Tampere on mukana kaupunkikeskustojen elinvoimaisuutta, vetovoimaa ja ekotehokkuutta seuraavassa vertailussa

Maanantai 23.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Tamperelaisilta kysyttiin huhtikuussa kaupungin keskustan vetovoimaisuuteen liittyviä tuntemuksia mm. turvallisuuteen, asiointiin ja keskustan yleiseen ilmeeseen liittyen.

Kysely oli osa laajempaa EVE-tutkimusta, jota esiteltiin seminaarissa 13.5.2011.

Osallistuin seminaariin.

Tampereen osalta hanke kuuluu apulaispormestari Timo Hanhilahden vastuualueelle ja hän avasikin seminaarin.

Hanhilahti totesi, että tamperelaiset ovat aiheellisesti ylpeitä kaupunkikeskustastaan. Siihen on perusteluina mm. se, että Tampereen keskusta on pärjännyt hyvin erilaisissa kyselyissä.

Saattaa kuitenkin olla, että emme ehkä näe kaikkia kehittämiskohteita ja sen vuoksi ulkopuolisen näkemyksen kuuleminen on tärkeää, mainitsi Hanhilahti.

Liikkujan, vierailijan, asukkaan ja matkailijan mielialojen, mielikuvien sekä tunnelmien tietäminen on tärkeää, jotta voimme rakentaa kaupunkikeskustamme entistä turvallisemmaksi, miellyttävämmäksi ja sujuvammaksi, jatkoi apulaispormestari Hanhilahti.

Tampereen kaupungin virkamiehistä projektiarkkitehti Veikko Vänskä kaupunkikehitysryhmän keskustahankkeesta toimii yhdyshenkilönä konsulttiyritysten suuntaan.

Kaupunkikeskustojen EVE index™ -mallinnusjärjestelmä vertailee tutkimuksessa mukanaolevien kaupunkien kaupunkikeskustojen ekotehokkuutta, vetovoimaa ja elinvoimaisuutta – sen vuoksi puhutaan EVE indeksistä.

EVE-tutkimushankkeessa ovat mukana nyt seuraavat kaupungit:

• Jyväskylä
• Kokkola
• Kotka
• Kouvola
• Kuopio
• Mikkeli
• Oulu
• Tampere
• Turku 

Olen aina huolestunut rahasta ja erityisen huolestunut olen yhteisten rahojemme käytöstä.

EVE-tutkimushankkeessa huolestuttaa se, että mukana (rahastamassa) on monia konsulttiyrityksiä sekä eräitä muita tahoja.

Hankkeen tavoite on kasvattaa muutamassa vuodessa nyt mukanaolevien yhdeksän kaupungin lukumäärää tasolle 30…40. Kun sen lisäksi asukkaiden kyselytutkimus tullaan uusimaan kahden vuoden välein, on varmaa, että konsulttiyritykset tulevat pärjäämään hyvin.

Kustannusten välttämiseksi käytinkin seminaarissa puheenvuoron, jossa toki annoin tunnustusta seminaariannille, mutta kannustin Veikko Vänskää tinkimään konsulteille maksettavat summat puoleen nykyisestä. On todettava, että konsulttien palkkioista ja niiden määrästä seminaarissa ei keskusteltu!

Mittavissa projekteissa on hyvä tuntea hankkeen taustayhteisöt ainakin nimeltä.

EVE-tutkimushankkeessa mukana ovat pääyhteistyökumppaneina:

• Stockman
• Sokos
• Kiinko eli Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö
• Tekes
• Ympäristöministeriö
• Elävä Kaupunkikeskusta EKK ry

Hankkeen muut yhteistyökumppanit ovat:

• PTY eli Päivittäistavarakauppa ry
• Erikoiskaupan Liitto ry
• Suomen Kauppakeskusyhdistys ry
• Suomalainen Kirjakauppa Oy

Projektin toimijat ovat eli käsittääkseni nämä veloittavat Tampereen kaupunkia tekemästään työstä:

• Art Director Arkkitehdit Oy
• Kotialue Oy
• Promenade Research Oy
• Metael Oy
• Tuula Pohjola Consulting Oy
• Crnet Oy

Toivon, että pääyhteistyökumppaneiden, muiden yhteistyökumppaneiden sekä projetin toimijoiden tietäminen auttaa, kun lähdekritiikkiä käyttäen arvioimme EVE-tutkimustuloksia.

Seminaarin anti oli mielenkiintoista ja palaan siihen näillä palstoilla myöhemmin.

-Esko Erkkilä-

Persut ovat tuhoamassa Suomen neuvotteluaseman maataloustuki-, aluetuki- ja monissa muissa maallemme elintärkeissä kysymyksissä

Perjantai 6.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Persut leikittelevät vaalivoittohuumassaan koko Suomen selkärankana olevien maataloustuki-, elintarvike-, huoltovarmuus- ja aluetukikysymysten kanssa.

Kansanedustaja Kimmo Sasi on joutunut nopealla aikataululla etsimään persujen aiheuttamaan Portugali-kysymykseen ratkaisua.

Jos persut pysyvät jääräpäisesti kannassaan, he tulevat mähläämään Suomen mahdollisuudet moniksi vuosiksi luotettavana neuvottelukumppanina EU:ssa.

 

Tätäkö persuja äänestäneet halusivat?

 

Sirkka-Liisa Anttilan suomalaisille elintarvikeketjussa toimiville työntekijöille, alkutuotannossa toimiville ja eritoten suomalaiselle kuluttajalle – suomalaiselle perheenemännälle, joka jonottaa päivittäistavarakaupan kassalla - neuvottelemat edut ovat muutamassa päivässä valumassa hiekkaan.  Ruuan hinta karkaa käsistä!

Päivittäistavarakaupan kassalla kuluttajat tulevat huomaamaan, että salmonellapitoiset tuontielintarvikkeet valtaavat kylmätiskeissä nykyistä paljon suuremman alan, sillä kotimainen elintarviketuotanto hiipuu. Lähiruuaksi joudutaan jo pian laskemaan keski-Euroopassa, Brasiliassa ja Argentiinassa tuotetut elintarvikkeet, joiden tuottamiseen on jouduttu hakkaamaan määräämättömät alueet sademetsää.

Haja-asutusalueet tulevat hiljenemään, sillä erakoituva Suomi ei pysty ylläpitämään alueiden infraa. Tieverkosto rappeutuu ja suunnitellun tietoverkon rakentamiseen ei ole mahdollisuuksia.

Edessä on maamme vientitulojen tyrehtyminen ja massatyöttömyys.

Ymmärtävätkö persut, että millaisilla panoksilla he pelaavat?

 

Kysyy

 

-Esko Erkkilä-

Virpomisen saattoi vastaanottaa myös "kaukovirpomisena"

Maanantai 18.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Vietimme eilen Palmusunnuntaita.

Palmusunnuntain viettoon on nykyisin ainakin kaupungeissa tullut mukaan virpominen – niin myös Tampereella.

Palmusunnuntain lisäksi kaupungissa on virpojia liikkeellä myös pääsiäislauantaina.

Virpomiselle on karjalaiset tavat ja ortodoksiset perinteet pohjana.

Palmusunnuntai oli Karjalassa nimeltään virposunnuntai.

Ortodoksien Lasaruksen lauantain vigiliassa siunattiin pajunoksat, joita sai viedä kotiin ikonin taakse.

Lapset keräsivät pajunoksia ja koristelivat niitä. Varhain palmusunnuntaiaamuna perheenäiti virpoi lapset ja karjan, siis ne, joiden kasvua toivottiin. Isäntä virpoi hevoset. Lapset lähtivät aamulla virpomaan kummia, sukulaisia ja naapureita.

Karjalaiselle virpomiselle on ominaista erilaiset virpomisluvut. Karjalassa ne olivat runsaat ja moninaiset, mutta nykyisin ”kaupunkilaisvirpomisessa” ne ovat kutistuneet ”Virvon varvon tuoreeks terveeks” –lausumaksi. Virpomiseen liittyy virpovitsan luovuttaminen virvotulle ja tämän virpojalle maksama palkka. Karjalassa virpomispalkka saatiin vasta pääsiäislauantaina.

Talomme oli eilen Palmusunnuntaina lähes koko päivän ajan ilman asukkaita, sillä kaikilla oli tärkeitä menoja.

Halusimme kuitenkin saada virpovitsoja ja maksaa naapureista kotoisin oleville pikku-virpojille virpomispalkan.

Tulostin pienen tiedotteen, jossa kerroin olevamme poissa, mutta silti toivoimme ”kaukovirpomista”.

Tiedote kiinnitettiin oveen ja oven eteen laitettiin vedellä täytettyjä pulloja, joihin tiedotteessa pyydettiin jättämään virpovitsat.

Kaiteelle, oven viereen, jätettiin tikkukaramelleja ja muita makeisia sisältävä tarjotin, josta kehotettiin ottamaan virpomispalkka.

