Pärnu on Viron kesäpääkaupunki, mutta löytyy sieltä nähtävää ja koettavaa talvellakin

Tiistai 29.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen palannut Pärnuun tekemältämme kahdeksan päivää kestäneeltä kylpylälomalta takaisin Suomeen.

 

Tämä oli jo viides viikon mittainen kylpylälomamme Pärnussa – yhteensä olemme viettäneet virolaisissa kylpylöissä nyt yksitoista viikon mittaista lomaa. Olemme viettäneet kylpylälomamme joka kerta eri kylpylässä.

 

 

 

Estonian Roheline Maja eli Vihreä Talo oli tämänkertainen kylpylämme. 

Pärnussa sijaitsevat Estonia-kylpylät tekevät tiivistä yhteistyötä, sillä nytkin saimme raveja eli hoitoja kaikissa kolmessa Estonia-kylpylässä. Vihreän Talon lisäksi samaan kokonaisuuteen kuuluvat Valkoinen Talo eli Valge Maja sekä Puistotalo eli Pargi Maja.

 

 

 

Vihreä Talo (oikealla) ja Valkoinen Talo ovat yhdistetty käytävällä, mutta Puistotaloon matkaa kertyy n. 300 metriä.

Se, että Vihreän Talon asukkaille osa raveista eli mm. vesivoimistelu annetaan Puistotalossa, on merkittävä epäkohta ja toivon monien kylpylävieraiden tapaan, että asiaan saataisiin muutos.

 

 

 

Viro vapautui neuvostomiehityksestä v. 1991 ja sen jälkeen Viron lippu on saanut hulmuta vapaasti kaikkialla Virossa. 

Pärnussa Viron lipun seurassa oli melkein joka paikassa Pärnun oma lippu eli valkoinen risti sinisellä pohjalla.

 

 

 

Pärnun vaakunassa pilvestä esiin ojentuva käsi kannattelee ristiä ja ristin vierellä on avain.

En tiedä, että voidaanko vaakunaheraldiikkaa ja kirkkotaidetta verrata toisiinsa, mutta kirkkotaiteessa pilvestä esiin ojentuva käsi kertoo Jumalasta lahjojen antajana ja kaiken luojana.

 

 

Pärnussa vanha ja uusi rakennuskanta sijaitsevat usein aivan rinnakkain.

 

 

 

Tämä vanha puutalo…

 

 

 

…ja kadun toisella puolella sijaitseva nykyaikainen kivitalo ovat kuvattu täsmälleen samoilta jalansijoilta.

Näytti siltä, että kivitalo ei ollut lainkaan asuttu - ovatko rahat loppuneet rakennusprojektin viime hetkillä?

 

 

 

Pärnussa on hyvin tavallista, että Müüa-kylttejä näkyy kaupungilla runsaasti. Kyse on myytävänä olevista kohteista. 

Tammikuussa 2005 myrskytuulet ja tulvat aiheuttivat kaupungissa suuria vahinkoja. Merivesi nousi silloin lähes kolme metriä normaalitasoaan ylemmäs.

On luonnollista, että varsinkin alavilla seuduilla ja lähellä merenrantaa Pärnussa näkee runsaasti Müüa-kylttejä, mutta…

 

 

 

…näkee niitä kaupungin keskustaan rakennettujen hienojen lasipalatsienkin ikkunoissa!

 

**********

 

Valitettavasti kaikki Pärnuun suuntautuneet käyntini ovat ajoittuneet talviaikaan, joten Pärnu kesäkaupunkina on minulta jäänyt kokematta.

 

Vaikka minulla on omakohtaista kokemusta Pärnusta ainoastaan talvelta, uskallan suositella matkan suuntaamista tähän Viron neljänneksi suurimpaan kaupunkiin niin kesällä kuin talvellakin!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

Tampereen kaupungin pitää noudattaa hallintolain 2 luvun 9 §:n 1 momentin määräyksiä

Maanantai 28.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Hallintolain 2 luvun 9 §:n 1 momentti toteaa selkeästi:

 

”Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.”

 

********

 

Mainitun lain 9 § kuuluu kokonaisuudessaan näin:

 

 

”9 §

Hyvän kielenkäytön vaatimus

Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Asiakkaan oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisessa asioidessaan on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tai mitä johtuu Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista.”

*********

Olen jo pidemmän aikaa aikonut puuttua Tampereen kaupungin kielenkäyttöön, jossa eri toimielimistä käytetään mitä kummallisimpia lyhenteitä.

 

Lyhenteiden käyttäminen oli kai alkujaan tarkoitettu koskemaan kaupungin virkahenkilöiden välistä viestintää, mutta nyt se on laajenemassa myös yleisölle suunnattuun viestintään.

 

Paheksun myös sitä, että Tampereen kaupungin luottamushenkilöelimissä esittelevät virkahenkilöt käyttävät valitettavan yleisesti näitä eriskummallisia lyhenteitä, kun tarkoittavat hyvinkin tuttua yksikköä tai toimielintä. Asioista päättävillä luottamushenkilöillä on usein vaikeuksia hahmottaa, että mistä oikein on kyse, kun virkahenkilöt asioita esitellessään toimivat hallintolain määräysten vastaisesti.

 

Vilkaisu Tampereen kaupungin nettisivuille antaa surkean kuvan niistä tavoista, joilla Tampereen kaupungin sisällä ja nyt enenevässä määrin myös asukasviestinnässä käytetään ihmeellisiä lyhenteitä.

 

Tässä Tampereen kaupungin eri toimielinten ”viralliset” lyhenteet, jotka ovat juurtuneet virkahenkilöiden keskinäiseen kielenkäyttöön, mutta yhä laajenevassa määrin myös luottamushenkilöille suunnattuun informaatioon sekä ovat valitettavasti juurtumassa myös siihen informaatioon, jolla virkahenkilöt viestivät Tampereen kaupungin asioita kaupunkilaisille:

 

ATEJO        Tampereen Aterian johtokunta

AVOJO        Avopalvelujen johtokunta

ELNE           Vanhusneuvosto

ELV             Eläkeläisvaltuusto

ESHJO         Erikoissairaanhoidon johtokunta

HEJA           Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto

IKILA          Ikäihmisten palvelujen lautakunta

INFRAJO    Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta

KH                Kaupunginhallitus

KUVAJO     Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen johtokunta

KV                Kaupunginvaltuusto

KVKYS       Kaupunginvaltuusto, kyselytunti

LAIJO          Laitoshoidon johtokunta

LANULA    Lasten ja nuorten palvelujen johtokunta

LIJO             Liikennelaitoksen johtokunta

LOGJO        Tampereen Logistiikan johtokunta

MANE         Maahanmuuttajaneuvosto

NAYTTO    Tampereen ammattiopiston näyttötoimikunta

OSELA        Osaamis- ja elinkeinolautakunta

PAPEJO      Päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta

PELNEUV  Pirkanmaan pelastustoimen neuvottelukunta

SAHIM        Saara Hildenin taidemuseon johtokunta

SIVELA       Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

SUJA            Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto

TAJO           Toisen asteen koulutuspalvelujen johtokunta

TAMKO      Tampereen ammattikorkeakoulun hallitus

TARLA       Tarkastuslautakunta

TETOLA     Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta

TIKEJO       Tilakeskuksen johtokunta

TIOJO          Tietotekniikkakeskuksen johtokunta

TUKUJO     Tullinkulman Työterveyden johtokunta

VANE          Vammaisneuvosto

VLJO           Tampereen veden johtokunta

YLA             Yhdyskuntalautakunta

YRJA           Ympäristö- ja rakennusjaosto

 

 

Valitettavaa on se, että näiden muka virallisten lyhenteiden lisäksi eri yksiköt ovat keksineet tulosyksiköilleen mitä ihmeellisimpiä lyhenteitä.

 

 

Kaikkien tuntema Mauri Antero Numminen käytti vuosikymmeniä sitten hyväkseen hevosen hoito-opasta, kun hän lauloi suositun kappaleensa; ”Jenkka hevosen puhdistamisesta”.

 

Olen pohtinut, että samanlaisen hupikappaleen voisi helposti laatia, kun käyttäisi Tampereen kaupungilla käytössä olevien eri toimielinten lyhenteitä.

 

Vakavasti puhuen vaadin, että Tampereen kaupunki noudattaa hallintolain 2 luvun 9 §:n 1 momentin määräyksiä ja lopettaa konstailunsa erikoisten lyhenteiden käyttämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mozart-makeisia, sydänomenoita, PUMMI ja hattuostoksilla Salzburgissa

Lauantai 26.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Salzburgin vierailumme aikana joulukuun alussa näimme tässä itävaltalaiskaupungissa paljon mielenkiintoista.

