tärkeää neuvonpitoa.

 

Kiitän kaikkia Pirkanmaan keskustalaisia, että sain toimia vaalikampanjan aikana Sentteri-isäntänä. Ilman Teidän valtuutustanne olisin jäänyt vaille hiehoja kokemuksia. Yhteistyö Sentteri-emäntä Titta Mattilan kanssa oli saumatonta.

 

Opin kampanjan aikana tuntemaan laajan joukon pirkanmaalaista keskustaväkeä, joka on luottavaisin mielin valmis uusiin koitoksiin.

 

Emme jää lepäämään, vaan seuraamme tiiviisti vaalivoittajien tekemisiä ja tulemme harjoittamaan tiukkaa oppositiopolitiikkaa!

 

-Esko Erkkilä-

 

 

Puhemies Sauli Niinistön käyttäytyminen sai aiheellista arvostelua uuden eduskunnan täysistunnossa 10.5.2011

Maanantai 16.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Uusi eduskunta käsitteli 10.5.2011 pidetyssä täysistunnossa eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomusta eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2010.

Kansanedustaja Timo V. Korhosen (kesk) esittelypuheenvuoron jälkeen Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari käytti puheenvuoron, jossa hän esitti, että…

”…uuden istuntokauden alkaessa on hyvä miettiä, mitä me kansanedustajat täällä teemme ja teemmekö me sen niin hyvin kuin osaamme.”

Näin todettuaan Kalmari kohdisti sanansa eduskunnan edellisen puhemiehen toiminnalle, kun hän eduskunnan pöytäkirjan mukaan sanoi näin:

 

”On syytä miettiä tämän toiminnan taloudellisuutta ja tehokkuutta, ei niin, että puhemies median kanssa lyttää parlamentarismin ja retostelee eduskunnan rahankäytöllä, vaan niin, että me yhdessä miettisimme, miten asiat voisi tehdä taloudellisemmin ja tuottavammin.”

 

(Kyseessä on suora lainaus eduskunnan pöytäkirjasta, mutta alleviivaus on bloginkirjoittajan).

 

Sattuvasti sanottu!

Tiedän, että useat edellisen eduskunnan jäsenistä kokivat puhemies Niinistön käyttäytymisen parlamenttia vähättelevänä. On hyvä, että Anne Kalmari puuttui asiaan ja hänen mielipiteensä tuli kirjattua eduskunnan pöytäkirjoihin.

Toivon, että uuden eduskunnan puhemiehistö osaa puolustaa kansan valitsemia kansanedustajia ja heidän toimintaansa, eikä ole ensimmäisenä nakertamassa eduskunnan arvovaltaa.

 

-Esko Erkkilä-

"Kaksipa poikaa...", joilla on todellista ASIAA

Tiistai 1.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piirin kansanedustajaehdokas Ari Lamminmäki järjesti vaalikampanjansa avaustilaisuuden kotonaan Parkanon Koskelantiellä lauantaina 26.2.2011 klo 18.00.

Tilaisuus järjestettiin Lamminmäen pihapiiriin kunnostetussa viehättävässä navettakievarissa.

Olin mukana tilaisuudessa, sillä tiedossa oli mielenkiintoista ohjelmaa.

Ari Lamminmäen vaalikampanja perustuu neljän seikan esilletuontiin.

Ne ovat;

• perhe
• yrittäjyys
• maaseutu
• palvelut

Ari Lamminmäki on niitä harvoja politiikkoja, jotka pystyvät esittämään asiansa jopa ilman muistilappuja, mutta silti hyvin jäsenneltynä. Ihailen tätä taitoa.

Käytän esiintymisissäni muistilappuja ja kehoitan muitakin niin menettelemään. Se "säästää" kuulijoita ja auttaa oman sanoman jäsentelyä ja esitetyn asian perillemenoa. Henkilöt, jotka eivät tarvitse järkevän esityksen pitämisessä muistilappuja, ovat harvinaisia.