Palokalliolla oli Palmusunnuntaina ainoastaan muutama virpomisporukka liikkeellä. Oletan, että virpomista tapahtuu enemmänkin pääsiäislauantaina eli karjalaisen aidon virpomisperinteen ja länsi-suomalaisen trulliperinteen sekoittuminen on hajottanut virpomisen kahdelle eri päivälle!

 

 

Joka tapauksessa Palmusunnuntain kaukovirpominen onnistui, sillä pulloihin ovemme edessä oli ilmestynyt virpomisvitsoja ja...

 

 

...karamellitarjottimen antikin oli kelvannut!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kelan entinen pääjohtaja Jorma Huuhtanen Mikko Alatalon arvovieraana Tampereella

Lauantai 9.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Kansaneläkelaitoksen entinen pääjohtaja, kolmetoista vuotta kansanedustajana sekä sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 1992…1995 toiminut Jorma Huuhtanen vieraili Tampereella kansanedustaja Mikko Alatalon vieraana torstaina 7.4.2011.

Vierailun yhteyteen Alatalon järjestämän vaalitilaisuuden aiheena olivat eläkkeisiin liittyvät asiat. Keskeiseksi teemaksi muodostuivat ns. taitettuun indeksiin liittyvät tosiasiat.

Kansanedustaja Mikko Alatalo oli järjestänyt kaikille avoimen tilaisuuden Cafe Siilinkarin sisäpihalle ja paikalla oli nelisenkymmentä asiasta kiinnostunutta kansalaista.

Olin mukana tilaisuudessa ja esitin sen lopussa myös mielipiteeni tai oikeastaan yhteenvedon, jolle ex-pääjohtaja Huuhtanen antoi tunnustusta.

Tilaisuuden avasi kansanedustaja Mikko Alatalo, joka painotti sitä, että ikäihmisten kotiuttaminen sairaalasta pitäisi suorittaa kuntoutuksen myötä ja joskus ehkä hoivakodin kautta.

Alatalo kummeksui perussuomalaisten pohjatonta intoa muuttaa kustannuksista piittaamatta kaikki entinen. Mikko Alatalo kertoikin kysyneensä Markku Uuspaavalniemeltä, että onko tämä väsännyt curling-hallinsa nurkkaan setelipainon, jonka syytämillä euroilla persut aikovat rahoittaa kaikki esittämänsä uudistukset!

Kelan entinen pääjohtaja Jorma Huuhtanen piti alustuksen, josta henki vankka asiantuntemus ja se, että puhuja pystyi esittämään asiansa ASIA-pohjalta – Huuhtasella ei ollut tarvetta kerätä helppoja, mutta tosipaikan koittaessa arvottomia propagandapisteitä.

Tässä on kirjattuna Huuhtasen esityksen keskeisimmät asiat:

• vaalikopin yksinäisyydessä äänestäjän pitää harkita, että kenelle hän uskaltaa luovuttaa lompakkonsa seuraavaksi neljäksi vuodeksi
• äänestäjän kannattaa muistella, että millä puolueella on näyttöä asioiden hoitamisesta
• Suomi on yksi maailman parhaista maista elää
• Keskusta on ollut ”kammareissa”, joissa päätökset on tehty
• mies (tarkoitti Mikko Alataloa), on poliittisesti parhaimmassa iässä
• nyt asiat on hoidettava siten, että ei sukelleta kuin edellisessä lamassa

Vaalikamppailun ”kuuma peruna” on ollut ns. taitettu indeksi. Aiheen tiimoilta liikkuu paljon populistisia väitteitä.

Huuhtanen totesi, että taitetun indeksin muuttaminen populistien vaatimaksi ei ensimmäisinä vuosina merkitsisi kuin muutamia satoja miljoonia euroja, mutta sen kanssa meidän on elettävä aina vuoteen 2030 saakka.

Vuoden 2030 tienoilla väestörakenne muuttuu ”normaaliksi” – siihen saakka maksajien taakka kasvaisi liian suureksi.

Puhutaan valtavista eläkerahastoista, mutta totuus on, että ne riittäisivät nykysysteemilläkin ainoastaan seitsemän kuukautta! Eläkerahastojen suuruuteen vetoaminen on populismia kärkevimmillään.

Jäin eläkkeelle 30.11.2010 ja kaiken populismin läpitunkemana minun pitäisi vaatia taitetun indeksin muuttamista.

Viimeistään nyt Jorma Huuhtasta kuunneltuani en sitä tee, vaan jatkan maltillisella ja realistisella linjalla. En halua lisätä ylisukupolvisia rasitteita, sillä kolmen poikani ja kahden pienen tytön vaarina tunnen vastuuni seuraavien sukupolvien pärjäämisestä.

Sain haastatella taannoin pääministeri Mari Kiviniemeä ja hän mainitsi silloin, että eläkeläisten ostovoiman säilyttämiseksi tarvitaan ”erityistoimia”.

Jorma Huuhtanen totesi nyt Mikko Alatalon vieraana, että taitetun indeksin muuttaminen merkitsisi muutaman vuoden kuluttua todella suuria heikennyksiä eläkejärjestelmäämme. Uskon Kelan entistä pääjohtajaa enemmän kuin populisteja!

Totesin alussa, että käytin tilaisuuden lopulla puheenvuoron. Se eteni jokseenkin näin:

Meitä ns. suuria ikäluokkia varten jouduttiin aikanaan rakentamaan Suomeen kansakouluja.

Tarvitsimme myös uusia kasarmeja, jotta pystyimme suorittamaan asevelvollisuutemme.

Osa meistä joutui muuttamaan töitä saadakseen Ruotsiin

Jossain vaiheessa optikkoliikkeet ja silmälääkärit käärivät rahaa meidän vuoksemme, kun ns. ikänäkö vaati meidän hankkimaan silmälasit!

Nyt joudumme tinkimään eläkkeistämme, jotta emme syyllisty kohtuuttoman suureen ylisukupolviseen ”ryöstämiseen”. Ainakaan minä en suostu heikentämään lasteni ja lastenlasteni elämää muutaman extra-euron vuoksi!

Oleellista on, että Suomen talouspolitiikka on uskottavaa ja kasvua tukevaa. Vain se voi taata kunnollisen eläkevarmuuden myös meille – taitettua indeksiä muuttamaan vaativat populistit eivät siihen pysty.

Näille ajatuksilleni Kansaneläkelaitoksen entinen pääjohtaja Jorma Huuhtanen antoi tunnustuksen sanat!

On muistettava, että jos inflaatio kasvaa, se merkitsee nykyisen laskentatavan edullisuutta eläkeläisille! Ovatko populistit tiedostaneet tämän?

Tässä muutama valokuva Cafe Siilinkarin sisäpihalla kansanedustaja Mikko Alatalon järjestämästä tilaisuudesta:

 

 

Kelan entisen pääjohtaja Jorma Huuhtasen saaminen Tampereelle puhumaan oli taas sulka kansanedustaja Mikko Alatalon hattuun - me Pirkanmaalla ja Tampereella tarvitsisimme enemmän Alatalon tapaisia vaikuttajia, jotka pystyvät hankkimaan tilaisuuksiin valtakunnan ykköspäättäjiä tai sellaisína toimineita!

 

 

Mikko Alatalon ja Jorma Huuhtasen keskustelu eteni mukavan jutustelun merkeissä. Näki, että molemmat arvostivat toisiaan!

 

 Jorma Huuhtanen on siirtynyt päivän politiikasta sivuun ja se on omiaan antamaan painoarvoa hänen mielipiteilleen.

 

Kiitän kansanedustaja Mikkoa Alataloa mainion eläkeläistilaisuuden järjestämisestä!

Kuulin sivukorvalla, että Mikko on vielä ennan eduskuntavaaleja järjestämässä ainakin yhden mielenkiintoisen tilaisuuden ajankohtaisesta teemasta.

Odotamme Mikon ilmoitusta asiasta! 

 

-Esko Erkkilä-

Tehoministeri Mauri Pekkarinen kansanedustaja Mikko Alatalon vieraana Tampereella

Perjantai 8.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Mikko Alatalo oli kutsunut työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen vieraakseen Tampereelle. Vierailu toteutui keskiviikkona 6.4.2011 ja sen merkeissä toteutettu kaikille avoin yleisötilaisuus alkoi Linkosuon kahvilassa Kauppahallissa klo 10.30.

Ministeri Pekkarinen oli epähuomiossa mennyt Koskikeskukseen ja sen vuoksi ministerivieraan esiintyminen myöhästyi hetken.

Myöhästyminen ei haitannut vähääkään, sillä runsaslukuinen yleisö kuunteli kiinnostuneena Mikko Alatalon esiintymistä. Mikko esiintyi ilman kitaraa ja osoitti mahtavat esiintymistaitonsa myös ”puhetyöläisenä” – tuli toteennäytetyksi se, että Pirkanmaan Keskustan piirikokous oli oikeassa, kun se päätti esittää Mikko Alataloa seuraavan hallituksen ministeriksi.

