Pyynikin uusi esteetön helmi - sosiaali- ja terveysasema

Sunnuntai 2.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Tilakeskuksen hankearkkitehti Liisa Parviainen esitteli 3.12.2010 Tampereen valtuustosalissa järjestetyssä ”Esteettömyyden monet kasvot” –seminaarissa Pyynikin uuden sosiaali- ja terveysaseman hankesuunnitelmat.

Olin mukana seminaarissa.

Hanke on merkittävä monessakin mielessä ja sen vuoksi siihen kannattaa perehtyä hieman tarkemmin.

Ikäihmisten lautakunta hyväksyi suunnitelman jo 14.4.2010 jatkokäsittelyyn, mutta laajaa julkisuutta se ei ole saanut vieläkään.

Pyynikin sosiaali- ja terveysasema rakennetaan Tipotielle vastapäätä Rollikkahalleja. Rakennus tulee sijaitsemaan Tennishallien naapurissa.

Rakennuspaikalla on ennen sijainnut kaatopaikka ja tontin siivoustyöt alkavat heti vuodenvaihteen jälkeen.

Rakennuslupa laitetaan vireille tammikuussa 2011 ja valmista pitäisi olla kesällä 2013.

Hanke on mittava, sillä sen kustannusarvioksi esitettiin Ikäihmisten lautakunnassa huhtikuussa 28 miljoonaa euroa, mutta nyt puhutaan 31 miljoonasta eurosta. Mittakaavaan saadaan tuntuma, kun muistetaan, että yksi veroäyriprosentti Tampereella merkitsee 30 miljoonaa euroa.

Rakennuksessa on pispalalaiseen tapaan erikoista se, että talon sisäänkäyntejä on useassa kerroksessa. Pääsisäänkäynti on viidennessä kerroksessa ja ainoastaan neljäs kerros on sellainen, josta ei ole sisäänkäyntiä. Jyrkkä rinne Näsijärven suuntaan mahdollistaa sen, että sisäänkäyntejä on usean kerroksen kautta.

Rakennus tulee olemaan arkkitehtoonisesti mielenkiintoinen. On varmaa, että kritiikiltä ei vältytä, kun rakennuksen ilme ehtii kaupunkilaisten tietoisuuteen. Varmaan kuulemme myös ihastuneita lausahduksia, mutta ne saattavat hukkua kustannusarviopäivittelyjen alle. En yhtään ihmettele!

Pyynikin uuden sosiaali- ja terveysaseman toiminnot ovat suoraan asiakkaita palvelevia toimintoja.

Rakennukseen sijoittuvat ympäristön lähipalvelut, vastaanottotoiminta, hyvinvointineuvola, Amurin hammas­hoitola ja kotihoidon tukikohtatilat. Edelleen sinne sijoittuvat koko läntisen alueen aluepalveluihin kuuluvien kuntoutuksen ja psykiatristen poliklinikoiden tilat.

Lännen palvelujen lisäksi rakennuk­seen sijoittuu etenkin lapsia ja lapsiperheitä tukevia palveluja, kuten keskusneuvola, perheneuvola, nuorten yksikkö, perheoikeudelliset palvelut, lapsiperheiden sosiaalityö jne.

Rakennuksen yhteiset kokous- ja auditoriotilat ovat paitsi talossa toimivien niin myös koko toimialan tai kaupungin käytettävinä. Ne samoin kuin henkilökuntaravintola-kahvila ovat avoimia kaikille kaupunkilaisille. Tarkoituksena on vuokrata niitä myös ulkopuoliseen juhla- ja kokouskäyttöön.

Pyynikin sosiaali- ja terveysasemahanke on poikkeuksellisen mittava hanke Tampereella.

Toivon, että tämä pintapuolinen selvitys hieman auttaa hahmottamaan hankkeen massiivisuutta.

 

-Esko Erkkilä-  

Kaksikymmentä vuotta omakotiasukkaiden edunvalvontaa ja virkistystoimintaa Palokalliolla

Lauantai 1.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Palokallion Omakotiyhdistys ry perustettiin 6.12.1990. Omakotiyhdistys täytti siis viime Itsenäisyyspäivänä 20 vuotta.

Omakotiyhdistyksen perustava kokous pidettiin Multisillan seurakuntatalolla ja paikalla oli yhdistyksen 15-vuotishistoriikin laatineen Rauno Kouhian mukaan 16 henkilöä. Olin paikalla eli kuulun yhdistyksen perustajajäseniin.