 

 

 

Salzburg on Mozartin synnyinkaupunki ja se näkyy monella tavalla katukuvassa.

 

Salzburgin joulutorilla oli myyntipisteitä, jotka olivat erikoistuneet Mozart-makeisten myyntiin – tässä muutama kuva näiden myyntikojujen valikoimista:

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

Tapasin Salzburgin eräällä torilla elämäni ensimmäisen kerran ”sydänomenoita”.

 

 

 

Omenat olivat aivan tavallisia, mutta niiden ”pintapunasssa” oli sydämen kuva. 

Olimme asiantuntijoiden matkassa ja he kertoivat, että omenan pinnalle liimataan tietyssä vaiheessa sydänkuvio. Liimattu sydänkuvio saa aikaan sen, että omena ei punerru kuvion kohdalta ja näin kekseliäät omenankasvattajat saavat aikaan luonnollisia sydänkuvioita omenoiden päälle!

 

 

**********

 

 

 

Eräs Salzburgin erikoisuus oli, kun tapasimme eräässä porttikäytävässä Peugeot –henkilöauton, jonka rekisterinumero on PUMMI 1.

Liekö autonomistajalla joitain siteitä Suomeen, mutta meikäläisittäin mielenkiintoinen rekisteritunnus!

 

 

***********

 

 

 

Olen vuosikausia haaveillut kunnollisen hatun hankkimisesta ja Salzburgissa siihen tuli oiva tilaisuus.

Hattuni on valmistettu Kölnissä, joten sen pitäisi olla laadultaan kunnollinen.

Hattuhankintani oli onnistunut – näin päättelen niistä kommenteista, joita olen saanut uuden hattuni kanssa kaupungilla liikkuessani!

 

 

Salzburgin vierailustamme jäi ”hyvä maku”, joten suosittelen siellä poikkeamista mielihyvin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Salzburg - säveltäjämestari Wolfgang Amadeus Mozartin kotikaupunki

Keskiviikko 23.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Teimme taannoisella Münchenin matkallamme päivän kestäneen matkan Salzburgiin.

 

Salzburg on Itävallan neljänneksi suurin kaupunki ja junamatkaa Münchenistä sinne kertyy n. 150 kilometriä.

 

Etukäteen tilatut junaliput ovat edullisia, vaikka kyseessä onkin valtakunnan rajan ylittäminen – matkalippumme maksoivat edestakaisella junamatkalla alle 10 euroa per henkilö.

 

 

 

Junamatka Münchenistä Salzburgiin on sinällään jo hieno kokemus, sillä junassa on hyvin tilaa ja lumipeitteiset Alpit ovat mieluisaa katseltavaa. 

On erityinen nautinto piipahtaa junan ravintolavaunussa, sillä sieltä voi helposti nauttia radan molemmilla puolilla näkyvistä maisemista.

 

 

 

Ainakin Alppien alueella Saksassa ja Itävallassa on tapana kertoa rautatieasemilla, että kuinka korkealla kyseinen paikka on merenpinnasta. Salzburgin rautatieasema sijaitsee 426 metrin korkeudella merenpinnasta.

 

 

 

Säveltäjämestari Wolfgang Amadeus Mozart syntyi Salzburgissa vuonna 1756 ja hänen salzburgilaisuutensa tuli hyvin vahvasti esille kaupungilla kulkiessa. Tässä Mozart-niminen hotelli.

 

 

 

Salzach –joki jakaa kaupungin kahtia ja…

 

 

 

…joen yllä mataavat pilvet luovat melkein epätodellisen, sadunomaisen tunnelman kaupungille.

 

 

  

Joenrantapuistossa kasvien väriloisto oli vielä joulukuun alussa parhaimmillaan, kun koristekaalit ja jotkut kylmänkestävät kukat toivat väriä maisemaan.

 

 

 

Hevosvaljakon omaa vauhtiaan tapahtunut eteneminen toi rauhallisuutta kaupungin liikenteeseen.

  

Salzburgissa on monia mielenkiintoisia käyntikohteita ja niistä joissa kävimme, on tarkoitukseni kertoa myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kataisen hallitus rikkoo haparoinnillaan presidentti Urho Kekkosen tärkeintä viisautta

Tiistai 22.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Presidentti Urho Kekkosen tunnettu järjestys sisä- ja ulkopolitiikalle oli selkeä: jos jomman kumman on oltava rempallaan, olkoon se sisäpolitiikka.

 

Me kaikki tiedämme, että pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen harjoittama sisäpolitiikka on hakoteillä, mutta viimeaikojen tapahtumat kertovat, että valitettavasti myös hallituksen ulkopolitiikka on tuuliajolla.

 

 

 

Sain joululahjaksi VTT Juhani Suomen toimittaman kirjan valtiosihteeri Matti Tuovisen päiväkirjasta 1972-1985. Kirja on mielenkiintoinen aikalaiskuvaus UM:n johtavan virkamiehen kokemuksista Kekkosen ja Koiviston Suomessa. Kirjan nimi on ”Salaisuuksien vartija” ja sen alaotsikkona on ”Lehtiä valtiosihteeri Matti Tuovisen päiväkirjasta 1972-1985”.

 

 

 

Loppiaisen tienoon sukulaisvierailulla ahmin Pertti Suomisen kokoaman kirjan ”Armeijan silmänä ja korvana”. Kirja kertoo täsmälleen samoista tapahtumista kuin valtiosihteeri Matti Tuovisen havainnoimat tapahtumat, mutta tämän kirjan osalta havaintojen tekijänä on tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Raimo Heiskanen.

 

Kirjat käsittelevät aikaa, jolloin ulkoministereinä olivat pääasiassa Ahti Karjalainen ja Paavo Väyrynen sekä lyhyempiä jaksoja Kalevi Sorsa, Olavi J. Mattila, Pär Stenbäck ja Keijo Korhonen.

 

Molemmat kirjat ovat loistavia kuvauksia siitä ammattitaidosta, jolla erityisesti Urho Kekkonen, mutta myös Mauno Koivisto, silloiset ulkoministerit ja UM:n korkeimmat virkamiehet sekä Puolustusvoimain johtavat kenraalit luotsasivat maatamme kohti vakaampia aikoja.

 

Neuvostoliitto oli koko ajan kärttämässä ulkopolitiikkaamme, mutta em. henkilöt osasivat luovia neuvostoliittolaisten asettamien karikoiden ohi ja pikkuhiljaa laajentaa maamme liikkumatilaa kohti länttä.

 

Voimme nostaa hattua silloisille ulkopolitiikan taitajille – erityisesti Ahti Karjalaiselle, Paavo Väyryselle ja Keijo Korhoselle.

 

Valtiosihteeri Matti Tuovisen ja tiedustelupäällikkö Raimo Heiskasen ammattitaito sekä hyvät henkilökohtaiset suhteet kaikkiin suuntiin olivat ratkaisevia, sillä niiden avulla poliittiset päätöksentekijät osasivat tehdä oikeita valintoja.

 

************

 

Kirjoja lukiessa tuli etsimättä mieleen ne lukuisat epäonnistumiset, joihin Kataisen hallitus on ulkopolitiikan hoidossaan päätynyt. Epäonnistunut yritys päästä YK:n turvaneuvostoon, suomalais-venäläiset lapsikiistat ja haparointi Islannin ilmatilan valvonnassa ovat esimerkkejä Kataisen hallituksen epäonnistumisista ulkopolitiikassa.

 

************

 

On myönnettävä, että olisin empinyt edellä olevan johtopäätökseni julkituomista, mutta kun Aamulehdessä perjantaina tammikuun 11. päivänä julkaistu toimittaja Kari Huovialan ”Lisäpöytäkirja” teeman alla julkaistu juttu päätyy kanssani samaan johtopäätökseen, olen tyytyväinen, että olen osannut arvioida ulkopolitiikan hoitomme oikein.

 

 

 

Huoviala on otsikoinut juttunsa:

”Ulkopolitiikka rempallaan”

 

Kari Huovila toteaa kirjoituksessaan mm. näin:

 

”Nykyinen hallitus on soveltanut Kekkosen vanhaa ohjetta omalla tavallaan tasapainoisesti: sekä sisäpolitiikka että ulkopolitiikka ovat rempallaan.”

 

”Päämäärätietoista, Suomen etuun tähtäävää ulkopolitiikkaa sanan vanhassa merkityksessä ei oikeastaan ole enää olemassakaan.”

 

Huoviala osaa hyvin kytkeä hallituksen monet epäonnistumiset yhteen, kun hän toteaa:

 

”Ikuisen onnen sijasta saimme luvan upota kaulaamme myöten eurooppalaiseen kriisiin, joka imee hallituksen voimia ja aikaa muulta kansakunnan edunvalvonnalta.”