 

Tässä kuvasarja työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen vierailusta Tampereella:

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo kertoi kuluneen kahdeksan vuoden aikana aikaansaamistaan tuloksista Eduskunnassa - ne ovat varsin mittavat ja monipuoliset.

 

 

Tilaisuudessa oli paikalla yleislääketieteen erikoislääkäri Timo Taivalsalmi (vasemmalla) yhdessä kampanjapäällikkönsä Atte Nikkasen (oikealla) kanssa.

Sain esitellä tilaisuudessa Timon ja totesin, että nyt pirkanmaalaiset saavat määrätä lääkärin Eduskuntaan - Timo Taivalsalmen!

 

 

Timo Taivalsalmi esitteli itsensä sekä keskeiset teemansa ja sai yleisöltä raikuvat suosionosoitukset.

 

Ministeri Pekkarinen osoitti jälleen kerran sen valtavan tietomäärän, jonka hän hallitsee. Pekkarista on nautinto kuulla!

 

 

Onko tässä kaksi tulevan hallituksen ministeriä - Mikko Alatalo ja Mauri Pekkarinen?

 

 

Vasemmalta (seisomassa) Tarmo Niemenmaa, Timo Taivalsalmi, Mikko Alatalo ja Mauri Pekkarinen.

 

 

Jouni Koskela (vasemmalla) ja Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi (oikealla) kuuntelivat työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen sanomaa "korva tarkkana".

 

 

On äärettömän tärkeää, että paikkakunnan ja maakunnan luottamushenkilöillä ja edunvalvojilla on mutkattomat sekä suorat suhteet ylimpiin päättäjiin.

 

Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti (keskellä) ja Pirkanmaan Liiton Jouni Koskela (oikealla) ehtivät kertomaan Tampereen sekä Pirkanmaan tavoitteita ministerille.

 

Kiitän kansanedustaja Mikko Alataloa, että hän sai koko Pirkanmaan vieraaksi työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen. On maakunnan etu, että kansanedustaja Mikko Alatalolla on läheiset ja luottamukselliset suhteet ministereihin sekä ylimpään virkamieskuntaan.

 

-Esko Erkkilä-

 

Kuntaliitokset ja haja-asutusalueiden syrjintäpyrkimykset puhuttivat Viljakkalassa

Torstai 7.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustajaehdokkaat Päivi Hiltunen ja Mikko Alatalo järjestivät yhteisen vaalijuhlan Viljakkalan Seurojentalolla sunnuntaina 3.4.2011. Mukana juhlassa oli myös lähipäivinä emeritus-kansanedustajaksi siirtyvä maanviljelysneuvos Klaus Pentti.

  

Keskustan Viljakkalan paikallisosaston puheenjohtaja Pekka Hietaniemi kosketteli jo avauksessaan niitä ongelmia, joita kuntaliitokset tuovat. Pekka Hietaniemi edustaa ainakin kolmannessa sukupolvessa Viljakkalan etuja ajavia ansioituneita kunnallismiehiä.

 

On aina ollut hienoa kuulla kansanedustaja Klaus Pentin selkeitä selostuksia Eduskunnassa päätetyistä ja keskustelluista asioista. Klaus Pentille on kertynyt omakohtaista eduskuntakokemusta 8 vuotta, mutta isänsä Arvo Pentin kautta hän on saanut seurata suomalaista huippupolitiikkaa vuosikymmeniä.

 

Kansanedustaja Klaus Pentti kertoi esimerkkien valossa siitä muuttuneesta käytännöstä, jota ympäristöviranomaiset ovat alkaneet soveltaa haja-asutusrakentamisessa. Uussovellusten perusteena eivät voi olla muuttuneet lait tai asetukset, sillä niitä ei ole muutettu.

Asian korjaamiseksi on välttämätöntä, että Keskusta menestyy seuraavissa vaaleissa.

 

 

Kansanedustajana kahdeksan vuotta istunut ja näissä vaaleissakin kansanedustajaehdokkaana oleva Mikko Alatalo oli edellispäivänä nimetty raikuvin suosionosoituksin Keskustan Pirkanmaan piirin toimesta ministeriehdokkaaksi.

Alatalon huolenaiheena olivat Pirkanmaan liikenneasiat, vaikka niihin onkin hänen sekä Klaus Pentin toimesta saatu paljon parannusta. Työn on kuitenkin jatkuttava, sillä mm. solmittu mittava bioenergiapaketti merkitsee alemman luokan teille kovaa käyttöä. Alempi tieverkko ei nykymenolla kestä käytön lisääntymistä.

 

 

Mikko Alatalo esitti puheenvuoronsa lopuksi herkän kappaleensa ”Hyasinttien aika”. Olen saanut kuulla sen Mikon esittämänä lukemattomia kertoja, mutta se on aina yhtä puhutteleva.

 

 

Kansanedustajaehdokas Päivi Hiltunen aloitti kunnallispoliitikon uransa edellisissä kunnallisvaaleissa ja jo nyt hän on vahvoin edellytyksin kansanedustajaehdokas.

 

Hiltunen on leimallisesti perheasioiden asiantuntija, mutta koko elämänkirjo on hänelle tuttua. Ruokaturvallisuus ja se, että elintarvikeketjun alkupään toimijoiden on saatava työlleen kohtuullinen korvaus, ovat perhe- ja mielenterveysasioiden lisäksi Päivi Hiltusen agendalla.

Päivi Hiltusen on tiedoiltaan, kokemukseltaan ja esiintymistaidoltaan henkilö, joka saa varmasti paljon aikaan Arkadianmäellä!

 

Vaalijuhlan ”jälkiparlamentissa”...

...pohdittiin keinoja, joilla Viljakkalan asemaa Ylöjärven kaupungin hylkäämänä takakylänä saataisiin kohennettua.

Hämeenkyrön toimet kunnan itsenäisyyden säilyttämisessä olivat keskeisesti esillä. Kysyttiin, että millainen osa Viljakkalasta kuuluisi elimellisesti Hämeenkyrön ja Ikaalisten mahdollisesti perustamaan Kyrösjärven kuntaan/kaupunkiin?

Kaikkia sitovaa jälkiparlamentin päätöstä ei saatu – ja ei ollut toki tarkoituskaan – aikaiseksi, mutta tärkeitä viestejä saimme annettua kansanedustajaehdokkaille.

Kiitän lämpimästi Päivi Hiltusta, Mikko Alataloa ja Klaus Penttiä, että he uhrasivat tiukasta aikatalustaan hetken Viljakkalan murheille.

Mikon ja Päivin panos merkitsee, että viljakkalalaisten kannattaa muistaa numerot 191 (Mikko Alatalo) ja 196 (Päivi Hiltunen), kun he vaalikopin yksinäisyydessä antavat äänensä alueen hyväksi työtä tekeville tuleville kansanedustajajille.

 

-Esko Erkkilä-

Pääministeri Mari Kiviniemi jatkoi vakuuttavia esiintymisiään Tammelantorilla Tampereella 1.4.2011

Lauantai 2.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Oli taas kerran hienoa olla suomalainen ja tamperelainen, kun sai perjantai-aamuna 1.4.2011 olla läsnä pääministeri Mari Kiviniemen yleisötilaisuudessa Tammelantorilla Tampereella.

Tammelantorilla oli kuulemma muitakin suomalaisia puoluejohtajia samaan aikaan esiintymässä, mutta siellä oli ainoastaan yksi pääministeri!

Muut puoluejohtajat – josko heitä sitten lopulta edes Tammelantorilla oli – jäivät pääministerin varjoon. Huhut kuitenkin kertoivat, että perussuomalaisten puheenjohtaja olisi jossain kulmassa Tammelantoria nähty.

 

 

Pääministerin haastattelusta vastasi kansanedustaja Mikko Alatalo ja asiantuntemuksella Mikko tehtävänsä hoitikin!

 

 

Pääministeri Mari Kiviniemen varmuus sekä ”lavasäteily” – Tammelantorilla kai voitaisiin puhua ”torisäteilystä” – paranevat päivä päivältä.

Kuplat puhkeavat vaalipäivän lähestyessä ja todelliset timantit – Mari Kiviniemi – pääsevät oikeuksiinsa.

 

 

Tässä osa niistä n. kolmestasadasta tamperelaisesta, jotka olivat kokoontuneet Tammelantorille aamuvarhaisella tapaamaan pääministeri Mari Kiviniemeä!

 

Pääministerin Kiviniemi selvitteli yleisölle Keskustan keskeiset teemat parin viikon kuluttua pidettävissä eduskuntavaaleissa – ennakkoäänestys alkaa jo 6.4.2011, joten ennakkoäänestäjille asioiden kertominen nyt on tärkeää.

