Toivo Loukola - Kortesjärveltä olympiavoittajaksi ja maailmanennätyksen haltijaksi

Keskiviikko 4.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Jääkärimuseon yhteydessä Kortesjärvellä on erillisosasto, jossa esitellään Kortesjärvellä syntyneen ja Amsterdamin olympiakisoissa kultamitalin voittaneen Toivo Loukolan vaiheita.

 

Vierailin museossa heinäkuussa 2010 ja tutustuin Toivo Loukolan saavutuksiin.

 

Toivo Aarne Loukola syntyi eteläpohjalaispitäjä Kortesjärvellä lokakuun 2. päivänä 1902 ja hän kuoli 10.1.1984 Helsingissä.

 

Loukola aloitti urheilu-uransa korkeushyppääjänä, mutta siirtyi estejuoksijaksi muutettuaan Helsinkiin. Aktiiviaikanaan Loukola edusti Helsingin Poliisi-Voimailijoita. Siviilissä Loukola toimi Helsingin poliisilaitoksen passiosastolla.

 

Toivo Loukola voitti kultamitalin 1928 Amsterdamin olympiakisoissa 3000 estejuoksun ajalla 9.21,8 - aika oli uusi maailmanennätys.

 

Toiseksi juoksussa sijoittui Paavo Nurmi ja Suomen kolmoisvoiton varmisti Ove Andersen.

 

Toivo Loukolan omaiset haluavat kunnioittaa Loukolan muistoa ja hänelle on rakennettu oma osastonsa Suomen Jääkärimuseon yhteyteen.

 

Osastolla on esillä Loukolan voitoistaan saamia kunniakirjoja, mitaleita sekä lukuisia muita esineitä, jotka liittyvät Loukolan urheilu-uraan.

 

Suosittelen poikkeamista Suomen Jääkärimuseon yhteydessä olevaan Toivo Loukolan saavutuksista kertovaan erillisnäyttelyyn.

 

-Esko Erkkilä-

Kontupohja - vaikeassa tilanteessa painiskeleva kaupunki Äänisen länsirannalla

Sunnuntai 1.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Kontupohjan kaupunki sijaitsee 54 kilometriä Petroskoista Äänisen länsirannalla.  Suomalaiset ja amerikansuomalaiset rakensivat sen kaupungiksi 1920- ja 1930-luvuilla. Virallisesti Kontupohja sai kaupunkioikeudet v. 1938.

 

Stalinin vainoissa 1935 - 1937 Kontupohjassa vangittiin 11.000 suomalaista.

 

Jatkosodan aikana 1941 - 1944 Kontupohja oli suomalaisten hallussa.

 

Kontupohjan suurin työnantaja on 1928 toimintansa aloittanut paperitehdas, OAO Kondopoga -nimeltään.

 

Paperitehdas on ollut jo vuosia vaikeassa tilanteessa taloudellisesti. Sen tuotteista 3/4 menee vientiin ja oletettavasti monen suomalaisen lukema sanomalehti on painettu Kontupohjassa valmistetulle paperille.

 

Kontupohjan paperitehdas on niiden yritysten joukossa, joiden toimintaa tuetaan federaation budjetista.

 

Monet suomalaisyritykset ovat ostomielessä tutkineet Kontupohjan paperitehtaan, mutta todenneet sen epäkelvoksi ostokohteeksi. Heinäkuisella matkallamme totesimme, että tehdasalue on laaja kokonaisuus ja savua tuprusi monesta savupiipusta eli tehdas oli toiminnassa.

 

Eräs merkittävä teollisuuslaitos Kontupohjassa on rehutehdas ja mylly. Kaikki suomalaiset merkittävät rehutehdasyritykset ovat tutkailleet yrityksen ostoa tai yhteistyömahdollisuuksia sen kanssa. Näissä merkeissä minäkin kävin tehtaalla v. 2006. Suomalaiset rehutehtaat ovat suomalaisten paperitehtaiden kanssa päätyneet samaan ratkaisuun eli Kontupohjassa sijaitseva yritys ei sovi meikäläiseen toimintakonseptiin.

 

Kontupohjan rehutehtaan sisätilat ovat poikkeuksellisen puhtaat pölystä. Syy tähän selvisi myllyn aulassa, jossa oli seinillä kymmenkunta valokuvaa neuvostoliittolaisissa myllyalan yrityksissä sattuneista pölyräjähdyksistä. Pölyräjähdys on tuhoisa onnettomuus ja se aiheutuu myllyn tiloissa olevan pölyn räjähtämisestä. Pölyräjähdys tuhoaa laitoksen täydellisesti ja sen vuoksi venäläiset ovat oppineet jo neuvostoaikana, että myllyjen sisätilat on pidettävä pölystä puhtaina.