 

***********

 

Jälleen kerran ihmettelen niitä lukuisia henkilöitä, jotka manaavat Aamulehden kirjoittelua ja ovatpa jotkut lopettaneet Aamulehden tilaamisenkin.

 

En suinkaan aina ole samaa mieltä Aamulehden kirjoitusten kanssa, mutta varsin usein lehden sivuilta saa lukea todellisia helmiä – Kari Huovialan juttu 11.1.2013 on sellainen!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Tiilikainen avaa työttömille uutta tienestimahdollisuutta"

Maanantai 21.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Otsikko oli 13.1.2013 Imatralla ilmestyvässä Uutisvuoksi-lehdessä, kun toimittaja Matti Veijalainen kommentoi Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikaisen samaisella aukeamalla julkaistua kolumnia.

 

Tiilikainen kolumni oli otsikoitu ”Mahdollisuus työttömälle” ja siinä hän ehdotti, että työttömille pitäisi antaa mahdollisuus ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että heidän työttömyysturvaansa leikattaisiin.

 

 

 

Kimmo Tiilikaisen puheenvuoro on saanut laaja-alaista hyväksyntää kautta koko poliittisen kentän.

 

On selvää, että myös soraääniä on kuulunut ja niihin Tiilikainen osasi varautua jo kolumnissaan, sillä hän totesi siinä lopuksi näin:

 

”Epäilemättä ehdotukseni saa myös vastusta. Teoriaherrat kertovat, että palkan pitäisi olla ensisijainen tulonlähde, ja jos palkkatuloja ei ole, sitä paikataan sitten työttömyysturvalla. Juuri näinhän sen pitäisi olla, mutta silloin kun työttömän on vaikea löytää vakituisempaa työpaikkaa, eikö kuitenkin parempi olisi, että voisi tehdä edes jotakin?”

 

 

 

  -Nykyinen järjestelmä passivoi ihmisiä. Se opettaa, että omat ponnistelut eivät kannata. 

Työttömyysturvan ja palkkatulojen yhteensovitusta on uudistettava. Annetaan työttömälle mahdollisuus ansaita ihan päivän valossa 300 euroa kuussa, ilman että korvausta pienennettäisiin, sanoi kansanedustaja Kimmo Tiilikainen Uusivuoksi-lehdessä julkaistussa kolumnissaan.

 

 

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja kaavailee ehdotuksensa tueksi myös käytännön tapoja, kun hän kirjoittaa kolumnissaan näin:

 

”Olkoon se työ kiireapua työpaikoilla, naapurien tai tuttavien jelppaamista tai työtä järjestöissä pientä korvausta vastaan, se kertoo työttömälle, että häntä tarvitaan.”

 

 

Oletan, että tapaan kansanedustaja Kimmo Tiilikaisen helmikuun 2 ja 3. päivänä helmikuuta Keskustan politiikka- ja toimintapäivillä Helsingissä ja päiviin kuuluvalla Tallinnan-risteilyllä.

Tulen silloin antamaan Tiilikaiselle henkilökohtaisesti tunnustusta hänen hyvästä avauksestaan työttömien aseman helpottamiseksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

PS. Tämän jutun kuvituksena olevat kuvat Kimmo Tiilikaisesta olen ottanut Tampereella 11.9.2012 järjestämämme Keskustan eduskuntaryhmän vierailun aikana.

 

Sain olla Tiilikaisen kanssa sopimassa Keskustan eduskuntaryhmän Tampereen vierailua Keskustan puoluekokouksessa Rovaniemellä kesäkuussa 2012. 

Ruotsalaisministerien ehdottamasta puolustusyhteistyöstä on paikallaan keskustella

Sunnuntai 20.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt ja puolustusministeri Karin Enström ehdottivat Pohjoismaille sotilaskaluston yhteisomistusta ja yhteisten sotaharjoitusten järjestämistä. Ministereiden puheenvuorot julkistettiin Dagens Nyheter –lehdessä.

 

Olen ”viettänyt” vuodenvaihteen tienoot tiiviisti sen ajan seurannassa, jolloin Neuvostoliitto heinäkuussa 1978 ehdotti Suomelle yhteisiä sotaharjoituksia. Presidentti Urho Kekkonen ja Puolustusvoimain komentaja Lauri Sutela kuitenkin torjuivat vaikenemalla Neuvostoliiton puolustusministeri Dmitri Ustinovin tekemän ehdotuksen.

 

Tätä taustaa vasten tuntuu jopa mielenkiintoiselta, että nyt vastaavansuuntainen ehdotus tulee meille toisesta naapurimaastamme.

 

Kuten totesin, niin Kekkonen vaikeni kuoliaaksi Ustinovin tekemän ehdotuksen, mutta niin ei varmaan tapahdu Bildt´n tekemälle ehdotukselle.

 

Ruotsin ulkoministerin tekemä ehdotus antaa hyviä sytykkeitä siihen keskusteluun, joka eduskunnassa tullaan kevään aikana käymään hallituksen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevasta selonteosta.

 

Ruotsin tekemään ehdotukseen sisältyy lukemattomia näkökohtia, joihin asiantuntijatkaan eivät pystyisi kertomaan mielipidettään lyhyessä jutussa.

 

Maallikkona – tosin jalkaväkikoulutuksen saaneena, mutta Ilmavoimissa enimmät kertausharjoitukseni käyneenä reservistä varareserviin siirtyneenä yliluutnanttina – uskallan esittää ainakin joitain kysymyksiä ja kommentteja. Kas näin:

 

• hamuaako Ruotsi alasajamilleen omille puolustusvoimilleen itäisen korvaajan Suomesta?

 

• onko Ruotsin tarkoituksena saada lisämarkkinoita aseteollisuutensa tuotteille Suomesta ja muista Pohjoismaista?

 

• ovatko Ruotsin aseteollisuuden tuotteet Nato-yhteensopivia?

 

• avaisiko mahdollinen puolustusliitto mahdollisuuksia Suomen puolustusvälineteollisuudelle?

 

• olisiko puolustusyhteistyössä kyse Nato-jäsenyyden korvaamisesta?

 

• olisiko puolustusyhteistyö esiaskel Natoon?

 

• miksi Venäjä ei ole julkisesti kommentoinut Ruotsin ehdotuksia – mikä on ollut henki kabineteissa tapahtuneissa kommentoinneissa?

 

• kutistuisiko puolustusyhteistyö vain Ruotsin ja Suomen väliseksi, sillä muut Pohjoismaathan kuuluvat Natoon?

 

• voisiko Paavo Väyrysen vanha unelma yhtyneestä Pohjolasta toteutua?

 

• Baltian maista ainakin Viro patistelee Suomea liittymään Natoon

• matariaaliyhteistyölle lievä KYLLÄ, mutta poliittiselle puolustusliitolle ehdoton  EI?

 

Luin jostakin, että Ruotsin ja Suomen puolustusliitto olisi paluuta siihen aikaan, jolloin Suomi kuului Ruotsiin; Suomi sai aseet Ruotsilta, Ruotsin kuningas määräsi suomalaiset sotimaan Ruotsi-Suomen puolesta ja suomalaiset sotivat muita valtioita vastaan etulinjassa!

 

No, ei muistella vanhoja vaan tutkaillaan ennakkoluulottomasti nykyaikana mahdollisia kuvioita, mutta pidetään kirkkaana mielessä Suomen etu!

Odotan suurella mielenkiinnolla Eduskunnassa käytävää keskustelua hallituksen esittämästä puolustuspoliittisesta selonteosta!

Näin siitä huolimatta, vaikka Tasavallan Presidentti pyrkikin päättämään keskustelun lyhyeen.

 

-Esko Erkkilä-

Postipalveluiden siirtyminen asiamiespostien hoidettavaksi on parantanut merkittävästi postipalveluiden laatutasoa

Lauantai 19.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Jokaisessa Suomen kunnassa on vähintään yksi Postin myymälä tai myyntipiste.

 

Omia myymälöitä Postilla on noin 150 ja yrittäjien ylläpitämiä myyntipisteitä eli asiamiesposteja on suunnilleen 950.

 

Asiamiespostit toimivat kaupan, kioskin, huoltoaseman tai muun palveluyrityksen yhteydessä.

 

Asiamiespostipainotteiseen toimintaan siirtyminen merkitsi postipalveluiden huomattavaa kohentumista.

 

Varmaan jokainen muistaa ajan, jolloin melkein pelonsekaisin tuntein oli mentävä postiasioita hoitamaan Postiin.