Keskityin kuuntelemaan Kiviniemen linjauksia omaishoidosta ja eläkeasioista.

Omaishoidon osalta pääministeri toisti edellispäivänä Cafe Siilinkarin sisäpihalla toteamansa eli sen, että omaishoidon korvausten saattaminen Kelan maksettavaksi yhdenmukaistaa nykyisen paikkakuntakohtaisesti rönsyilevän politiikan.

Omaishoidon verotuskysymykset on Keskustan mielestä ratkaistava siten, että omaishoitajalle käteenjäävä eurosumma kasvaa.

Taitetun indeksin osalta pääministeri Mari Kiviniemi ei pane populistipoliitikkojen tapaan päätään pensaaseen, vaan toteaa, että taitetun indeksin korjaamiseen ei ole mahdollisuuksia.

Kiviniemen linjaus on kylmää kyytiä halpahintaisille populisteille, mutta ainakin minä osaan arvostaa suoraa puhetta.

Taitetun indeksin korjaamisessa pätee vanha kansanviisaus: ”Vaikka olisi kuinka suuren talon poika tahansa, mutta jos ei ole rahaa, niin ei ole rahaa.”

Se Keskustan linjaus, että eläkkeensaajien tulonmuodostumisesta on huolehdittava erityiskeinoin, kun taitettua indeksiä ei ole varaa muuttaa, lohdutti.

Tilaisuuden juontajana toiminut kansanedustaja Mikko Alatalo totesi, että taitetusta indeksistä päätettiin Paavo Lipposen johdolla, joten demareita meidän pitää syyttää!

 

Tilaisuuden jälkeen pääministeri Kiviniemi antoi haastatteluja...

 

 

...suomeksi ja...

 

 

...sujuvasti myös englanniksi.

 

Kiitän pääministeri Mari Kiviniemeä aamuvarhaisesta vierailusta Tammelantorilla - on hienoa nähdä tiedoiltaan,taidoiltaan ja vastuunkantokyvyltään osaava henkilö maan peräsimessä!

-Esko Erkkilä-

Suomenmaa-lehden nettiversio 1.4.2011 klo 16.00

Lauantai 2.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomenmaan nettilehdessä 1.4.2011 klo 16.00 kerrotaan Cafe Siilinkarin sisäpihalla 31.3.2011 ja Tammelantorilla 1.4.2011 klo 09.30 järjestetyistä yleisötilaisuuksista, joissa pääministeri Mari Kiviniemi tapasi yleisöä.

Cafe Siilinkarissa pääministeri Mari Kiviniemen sekä sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulan haastattelijana toimi Suomenmaa-lehden toimittaja Pirkko Määttälä.

Määttälä huomasi, että valokuvasin Siilinkarin tilaisuudessa ja hän pyysi lähettämään jonkun kuvan tilaisuudesta laatimansa jutun kuvitukseksi.

Toinen lähettämistäni kuvista "ylitti julkaisukynnyksen".

Suomenmaan juttu kokonaisuudessaan tässä.

 

-------

Tampere kuuli keskustan omaishoito- ja muuta asiaa

01.04. 16:00

 

 

 

Mari Kiviniemi keskusteli Tampereella muun muassa Pirkko Mäkelän ja Satu Niskasen kanssa.

Kuva: Esko Erkkilä

 

Yhdenvertaisuus, jaksaminen ja lomaoikeus.

 

Siinä muutamia asioita, jotka keskustalle ovat olennaisia omaishoidossa. Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Mari Kiviniemi ja sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula puhuivat torstaina Tampereella aiheesta kahvila Siilinkarissa.

 

Paikalle tulleet noin sata pirkanmaalaista ja tamperelaista kuuntelivat hartaana keskustan sanomaa. Kommentit ja kysymykset esitettiin molemmille vieraille mieluummin kahdenkeskisissä keskusteluissa kuin ison yleisön edessä.

 

Tosin yhtään sosiaali- ja terveyspoliittista vaalitilaisuutta tuskin järjestetään ilman taitetusta indeksistä puhumista, eikä Tamperekaan tehnyt siitä poikkeusta. Ministeri Rehula selvitti, mistä asiassa on kyse. Lisäksi hän kertoi seikkaperäisesti, miksi sosiaaliturvajärjestelmä on niin monimutkainen.

 

– Sitä on rakennettu koko sodanjälkeinen aika ja aina on pistetty pala toisen viereen kuin tilkkutäkissä. Lisäksi aika ja elämäntyyli on muuttunut niin, että esimerkiksi erilaisia perhemääritelmiä on toistakymmentä. Näiden kaikkien asioiden yhteensovittaminen ei ole ihan yksinkertainen juttu, Rehula totesi.

 

Mari Kiviniemi puhui varsinaisen asian lisäksi omista Tampere-muistoistaan.

 

– Äitini on kotoisin tuosta vierestä Kangasalta ja muistan, miten hienoa oli lapsena tulla Tampereelle katsomaan kaupungin jouluvaloja, Kiviniemi kertoi.

Hän kertoi lisäksi omista iäkkäistä sukulaisistaan ja muistutti, miten tärkeää omaishoitamisen yhteydessä on huolehtia hoitajan jaksamisesta.

 

– Juuri siksi keskusta haluaa sellaisia ratkaisuja, että omaishoitajalle taataan riittävä lepo hänen tekemänsä arvokkaan työn ohessa, Kiviniemi totesi.

 

Kiviniemi oli perjantaiaamuna myös Tampereen Tammelantorilla.

 

Siellä hän totesi, että pääministerinä toimiminen on etu asioihin paneutumisessa.

 

Leikatun indeksin korjaamishaaveisiin pääministeri toisti torstaina Café Siilinkarissa toteamansa, että rahat eivät riitä indeksin muuttamiseen.

 

Leikatun indeksi osapuolina ovat työmarkkinaosapuolet, joten asia ei ole yksinomaan hallituksen päätettävissä.

 

– Leikatun indeksin vuoksi eläkkeet jäävät jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä ja tämä ongelma pitää poistaa erillistoimenpitein, Kiviniemi linjasi.

 

Tammelantorin tilaisuuteen toivat oman värinsä eläinsuojelijoiksi itseään kutsuvat henkilöt.

 

He nousivat Tammelantorin myyntipöydälle ja levittivät pitkän punavärisen banderollin. Yksi käytti laukkuunsa kätkettyä megafonia ja myös muuta äänentoistolaitetta.

 

Pääministerin turvamiehet joutuivat esittämään poliisikorttinsa ja senkin jälkeen mielenosoittajat oli lähes väkivalloin työnnettävä pois myyntipöydältä.

 

Turvamiehet pyysivät lisää poliisivoimia paikalle ja pahimmat hulinoitsijat korjattiinkin sen jälkeen "parempaan talteen".

 

SUOMENMAA

 

-------

 

-Esko Erkkilä-

Kansalaisen painajainen on hyvän esiintymistaidon omaava virkamies, jonka perustiedot ovat virheelliset

Keskiviikko 23.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Omaan kohtuullisen esitystaidon ja tiedostan vaaran, että puheeni jälkeen mennään pitkälle ”metsähallituksen puolelle”, jos tietoni esittämästäni asiasta ovat virheelliset.

Ongelma on kohdallani rajattu, mutta virkahenkilön kohdalla kyse on isosta ongelmasta.

Virkahenkilön täysin virheelliset ja vajavaiset tiedot sekä niihin liittyvä vakuuttava esiintyminen tulivat esille taannoin, kun Tampereen kaupungin valtuustosalissa esiteltiin ns. Rantaväylän tunneliin liittyviä seikkoja.

En ota kantaa Rantaväylän tunneliin sinänsä, sillä siitä ja sen rakentamisesta päättävät kaupunginvaltuutetut.

Ongelmana on virkahenkiöiden täydellinen tietämättömyys tunnelityömaan louhintojen vaikutuksista alueen asunnoille ja ihmisten kodeille.

Tampereen valtuustosalissa järjestettiin tiistaina 22. helmikuuta 2011 yleisötilaisuus, jossa esiteltiin tarkennettuja suunnitteluratkaisuja Rantaväylän pitkästä tunnelivaihtoehdosta.

Liikenneviraston kehittämispäällikkö Pekka Petäjäniemi, jolla on mainio ja vakuuttava ulosanti, paukutteli tilaisuudessa täydellistä pajunköyttä tunnelityömaan louhintatöiden ongelmista ja erityisesti vahinkojen korvaamisesta.

Kaikesta näkyi ja kuului, että Petäjäniemellä ei ollut asiasta todellista tietoa.

Petäjäniemi vähätteli luohintavaurioiden aiheuttamaa vaaraa ja kaiken huipuksi hän totesi mahtipontiseksi: ”Kaikki on korvattu, joka on vaurioitunut!”