Useat kaipaavat politiikkaan henkilöitä, jotka sanovat asiat ymmärrettävällä kielellä. Ari Lamminmäki on tällainen henkilö, joten suosittelen menemään tilaisuuksiin, joissa Lamminmäki esiintyy.

Puhumisen lisäksi Lamminmäellä on laulutaito ja saimme siitä omakohtaisen kokemuksen, kun ”juhlasankari” lauloi orkesterin säestyksellä  muutaman kappaleen vaalijuhlassaan. 

Vierailijana Ari Lamminmäen kampanja-avauksessa oli kansanedustajaehdokas, Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen.

Korhonen on aina ollut kuuluisa siitä, että hänellä on huikea numeromuisti ja hän pystyy kertomaan mielipiteensä siten, että ne tukeutuvat tiukasti todellisiin lukuihin.

Oli taas kerran ilo kuulla Korhosen esitystä, sillä se - jos mikä - oli vakuuttavaa faktaa siitä, että perussuomalaisten esitykset ovat harhaa vain.

Korhosella on taustaa arvioida Suomen hallituspolitiikkaa demarikauden lopahtamisen jälkeen.

Jarmo Korhosella on ollut keskeinen osuus Anneli Jäätteenmäen Paavo Lipposen kaataneeseen vaalikampanjaan ja  Matti Vanhasen kanssa Korhonen teki Vanhasen molempien hallitusten aikana tuloksekasta yhteistyötä.  

Nyt Korhonen on vankkumaton Mari Kiviniemen kannattaja.

Korhonen vakuutti, että suomalainen yhteiskunta on nyt paljon parempi, kuin se olisi ilman Keskustaa.

Maailmanlaajuinen lama olisi ilman Keskustan panosta murjonut meitä siten, että työttömiä olisi nyt ainakin 400.000! Elvytyspolitiikka – vaikka sitä onkin tehty lainarahalla - on merkinnyt työllisyyden pysymistä kohtuullisella tasolla.

Ruuan arvonlisäveroalennuksen taustakiemuroista Korhonen totesi ilmeisen totuudenmukaisesti, että kokoomus pakotettiin suostumaan alennukseen.

Ruuan arvonlisäverokysymystä ja Keskustan kuntapolitiikkaa vastaan Soini ei hyökkää, koska hän tietää, että Keskustan johdolla tehdyt päätökset ovat olleet oikeita, mainitsi Korhonen.

Lamminmäki ja Korhonen olivat yksimielisiä, että kevään eduskuntavaaleista tulee yrittämisen, työn tekemisen, verotuksen sekä monen muunkin keskeisen asian vaalit.

Muiksi asioiksi voi helposti lisätä mm. maaseudun, senioriväestön, lähiruuan, perheen sekä haja-asutusalueiden palveluiden ja kiinteistöveron laajentamissuunnitelmien torppaamisen vaalit.

 

Kiitän Ari Lamminmäkeä ja hänen vaalitiimiänsä mielenkiintoisen tilaisuuden järjestämisestä.

Lamminmäen ajatuksia pitäisi nyt saada kerrotuksia laajalti Pirkanmaalla, jotta hänen järkevät linjauksensa olisivat äänestäjien tiedossa äänestyskopin hiljaisuudessa 17.4.2011.

Lopuksi vielä pieni kuvakavalkaadi Ari Lamminmäen vaalijuhlasta:

 

 

Ari Lamminmäen vaalipäällikkö Juhani Kuivanen johdatteli vaalijuhlaa jämerällä otteellaan.

 

 

Aleksi Vesannolla oli omien sanojen mukaan hieman vaikeuksia hahmottaa kulloistakin rooliaan vaalijuhlassa. Aleksi on Keskustan Pirkanmaan piirin varapuheenjohtaja ja myös Pirkanmaan Keskustanuorten puheenjohtaja. Näiden roolien lisäksi Aleksi toimi vaalijuhlan toisena juontajana.

 

 

Ari Lamminmäki käyskenteli tyytyväisenä vaalijuhlassaan.

 

 

Kun Jarmo Korhonen pääsee mikrofonin varteen kiinni, voivat kuulijat olla varmoja, että ASIAA saadaan kuulla!