 

Jakkupukuihin sonnustautuneet omanarvontuntoiset nutturapäät lasisärmien takana herättivät joissakin asiakkaissa ehkä hieman arvostustakin, mutta enimmäkseen pelkoa.

 

Nykyajan postit ovat puolestaan eräänlaisia halpa-halleja, sillä krääsää on tarjolla jos jonkinmoista. Pyrin kiertämään nämä halpa-hallipostit mahdollisimman kaukaa.

 

Tampereella meillä palokalliolaisilla on onni, sillä lähellämme sijaitsee kaksikin asiamiespostia – Siwassa Peltolamminkadulla ja Prismassa Lempääläntiellä.

 

 

 

Siwassa Peltolamminkatu 40:ssä sijaitseva Posti on meille todellinen lähiposti. 

Siwan myyjät ovat asiakaspalveluhenkisiä ja nopsia, joten myös postipalvelut sujuvat heiltä helposti ja joutuisasti.

 

 

 

 

Postipalvelut toimivat Peltolammilla joka päivä klo 23.00 saakka. Palvelut alkavat arkisin ja lauantaisin klo 7.00 ja sunnuntaisin klo 9.00.

Näin ei ollut siihen aikaan, kun Posti itse oli toiminnassa Peltolammilla.

 

 

On hieno asia, että postipalvelut pelaavat Etelä-Tampereella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Monien kestokulutushyödykkeiden valmistaminen on Suomessa loppunut

Perjantai 18.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Useiden kestokulutushyödykkeiden valmistaminen on Suomessa loppunut joko kokonaan tai valmistus on siirtynyt muihin maihin.

 

Olen aina pitänyt kunnia-asiana, että hankin kotimaisen tuotteen, jos se kohtuudella on mahdollista.

 

Muistelen nyt joitakin tuotteita ja tuoteryhmiä:

 

 

Mopo

 

Ennen autoikää joka pojalla piti olla mopedi ja oli luonnollista, että se oli merkiltään Tunturi. Muistelen, että minulla oli ainakin kaksi Tunturia.

 

Tunturin taru päättyi vuonna 1987.

 

 

Auto

 

Autojen osalta ensimmäinen autoni oli Datsun 1200 Finn DeLuxe, mutta sen jälkeen olinkin vankka saabisti.

Uudessakaupungissa valmistettuja Saabeja omistin toistakymmentä, sillä työajoa + omaa ajoa kertyi vuodessa n. 60.000 kilometriä eli autoa piti vaihtaa n. 100.000 kilometrin välein.

Viimeiset Saabit Uudessakaupungissa valmistettiin vuonna 2003.

 

 

Televisio

 

Oli luonnollista, että poikamiehen ja myöhemmin myös ukkomiehen perheen televisiomerkki oli suomalainen Salora.

 

Salossa valmistettu Salora eli oman aikansa televisiomerkkinä, mutta aika ajoi ohi suomalaisen televisiotuotannon ja nyt Salorasta on jäljellä muisto vain.

 

 

Autonrenkaat

 

Autonrenkaideni merkki on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ollut Nokian Renkaat Oy:n valmistamat renkaat.

Hakkapeliitta oli aikoinaan ainoa Suomen talvisille teille sopiva talvirengas ja kyllä Nokialla osattiin valmistaa myös kunnollisia kesärenkaita.

 

Nokian jatkaa rengasvalmistusta ja on harvoina suomalaisyrityksinä pystynyt kehittämään toimintaansa.

 

Nokian Renkaat tuo Suomen markkinoille myös muualla valmistamiaan renkaita.

 

Paha moka Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Kim Gran´lle tapahtui syyskuussa 2009, kun hän lehtihaastattelussa totesi, että asiakkaille ei tarvitse kertoa, missä maassa heidän renkaansa valmistetaan.

 

Kun haastattelija kysyi, onko asiakkaalla oikeus tietää alkuperä, Gran vastasi näin:

 

”Sillä ei ole merkitystä, koska brändimme takaa laadun valmistuspaikasta riippumatta.”

 

Olen vahvasti eri mieltä toimitusjohtaja Kim Gran´n kanssa ja toivon, että hän on oppinut arvostamaan asiakkaita kuluneen kolmen vuoden aikana.

 

 

Auto- ja matkapuhelimet

 

Työantaja hankki myyntimiehilleen aikoinaan Nokia-merkkiset autopuhelimet ja siinä merkissä olen pysynyt myös matkapuhelinaikaan siirryttäessä.

 

On hyvä muistaa, että kyseessä oli tosiaan alkuvaiheessa autopuhelimet. Autopuhelimen koneisto oli asennettu auton tavaratilaan ja autopuhelimen luuriteline oli kojelaudassa.

Matkapuhelimet tulivat kuvaan vasta myöhemmin.

 

 

Maatalouskoneet

 

Oma lukunsa ovat maatalouskoneet ja kotitilalleni hankittiin yksinomaan kotimaisia koneita.

 

Valmet 502 on lähes neljänkymmenen palveluvuoden jälkeen yhä riittävä niille töille, joissa mökillä traktoria tarvitaan.

Myös maatalouskoneet eli traktorin peräkärry, kyntöaurat, äes sekä muut pienemmät maatalouskoneet ovat meillä kotimaista valmistusta.

 

 

********

 

Suomi on menettänyt paljon kestokulutus- ja tuotantohyödykkeiden valmistusta ulkomaille.

 

Monissa tuoteryhmissä suomalaisesta laatutyöstä voidaan ainoastaan uneksia ja kaihoisasti muistella.

 

Monet ”suomalaisina” yrityksinä Suomessa jatkavat teollisuusyritykset ovat siirtyneet ulkomaalaisomistukseen.

 

 

*******

 

Valtra on tässä jutussa käsitellyistä yrityksistä pärjännyt ulkomaalaisomistuksestaan huolimatta - tai sen vuoksi - mainiosti.  

 

Valtran omistajana on yhdysvaltalainen Agco-yhtiö ja sen Nokian Linnavuoressa omistama AGCOSisuPower -yksikkö on hyvässä vedossa eli joskus ulkomaalaisomistus on suomalaisyritykselle ja sen työntekijöille onnenpotku!

 

 

********

 

Mikä on tässä jutussa käsiteltyjen tuotemerkkien ja yritysten tilanne vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua?

Veikkaukseni on, että se on nykytilannetta heikompi.

 

Ken elää, hän näkee!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko ruoka Sinulle muutakin kuin ravintoa?

Torstai 17.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Aamulehden nettiversion aloitussivulla tapaa olla kysymys, johon sivuilla kävijät voivat vastata.

 

Kysymyksissä on yleensä kaksi vaihtoehtoa ja vastaamisen jälkeen on mukava katsoa, että miten kumpaakin vaihtoehtoa on kannatettu.

 

Eilen kysymyksenä oli otsikkokysymys ja vastasin siihen…

 

…kyllä.

 

Vastausjakauma oli kyselyn päättyessä se, että 2/3 mielestä ruoka on muutakin kuin ravintoa ja 1/3 piti ruokaa vain ravintona. Vastausten kokonaismäärä oli yli tuhat, joten tutkimuksella on jonkinlaista painoarvoa.

 

Vastausten painoarvoa alentaa tietysti se, että kyseessä oli nettikysely.

 

Mielestäni ruoka ei ole vain ravintoa, vaan ruokavalinnoillamme otamme kantaa moniin asioihin.

 

Sivuutan terveyspoliittiset näkökulmat maininnalla, vaikka ne ovatkin kokonaisuuden kannalta hyvin tärkeitä kannanottoja siihen, että onko ruoka vain ravintoa.

 

Ruuan kotimaisuus sekä sen kautta saatavat kansantaloudelliset ja yksilöedut ovat minulle keskeisiä näkökohtia, kun pohdin ruokavalintojani.

 

Kotimaisuuteen liittyy erityisesti vihannesten osalta ruokatarvikkeiden maku. Ei voi olla vastenmielisempää ”makuelämystä” kuin ovat ulkomaiset tomaatit ja kurkut! Myös tuontimansikoissa on mansikkamaisuutta ainoastaan ulkonäkö – mansikanmausta ei niiden kohdalla voida puhua.

 

Kotimaisten elintarvikkeiden hankkiminen on parasta työllistämispolitiikkaa. Hankkimalla kotimaisia elintarvikkeita jokainen pystyy tukemaan kotimaan työllisyyttä.

 

Päivittäistavarakaupan hyllystä valitsen aina kotimaisen elintarvikkeen.

 

Kotimaisen elintarvikkeen valitsemisella tuen kotimaista maatalous- sekä kotieläintuotantoa ja siten omalla pienellä panoksellani autan suomalaisen talonpojan yhäti tiukkenevaa pärjäämistä tilallaan.