 

Kontupohjassa oli poliittisia levottomuuksia syyskuun 2 ja 3 päivän välisenä yönä 2006.

 

Mellakoiden syynä oli paikallisväestön ja t?et?eenien välinen yhteenotto paikallisessa baarissa - yhteenotossa kuoli kaksi henkilöä. Olimme Kohtupohjan rehutehtaalla mellakoita edeltäneenä päivänä - olemme kaveripiirissä kertoneet mellakoista ja todenneet, että emme ole niihin kuitenkaan syyllisiä!

 

Kontupohjan tulevaisuudelle pitää kaikesta huolimatta olla optimistinen. Alue on tietyllä tavalla kulttuurin kehto, vaikka se nykypäivän vinkkelistä takamailla sijaitseekin.

 

-Esko Erkkilä-

Mitä johtajavaihdos merkitsee Karjalalle ja alueen yhteistyölle Suomen kanssa?

Lauantai 31.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Karjalan Tasavaltaa johtanut Sergei Katanandov erosi "vapaaehtoisesti" tasavallan johdosta kesäkuun lopussa, kun Venäjän presidentti Dmitri Medvedev hyväksyi Katanandovin eroanomuksen.

 

Uudeksi päämieheksi presidentti Medvedev nimitti Andrei Nelidov´n, joka on viime vuodet edustanut Karjalaa senaattorina Moskovassa. Muodollisesti valinnasta vastasi Karjalan lainsäädäntökokous, kun se 21.7.2010 siunasi Medvedev´n päätöksen.

 

Katanandov´n vaihtuminen Nelidov´iin on monia askarruttava kysymys. Kysymys koskettaa myös Suomea ja suomalaisia, sillä Karjalan Tasavallan merkitys Venäjän lähialueena kiinnostaa monia Suomessa. Suomalaiset matkailevat paljon Karjalan tasavallan alueella ja monille suomalaisyrityksille Karjala on tärkeä markkina- tai raaka-aineen hankinta-alue.

 

Katanandov ehti hallita Karjalaa 12 vuotta. Hänen suosionsa laski alueen asukkaiden piirissä viime aikoina pohjalukemiin.

 

Andrei Nelidov omaa toimivat suhteet Venäjän keskusjohtoon. Se saattaa luoda mahdollisuuksia Karjalan tasavallalle. Nopeat muutokset Venäjällä eivät ole mahdollisia, mutta ehkä tasavallan asemaa hieman saadaan kohotettua.

 

Nelidov´n valinta merkitsee, että Karjalaan ilmestyy pikemmiten uusia henkilöitä Pietarista ja Leningradin alueelta, sillä Nelidov´lla on niille alueille laajat yhteydet.

 

Sopii toivoa, että johtajavaihdos Karjalassa merkitsee Venäjän luoteiskolkalle nykyistä valoisampaa tulevaisuutta. Toivottavasti uusi johto arvostaa Karjalan ja Suomen välisen kaikkinaisen yhteistyön kehittämistä.

 

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalo ja muut "Tulppaanitähdet" Kukkaisviikon tapahtuman esiintyjinä

Perjantai 30.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen 27. Kukkaisviikot järjestetään 23 - 31.07.2010.

 

Ne tarjoavat kukkaloistoa ja ilmaistapahtumia Tampereen keskustassa heinäkuun lopussa yhdeksän päivän ajan.

 

Ehdin osallistumaan Harri-poikani kanssa Kukkaisviikon tapahtumista ainoastaan Tulppaanitähdet – Anna kaikkien kukkien kukkia! -tapahtumaan torstaina 29.7.2010.

 

Kyseessä oli Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:n ja Kehitysvammaisten Tukiliiton järjestämä parituntinen iloinen koko perheen kesäiltapäivä musiikin, teatterin ja tanssiesitysten parissa.

 

Tilaisuus saavutti suuren suosion, sillä kuulijoita paikalla oli nelisensataa.

 

Iltapäivähetken aloitti Mikko Alatalo, joka esitti innostuneelle yleisölle puolenkymmentä suosituinta sävellystään.

 

Mikon esitykset saivat suuren suosion, sillä raikuvat aplodit seurasivat jokaista hänen esittämäänsä kappaletta.