 

 

"Kaksipa poikaa Kurik...", ei kun Lamminmäki Parkanosta ja Korhonen Seinäjoelta.

 

 

Pirkanmaan Liiton edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela Tampereelta (oikealla) oli vaalijuhlassa yhtä hyvällä mielellä kuin Ari Lamminmäki ja Jarmo Korhonen

 

-Esko Erkkilä-

 

Anneli Jäätteenmäen ratkaiseva osuus unohdetaan usein

Keskiviikko 19.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Anneli Jäätteenmäki valittiin Suomen Keskustan puheenjohtajaksi v. 2002.

Hänen johdollaan Keskusta suisti Paavo Lipposen ja SDP:n vallankahvasta vuoden 2003 eduskuntavaaleissa.

Jäätteenmäen keskeinen rooli SDP:n kuningastien katkaisija unohdetaan usein. Näin ei saisi olla, sillä kunnia sille jolle kunnia kuuluu!

Jäätteenmäen lyhyeksi jäänyt pääministeriys ei himmennä hänen saavutuksiaan demarivallan päättäjänä.

Tunnen Annelin ainoastaan pintapuolisesti, mutta annoin hänelle Keskustan Riikan-risteilyllä tunnustusta saavutuksestaan. Minusta tuntui, että sanomani lämmitti Jäätteenmäkeä.

Anneli Jäätteenmäen ryhdikäs esiintyminen vuoden 2003 eduskuntavaalien vaalikampanjan aikana vakuutti suomalaiset muutoksen tarpeesta – kansa oli kyllästynyt SDP:n ylivaltaan.

Matti Vanhanen valittiin pääministeriksi Jäätteenmäen 68 päivää kestäneen pääministeriyden jälkeen.

Keskusta säilytti pääministeriyden Matti Vanhasella vuoden 2007 eduskuntavaaleissa ja nyt on Mari Kiviniemellä ”tuhannen taalan paikka” pitää pääministerin posti Keskustalla, kun huhtikuulla käymme eduskuntavaaleihin.

Menneet eivät paljon paina nykyhetken tilanteissa, mutta toivoa sopii, että Anneli Jäätteenmäen keskeinen rooli demarien ylivallan päättäjänä muistettaisiin.

Sopii muistaa myös se, että Anneli Jäätteenmäki on kautta aikojen ensimmäinen nainen, joka on toiminut Suomen pääministerinä.

Tasa-arvoa arvostavien on hyvä muistaa, että Suomessa on naisista ollut ainoastaan keskustalaisia pääministerinä!

-Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen uudistamisprosessi pääsee nyt toden teolla alkamaan

Maanantai 27.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Ehdin vasta toissapäivänä eli Joulupäivänä kuuntelemaan Radio Moreenin taltioiman radioinnin Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksesta 15.12.2010, jossa käsiteltiin Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen toimintamallin kehittämistä.

Sain toki tiedon päätöksestä välittömästi ”nuijan kopahtamisen” jälkeen, mutta oli mielenkiintoista – joskin hieman surullistakin – seurata puheenvuoro puheenvuorolta sitä näytelmää, jonka jälkeen päädyttiin selvitystyöryhmän ja Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan kannattamaan vaihtoehtoon.

Lopullinen päätös syntyi XL-ryhmän äänin 38 – 29.

Päätöksen kyytipojaksi kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti Anneli Kivistön toivomusponnen henkilöstön uudelleensijoittamisperiaatteista.

Kaupunginvaltuuston päätös on vastuullinen ja se merkitsee kaupunkilaisten sekä veronmaksajien etujen huomiointia.

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana arvostan mm. Irja Tulosen (kok) käyttämiä puheenvuoroja, joissa hän kysyi, että onko esim. asfalttiaseman hoitaminen yhtä tärkeää kaupungin ylläpitämää toimintaa kuin vanhuksista ja sairaista huolehtiminen.

Keskustan Mikko Kriikku peräänkuulutti aivan oikein, että päätöksiä pitää nyt tehdä, jotta Infrassa voidaan kääriä hihat ja aloittaa toiminta uusilta pohjilta.