Olen Palokallion Omakotiyhdistys ry:n jäsen yhdistyksen perustamisesta alkaen. Olen toiminut yhdistyksessä tavallisesta rivijäsenestä puheenjohtajaan saakka. Omaan täydellisen kuvan louhintatöiden lähialueen rakennuksille aiheuttamista vahingoista.

Kyse on Ikean rakentamiseen liittyneiden louhintatöiden omakotitaloille aiheuttamista vahingoista.

Omakotitaloni sijaitsee yli 300 metrin etäisyydellä Ikea-räjäytyksistä. Vaikka välissä on Tampere-Helsinki –moottoritie, Ikea-räjäytykset aiheuttivat omakotitalollemme 600 euron suuruiset vahingot. Ne Tampereen kaupunki korvasi.

Alueellamme monen omakotitalon Ikea-räjäytysten vahingot ovat suuruusluokkaa 30.000…40.000 euroa ja käytännössä mitään ei ole korvattu. Ei ole korvattu, vaikka solmimme Tampereen kaupungin kanssa erillissopimuksen siitä, että Tampereen kaupunki korvaa mahdolliset vahingot.

Näillä perusteilla pidän Liikenneviraston kehityspäällikkö Pekka Petäjäniemen puheita em. tilaisuudessa pajunköyden syöttämisenä asukkaille.

-Esko Erkkilä-

Kenen joukoissa oikeasti seisot - Uuden Suomen Puoluekoneen kertomaa

Torstai 10.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Uuden Suomen nettisivujen – www.uusisuomi.fi – ensimmäisellä sivulla on linkki Puoluekoneeseen.

Tunsin mielenkiintoa testata mielipiteitäni ja vastasin kysymyksiin.

Vastaukset piti asettaa janalle, jossa ykkönen merkitsi ”Ei”, kolmonen ”En osaa sanoa” ja viitonen ”Kyllä”.

Kysymykset, joihin pitää vastata ovat nämä:

Pitäisikö lapsilisät poistaa hyvätuloisilta?

Pitäisikö Suomen vastaanottaa enemmän pakolaisia?

Pitäisikö pääomatuloverotusta kiristää?

Pitäisikö Suomeen rakentaa uusia ydinvoimaloita?

Pitäisikö maataloustukia leikata?

Pitäisikö kunnallisia terveyspalveluita yksityistää?

Pitäisikö pakkoruotsi poistaa kouluista?

Pitäisikö turkistarhaus kieltää Suomessa?

Pitäisikö työntekijöiden lakko-oikeutta kaventaa?

Pitäisikö varallisuusvero palauttaa?

Pitäisikö sosiaalietuuksia karsia?

Pitäisikö valtion tukea yrittämistä enemmän?

Pitäisikö yleinen ja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus säilyttää?

Pitäisikö Suomen liittyä tulevaisuudessa Natoon?

Pitäisikö valtion virastoja hajauttaa enemmän maakuntiin?

Pitäisikö eläkeiän alarajaa nostaa 63 ikävuodesta?

Pitäisikö Ylen toimintaa supistaa?

Pitäisikö homoavioliitot sallia?

 

Pitäisikö kuntia pakkoliittää toisiinsa?

 

Pitäisikö presidentin valtaa vähentää?

 

Hyviä kysymyksiä kaikki!

 

Sain puoluekohtaisena tuloksena seuraavat tulokset:

 

• Suomen Keskusta                       68 %
• Kristillisdemokraatit                  68 %
• Kokoomus                                   66 %
• RKP                                             65 %
• Perussuomalaiset                        58 %
• SDP                                              46 %
• Vihreät                                        41 %
• Vasemmistoliitto                          36 %

Olen tyytyväinen tulokseeni, sillä se varmaan kuvastaa maailmankatsomustani. Neljä ensimmäistä puoluetta ovat lähes tasoissa ja sitten on suurempi ero niihin puolueisiin, joiden toimintaa vierastan.

Testi on leikkimielinen, mutta kyllä sen antama palaute antaa hyvin tukea niille ajatuksille, joita äänestäjänä arvostan.

-Esko Erkkilä-

Suomen Valoteknillisen Seuran järjestämä LightMapping-kävely oli hieno kokemus

Perjantai 4.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen Valoteknillinen Seura järjesti Valon päivänä 3.2.2011 LightMapping -kävelykierrokset ja niihin liittyvät purkutilaisuudet yhtä aikaa neljässä kaupungissa eli Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä sekä Tampereella.

Osallistuin Tampereen kävelykierrokselle, mutta muiden kiireideni vuoksi en ehtinyt purkutilaisuuteen.

Tampereen kävelykierros alkoi Museokeskus Vapriikilta ja päättyi Laukontorille. Liikkeellelähtö tapahtui klo 17.00, jotta maisema ehti hieman hämärtyä.

Asiantuntevina oppaina toimivat Aihio Arkkitehtien toimitusjohtaja Timo Meuronen ja valaistussuunnittelija Arto Heiskanen VALOA design Oy:stä. Meuronen keskittyi kertomaan tamperelaisesta arkkitehtuurista ja Heiskanen puolestaan taustoitti niitä valaistusratkaisuja, joita reitin varrella kohtasimme.

Kävelyreitti polveli Tammerkosken molemmin puolin ja leimaa-antavaa sille oli tukeutuminen Tammerkosken virtaan.

Oppaat olivat valmistautuneet tehtäväänsä hyvin, sillä monet kohteet tulivat osanottajien tietoisuuteen aivan uudessa valossa - tässä tapauksessa voi tosiaan todeta, että "uudessa valossa"!

Matkalla pysähdeltiin usein, sillä kävelyn tarkoituksena oli tallentaa kuvina iltavalaistuja Tampereen tunnettuja rakennuksia sekä valon ja veden leikkejä Tammerkoskessa.

Osanottajille kävelyn ajaksi jaetut korvakuulokkeet olivat innovaatio, johon ainakin minä nyt vasta ensimmäisen kerran tutustuin. Oppaat puhuivat mikrofoniin tavallisella äänellä ja se kuului osanottajien kuulokkeista hyvin selvästi. Isohko ryhmämme ei aiheuttanut melua, sillä oppaiden selostusten kuunteleminen ei kuulunut sivullisille. Kuuluvuus kuulokkeiden kautta oli 30…50 metriä, joten ryhmämme ei tarvinnut liikkua tiiviinä ryhmänä. Kerrassaan mainio ratkaisu!

Kävelijöitä odotti puolitoistatuntisen kierroksen jälkeen bussi Alarannassa. Bussi kuljetti porukan Fagerhult Oy:n toimitiloihin Pyynikillä, jossa kävelyn aikana otetut kuvat pystyi taltioimaan ja katselemaan muiden kaupunkien vastaavien tapahtumien aikana otettuja kuvia online-yhteydellä OpenLight-verkkoportaalin välityksellä.

Tapahtuma oli mainio ja parhaat kiitokset sen järjestämisestä Suomen Valoteknillisen Seuran yritysjäsenille sekä niille henkilöille, jotka panostivat tilaisuuden onnistumiseen.

Toivottavasti jatkossa Tampereen kaupunki tai sen matkailuorganisaatio lähtevät mukaan tapahtuman toteuttamiseen. Valon päivän lisäksi syystummat illat olisivat mainio ajankohta vastaavan tapahtuman toteuttamisajankohdaksi.

Sopisiko LightMapping-kävely erääksi ohjelmanumeroksi Tampere-päivän viettoon?

-Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari muisti alueensa senioreja!

Torstai 20.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella toimivat Alvarit ovat vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Alvareiden kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun.

Alue-Alvari eli alueellinen työryhmä on kunkin alueen asukkaiden vaikutuskanava. Näissä alueellisissa työryhmissä ovat jäseninä alueen yhdistysten ja seurojen edustajat sekä muut alueensa asioista kiinnostuneet asukkaat.

Olen Etelä-Alvarin jäsen ja mm. näillä sivuilla käsitelty moni asia on tullut tietooni Alvari-toiminnassa.

Päätimme viime joulukuussa myöntää Tampereen kaupungin Etel-Alvarille osoittamista vuoden 2010 määrärahoista virkistysavustuksia seitsemälle Tampereen eteläisellä alueella sijaitsevalle palvelutalolle ja korttelikerholle , 130 euroa jokaiselle.

Palvelutalot ja korttelikerhot käyttivät avustuksensa seuraavasti:

- Taatalan palvelukoti: Kirkasvalolamppu

- Kuuselan palvelukoti: Retki torttukahveille kauppahalliin avustajien kanssa

- Petäjäkoti: Musiikkitapahtuma

- Vaskikodit: Fysioterapeutin ohjaus muutaman kerran

- Nekalan päiväkeskus: Musiikkituokioita useampana päivänä

- Peipontupa: Pikkujouluretki bussilla, ruokailu ym.