 

Seurasin läheltä Mikon lähtöä esitystensä jälkeen ja Mikkoon ihastuneista ihailijoista ei ollut tulla loppua lainkaan!

 

Mikko Alatalon jälkeen tilaisuudessa esiintyivät La Strada, ohjaajana Anu Panula,Vimmartin bändikurssilaiset, Jenniina Lumiketo, Matti Leskinen, La Strada uudestaan, Marja Reinola, Con Amore ja lopuksi Kansantanssiryhmä Riemukkaat.

 

On hienoa, että istuvalla kansanedustajalla on aikaa ja tahtoa esiintyä vammaisten tilaisuudessa. Se antaa uskoa myös sille, että valtiovallan suhtautuminen voi antaa paremmat olosuhteet myös niille, jotka tukea eniten tarvitsevat. Toivotan monien muiden kera Mikolle lykkyä tykö, kun vammaisten asemasta parlamentissa päätetään.

 

-Esko Erkkilä-

Jääkärikenraali Väinö Valveen muistohuone Suomen Jääkärimuseossa

Torstai 29.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Kortesjärvellä sijaitsevassa Suomen Jääkärimuseossa on perusnäyttelyn lisäksi jääkärikenraali Väinö Valveen muistohuone. Suomen Jääkärimuseon anti on muutenkin monipuolinen, sillä samoissa tiloissa sijaitsee olympiavoittaja Toivo Loukolaa esittelevä erillisnäyttely sekä Luontomuseo. Myös pelimanninurkkaus on sijoitettu Jääkärimuseoon.

 

Jääkärikenraali Valve oli viimeinen elossaollut jääkäri. Valve kuoli Helsingissä maaliskuun 11. päivänä 1995 - hän oli kuollessaan 99-vuotias ja olisi saavuttanut 100-vuoden iän saman vuoden joulukuussa.

 

Eräs syy Valveen muistohuoneen sijaitsemiseen Kortesjärvellä on se, että hän käytti Saksaan mennessään etappitalona Kortesjärvellä sijainnutta Suomelan kievaria.

 

Valve palasi Suomeen jääkärien pääjoukon mukana 25.2.1918 ja osallistui Vaasassa järjestettyyn jääkäriparaatiin seuraavana päivänä.

 

Valve osallistui Vapaussotaan ja hän taisteli valkoisten joukoissa mm. Tampereen valtauksessa sekä Viipurin taisteluissa.

 

Vapaussodan jälkeen Valve toimi Lappeenrannassa Raskaan tykistörykmentin komentajana.

 

Viiden vuoden jälkeen hänet siirrettiin rannikkotykistön komentajaksi. Valveen tehtävät laajenivat ensin rannikkopuolustukseen ja pian myös merivoimien komentajuuteen. Merivoimien komentajan tehtävää Valve hoiti myös Talvisodan ajan.

 

Valve toimi puolustusministerinä puolen vuoden jakson 1944 - 1945.

 

Jääkärikenraali Valveen viimeisimmät ylennykset ajoittuivat hyvin poikkeuksellisesti. Everstiksi hän yleni v. 1925, kenraalimajuriksi v. 1933, kenraaliluutnantiksi v. 1941 ja Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto ylensi hänet jääkärikenraaliksi v. 1992.

 

Jääkärikenraali Väinö Valveen muistohuoneessa Suomen Jääkärimuseossa Kortesjärvellä on osa Valveen mitalikokoelmasta, kirjoja, tauluja sekä muita esineitä kenraalin kodista sekä muuta häneen liittyvää mielenkiintoista aineistoa.

 

Mainittakoon, että Väinö Valveen kunniamerkit ovat esillä Suomen Tykistömuseossa Hämeenlinnassa ja hänen muistokseen on myös nimetty Helsingissä Siilitien metroaseman lähellä sijaitseva puisto - puiston nimi on "Väinö Valveen puisto - Väinö Valves park".

 

Yksistään Väinö Valveen muistohuone Suomen Jääkärimuseossa Kortesjärvellä on hyvä syy poiketa tässä mielenkiintoisessa erikoismuseossa!

 

-Esko Erkkilä-

Suomen Jääkärimuseo - tutustumisen arvoinen kohde Kortesjärvellä

Keskiviikko 28.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen jääkäriliikkeen vaiheista kertova museo - Suomen Jääkärimuseo - sijaitsee pienessä etelä-pohjalaispitäjässä Kortesjärvellä. Kortesjärvi on kuntamuutosten pyörteissä yhdistynyt Kauhavan kaupunkiin, joten juridisesti Suomen Jääkärimuseo sijaitsee nykyisin Kauhavalla.