Apulaispormestari Timo Hanhilahti totesi olleensa ainoa luottamushenkilö Infran tulevaisuutta selvitelleessä työryhmässä. Hän mainitsi, että valmistelutyö tehtiin ”suurennuslasin kanssa” eli perusteellisesti.

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Mikko Leppälahti kertasi, että Infran johtokunta on jo puolitoista vuotta sitten aloittanut toimenpiteet liikelaitoksen virtaviivaistamiseksi. Nyt valtuustossa paljon parranpärinää kirvoittanut asfalttiaseman myynti on pieni osuus Infran kehittämisessä.

Kiitän Tampereen kaupunginvaltuustoa Infran kehittämispäätöksestä.

Kaupunginvaltuuston päätös on luottamuslause Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnalle ja siitä olen luonnollisesti johtokunnan varapuheenjohtajana hyvin tyytyväinen.

 

-Esko Erkkilä-

Kokoomuskarsinassa rytisee

Sunnuntai 12.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkala -lentoaseman terminaalirakennuksen rahoituskiemurat ovat aiheuttaneet rytinää Pirkanmaan Kokoomus-karsinassa.

 

Rytinän aiheuttajina ovat kunnostautuneet kaikki pirkanmaalaiset kokoomuskansanedustajat, sillä kilven kiillottamisella on kiire, kun huhtivaalit lähestyvät.

 

Kokoomus-pakan sekoittajana kunnostautui Mikko Alatalo, joka osasi kertoa osuudestaan 1,1 M€:n suuruisen määrärahan saantiin.

 

Kansa osaa arvostaa Alatalon toimintaa Tampereen, Pirkanmaan ja "puolen Suomen" parhaaksi.

 

Kokoomuksella on kiire poimia ne rippeet, jotka Alatalon onnistumisen jälkeen jäivät poimittaviksi.

 

En tunne kaikkia taustakuvioita, mutta vahvasti oletan, että Harri Jaskarilla oli Kokoomuksessa keskeinen rooli, kun terminaalirahoituksesta päätettiin.

 

Se lienee kiistatonta, että Mikko Alatalon neuvottelut Hannes Mannisen kanssa lopulta ratkaisivat asian kääntymisen Tampereella ja Pirkanmaalle myönteiseksi. Vasta Alatalon ja Mannisen neuvonpidon tuloksena pääministeripuolue antoi tukensa Tampere-Pirkkalan -lentoaseman kehittämiselle.

 

Kokoomuskansanedustajista Kimmo Sasi ja Heikki A. Ollila istuvat tärkeillä paikoilla, mutta tässä prosessissa heille taisi jäädä "leimasinkansanedustajan" rooli - he löivät leiman päätökseen, joka oli todellisuudessa Alatalon ja Jaskarin toimesta neuvoteltu.

 

On hyvä, että Tampere-Pirkkalan -lentoaseman terminaalikysymyksen ratkaisuvaiheet käydään perusteellisesti läpi. Kansalaiset haluavat tietää, että ketkä kansanedustajat todella pystyvät toimimaan Pirkanmaan parhaaksi.

 

Sen tietämyksen valossa, jonka olen asiasta muodostanut, ovat Alatalo sekä Jaskari onnistujia. He ansaitsevat maakunnan luottamuksen myös seuraavissa eduskuntavaaleissa.

 

-Esko Erkkilä-

Oliko liian painava ja korkea kuorma maasturin peräkärryssä syynä liikenneonnettomuuteen Tampereen Peltolammilla?

Perjantai 12.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Lempääläntiellä sattui vakava liikenneonnettomuus maanantaina marraskuun 8. päivänä. Poliisi, palokunta ja ambulanssihenkilökunta saivat hälytyksen klo 10.47.

Saavuin onnettomuuspaikalle, kun loukkaantuneet oli kuljetettu pois, mutta kaikki ajoneuvot olivat edelleen paikoillaan.