 

Kotimaisten elintarvikkeiden suosiminen on ympäristökysymysten oikeaa huomiointia käytännön tasolla.

 

Eräs keskeinen periaatteeni ostoslistallani on se, että en koske ns. private label –tuotteisiin eli päivittäistavarakaupan jakeluteiden merkittömiin tuotteisiin. Pirkka-, Rainbow- ja Xtra-tuotteilla ei ole pääsyä ostoskoriini. Linjani tässä kysymyksessä on ehdoton ja koskee myös kotimaassa valmistettuja merkittömiä tuotteita.

 

Private label-tuotteet ovat poikkeuksetta laadullisesti heikompia kuin merkkituotteet. Ne ovat kotimaisen tuotannon, työllisyyden ja monen muun seikan vuoksi kartettavia, sillä keskot ja sok:t käyttävät niiden hieman halvempia yksikköhintoja ”kankena”, kun ne pyrkivät tavarantoimittajiensa kanssa käytävissä neuvotteluissa alentamaan kunnollisten tuotteiden hankintahintojaan.

 

On hyvä tiedostaa, että merkittömissä tuotteissa kaupan marginaalit ovat korkeampia kuin kunnon merkkituotteissa. Merkittömien tuotteiden ostamisella kuluttaja pönkittää päivittäistavarakauppaa rakentamaan entistä komeampia ja kalliimpia marketteja ”joka niemeen, notkoon ja saarelmaan”.

 

Merkittömien tuotteiden valmistuttaminen kotimaassa on K- sekä S-ryhmien houkutustoimenpide saada kuluttajat käyttämään Pirkka- ja Rainbow –tuotteita. ”Opetusvaiheen” jälkeen Kesko sekä SOK siirtävät merkittömien tuotteiden valmistuksen ulkomaille.

 

Lähikauppojen käyttäminen elintarvikkeiden ostopaikkana on kysymys, jossa olen huono kuluttaja, sillä tukeudun lähellä sijaitsevan marketin palveluihin. Rauhoittelen huonoa omaatuntoani sillä, että kyseinen suurmarket sattuu olemaan maantieteellisesti lähikauppamme.

 

Nämä muutamat esimerkit osoittavat, että kuluttaja pystyy jokapäiväisillä ruokaostoksillaan vaikuttamaan isoihin asioihin!

Kuluttaja on halutessaan kuningas!

 

 

-Esko Erkkilä-

EU:n virkamiehillä on asiantuntemattomia suunnitelmia metsäasioiden hoitamisessa

Keskiviikko 16.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomen metsäala on n. 22.000.000 hehtaaria ja se merkitsee, että metsät peittävät n. 72 % maamme maapinta-alasta. Metsäpinta-alan suhteellisella osuudella mitattuna Suomi on EU:n metsäisin maa.

 

Suomen, Ruotsin ja Itävallan liittyminen Euroopan Unioniin tammikuun 1. päivänä 1995 merkitsi, että metsäasioiden painoarvo EU:ssa kohosi tyystin toiselle tasolle kuin se oli ennen.

 

Ruotsin metsäala merkitsee n. 66 %:n osuutta maan pinta-alasta ja Itävallassa metsäpinta-ala on n. 47 % maan kokonaisalasta.

 

Suomen, Ruotsin ja Itävallan jälkeen Euroopan Unioniin liittyneistä maista Slovenia yltää samalla tasolle, sillä siellä metsää on n. 55 % maan kokonaispinta-alasta.

Metsän merkityksestä suomalaisille kertoo se, että meillä metsää on 4,13 hehtaaria asukasta kohti, kun vastaava luku Ruotsissa on 3,08 ha/asukas. EU:ssa metsää on keskimäärin 0,32 ha/asukas!

Myös metsänsuojelussa Suomi on EU:n kärkijoukossa. Suomen metsistä 3,8 % on metsänsuojelullisesti luokassa, joka määritellään näin: "Mitään toimenpiteitä ei ole sallittu." EU:ssa vastaava osuus on 1,3 %.

Luokassa; "Rajoitetut toimenpiteet on sallittu" on Suomessa 3,1 % metsistä, kun vastaava osuus EU:ssa on 2,8 %.

Pinta-alatiedot ja metsänsuojeluluvut ovat peräisin Metsätilastollisesta vuosikirjasta 2011.

Pengoin asioita, kun Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat tehneet Tampereen kaupunginvaltuustossa aloitteen, jossa perätään Tampereen kaupungin metsien suojelun laajentamista Teiskossa.

*********

 

Suomessa herättää nyt ihmetystä se, että EU kaavailee direktiiviä, jossa kiinteälle biomassalle asetettaisiin samat vaatimukset kuin liikenteen biopolttoaineille ja –nesteille.

 

EU haluaa varmistaa, että metsiä ei hakata liikaa metsähakkeen käytön vuoksi.

 

EU-byrokraatit eivät ole tajunneet, että puun eri osat päätyvät erilaisiin käyttötarkoituksiin. Osa puusta päätyy sahatavaraksi, osa paperiteollisuuden raaka-aineeksi ja osa muuhun käyttöön eli vaikkapa hakkeeksi lämmitykseen.

 

Suomessa metsänkasvatus on hidasta ja se merkitsee, että puuntuotannossa kiertoaika on pitkä.

 

Jos asioita tuntemattomat keski- ja etelä-euroopan byrokraatit pääsevät touhuamaan vapaasti, on olemassa suuri vaara, että päätehakkuun kynnyksellä olevat metsälöt määritellään aarniometsiksi ja sen jälkeen niiden hyödyntäminen vaikeutuisi.

 

Ylenmääräisessä holhoamisessa piilee vaarana myös se, että haketta ei laskettaisi uusiutuvan energian määrään. Jos näin kävisi, niin suunnitteilla oleva direktiivi puoltaisi fossiilisten energialähteiden kilpailukykyä.

 

On toivottavaa, että maamme virkamiehet ja poliittiset päättäjät pystyisivät pitämään tässä asiassa yhtä ja torppaamaan EU-virkamiesten suunnitelmat maamme metsätaloutta kaltoin kohtelevan direktiivin voimaantulosta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Aktiivista toimintaa Eläkeliiton Tampereen yhdistyksellä

Tiistai 15.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliitto on Suomen suurin eläkeläisjärjestö.

 

Eläkeliitossa toimii yli 127 000 jäsentä, 20 piiriä ja 402 paikallisyhdistystä.

 

Eläkeliiton Tampereen Yhdistys ry on yksi Eläkeliiton paikallisyhdistyksistä. Yhdistyksemme on perustettu 1976 ja meillä on n. 250 jäsentä. Yhdistyksen tarkoituksena on tamperelaisten eläkeläisten toiminnallisten, henkisten ja aineellisten etujen valvominen ja heidän asemassaan ilmenevien epäkohtien korjaaminen.

 

Olen Eläkeliiton Tampereen Yhdistyksen hallituksen jäsen tämän vuoden alusta, joten parhaillaan opettelen toimimaan yhdistyksen luottamushenkilönä.

 

Eläkeliiton Tampereen Yhdistyksen toiminta on vilkasta, sillä kokoonnumme joka toinen maanantai klo 11.00 Tampereen Marttojen Marttalan kerhohuoneella, osoite Hämeenpuisto 39 A.

 

Kokoontumisissa on aina erilaista ohjelmaa ja tietysti kahvitarjoilu.

 

 

Vuoden 2013 ensimmäisessä tapaamisessa meitä viihdytti Duo Raakileet vanhalla tanssimusiikilla. Duo Raakileet on hanuristi Matti Arajärven ja laulusolisti Kaarina Valtasen muodostama suosittu duo, joka esiintyy ahkerasti varttuneen väen tilaisuuksissa Tampereella ja lähiympäristössä.

 

 

Sauvakävely on tiiviisti Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen toiminnassa mukana, sillä meillä on kaksi sauvakävelyryhmää.

 

Minulle on yhdistyksen hallituksessa annettu tietty projekti vastuualueeksi ja siihen kuuluu mm. sauvakävelyn edistäminen. Tämän vuoksi osallistuinkin molempien sauvakävelyryhmiemme toimintaan ”oikein sauvojen kanssa”.

 

 

Tuomo Hakkarainen vetää sauvakävelyryhmää, joka aloittaa matkanteon Vapaudenpatsaalta Hämeenpuistosta.

 

Sauvakävely tapahtuu tutuissa maisemissa, mutta paljon matkan varrella näkee aivan uuttakin, jota ei ole autolla ohi ajaessaan huomannut.

 

Vapaudenpatsaalta lähtevä ryhmä päättää taivalluksensa yleensä Amurin Helmeen tai Tallipihalle, jossa juodaan kahvit.