 

Olen suunnitellut tutustuvani Suomen Jääkärimuseoon jo vuosikaudet, mutta sain toteutettua suunnitelmani vasta heinäkuussa 2010.

 

Tutustuminen kannatti, sillä museokäynti antoi paljon lisätietoa isänmaamme vaiheista.

 

Jääkäriliike alkoi vuonna 1915, vaikka ensimmäiset neuvottelut asian tiimoilta käytiinkin jo edellisvuonna.

 

Kortesjärveltä jääkäriliikkeeseen lähti mukaan 39 paikkakuntalaista ja se oli pitäjän asukaslukuun suhteutettuna suurin määrä koko maassa. Tämä on syy, miksi Suomen Jääkärimuseo sijaitsee Kortesjärvellä!

 

Jääkärit siirtyivät Suomesta Saksaan kevareitten kautta ja eräs kevareista sijaitsi Kortesjärvellä. Kortesjärven kevari oli nimeltään Suomelan Kevari ja mm. Suomen viimeisin elossaollut jääkäri, kenraali Väinö Valve käytti siirtymisessään Suomelan Kevaria.

 

Kenraali Valveella on Suomen Jääkärimuseossa oma perinnehuone ja sen tiimoilta tässä blogissa myöhemmin oma juttunsa.

 

Jääkärimuseossa on pitäjäkohtainen luettelo koulutukseen lähteneistä jääkäreistä. Tarkistin luvut eräiden paikkakuntien osalta. Lähtijöistä tamperelaisia oli 31, messukyläläisiä 2 ja teiskolaisia 1, joten nykyisen Tampereen alueelta jääkäreitä oli yhteensä 34.

 

Viljakkalasta jääkäreitä oli 2 ja Hämeenkyröstä samoin 2.

 

Jääkärit saivat koulutusta Lockstedt`n leirillä ja sotakokemusta he hankkivat Saksan itärintamalla Riian edustalla, Kuurinmaalla, Aajoella, Ekkau-Kekkaussa ja Schmardenissa.

 

Jääkärien pääjoukko saapui Vaasaan 25.2.1918 ja vastaanottoparaati järjestettiin Vaasassa seuraavana päivänä. Valkoisten puolella Vapaussotaan osallistui 1.261 jääkäriä.

 

Suomen Jääkärimuseon kustannuksista vastaa Kauhavan kaupunki, johon Kortesjärven kunta on yhdistynyt.

 

Suomen Jääkärimuseon osana on kenraali Väinö Valveen huone sekä olympiavoittaja Toivo Loukolasta kertova nurkkaus. Valveesta ja Loukolasta näillä sivuilla myöhemmin.

 

Toivon, että monet suomalaiset vierailisivat Suomen Jääkärimuseossa, sillä jääkäreiden toiminta on luonut perustan itsenäisen Suomen kehittymiselle.

 

-Esko Erkkilä-

 

Maailman ensimmäisen naiskosmonautin isän sankarihauta on Impilahdella

Maanantai 26.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliittolaisesta lentokapteeni Valentina Tereskovasta tuli maailman ensimmäinen naiskosmonautti, kun hän kesäkuun 16. päivänä 1963 laskeutui Vostok-6 -aluksen kapteenina maahan kaksi vuorokautta, 22 tuntia ja 50 minuuttia kestäneeltä avaruuslennolta.

 

Valentina Tereskova on syntynyt maaliskuun 6. päivänä 1937. Hänen isänsä toimi traktorinkuljettajana eräässä maalaiskylässä Jaroslavlin alueella.

 

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja Valentinan isä joutui sotaan hyökkäysvaunun kuljettajaksi. Hän kuului ilmeisesti legendaariseen 168 divisioonaan, jonka suomalaiset motittivat Lemetin maastoon Impilahdella.

 

Valentinan isä ei milloinkaan palannut kotiinsa, sillä...

Lue lisää »

Pylsyn penkki - Suomen ensimmäinen emäntäkoulu

Sunnuntai 25.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä Mahnalanselän länsirannalla on jyrkkä kallioseinämä. Kallioseinämässä lähellä vesirajaa on ihmisen istuttavan kokoinen kolo - "penkki". Penkille ei ole pääsyä avoveden aikana kuin venekyydillä ja sama juttu on myös poispääsyn laita - uimalla poispääsy tietysti onnistuu, mutta uintimatkaa rantautumiskelpoiseen kohtaan kertyy varsin paljon.