Teliperäkärryä vetänyt Kia-maasturi oli tullut Tampereen suunnasta, kun peräkärry oli lähtenyt heittelehtimään. Lopulta peräkärry ja auto menivät pahasti linkkuun ja maasturi ajautui vastaantulevien kaistalla.

Teliperäkärryssä oli kuormana Kubota-pienoistraktori, jolla oli keulassaan lumiauravarustus.

Samaan aikaan vastaan tuli Multisillan suunnasta pick-up, joka törmäsi maasturin oikeaan kulmaan ja päätyi katolleen.

Pick-upin kuljettaja loukkaantui ja hänet kuljetettiin ambulanssilla sairaalaan. Onnettomuudessa pahoin kärsineen ja katollaan olleen pick-upin nähtyään pitää ihmetellä, että pienessä tilassa ihminen säilyy hengissä!

Maasturin kuljettaja ei loukkaantunut.

Onnettomuuspaikalla oli ohi mennessäni poliisin toimesta ajoneuvo-ohjaus, kun ainoastaan toinen ajokaista oli käytössä.

Maalla ollaan viisaita, kun merellä tapahtuu vahinko. Tästä tosiasiasta huolimatta uskallan esittää muutaman kysymyksen onnettomuudesta. Missään nimessä en ole tuomari tai poliisi, jotta voisin syyttää onnettomuudesta ketään.

1. Kubota-pienoistraktorin paino asettuu tasolle 1.000 kiloa tai vähän enemmän (tieto tarkistettu Kobotan-nettisivuilta). Traktoriin kiinnitetty aurauskalusto lisäsi työkoneen painoa merkittävästi. Olikohan paino liian suuri peräkärrylle, vaikka kyseessä olikin telikärry?

2. Kärryssä olleen traktorin + aurauskaluston painopiste oli korkealla - oliko tämä (osa)syynä turmaan?

2. Oliko Kia-maasturi lainkaan laillinen vetojuhta tälle yhdistelmälle?

3. Kyse oli jokseenkin suorasta tienpätkästä, mutta toki lievää mutkaa Kian ajosuunnassa oikealle tiessä onkin. Kyseessä oli syksyn ensimmäinen lumikeli. Oliko maasturin tilannenopeus liian suuri?

4. Miksi poliisi ei ohjannut onnettomuuspaikan ohi kulkenutta liikennettä Peltolamminkadun kautta?

Onnettomuuspaikalla tilanne näytti vartti hälytyksen jälkeen pahalta. Lukuisten hälytysajoneuvojen sinivilkut, sikin sokin pyörähtäneet ajoneuvot ja kumollaan olleet telikärry sekä Kubota-traktori antoivat mielikuvan suuresta onnettomuudesta. Onneksi suuronnettomuudesta ei ollut kyse!.

Olen ennenkin puuttunut sellaisten henkilöautojen liikennekäyttäytymiseen, joilla on peräkärry.

Omistan kuomullisen peräkärryn ja ajan se perässäni melko paljon kilometrejä vuodessa.

Erityisesti moottoriteillä tuntuu olevan sääntönä, että mitä suurempi vene peräkärryssä tai hevoskuljetuskärry autolla on perässään, niin sitä suurempi nopeus. Kahdeksankymmentä kilometriä tunnissa tai sen päälle "sallitut toleranssit" nopeutena eivät ole mitään.

 Varhaiset maanantai-aamut kolmostiellä Tampereelta kohti Helsinkiä ovat varsinainen peräkärrysirkus, kun viikkokunnissa pääkaupunkiseudulla leipäänsä ansaitsevat rakennus- ja remonttimiehet suuntaavat matkansa kohti urakoitaan!

 En ole liikenteessä läheskään pyhimys, mutta erityisesti peräkärrykansan pitäisi muistaa lainmukainen nopeus ja se, että painava sekä korkea kuorma peräkärryssä on taitoa vaativa yhdistelmä - tästä saimme taas muistutuksen Peltolammilla maanantaina 8.11.2010!

 -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan onnistunut suurristeily Riikaan

Torstai 30.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskusta järjesti omalle väelleen suurristeilyn Helsingistä Riikaan 25. - 27.9.2010 m/s Baltic Princess-laivalla.