 

Tammikuun 8. päivänä meillä oli tavallista juhlavampi kahvitilaisuus, kun eräs joukkomme jäsen täytti tasavuosia ja hän halusi tarjota koko porukalle Tallipihalla ”kahvit ja kastettavat”.

 

 

Irja Lehmuksen vetämä sauvakävelyryhmä aloittaa matkanteon Pappilanpuiston palvelukeskuksen pihamaalta Kourutaltankatu 2 joka toinen maanantai klo 10.00.

 

Tämän ryhmän sauvakävelypäiviä ovat ne, jolloin meillä ei ole Marttalassa kokoontumista.

 

Olin ryhmässä mukana maanantaina 14.1.2013 ja täytyy sanoa, että minulle kolmekymmentä Finlandia-hiihtoa peräjälkeen hiihtäneenä kyyti oli vauhdikasta – hiki tuli puseroon, kun tunnin verran taivalsimme!

 

 

Kertauksena vielä sauvakävelyryhmiemme lähtöajat ja lähtöpaikat:

 

• Tampereen keskustassa liikkuva sauvakävelyryhmä lähtee taittamaan matkaa joka tiistai Vapaudenpatsaalta Hämeenpuistossa klo 10.00

• Tampereen Irjalassa liikkuva sauvakävelyryhmä lähtee matkaan Pappilanpuiston palvelukeskuksen edestä (osoite Kourutaltankatu 2) joka toinen maanantai klo 10.00. Sauvakävelypäiviä ovat sen osalta 28.1.2013, 11.2.2013 ja siitä aina kahden viikon kuluttua!

 

 

Toivottelen kaikki lukijani tervetulleiksi Eläkeliiton Tampereen Yhdistyksen sauvakävelyryhmiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin Palveluliikenne ansaitsee kiitoksen

Maanantai 14.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Mielelläni poikkean tavanomaisesta linjastani eli jonkin epäkohdan arvostelemisesta, kun nyt kerron Tampereen kaupungin Palveluliikenteestä.

 

Tampereen Palveluliikenne palvelee erityisesti ikäihmisiä, liikuntaesteisiä ja pyörätuolilla liikkuvia.

 

 

 

Tampereen Palveluliikenne hoidetaan pikkubusseilla, joista tässä eräs niistä eli linjalla 11 kulkeva.

 

 

 

Palveluliikenne kattaa koko ydinkaupungin, sillä palvelubussilinjoja on kaikkiaan 16.

 

Linjat 6, 11 ja 13 toimivat linjamaisesti, mutta pieniä poikkeuksia asiakkaiden toivomusten mukaan on niilläkin mahdollista tehdä.

 

Palveluliikenne toimii pääasiassa kutsuperiaatteella, sillä matka tilataan soittamalla bussin numeroon. Esimerkiksi Palokallion, Peltolammin ja Multisillan aluetta palvelevan palvelubussin puhelinnumero on 050-531 7244.

 

Palvelubusseilla on kaupungilla tiettyjä aikataulupisteitä, joista lähtöajat ovat kiinteitä.

 

Palveluliikenteessä matkan hinta on sama kuin kaupungin busseissa ja matkan voi maksaa joko Tampereen kaupungin matkakortilla tai käteisellä.

 

Palvelubussit liikennöivät maanantaista perjantaihin pääsääntöisesti klo 8.30 – 14.30.

 

 

 

Myös Lempäälässä on vastaavaa palvelutoimintaa. 

Tässä kuvassa eräs Lempäälän palvelubusseista pysähtyneenä Koivistonkylän Prisman luona Tampereella.

 

 

 

En ole vielä tarvinnut palvelubusseja, mutta olen seurannut matkustajien asettautumista palvelubussin kyytiin. 

Niissä Tampereen palvelubusseissa joita olen seurannut, ostokset pitää tunkea matkustajaosaston lattialle ja matkustajien syliin. 

Ainakin siinä Lempäälän palvelubussissa, josta tässä kuva, ostosongelma on ratkaistu sillä, että palvelubussin takana on erillinen tila matkustajien ostoksille.

Tuntumani Tampereen kaupungin Palveluliikenteeseen perustuu vain sivustakatsojan rooliin ja niihin asiakkaiden kommentteihin, jotka ovat kantautuneet korviini. Niiden perusteella uskallan sanoa, että palvelubussien kuljettajiksi on seuloutunut taksin- ja bussinkuljettajien aatelia - on kerrassaan ollut hienoa seurata sitä huolenpitoa, jota palvelubussien käyttäjät kuljettajilta saavat.

 

Vaikka tämä juttuni huokuukin tyytyväisyyttä Tampereen kaupungin Palveluliikenteelle, on sen verran todettava kehityskohteena, että seuraavissa kilpailutuksissa palvelubusseihin vaadittaisiin Lempäälän bussien tapaan erilliset tilat matkustajien ostoksille!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Talonrakentaja" ei tiedä, että onko hän rivitalo- vai kerrostalotyömaalla!

Sunnuntai 13.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Ei ole yllätys, että Kataisen hallituksen kunta- sekä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus ovat ajautumassa täydelliseen umpikujaan.

 

Sote-uudistusta valmistelevan palvelutyöryhmän varapuheenjohtajana toiminut STM:n kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee totesi TV-haastattelussa osuvasti ja paljastavasti, että...

...työryhmä ei tiennyt, onko se rakentamassa rivitaloa vai kerrostaloa ja miten eri huoneet kokonaisuuteen rakentuvat!

 

Totuudenmukaista puhetta pääministeri Jyrki Kataisen puoluetoverilta!

 

Palvelutyöryhmän raportti ilmestyi nettiin 11.1.2013. Monet ihmettelivät, että työryhmän työn tuloksia ei julkistettu vaikkapa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin järjestämässä tiedotustilaisuudessa.

 

Silmäilin 42-sivuisen loppuraportin läpi ja huomasin, että eipä raportissa ole mitään julkistettavan arvoista.

 

Työryhmä oli kokoonpanoltaan todellinen mammuttiryhmä. Nimien luetteleminen on turhaa, mutta työryhmästä kertoo jotain vaikkapa se, että sen sihteeristö oli jo alussa 11-jäseninen ja sitä täydennettiin ”työn” edetessä.

 

Nopean silmäilyn tuloksena kiinnitin huomiota Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylijohtaja Marina Erholan eriävään mielipiteeseen, jossa lopuksi todettiin näin:

 

Jos edellytykset toimivan kokonaisuudistuksen läpiviemiselle tällä hetkellä puuttuvat, voi olla järkevämpää jatkovalmistella palvelurakenneuudistuksen sisältöä huolella ja jättää sen toteutus myöhempään ajankohtaan.

 

 

Erhola oli työryhmän jäsen ja samoin oli myös Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen, joka lausui työryhmän loppuraporttiin lisäämässään täydentävässä lausumassaan mm. näin:

 

Työryhmän työtä on vaikeuttanut myös se, että työtä sitovilla poliittisilla linjauksilla on rajattu eri vaihtoehtojen tarkastelua. Selvityshenkilöiden tehtävänä on nyt saada poliittisten kompromissien pohjalta syntyneistä linjauksista parissa kuukaudessa johdonmukaiselta näyttävä kokonaisuus.

 

 

Minusta Erholan eriävä mielipide ja Nenosen täydentävä lausuma todistavat, että palvelutyöryhmän työskentely on ollut yhtä tyhjän kanssa!

 

-Esko Erkkilä-

Terveysnysse syntyi asukasidean pohjalta

Lauantai 12.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on viime vuoden lokakuusta alkaen toiminut Terveysnysse.

 

Terveysnysse on pyörien päällä liikkuva sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvontapalvelu, joka liikkuu eri puolilla kaupunkia erillisen aikataulun puitteissa.

 

 

 

Terveysnysse on käytännössä Tampereen kaupunginkirjaston Netti-Nysse, jonka ”toimenkuva” muuttuu torstaisin ja perjantaisin pyörien päällä liikkuvaksi terveyspalvelukioskiksi.

 

Terveysnyssen reittiliikennöinti ulottuu eri puolille kaupunkia ja pysähdyspaikkoja on seuraavilla alueilla:

 

• Kaukajärvi
• Linnainmaa
• Lielahti
• Koivistonkylä
• Hervanta
• Tesoma

 

Reittiliikennöinnin lisäksi Terveysnysse palvelee tamperelaisia jokaisen kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 16.00 – 19.00 Keskustorilla.

 

Terveysnyssen palveluvalikoima tähtää ennaltaehkäisevään toimintaan terveys- ja sosiaalipalveluiden saralla.