 

Kerrotaan, että Pylsyn emäntä moitti joka käänteessä miestään. Kerran he olivat matkalla veneellä Hämeenkyrön kirkolle.

 

Menomatkalla emäntä taas tavalliseen tapaansa...

Lue lisää »

Murheen Risti - Talvisodan ensimmäinen muistomerkki Venäjällä

Lauantai 24.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliiton Suomea vastaan aloittama Talvisota oli Neuvostoliitossa vaiettu sota.

 

Vuoden 2000 heinäkuussa Impilahden Koirinojalla paljastettu Murheen Risti on ensimmäinen Venäjällä Talvisodan muistoksi sijaitseva muistomerkki.

 

Murheen Risti kuuluu Laatokan Karjalassa matkaavien suomalaisten vakiokohteisiin. Näin myös meille, jotka matkasimme alueella heinäkuussa.

 

Murheen Risti on viitisen metriä korkea äitihahmoinen monumentti. Siihen on kuvattuna toisiaan vastaan kaksi kädet levällään olevaa äitiä - suomalainen ja venäläinen.

 

Monumentti toteutettiin pääosin suomalaisrahoituksella, sillä...

Lue lisää »

Impilahti - poikkeamisen arvoinen paikka tänäänkin

Perjantai 23.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Sortavalasta Petroskoin suuntaan kohdataan kaksikin merkittävää puunjalostuslaitosta. Näimme ne molemmat heinäkuisella matkallamme Laatokan Karjalaan.

 

Ensiksi tulee vastaan Läskelän paperitehdas, jonka toiminta tosin on muutama vuosi sitten loppunut. Paperitehdas on korkean muurin ja "Nato-piikkilangan"eristämä, vaikka teollista toimintaa siellä ei enää olekaan. Läskelän kosken kautta vettä virtaa Jänisjärvestä Laatokkaan - matkailijat tapaavat meidän tapaamme pysähtyä ihailemaan Läskelän koskea. Läskelä kuului Suomen aikana Harlun pitäjään.

 

Matkailijan kannattaa poiketa Petroiskoin tieltä Impilahteen, sillä...

Lue lisää »

PIM-luku kertoo Venäjän teiden kunnon

Torstai 22.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Laatokan Karjalassa matkanneille suomalaisille on tullut tutuksi PIM-luku. Se kertoo tien kunnon - suuri PIM-luku merkitsee huonokuntoista tietä ja alhainen PIM-luku puolestaan kohtuullisen kuntoista tietä.

 

Takavuosina korkea PIM-luku oli Sortavalasta kohti Impilahtea kulkevalla tiellä. Kirjavanlahden hienojen maisemien kohdalla PIM-luku lähenteli maksimia.

 

Edistys on edistynyt myös Venäjällä ja Kirjavanlahden paikkeilla PIM-luku on ilahduttavasti alentunut. Nyt hienoista maisemista ehtii nauttimaan ja ei tarvitse koko ajan pelätä, että pää kolahtaa bussin kattoon.

 

Apteekkari Jääskeläisen huvila vilahtaa nykyisin tavallaan paljon aikaisemmin kulkijan ohitse kuin takavuosina. On harmi, että Jääskeläisen huvilan peräkamarin rauhaan nyt ei pääse poikkeamaan kahville, kuten kymmenkunta vuotta sitten - huvila kun on nyt yksityiskäytössä.

 

Vaikka PIM-luvun alentuminen  on merkinnyt entistä mukavampaa matkustamista Venäjällä, on se merkinnyt myös tietyn eksotiikan katoamista Venäjän-matkailusta. Siitä huolimatta on tervehdittävä ilolla sitä kehitystä, joka on merkinnyt Laatokan Karjalassa tieolosuhteiden ainakin jonkinasteista kohenemista.

 

-Esko Erkkilä-

 

PS. Unohtui mainita, että humoristinen PIM-luku merkitsee Venäjällä bussimatkustajalle Perseeseen Iskuja Minuutissa eli PIM!

Isänmaalliset sanat

Keskiviikko 21.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Sortavalan suomalainen hautausmaa sijaitsee Niiralasta Sortavalaan saavuttaessa tien oikealla puolella.

 

Tie on vilkasliikenteinen ja hautausmaan kohdalla taitaa olla pysähtymiskieltomerkkikin, joten pysähtyminen hautausmaan kohdalle ei ole mahdollista.