 

Suurristeily toimi ensi kevään eduskuntavaalien lähtölaukauksena. Risteilyllä oli hyvä tunnelma - kaikesta näki, että keskustaväki lähtee luottavaisena viiden ja puolen kuukauden kuluttua järjestettäviin eduskuntavaaleihin.

 

Olin risteilyllä mukana ja voin vakuuttaa, että tunnelma risteilyllä oli luottavainen. Keskustalla on kaikki eväät päästä Suomen suurimmaksi puolueeksi jo kolmannen kerran peräkkäin.

 

Erityisen tyytyväinen voi olla nuorten suuresta osanotosta risteilylle. Julkisuudessa Keskustaa mainitaan menneisyyden kansanliikkeeksi, mutta todellisuus on vallan toista.

 

Risteilyllä oli koko matkan ajan korkeatasoisia seminaareja ja ajankohtaiskeskusteluja, joissa olivat mukana raskaan sarjan suomalaiset vaikuttajat.

 

Keskustan monet ministerit olivat pääministeri Mari Kiviniemen johdolla mukana. Osan keskustaministereistä oli jäätävä koti-Suomeen, sillä hallituksen on oltava koko ajan päätösvalmiina.

 

Ministereistä mukana olivat ympäristöministeri Paula Lehtomäki, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula ja kuntaministeri Tapani Tölli. Pääsin keskustelemaan kaikkien ministereiden kanssa.

 

Europarlamentaarikoista mukana olivat Anneli Jäätteenmäki sekä Riikka Manner.

 

Tamperelaisista kansanedustajaehdokkaista mukana olivat Vilhartti Hanhilahti ja Mikko Alatalo.

 

Useat Pirkanmaan keskustalaiset kansanedustajaehdokkaat olivat tukijoukkoineen mukana risteilyllä.

 

Keskustan piiritoimistolta olivat menossa mukana Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Ritva Männistö sekä Keskustanaisten Pirkanmaan piiri ry:n toiminnanjohtaja Pirkko Vuolle - he kunnostautuivat monessa asiassa; erikoisesti Ritva ja Pirkko pääsivät esille mainioina laulajina Mikko Alatalon vetämässä yhteislaulutilaisuudessa.

 

Olen tyytyväinen, että pääsin risteilylle mukaan. Risteily osoitti laajalle kenttäväelle ja mukana seuranneelle mediaväelle, että Keskusta on menossa kohti hyvää vaalitulosta.

 

-Esko Erkkilä-

Sortavala - suomalainen kaupunki, jota koskaan ei ole asein menetetty

Tiistai 20.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Sortavala on Laatokan Karjalassa matkailleille suomalaisille tuttu kaupunki Laatokan luoteiskulmalla. Joukossamme elää hupeneva joukko suomalaisia, joilla on omakohtaisia kokemuksia Sortavalasta.

 

Suomi on menettänyt Sortavalan Neuvostoliitolle kahdesti - ensimmäisen kerran Moskovan rauhassa 1940 ja toisen kerran Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1947.

 

Puna-armeija ei ole milloinkaan pystynyt asein valtaamaan Sortavalaa Suomelta. Suomi valloitti Sortavalan Neuvostoliitolta vuonna 1941 ja piti sitä hallussaan vuoteen 1944 saakka.

 

Sortavalassa on säilynyt suomalainen rakennuskanta hyvin, sillä valtausvaiheessa 1941 suomalaiset säästivät kaupungin tuhoamiselta. Mannerheim oli antanut ehdottoman kiellon, että...

Lue lisää »

Anneli Jäätteenmäki ei ole julkisuudessa saanut sitä kunniaa, joka hänelle kuuluu

Perjantai 9.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Anneli Jäätteenmäki on Suomen ensimmäinen naispuolinen pääministeri.

 

Hänen johdollaan Suomen Keskusta voitti eduskuntavaalit vuonna 2003. Vaalituloksen perusteella Anneli Jäätteenmäestä tuli Suomen ensimmäinen naispuolinen pääministeri.