- Multitupa: Vähän runsaammat pikkujouluruokailut

Etelä-alvarilaiset kävivät luovuttamassa virkistysavustukset kaikille saajille joulukuun puolenvälin tietämillä.

Taatalan palvelukodissa tapahtuman merkeissä vierailivat joulukuun 17. päivänä Ensi Järvinen ja Esko Erkkilä.

Kirkasvalolampun hankintahinta oli hieman korkeampi kuin Etelä-Alvarin virkistysavustus, mutta Taatalan palvelukoti laittoi ”omistaan” hinnanerotuksen.

Kirkasvalolampun vastaanottivat Taatalan palvelutalon esimies Lidia Holopainen  ja Ella Shemaikka sekä Maire Eskola.

Kirkasvalolamppua oli jo ehditty kokeilla ja Maire Eskola kiitteli sen tehoa sekä totesi, että se helpottaa paljon lukemista!

 

-Esko Erkkilä-

Presidenttien Uudenvuodenpuheet ovat menettäneet merkityksensä

Maanantai 10.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Presidentti Urho Kekkosen aikana Tasavallan Presidentin televisioitu Uudenvuodenpuhe oli Tapaus.

Kekkosen aloitus ”Kansalaiset” viritti televisionkatsojat kuuntelemaan, että kuinka Maan Isä linjasi mennyttä ja erityisesti tulevaa.

Koivisto oli käynyt Kekkosen koulun, joten hänen puheissaan oli toveittain särmää. Ahtisaaren ja erityisesti Halosen aikana kaikki on toisin.

Presidenttikautensa jälkeen Ahtisaaren puheille on tullut painoarvoa – vaikea uskoa, että Haloselle kävisi samoin.

Ainakaan minä en ole viime vuosina halunnut pilata Uudenvuodenpäivääni kuuntelemalla presidentin jaarituksia. Minulle on riittänyt, että tutustun puheen antiin median kritiikin kautta.

Presidentin vuoden 2011 Uudenvuodenpuhe oli median kertoman analysoinnin perusteella pohjanoteeraus.

Kansalaisilla on lupa odottaa presidentiltä jotain muutakin, kuin epäkohtien listaamista – siihen riittää kyllä, kun vilkaisee muutaman jutun netin eri keskustelupalstoilta.

Presidentti Halosen toiminta on hyvin ristiriitaista. Hän korostaa presidentin oikeuksia ja päätösvaltaa, mutta vuoden tärkeimmässä tilanteessa paljastuu gallup-tulosten toistelijaksi!

Uudenvuodenpuhe, jos mikä, olisi paikka linjanvedoille, mutta kun ei, niin ei.

Kerran vielä Uutenavuonna eli 1.1.2012 joudun olemaan kaukana televisioruudun äärestä klo 12.00!

 

-Esko Erkkilä-

Miksi niin laajasti käytetään "jäte"-termiä?

Lauantai 8.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Sain elintarviketeollisuudessa toimiessani jatkuvasti taistella sitä vastaa, että käyttökelpoisista raaka-aineista käytettiin termiä ”jäte”.

Myllyteollisuudessa oli aikaisemmin laajasti käytössä jäte-termi, kun tarkoitettiin mm. kaurankuorijauhoa ja jopa vehnälesettä. Valitettavan moni alan henkilö ei ole vieläkään päässyt pois juoksuhaudoistaan ja käyttää myllymaailman mainioista jakeista termiä ”jäte”.

Lihanjalostusteollisuudessa on yhä edelleen käytössä termi ”teurasjäte”, kun tarkoitetaan esim. turkiseläinten rehujen tärkeätä raaka-ainetta.

Jätehuoltoalalla toimivien käytössä ”jäte” –termi on tarkoitushakuinen, sillä muutenhan laaja jätebisnes joutuisi vaikeuksiin, jos jätteentuottajat osaisivat vaatia materiaalille oikean hinnan.

Lukemattomissa yhteyksissä ”jätteelle” olisi sen tuottajan vinkkelistä mahdollisuus saada positiivinen hinta, mutta nyt tarkoitushakuisesti viljellään ”jäte” termiä ja näin saadaan materiaali halvalla jätehuoltoyritysten hallintaan.

Varsinaisia mestareita ”jäte” –termin viljelyssä ovat tavalla tai toisella Ekokem Oy:öön sidoksissa olevat henkilöt ja toimijat. Sen ymmärtääkin, sillä oikean hinnan maksaminen haittaisi bisnestä.

Jätebisneksessä kuten muuallakin hulluhan ei ole se, joka pyytää, vaan se joka suostuu vastapuolen ensimmäiseen tarjoukseen.

Minun on vaikea kuvitella materiaalia, joka loppuviimeksi olisi jätettä.

Huolellinen lajittelu ”jäte”materiaalin syntypaikalla on tärkeää, sillä oikein lajitellut sivujakeet –käytän ”jätteestä” usein termiä ”sivujae” – ovat tae sille, että vain harvat materiaalit ovat todellista jätettä.

Ns. jätemateriaalin käyttäminen energialähteenä lienee tavallisin tapa kohottaa jätteen markkina-arvoa. Nykyaikaiset polttotekniikat ja epäpuhtauksien suodattaminen ovat tärkeässä asemassa, kun materiaalille harkitaan polttohyödyntämistä.

Tiedän, että monen niskakarvat nousevat pystyyn, kun ehdottelen ”jätteelle” positiivista hintaa. Sanotaan, että kaikkien toimenpiteiden pitäisi tähdätä jätemäärien alentamiseen. Jätemäärien alentaminen on hyvä ja kannatettava periaate, mutta materiaalien uusiokäyttöä on pystyttävä lisäämään.

Toivon, että jatkossa ns. jätteellekin annettaisiin arvo, joka sille kuuluu. Se ei oikein käsitettynä ole ristiriidassa esim. kierrätyksen tai uudelleenkäytön kanssa – päinvastoin!

 

-Esko Erkkilä-

Kokemattomat kokoomusministerit meuhkaavat turhaan

Tiistai 4.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Kokoomuksen untuvikkopolitiikot Jan Vapaavuori sekä Henna Virkkunen, jotka Kokoomus nosti ministereiksi, ovat aloittaneet hallituskumppaninsa Keskustan mollaamisen.

----------

Keskusta on aiheellisesti arvostellut asuntoministeri Vapaavuorta eriarvoisten vyöhykkeiden kaavailemisesta asutuskeskusten ympärille.

Kauimpana asutuskeskuksista asuvat eivät Vapaavuoren kaavailujen mukaan saisi oikeastaan mitään yhteiskunnan palveluita.

Verot ja maksut toki Vapaavuoren ajatustenjuoksun mukaan lankeaisivat täysimääräisinä myös kauempana asutuskeskuksista asuvien maksettavaksi.

Olen tyytyväinen, että Keskusta ei hyväksy asuntoministeri Vapaavuoren ajamaa kansalaisten eriarvoistamista asuinpaikan mukaan.

---------

Opetusministerin postia hoitava Henna Virkkunen puolestaan yritti ajaa hallitusohjelmaan kuulumattoman laajaa peruskoulu-uudistusta kustannuksista välittämättä. Hänen mielestään esimerkiksi draaman sisällyttäminen opetusohjelmaan olisi ollut tärkeämpää kuin opettajien hyvinvoinnista huolehtiminen tai homekoulujen saneeraukset.

Opetusministeri Virkkusen ajatusten torppaaminen oli paikallaan, sillä uudistusten toteuttamisessa on edettävä hallitusohjelmaan kirjatun ohjelman puitteissa ja aisan yli potkimista ei voida sallia.

Tässä taloudellisessa tilanteessa pitää osata laittaa koulumaailman tarpeet tärkeysjärjestykseen. Kun se ei kokoomusministeri Virkkuselta onnistunut, oli enemmän kuin paikallaan, että Keskusta palautti asian päiväjärjestykseen.

-----------

Virkkusen ja Vapaavuoren uhkailut seuraavan hallituksen muodostamisesta on jätettävä heidän kokemattomuutensa syyksi.

Suomen kansa päättää huhtivaaleissa, mitkä tahot ovat hallitusvastuussa eduskuntavaalien jälkeen.

 

-Esko Erkkilä-

Tukes ei ole tehtäviensä tasolla!

Torstai 30.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Tukes (Turvatekniikan keskus) on marraskuussa 1995 perustettu virasto, joka toimii työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Tukes toimii teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden valvojana, kehittäjänä ja asiantuntijana. Sen toimialoja ovat kemikaali- ja prosessiturvallisuus, sähkö- ja painelaiteturvallisuus, kuluttajaturvallisuus, pelastustoimen laitteet, jalometallituotteet, ilotulitteet ja räjähteet, CE-merkityt rakennustuotteet ja mittaaminen.

Tukesin toiminnan tarkoituksena on suojella ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä turvallisuusriskeiltä sekä edistää teknistä luotettavuutta.