 

Hautausmaalla käynnin pitää tapahtua Sortavalasta kohti Helylää ajettaessa. Vilkkaan liikenteen vuoksi ajoradan ylittämisessä on oltava varovainen.

 

Hautausmaa on päässyt pahoin painumaan "unhon yöhön", vaikka Sortavalasta lähtöisin olevat suomalaiset ja heidän jälkeläisensä käyvätkin aluetta siistimässä. Karjalan Liitto järjestää keväisin Sortavalan hautausmaalle siistimisporukoiden matkoja.

 

Hautausmaalla kannattaa oudommankin poiketa, sillä siellä on eräs erikoisuus.

 

Hautausmaalla on Vapaussodassa sekä Virossa ja Itä-Karjalassa 1919 taisteluissa puna-armeijaa vastaan kaatuneiden Sortavalan kaupungin asukkaiden muistoksi pystytetty hautamuistomerkki.

 

Muistomerkki on kestänyt Stalinin vainot, sillä muistomerkissä ei ole ristiä - Stalinhan määräsi tuhoamaan kaikki entisillä suomalaisalueilla sijainneet muistomerkit, joissa oli kuvattuna risti.

 

Vapaussodan uhrien muistomerkki on massiivinen moniosainen kivipaasi ja siihen on hakattu seuraavat sanat:

 

EI PELKURUUTTA PETTURUUTTA POVI TUNTENUT
SEN JOUKON,  JOKA KUMMUN  YÖHÖN TAAS  ON ASTUNUT
JA VAPAUTTAS  ISÄNMAA  JOS KONSA UHATAAN
ME  NOUSEMME JA KANSSAMME TAAS NOUSEE
SUOMENMAA!

*
1918

 

Suosittelen poikkeamista Sortavalassa Vapaussodan hautamuistomerkillä, sillä siellä on ehkä isänmaallisimmat suomenkieliset sanat, mitä koskaan hautamuistomerkkiin on hakattu.

 

-Esko Erkkilä-

Sortavala - suomalainen kaupunki, jota koskaan ei ole asein menetetty

Tiistai 20.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Sortavala on Laatokan Karjalassa matkailleille suomalaisille tuttu kaupunki Laatokan luoteiskulmalla. Joukossamme elää hupeneva joukko suomalaisia, joilla on omakohtaisia kokemuksia Sortavalasta.

 

Suomi on menettänyt Sortavalan Neuvostoliitolle kahdesti - ensimmäisen kerran Moskovan rauhassa 1940 ja toisen kerran Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1947.

 

Puna-armeija ei ole milloinkaan pystynyt asein valtaamaan Sortavalaa Suomelta. Suomi valloitti Sortavalan Neuvostoliitolta vuonna 1941 ja piti sitä hallussaan vuoteen 1944 saakka.

 

Sortavalassa on säilynyt suomalainen rakennuskanta hyvin, sillä valtausvaiheessa 1941 suomalaiset säästivät kaupungin tuhoamiselta. Mannerheim oli antanut ehdottoman kiellon, että...

Lue lisää »

Ruskealan Vuoripuisto - ensimmäinen kohde, jonne kannattaa poiketa Niiralan raja-aseman jälkeen

Maanantai 19.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Olen ylittänyt Suomen ja Venäjän rajan monta kertaa Niiralan raja-aseman kautta. Eräs merkittävä kohde on kuitenkin tähän saakka jäänyt huomaamatta.

 

Venäjän puolella Niiralan ja Sortavalan puolivälissä sijaitsee entinen Ruskealan pitäjä.

 

Ruskeala on kautta aikain ollut tunnettu marmoristaan. Otrakkalan louhos avattiin jo v. 1767.

 

Ruskealan marmoria on käytetty Pietarissa mm. Iisakin kirkon sekä...

Lue lisää »

Hymykampanja Venäjän puoleisella Niiralan raja-asemalla on tehonnut

Sunnuntai 18.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Niiralan raja-asema on perinteisesti ollut huonossa maineessa Venäjälle matkaavien suomalaisten keskuudessa.

 

Niiralassa venäläiset rajavartijat ovat nöyryyttäneet matkaajia epäystävällisellä käytöksellään. Niiralaa on rajanylityspaikkana alettu karttamaan.

 

Niiralan huono maine on kiirinyt myös venäläisten rajaviranomaisten korviin ja muutoksen tuulet on pantu tuulemaan.