 

Anneli Jäätteenmäen pääministerikausi jäi lyhyeksi, mutta hänen ansiostaan Suomessa loppui SDP:n ylivalta. Tämä usein unohdetaan, kun arvioidaan Anneli Jäätteenmäen ansioita suomalaisen yhteiskunnan suunnanmuuttajana.

 

Menin Anneli Jäätteenmäen puheille Keskustan Lahden puoluekokouksessa ja totesin hänen merkittävän roolinsa. Kiitin hänen taitavaa menettelyään vaalitaistelun loppuvaiheissa 2003 ja totesin vaalituloksen olleen hänen ansiotaan.

 

Anneli Jäätteenmäki on voittoisan vaalituloksen jälkeen saanut kaksissa EU-vaaleissa suuren äänisaaliin. Se kertoo, että Suomen kansa arvostaa häntä.

 

Kuulun niihin jotka arvostavat Anneli Jäätteenmäen toimintaa.

 

-Esko Erkkilä-

Kesäkuun neljäs päivä 1942

Torstai 8.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Hankin Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päiviltä minulle ennen tuntemattoman kirjan "Kesäkuun neljäs päivä 1942".

 

Kyseessä on kenraaliluutnantti W. E. Tuompon, everstiluutnantti Heikki Parkkosen, majuri Heikki Reenpään sekä kapteeni Kalle Lehmuksen v. 1942 toimittama teos Suomen Marsalkka C. G. Mannerheimin 75-vuotispäivän juhlallisuuksista.

 

Teos on 158-sivuinen ja maksoin siitä 17,00 euroa.

 

Olen tyytyväinen hankintaani, sillä se avaa tarkoilla kuvauksillaan täsmällisen kuvan Suomen Marsalkan 75-vuotispäivän juhlallisuuksista. Teos on painettu sodan hetkinä v. 1942 ja tarkoista kuvauksista huolimatta mistään ei selviä tarkkaa juhlallisuuksien pitopaikkaa.

 

Teoksen alussa todetaan näin: "Suomen Marsalkka vietti syntymäpäiväänsä matkoilla. Edellisenä iltana hän oli seurueineen lähtenyt erikoisjunalla päämajastaan tarkastusmatkalle ja keskeyttänyt sen aamun sarastaessa juhlapaikaksi valitulla luonnonihanalla seudulla jossakin rintamalinjojen takana."

 

Nyt tiedämme, että juhlallisuudet toteutettiin Immolan asemalla.

 

Myös Suomen Marsalkan koti Helsingin Kaivopuistossa oli toinen juhlallisuuksien pitopaikka, sillä siellä Suomen Marsalkan henkilökohtaisena edustajana kenraalimajuri Heikki Kekoni vastaanotti lukuisten lähetystöjen sekä yksityishenkilöiden kunnioittavat tervehdykset Suomen sankarillisten puolustusvoimien ylipäällikölle.

 

Immolassa Marsalkan ensimmäinen onnitteluryhmä oli Päämaja, joka yleisesikunnan päällikön, jalkaväenkenraali Heinrichs´n johdolla esitti onnittelunsa.

 

Aamupäivällä onnittelunsa esittivät hallitus, eduskunta ja työväen edustajat sekä Saksan Helsingin-lähettiläs von Blycher.

 

"Päivän juhlallisuuksien loisteliaimmaksi kohdaksi muodostui Saksan valtakunnan Johtajan ja puolustusvoimain ylipäällikön, valtakunnankansleri Hitlerin vierailu Suomen Marsalkan luona" - näin todetaan teoksessa.

 

Teoksessa on kaikkiaan 62 valokuvaa Hitlerin osallistumisesta Marsalkan juhliin. Hitler ei toki esiinny kaikissa kuvissa, mutta kuvista huokuu autenttinen tunnelma, joka Immolan asemalla silloin vallitsi.

 

Olen enemmän kuin tyytyväinen hankintaani. Kirja ei ainakaan nyt ole kaupan!

 

-Esko Erkkilä-