 

Tukes on viranomainen ja sen tehtävänä on valvoa, että myynnissä ja käytössä olevat tuotteet ovat turvallisia ja täyttävät niitä koskevat vaatimukset.

 

Tukes kuuluu suuriin mokaajiin, sillä sen toiminta ilotuliteräjähteiden valvonnassa on viime päivinä ollut ala-arvoista.

 

Tukes ei ole pystynyt suojelemaan ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä siten, kuin sen tehtävänkuva edellyttää. Tukes´n toiminta valvovana viranomaisena on luonut kansalaisten keskuuteen suurta epävarmuutta.

 

Tukes´n olisi pitänyt määrätä epäluotettavien ilotulitteiden takaisinveto markkinoilta. Kun se ei sitä tehnyt, kantaa se vastuun niiden mahdollisesti aiheuttamista onnettomuuksista.

 

Eilen annetut lukuisat uudet ohjeet osoittavat, että Tukes ei ole tehtäviensä tasolla.

 

Valvovan viranomaisen ei pidä muutella päätöksiään muutaman tunnin välein. Ilotulitteiden jälkikäteinen hyväksyminen, kun ne on toimitettu kauppaan, on naurettavaa toimintaa.

 

Epäluotettavat ilotulitteet ovat kansalaisille samanlainen uhka kuin vialliset elintarvikkeet.

 

Nostan hattua Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle, joka lähes viikoittain joutuu määräämään joidenkin elintarviketuotteiden takaisinvetoja. Näemme yritysten takaisinvetoilmoituksia sanomalehdissä jatkuvasti.

 

Elintarvikkeiden takaisinvedoissa on useimmiten kysymys (tuonti)elintarvikkeiden salmonellaepäilyistä tai virheellisistä tuoteselosteista.

 

Miksi Tukes ei menetellyt yhtä johdonmukaisesti kuin vastaava elintarvikepuolen viranomainen eli Evira?

 

Tukes syyttelee yrityksiä omavalvontaohjelmien puutteellisuudesta ja yritykset niskuroivat Tukes´a vastaan.

 

Eikö Tukes omaa riittävää auktoriteettia valvontakohteenaan olevien yritysten keskuudessa? Miksi yritykset niskuroivat? Onko niillä jopa aihetta niskurointiin? Onko Tukes´lla ”puhtaat jauhot pussissa”?

 

Tukes´n toiminta on tutkittava ja vastuuhenkilöt saatettava vastuuseen. Toivottavasti Tukes´n toiminnan (= toimimattomuuden) vuoksi ihmis-, esine- tai ympäristövahinkoja ei loppuvuoden ilotulituksissa pääse tapahtumaan.

 

On oikein, että Työ- ja elinkeinoministeriö tutkii Turvatekniikan laitoksen keittämän sopan. Valitettavaa on se, että tutkiminen tapahtuu vasta Uudenvuoden jälkeen – vahinkoja ehtii ehkä tapahtua!

Tässä ilmainen neuvo TEM:lle:

 

Tukes´n pitää määrätä, että vuodenvaihteen ilotulituksiin kaupattavat ilotulitteet on tarkastettava ja hyväksyttävä vaikkapa marraskuun loppuun mennessä. Tämä antaisi esim. urheiluseurojen talkoolaisille varmuuden, että he myyvät asiakkaille laillisia ja turvallisia ilotulitteita.

 

Leikittely ihmisten terveydellä on saatava loppumaan!

 

-Esko Erkkilä-

 

PS. Tämä täydennys on laadittu keskiviikkona 29.12.2010 klo 23.25.

 

Työ-ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on päätynyt samaan kuin minäkin eli siihen, että Uudenvuoden ilotulitteet on hyväksyttävä jo edeltävän syksyn aikana. Mauri on järkimies ja osaa tarttua nopeasti toimeen!

Hyvä Aamulehti!

Keskiviikko 29.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Aamulehden toimittaja Simopekka Virkkula julkisti Aamulehden SuAsiat-lehdessä 19.12.2010, että hän siirtyy joulun jälkeen Aamulehden kirjeenvaihtajaksi Tallinnaan.

Hieno päätös päätoimittaja Jouko Jokiselta ja toimittaja Simopekka Virkkulalta!

Suomalainen media on elänyt jälkijättöistä elämää Baltian sekä lähi-Venäjän seurannassa. Nyt saamme tilanteeseen ainakin osaparannuksen, kun Aamulehti ”miehittää” Tallinnan.

Viro on ihailtavan nopeasti kohonnut Neuvostoliiton ikeen alta vapauduttuaan läntisen maailman tärkeäksi osaksi.

Muistamme hyvin, kun neuvostokonepistoolein varustetut puna-armeijalaiset valvoivat Gorg Ots´iin nousevia suomalaisia 1970- ja taisi olla vielä 1980-luvullakin. Montaa itkua sai seurata Tallinnan satamassa, kun Suomeen matkaavat onnelliset virolaiset jättivät jäähyväisiään neuvostovallan alle jääville sukulaisilleen.

Nyt kaikki on tosin.

Viro on liittynyt Natoon ja liittyy vuodenvaihteessa euroon. Kehitys on ollut valtavaa. Ihailtavia ovat ne toimenpiteet, joilla Viro saavutti euro-kelpoisuuden.

On enemmän kuin toivottavaa, että Simopekka Virkkula paneutuu koko Baltian tilanteeseen, sillä myös Latvia ja Liettua ovat jo nyt merkittäviä maita Suomen talouselämälle ja ne tulevat kasvattamaan merkitystään Suomen kumppaneina.

Jäämme odottamaan Aamulehden avausta Venäjän suuntaan.

-Esko Erkkilä-

Suurten ryhmien puheenjohtajien värittömät budjettipuheenvuorot

Tiistai 16.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina marraskuun 15. päivänä pidetyssä kokouksessa Tampereen kaupungin budjetin vuodelle 2011.

 

Kuuntelin kokousta radiosta, sillä lehterille meneminen olisi kuluttanut päivän toisarvoiseen toimintaan. Kaupunginvaltuuston kokouksen radiointi on mainio tapa saada valtuuston puheenvuorot kaiken kansan tietoisuuteen.

 

XL-ryhmän ja SDP:n yhdessä solmima budjettisopimus laimesi erityisesti ryhmäpuheenvuorojen terävyyttä. On selvää, että useissa palavereissa tapahtuneet väännöt ja niiden jälkeen saatu sopimus laimentavat kielenkäytön terävyyttä. Näin erityisesti ryhmänjohtajien kohdalla.

 

Valitettavasti en ehtinyt kuunnella pormestari Timo P. Niemisen saatesanoja budjettikäsittelyn aluksi ja myös Riitta Koskisen Kokoomuksen ja RKP:n ryhmäpuheenvuoro oli jo käytetty, kun ehdin kuunteluun - harmi!

 

SDP:n Pekka Salmen ryhmäpuheenvuorossa kuulsi demareiden tuttu kakunjakotahto - kakun kasvattamisen SDP:llä ei nytkään ole haluja. Tuntuu ihmeelliseltä, että tehokkuuden lisääminen kaupungin toiminnoissa on edelleenkin demareille asia, jota he eivät kannata.

 

Vihreiden Kirsikka Siik käytti ryhmäpuheenvuoron, jossa hän ennakoidusti puhui ratikan ja joukkoliikenteen puolesta - ei siis mitään uutta ja tuoretta.

 

Vasemmistoliiton Mikko Aaltonen teki ryhmäpuheenvuorossaan lukuisia ehdotuksia lähes kaikkiin budjettikohtiin. Luulevatko vasurit, että esim. 20.000 euron lisäys haavanhoitotarvikkeiden hankintoihin on budjettikokouksen ryhmäpuheenvuoren arvoinen asia? Eiköhän haavanhoitotarvikkeiden hankinnat kuulu operatiivisen toiminnan piiriin! Vasemmistoliitto halusi sooloilla ja ei tullut mukaan budjettisopimukseen.

 

Perussuomalaisten Heikki Luoto otti ihailtavan lyhyessä ryhmäpuheenvuorossaan esille kaupungin virkamiesten suuren osuuden virkamiesten ja valtuutettujen joukossa. Tilanne on toki ongelmallinen, mutta valtuutettujen osalta äänestäjät ovat tähän "syyllisiä". On helppo arvata, että perussuomalaiset eivät halua kehittää Tamperetta muiden kanssa yhteistyössä, vaan he sooloilevat yksikseen.

 

Katselen maailmaa toki vihreiden silmälasien läpi, mutta siitä huolimatta uskon monien olevani kanssani samaa mieltä, kun totean Keskustan Mikko Kriikun pitäneen osuvimman ja rakentavimman ryhmäpuheenvuoron.