 

Lainaan Terveysnyssen toiminnasta kertovaa Tampereen kaupungin informaatiota. Pätkä siitä kuuluu näin:

 

Terveysnyssessä on mahdollisuus saada henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta. Paikalle voi tulla ilman ajanvarausta tai lähetettä.

 

Työntekijöinä on terveydenhoitaja, sosiaalialan ammattilainen ja mediasihteeri.

 

Terveydenhoitaja tukee elintapavalinnoissa, antaa tietoa terveyspalveluista ja ohjaa internetin terveystiedon lähteille.

Sosiaalialan ammattilaisen kanssa voi keskustella esimerkiksi toimeentuloon tai kulloiseenkin elämäntilanteisiin liittyvistä asioista. Hän neuvoo sosiaaliturvaan ja palvelujärjestelmään koskevissa kysymyksissä.

Mediasihteeri opastaa laaja-alaisesti internetin käytössä tiedonlähteenä.

 

Terveysnyssessä kävijä voi muun muassa mitata verenpaineensa, lainata liikuntavälineitä Kela-korttia vastaan sekä saada ravitsemusneuvontaa.

 

 

Olen saanut seurata Terveysnysse-projektia sen alusta alkaen, sillä idea Terveysnyssestä syntyi Alvari-toiminnassa.

Oli hupaisaa seurata, kun eräät kaupunkiorganisaation ”silmäätekevät” yrittivät omia Terveysnysse-ajatuksen omaksi ideakseen. Pari tiukkaa välihuutoa poliitikoille lopetti kuitenkin idean omimisen.

 

Terveysnysse-idean eräänä pontimena oli Ylöjärven kaupungin toteuttama Terveyskioski Kauppakeskus Elossa. Myös se, että Lahdessa on Terveyskioskit peräti kahdessa eri kauppakeskuksessa - Kauppakeskus Triossa ja Launeen Prismassa - oli eräänlainen esikuva Tampereen Terveysnysselle.

 

Terveysnysse jatkaa toimintaansa ainakin tämän vuoden loppuun saakka ja jatkosta päätetään sen jälkeen.

 

Toivottelen Terveysnysse-toiminnalle kaikkea menestystä, sillä sen ennaltaehkäisevä työ on kaikkien osapuolten näkökulmasta erittäin kannatettavaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Laatokan jäälle Talvisodassa sankarivainajana kaatunut Elias Simojoki oli mallina Tampereella sijaitsevalle Vapaudenpatsaalle

Torstai 10.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Hämeenpuistossa, lähellä Kirjastotalo Metsoa, sijaitsee Vapaudenpatsas.

 

Patsaaseen liittyy useita mielenkiintoisia taustatarinoita ja uskon, että useimmat tamperelaisetkaan eivät tunne niitä.

 

 

 

Tässä patsas talvisessa asussaan – vasemmalla näkyy pieni nurkka Kirjastotalo Metsosta.

 

Vapaudenpatsas on Vapaussodassa tapahtuneen Tampereen valtauksen muistomerkki ja sen vuoksi patsaan varhaishistoriaan liittyy monia ristiriitoja.

 

Patsas on kuvanveistäjä Viktor Janssonin käsialaa ja se on paljastettu vuonna 1921 eli kolme vuotta Vapaussodan päättymisen jälkeen. Patsaan suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1918.

 

Patsaan pysyminen nykyisellä paikallaan tarvitsi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen ja se saatiin vuonna 1923. KHO päätti, että patsas on ”lain suojeluksessa”.

 

Veistoksen mallina toimi Elias Simojoki, jonka sukunimi oli vuoteen 1926 saakka Simelius.

 

Simojoki oli IKL:n kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsen. Koulutukseltaan Simojoki oli pappi.

 

Simojoki oli syntynyt 1899 Rautiossa – Rautio liittyi Kalajokeen vuonna 1973. Opin työvuosieni alkuvaiheessa tuntemaan Raution mukavaksi pitäjäksi. Nykyään Kalajoki ja sen myötä Rautio luetaan kuuluviksi Pohjois-Pohjanmaalle, mutta minun ajatusmaailmassani molemmat ovat yhä edelleen Keski-Pohjanmaalla sijaitsevia paikkakuntia.

 

Elias Simojoki toimi Talvisodan aikana rykmentin pastorina JR39:ssä.

 

Suomalaiset saivat pysäytettyä Neuvostoliiton hyökkäyksen Koirinojalle Pitkärannan ja Impilahden välille, jonne rintamalinjat vakiintuivat tammikuun 1940 aikana.

 

Rintamalinjojen väliin jäi haavoittunut hevonen, joka tuskissaan makasi Laatokan jäällä. Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset yrittivät ampumalla lopettaa hevosen kärsimykset, mutta eivät onnistuneet.

 

Elias Simojoki meni kärsivän hevosen luo ja lopetti sen pistoolinlaukauksella. Sen jälkeen Neuvostoliiton sotilaat ampuivat Simojoen ja niin Kiuruveden papista tuli yksi Talvisotamme sankarivainajista.

 

 

 

 

Laatokan jäälle tammikuun 25. päivänä 1940 kaatunut Elias Simojoki on ollut mallina Tampereen Vapaudenpatsaan mieshahmolle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalajoen sataman menestyminen on malliesimerkki "maakuntasataman" hienosta etenemisestä

Keskiviikko 9.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen suurella mielihyvällä seurannut Kalajoen sataman tavaraliikenteen kehittymistä viime vuosina.

 

Minulla on sataman pärjäämisen seurantaan hyvä syy, sillä sain aikoinaan tehdä kiinteää ja tuloksekasta yhteistyötä Kalajoen sataman kanssa.

 

Kalajoen sataman kehitysluvut osoittavat, että ”maakuntasataman” merkitys on arvaamattoman suuri laajalle alueelle sen lähiympäristössä.

 

Suurten satamien rinnalla pienehkön sataman kehittäminen vaatii sen sijaintipaikkakunnan kunnallisilta päättäjiltä oikeaa asennetta oman satamansa kehittämiseen ja sitä, että sataman käytännön asioiden hoitoon on osattu valita oikeat henkilöt.

 

Kalajoella nämä molemmat seikat ovat kunnossa – Kalajoen kaupungin päättäjät omaavat näkemyksen, jolla satamaa kehitetään pohjoisen Keski-Pohjanmaan ja eteläisen Pohjois-Pohjanmaan etuja palvelevaksi portiksi alueen talouselämälle. Kun päättäjät ovat sen lisäksi osanneet valita pystyvät henkilöt vastaamaan käytännön toiminnasta, ovat edellytykset tuloksekkaalle toiminnalle olemassa.

 

Jaksan korostaa kuntapäättäjien eli luottamushenkilöiden ja kunnan virkamiesten roolia sataman kehittämisessä.

 

Kun sataman potentiaalinen asiakas näkee, että kuntapäättäjät ja virkamiehet aidosti panostavat yhteistoiminnan kehittämiseen, voi asiakas tehdä päätöksensä luottavaisin mielin.

 

Suuret kuntayksiköt leijuvat omissa korkeuksissaan ja uskovat, että asiakkaat kumartavat heitä. Näin ei ole tapahtunut esimerkkitapauksessasi Kalajoelle.

 

Monien mielestä kansanedustaja ja entinen ministeri Tapani Tölli on maamme paras kunta-asioiden asiantuntija.

 

Muistan, kun Tölli jossakin tilaisuudessa mainitsi, että jos Kalajoki ei olisi itsenäinen kunta, niin Kalajoen Hiekkasärkät eivät olisi se matkailukeskittymä kuin se nyt on.

 

Jotta kunta tai kaupunki pystyisi kehittymään – tai paremminkin sanoen, jotta sitä pystyttäisiin kehittämään – sen pitää olla sopivan kokoinen. Suurkunnissa asiat jäävät liian monesti oman onnensa nojaan.

 

Yritysten hankinta on mm. Tampereella jäänyt vaille huomiota.

 

Tampereella ei ole edes yritysasiamiestä eli henkilöä, jonka puoleen Tampereelle tuloaan suunnitteleva yritys voisi kääntyä. Kaupungin organisaatiossa on kyllä jos jonkinlaista johtajaa ja heillä ikiomia johtoryhmiä, mutta raaka työnteko eli yritysten hankkiminen kaupunkiin on unohtunut.

 

Peräänkuulutan suurkunnilta samanlaista intoa kehittää kunnan elinkeinoelämää kuin Kalajoella on tapahtunut.

 

Olkoon sanani ja kokemukseni myös opiksi niille ”kuntauudistajille” jotka nyt yrittävät epätoivon vimmalla kasvattaa Suomeen mammuttikuntia.