 

Ihmeellistä, että muutos on myös tapahtunut.

 

Niiralan raja-aseman venäläiset rajavartijat panostavat nyt palvelunsa kehittämiseen.  Saimme asiasta omakohtaista kokemusta, kun matkasimme 27 hengen seurueella Niiralan kautta Laatokan Karjalaan ja takaisin.

 

Tullimuodollisuudet Suomen ja Venäjän tulleissa kestivät menomatkalla yhteensä alle tunnin ja takaisin tultaessa sama juttu - uskomatonta!

 

Venäläiset tullivirkailijat jopa hymyilivät, kun he suorittivat passientarkastusta bussissa - raja-aseman kopissa tapahtuva viisumien ja passien tarkastaminen ovat toki tänäänkin niin vakavia asioita, että silloin ei passaa hymyillä.

 

On hyvä asia, että rajamuodollisuudet saadaan entistä sujuvimmiksi Suomen ja Venäjän rajalla. Se on omiaan nostamaan Venäjän mainetta matkailumaana.

 

-Esko Erkkilä-

Hieno matka Laatokan Karjalaan

Lauantai 17.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin viiden päivän turistimatkalle Laatokan Karjalaan.

 

Kyseessä oli Vihdin Liikenteen ja VL-Matkojen toteuttama matka.

 

Matkaseurue koostui hämeenkyröläisistä ja viljakkalalaisista matkaajista. Olen osallistunut näille kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtamille matkoille siten, että nyt taisi olla kyseessä jo seitsemäs matka. Olemme matkailleet pääsääntöisesti Venäjällä, mutta jonain vuonna olemme käyneet tai ainakin piipahtaneet myös Baltiassa.

 

Matkamme suuntautui tällä kerralla Niiralan kautta Sortavalaan, Petroskoihin, Kontupohjaan, Karhumäkeen ja sieltä Porajärven sekä Jänisjärven kautta takaisin Niiralan raja-asemalle.

 

Saimme nähdä suurvallan hylkäämiä sivukyliä, rappeutuvaa infraa, mutta myös elämää uhkuvaa Petroskoita.

 

Matka Laatokan Karjalaan on aikamatka menneisyyteen. Vanhemmiten sillekin alkaa antaa arvoa, vaikka paikallisille se merkitsee heikkoa toimeentuloa ja heikentyviä tulevaisuuden näkymiä.

 

Matkan anti on vielä nyt jäsentymättömänä mielessä, mutta pyrin jatkossa käsittelemään niitä asioita, jotka matkalla tulivat esille.

 

-Esko Erkkilä-

Kesäteatterit ovat teatteria parhaimmillaan, mutta ne ovat paljon enemmänkin

Keskiviikko 14.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Kesäteatteriesitykset ovat kiivaimmillaan. Tuhannet suomalaiset vierailevat kesäteattereiden katsomoissa näinä päivinä.

 

Sain olla katsojana Viljakkalassa Teatteri Wimman esityksessä tiistaina 13.7.2010.

 

Teatteri Wimman esitys oli nimeltään "Mooses Viinanen ja mahvian miehet".

 

Esityksen käsikirjoittaja on Raimo Suuronen, sen ohjasi...

Lue lisää »

Pomppulinna - vaaranpaikka yleisötapahtumissa

Sunnuntai 11.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Pomppulinnanvahingot ovat sairaanhoitohenkilöstön kertoman mukaan kasvaneet huolestuttavasti.

 

Huomasin saman taannoisilla Karhen Markkinoilla Viljakkalassa.

 

Pomppulinnan käyttäjäkunta on kovin eritasoista porukkaa. Ikähaarukka ei ehkä ole kovin suuri, mutta kehon hallintakyvyissä on suuria eroja. Se merkitsee ongelmia hentoisimmille ja arimmille lapsille.

 

Karhen Markkinoilla sain huolehtia 3- ja 5-vuotiaista tytöistä. Molemmilla oli halu mennä pomppulinnaan hyppelemään.

 

Vaikeudet alkoivat heti, sillä kovassa käytössä olevaan pomppulinnaan on hennon lapsen vaikea päästä. Ensi hetkillä jäntevä poika päätyi vauhdilla hennon kolmi-vuotiaan päälle ja surkea itku oli valmis.

 

Viisi-vuotias selvisi hieman pidemmälle, mutta pomppulinnan nurkkaan hänkin jäi istumaan ja haluamaan pois.

 

Vahinkoja ei sattunut, mutta ainakin nuoremman kohdalle osui ns. läheltäpiti - tapaus.