 

Kriikku totesi budjettiesityksen olevan tietyllä tapaa niukka ja harmaa, mutta siihen sisältyvän kuitenkin monta isoa ja eteenpäin suuntautuvaa hanketta. Mm. Vuores, Kansihanke ja rantatunneli ovat asioita, jotka merkitsevät Tampereelle kehittymistä.

 

Mikko Kriikku osasi hyvin kuvata budjettiesitykseen liittyvän lainamäärän kasvattamiseen liittyviä ongelmia. Kaupunkikonsernin 500 M€:n lainakanta merkitsisi 4 %:n korkokannalla 22 M€:n vuosikustannusta. Keskikorko on nyt alhaisempi, mutta talousnäkymät ennakoivat korkokannan huomattavaakin kohoamista, joten Kriikun muistutus oli enemmän kuin paikallaan.

 

Keskustan Mikko Kriikku käsitteli vielä yliopistojen parempaa hyödyntämistä Tampereen kehittämisessä, kaavoitustilanteen saattamista tavoitetasolle, vesihuoltokysymysten ratkaisemista, rakennuslupatilanteen kohentamista sekä seutukunnan kuntien välisen yhteistyön kehittämistä.

 

Olin mielissäni, kun Kriikku puheenvuoronsa lopuksi peräsi välineitä kohdennuksien seurantaan ja mittarien luomista tilanteen seuraamiseksi.

 

KD:n Leena Rauhala ja erityisesti sitoutumattomien Lasse Oksanen pitivät rakentavat ryhmäpuheenvuorot. Lasse Oksasen ryhmäpuheenvuoro oli Mikko Kriikun tapaan hyvin asiallinen ja hänen esittämänsä asiat realistisia sekä käytännönläheisiä.

 

SKP:n ryhmäpuheenvuoron käytti luonnollisesta ryhmän ainoa jäsen eli Jari Heinonen.

 

Heinosta pitää tavallaan ihailla, sillä niin suurella paatoksella hän jaksaa paasata Karl Marxin ihannointia. Kyllä Tampereen kaupunginvaltuusto Heinosen tapaisen väriläiskän kestää!

 

Ryhmäpuheenvuorot henkivät tiukan menokurin kannattamista. Vanhojen kangistuneiden rakenteiden remontointiin ne eivät kuitenkaan tuo mitään toivoa. Toivottavasti sekin aika koittaa jo lähiaikoina!

 

-Esko Erkkilä-

650 grammaa roskapostia, josta vain osa oli todellista roskapostia

Sunnuntai 14.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Ilmaisjakelulehtien jakelupäiviä Tampereella on viikossa kaksi ja ne ovat keskiviikko sekä lauantai.

 

Keskiviikkona 10.11.2010 jaettu paketti oli poikkeuksellisen suuri ja punnittuna paketille kertyikin painoa peräti 650 grammaa.

 

Paketissa on useinkin paljon tärkeää asiaa ja sen vuoksi ilmaisjakelulehtiä ei olisikaan paikallaan kutsua "roskapostiksi".

 

Pidän valitettavana, että monet taloudet - erityisesti kerrostaloissa - ovat laittaneet postilaatikkoonsa tai postiluukkunsa yläpuolelle tekstin "Ei ilmaisjakeluja".

 

Keskiviikkona 10.11.2010 jaetussa ilmaisjakelussa minua kiinnostivat seuraavat lehdet:

 

* Tamperelainen

* Tori-Tampereen kaupunkilehti

* Pirkanmaan Sanomat

* Pirkanmaan Yrittäjä

* Kirkkosanomat

* Ilves Sanomat

 

Kaikkia ainakin silmäilin ja monesta löytyi mielenkiintoisia artikkeleita - kiitokset lehtien toimituksille!

 

Lehtiroskikseen matkasivat lukematta

 

* Liikekaupungin Uutiset (Ideaparkin mainoslehti)

* Tekniset-ketjun mainoslehti

* Mustan Pörssin mainoslehti

* Specsavers-ketjun mainoslehti

* Tiimarin mainoslehti

 

Meillä on tilava postilaatikko ja kun omakotiyhdistyksen paperinkeräyskontti on lähellä, niin myös mainoslehtisiä saa pudottaa postilaatikkoomme.

 

Ilmaisjakelulehtien jakajat joutuvat nykyisin raskaan urakan eteen, kun he jakavat paksut lehtiniput postilaatikoihin. Viime keskiviikkona kymmeneen talouteen jaetun lehtinipun paino oli 6,5 kiloa. Alueellamme sijaitsee n. 70 omakotitaloa eli nähin talouksiin jaettiin keskiviikkona lähes 500 kiloa ilmaisjakelulehtiä!

 

On selvää, että jakajat eivät pysty osittamaan valmiita postilaatikkokohtaisia paketteja, vaikka jonkun laatikon vieressä todetaankin, että esim. Tamperelainen saa tulla, mutta ei Kirkkosanomia.

 

On varmaa ja oikein, että tällaisille "osakieltäjille" ei jaeta mitään ilmaisjakelulehtiä - olkoon ilman !

 

-Esko Erkkilä-

Kylmää kyytiä kaavoitusillassa Peltolammin yleissuunnitelmasta

Lauantai 23.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari järjesti kaavoitusillan 13.lokakuutaTampereen Normaalikoululla. Tilaisuudessa olivat alustamassa yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi ja arkkitehti Elina Karppinen.

 

Tilaisuudessa keskityttiin eteläistä Tamperetta koskeviin kaavoihin ja kaavahankkeisiin.

 

Ennakko-odotukset kaavaillan annista olivat laihat, mutta illan anti oli etelä-tamperelaisten kannalta paljon laihojakin odotuksia kylmempi.

 

Keskityn tässä kirjoituksessa Peltolammin yleissuunnitelmaan liittyviin näkökohtiin.

 

Virkahenkilöt ovat laatineet Peltolammin aluetta koskevan yleissuunnitelman, joka perustuu viihtyisän Peltolammin alueen tiivistysrakentamiseen.

 

Yleissuunnitelma on ohjeellinen ja sillä ei ole kaavan statusta.

 

Yleissuunnitelmaan kirjatut hankkeet etenevät asemakaavoiksi, joten peli on yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen asukasvinkkelistä tosiasiassa menetetty.

 

Asemakaavaa voi pyytää taloyhtiö tai hankekehittäjä. Kysyin, että mikä tai kuka on hankekehittäjä?

 

Yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi vastasi, että hankekehittäjä voi olla esim. rakennusliike. Kangasniemen vastaus osoitti todeksi asukkaiden pahimmat ounastelut eli Peltolammin yleissuunnitelman tosiasiallisina tiivistysrakentamisen taustapiruina ovat rakennusliikkeet.

 

Tilaisuudessa herätti huomiota ja pelkoa se, että arkkitehtien esityksissä vilahti aivan liian monta kertaa nimi NCC - Peltolammin tiivistysrakentaminen lienee kabineteissa jo päätetty NCC:n reviiriin kuuluvaksi bisnesalueeksi.

 

Tilaisuudessa herätti suurta ihmetystä, että lentomelualueelle arkkitehdit ovat laatineet silmää räpäyttämättä uusia asuntoja. Yleiskaava-arkkitehti Kangasniemi toki totesi Valtioneuvoston päätöksen kieltävän lisäämästä asuntoja lentomelualueelle. Miksi määräystä Peltolammin yleissuunnitelmassa ei ole noudatettu?

 

Yleissuunnitelmassa tiivistysrakentamista on esitetty nykyisen Siwan sekä Peltolammintorin läheisyyden lisäksi Säästäjäntorin ympäristöön. Näistä alueista jopa arkkitehtien kartoissa Siwan sekä Peltolammintorin alueet oli merkitty lentomelualueeksi. Todellisuudessa myös Säästäjäntori kuuluu lentomelualueeseen, mutta "hallinnollisella" päätöksellä se on rajattu sen ulkopuolelle.

 

Tilaisuudessa tuli yleisön toimesta esille, että lentomelualueiden rajoja muutellaan mielivaltaisesti kartoilla - tosiasiallisesti lentomelualuetta ei voi pienentää. Tampereella Tampere-pirkkalan lentokentän lentomelualue itäisellä laskeutumisreitillä alkaa jo Hallilasta ja jatkuu voimistuvana lentokentän itäpäätyyn saakka.

 

Hornet-melusta arkkitehti Karppinen esitti käsittämättömän mielipiteen, että eihän Hornet-melua koko ajan kuulu! Kaikille lienee selvää, että Hornet-kalusto ei koko aikaa ole laskeutumassa Peltolammin yllä, joten kaikkea sitä arkkitehdin päässä liikkuukin!

 

Pidän hyvin valitettavana, että Peltolammin yleissuunnitelma on laadittu vastoin Valtioneuvoston lentomelulinjausta. Arkkitehtien toivoisi nykyistä paremmin tutustuvan Suomen lainsäädäntöön ja noudattavan siellä määrättyjä periaatteita ja säädöksiä.

 

-Esko Erkkilä-