 

 

-Esko Erkkilä-

Hallituksen uudenvuodenlahja suomalaisille - arvonlisäverotuksen kiristäminen!

Maanantai 7.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Arvonlisäverokannat kohosivat vuodenvaihteessa yhdellä prosenttiyksiköllä.

 

Arvonlisävero on luonteeltaan tasavero, sillä kaikki joutuvat tulo- ja ansiotasosta riippumatta maksamaan sitä yhtä paljon, koska se sisältyy tavaroiden ja palveluiden hintoihin. 

 

Yleinen arvonlisäverokanta on nyt 24 % ja elintarvikkeiden osalta se kohosi 14 prosenttiin. Huolestuttavaa on se, että lääkkeiden, tilattujen lehtien sekä kirjojen arvonlisävero korotettiin 9 prosentista 10 prosenttiin – hallitus kurittaa siis myös sairaita!

 

Hämmästyttää, että työväenpuolueet sallivat Kokoomuksen johdolla suoritetun veronkiristyksen.

 

Suomen Keskusta on pontevasti vastustanut arvonlisäverotuksen kiristämistä. Erityisesti elintarvikkeiden arvonlisäverotuksen kiristäminen on Keskustan mielestä huonoa politiikkaa. Jokaisen pitää syödä ja elintarvikkeiden arvonlisäveron kiristäminen koskee erityisesti vähäväkisiä.

 

Suomi on nykyhallituksen toimettomuuden vuoksi valumassa syvään taantumaan. Vienti ei vedä ja STX-telakan loistoristeilijätilaukseen liittyvät hallituksen töppäykset vauhdittavat maamme taantumaa.

 

Hallituksen saamattomuuden tuloksena maamme talous nojaa nykyisin lähes yksinomaan yksityiseen kulutukseen ja arvonlisäverotuksen kiristäminen on yksityiselle kulutukselle vakava suonenisku.

 

Arvonlisäverotuksen kiristämisen vaikutukset yksityisen kulutuksen kehittymiseen ovat arvaamattomat. Hallituksen kaikkia tuoteryhmiä koskeva arvonlisäveron kiristäminen horjuttaa kansalaisten luottamusta tulevaisuuteen.

 

Kataisen hallituksen toteuttama arvonlisäveron kiristäminen oli todella huono signaali maamme tulevaisuudenuskolle.

On pelättävissä, että vuodenvaihteessa toteutettu arvonlisäverotuksen kiristäminen on osa sitä veronkorotusten ja etujen leikkaamisen oravanpyörää, jota hallitus tulee jatkamaan ehkä jo näiden lumien aikana.

 

 

-Esko Erkkilä- 

Palvelua, jota käytännössä ei saa, on turha mainostaa halvoilla hinnoilla

Sunnuntai 6.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomessa on kansalaisilla tarjottavan informaation mukaan ns. omalääkärisysteemi.

 

Omaan korvat, jotka on lääkärin toimenpiteillä puhdistettava muutaman kerran vuodessa. Toimenpide kestää kymmenen minuuttia, joten teknisesti sen suorittaminen on helppoa.

 

Korvani menivät taas kerran tukkoon ja yritin tukeutua julkisen terveydenhoidon palveluksiin.

 

Etsin netistä omalääkärini ja totesin, että hän on Ulla Wärri-Raiko –niminen lääkäri, jolla on vastaanotto Hatanpään terveysasemalla Tampereella.

 

Ajanvaraus omalääkärille on hoidettava puhelimella ja runsaan kymmenen minuutin jonotuksen jälkeen puheluuni vastattiinkin. Muistutan, että yritysmaailmassa tavoite on tavallisesti se, että puhelimen kolmanteen piraukseen vastataan!

 

Soittoni omalääkärin ajanvaraukseen tapahtui 2.1.2013 ja sieltä kerrottiin, että seuraava vapaa aika olisi 14.1.2013 eli vajaan kahden viikon kuluttua!

 

Puheluuni vastannut sairaanhoitaja kertoi, että maksu hoitokäynnistä olisi 12,00 €. Lisäksi hoituri kertoi, että maksu perittäisiin vuoden aikana vain kolmasti ja sen jälkeen tapahtuvat lääkärissäkäynnit olisivat ilmaisia.

 

On luonnollista, että en voinut vastaanottaa minulle tarjottua aikaa, sillä kahden viikon jakso ”umpikorvaisena” ei olisi ollut mahdollista.

 

Yhteiskunnassamme on paljon vialla, jos terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääseminen vaatii kahden viikon jonotuksen.

 

Hätäapuna tarjottu ensiapu Acutassa ei kiinnostanut, sillä nettitutkailun perusteella siellä hoidetaan ainoastaan niitä, joiden tulee saada hoito viimeistään vuorokauden kuluessa sairastumisesta ja hoidon viivästyminen voi aiheuttaa pysyvää terveydellistä haittaa tai joiden henki on uhattuna.

Acutan sulki pois vaihtoehtojen joukosta pois parin vuoden takainen kokemukseni Acutasta - jouduin odottamaan yli neljä tuntia Acutan odotustilassa pienen vaivani vuoksi.

Tukeuduin korvieni aukaisussa entiseen tapaan Mehiläisen palveluihin ja maksoin mielelläni 50,10 €, joka kymmenen minuutin hoitotoimenpiteestä veloitettiin.

 

Hoitopaikan valinnassa ei painanut mitään se, että Mehiläisen sanotaan kotiuttavan voittonsa jollakin veroparatiisisaarella sijaitsevalle emoyhtiölleen – minulle oli tärkeintä saada kunnon hoito ja nopeasti!

On vastuutonta, että julkisen terveydenhoidon palveluksia mainostetaan edullisiksi.

Mielestäni palvelua, jota ei käytännössä ole mahdollisuutta saada, ei pitäisi markkinoida halvan hinnan argumenteilla - ensin on luotava systeemi, että palvelut pelaavat!

 

-Esko Erkkilä-

Liittokansleri Konrad Adenauer on antanut lisänimen Mercedes-Benz´n loistoautomallille

Lauantai 5.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Angela Merkel on Saksan kahdeksas liittokansleri.

 

Hänen edeltäjänsä ovat Konrad Adenauer, Ludwig Erhard, Kurt Georg Kiesinger, Willy Brandt, Helmut Schmidt, Helmut Kohl ja Gerhard Schröder.

 

Politiikkaa seuraavat muistavat heidät kaikki.

 

Konrad Adenauer toimi Saksan ensimmäisenä liittokanslerina 1949 – 1963.

 

On luonnollista, että Saksan liittokanslerilla on runsaasti edustustehtäviä, joissa tarvitaan riittävän edustuksellista autoa.

 

Konrad Adenauer valitsi edustusautokseen Mercedes Benz 300 –sarjan auton. Adenauerilla oli virkakautenaan käytössään kaikkiaan kuusi Mercedeksen 300 –tyypin autoa. Hänen käytössään oli kyseisen mallin avoauto-, kovakatto- sekä landaulet –versioita.

 

Mercedes-Benz 300 "Adenauer" autoja valmistettiin vuosina 1951 – 1962 kaikkiaan 12.290 kappaletta. Muutama Adenauer-Mersu on päätynyt Suomeenkin.

 

 

 

 

Yksi liittokansleri Konrad Adenauerin käytössä olleista Mercedes Benz 300 –autoista on esillä Münchenissä Deutsches Museum Verkehrszentrum –museossa.

 

 

 

Auton vierellä olevassa esittelyssä kerrotaan kuvan kera, että liittokansleri Adenauer on auton kyydissä yhdessä Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhowerin kanssa. 

Kyseessä on Eisenhowerin vuonna 1959 Bonniin tekemä valtiovierailu. Saksa oli silloin jaettu ja sen pääkaupunki oli Bonn.

Kuvasta nähdään, että Adenauerin ja Eisenhowerin autoletkassa on toinenkin ”Adenauer Mersu”.

 

 

 

Tässä kuvasta ottamani lähikuva. Muistamme Eisenhowerin ja Adenauerin juuri tuollaisina!

 

Adenauer-Mersussa on paljon sellaisia hienouksia, joita ei silloin tavallisissa autoissa ollut. 

Huomiota kiinnittää, että tuulilasinpyyhkijät ovat tässä loistoautossa kuitenkin perin vaatimattomat.

 

 

Maailmanpolitiikkaan liittyvät pienet seikat ovat usein kiinnostavia.

 

Eräs sellainen on Saksan ensimmäisen liittokanslerin Konrad Adenauerin käytössä ollut Mercedes Benz 300 joka on nähtävänä Deutsches Museum Verkehrszentrum –museossa Münchenissä!

 

 

-Esko Erkkilä-