 

Vahinkotapaukset ovat ilmeisen vaikeita selvitellä.

 

Tilaisuuden järjestäjällä ei varmaankaan ole vastuuvakuutusta ja samoin lienee pomppulinnayrittäjän kohdalla. Vahingot jäävät lasten vanhempien kontolle.

 

Raha on aina halpa keino, jos sillä selviää. Elinikäinen vammaisuus, joka lapselle syntyy pomppulinnassa, onkin jo vakavampi juttu.

 

Kehotan vanhempia karttamaan pienten lasten päästämistä pomppulinnaan!

 

-Esko Erkkilä-

Karhen Markkinat Viljakkalassa olivat yleisömenestys

Lauantai 10.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Karhen koulun vanhempainyhdistys ry on vireä yhdistys Viljakkalassa ja se toteuttaa vuosittain mittavan tapahtuman eli Karhen Markkinat.

 

Tänä vuonna markkinapäivä oli 3.7.2010. Tapahtuma kestää ainoastaan kolme tuntia - klo 10.00…13.00 - mutta väkeä oli runsaasti. Väkimääräksi voi arvioida 500 henkilöä ja merkitsi, että kylän väkiluku ainakin kolminkertaistui muutaman tunnin ajaksi.

 

Viljakkala kuuluu nykyisin Ylöjärven kaupunkiin ja markkinavieraana liikkui mm. kaupunginjohtaja Pentti Sivunen.

 

Osallistuin markkinoille ja roolini oli kahden pienen pojantyttären peräänkatsominen sekä vaimoni tuuraaminen myyntipöydän takana.  Myytävänä oli muutama rasia mainioita Majajärven mansikoita omalta mökkipelloltamme sekä itsetehtyjä lasitöitä.

 

Molemmat artikkelit tekivät hyvin kauppansa, sillä mansikat loppuivat kättelyssä ja myös lasitöillä oli hyvä menekki. Erityisesti sulatuslasityöt olivat markkinaväen suosiossa.

 

Markkinoilla oli paljon tuttuja ja sen vuoksi markkinoista jäi "hyvä maku suuhun" - ensi vuonna pitää päästä uudelleen.

 

Tapasin markkinoilla kaksi Ilmajoen Musiikkijuhlilla "Taipaleenjoki" -esityksessä mukana ollutta viljakkalalaista. Stefan Weckström ja Juhani Malkamäki osallistuivat Taipaleenjoki-produktioon. Malkamäellä oli esityksessä mm. lääkintämiehen rooli siinä kohtauksessa, jossa kannetaan isänmaan multiin taistelussa kaatunutta aseveljeä. Vaikuttava kohtaus katsella ja Malkamäen mukaan myös esittää!

 

Kiitän Karhen koulun vanhempainyhdistystä hienon tapahtuman järjestämisestä - toivottavasti järjestäjille jäi hyvän mielen lisäksi hieman kolikoitakin kirstun pohjalle!

 

-Esko Erkkilä-

Anneli Jäätteenmäki ei ole julkisuudessa saanut sitä kunniaa, joka hänelle kuuluu

Perjantai 9.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Anneli Jäätteenmäki on Suomen ensimmäinen naispuolinen pääministeri.

 

Hänen johdollaan Suomen Keskusta voitti eduskuntavaalit vuonna 2003. Vaalituloksen perusteella Anneli Jäätteenmäestä tuli Suomen ensimmäinen naispuolinen pääministeri.

 

Anneli Jäätteenmäen pääministerikausi jäi lyhyeksi, mutta hänen ansiostaan Suomessa loppui SDP:n ylivalta. Tämä usein unohdetaan, kun arvioidaan Anneli Jäätteenmäen ansioita suomalaisen yhteiskunnan suunnanmuuttajana.

 

Menin Anneli Jäätteenmäen puheille Keskustan Lahden puoluekokouksessa ja totesin hänen merkittävän roolinsa. Kiitin hänen taitavaa menettelyään vaalitaistelun loppuvaiheissa 2003 ja totesin vaalituloksen olleen hänen ansiotaan.

 

Anneli Jäätteenmäki on voittoisan vaalituloksen jälkeen saanut kaksissa EU-vaaleissa suuren äänisaaliin. Se kertoo, että Suomen kansa arvostaa häntä.

 

Kuulun niihin jotka arvostavat Anneli Jäätteenmäen toimintaa.

 

-Esko Erkkilä-