Palokallion Omakotiyhdistys ry on pieni yhdistys, mutta se on saanut toiminnallaan laajaa huomiota Tampereella.

Olemme joutuneet koko olemassaolomme ajan puolustamaan tavallisen tamperelaisen – omakotiasujan – elinolosuhteita.

Lentomelu, VT3:n liikennemelu, voimajohtolinjan sijainti liian lähellä asutusta ja erityisesti huonekalujätti Ikean aiheuttamat elinolosuhteiden heikennykset ovat merkinneet sitä, että Palokallion Omakotiyhdistys ry on joutunut nousemaan ”barrikaadeille”.

Palokallion Omakotiyhdistys ry on pystynyt jatkuvasti uudistumaan. Uudistumisen keskeinen elementti on ollut se, että puheenjohtajan pestin hoitaja vaihtuu ripeään tahtiin.

Kahdenkymmen vuoden aikana meillä on ollut 12 puheenjohtajaa; Jarmo Mäkinen, Jari Kailajärvi, Erja Lehtivirta, Pertti Paulakorpi, Kari Santavuori, Rauno Kouhia, Seppo Viljamaa, Jukka Välimäki, Esko Erkkilä, Henry Kukkola, Leena Kiuru ja nyt puheenjohtajana toimiva Pirjo Hyvärinen-Kantee.

Me palokalliolaiset – ainakin minä – katselemme surullisena niitä yhdistyksiä, joissa sama henkilö on toiminut puheenjohtajana viisi vuotta yhteen soittoon. Tampereelta taitaa löytyä omakotiyhdistyksiä, joissa sama henkilö on ollut puheenjohtajana yli kymmenen vuotta.

On helppo kuvitella, että kymmenvuotinen yhden henkilön puheenjohtajuus heikentää kaiken aloitteellisuuden yhdistystoiminnassa ja yhdistys alkaa elämään henkitoreissaan.

Palokallion Omakotiyhdistys ry suuria haasteita ovat ns. Ikea-räjäytysten kiinteistöille aiheuttaminen vaurioiden korvaaminen. Tampereen kaupunki on ollut umpikorvainen korvausvaatimuksille, vaikka solmimme asiasta erillisen sopimuksen. Kaupungin umpikorvaisuus on pelottavaa, kun ajattelemme niitä uusia hankkeita, joita Tampereen kaupungilla on eteläisellä alueellaan.

Lahdesjärven osayleiskaavasuunnitelmat ja niiden toteuttamiseen liittyvät Tampereen ehkä kaikkien aikojen suurimmat räjäytystyöt merkitsevät Palokallion Omakotiyhdistykselle valtavia haasteita.

Lakalaivan kaavasuunnitelmat ovat seuraava suuri koitos, jossa Palokallion Omakotiyhdistys ry joutunee esiintymään etulinjassa.

Peltolammin tiivistysrakentaminen ja sen myötä mahdollisesti muodostuva käytäntö viihtyisten asuinalueiden raiskaamisesta merkitsevät jatkuvaa varuillaanoloa Palokallion Omakotiyhdistykselle.

Olemmeko kahdenkymmenen vuoden aikana saaneet mitään aikaiseksi?

Olemme saaneet paljonkin.

Saimme Tampereen kaupungin Ikea-huumassaan siirtämään Ikean liittymiä pois alueemme läheisyydestä siten, että niiden osalta voimme jatkaa joltisenkinlaista elämää. Valitettavasti vedimme valituksemme pois Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta. Olisimme sen ilmeisesti voittaneet ja Ikea olisi saanut katsella jostain muualta pesäpaikkaa.

Solmimamme Ikea-sopimus merkitsi vanhan kaatopaikka-alueen kunnostamista ja alueemme laidalla kulkevan voimajohtolinjan purkamista.

Voimajohtolinjan purkaminen merkitsi hengenvaarallisen ja ikääntyneen voimajohtolinjan poistumista vaarantamasta alueen asukkaita ja Palokalliolla liikkuvia. Purkamisen nokkamiehenä toimivat Veikko Niemelä sekä Henry Kukkola – nostan ”häntääni”, että osasin vaatia voimajohtolinjan purkamista osana Ikea-sopimusta.

Ikea-sopimukseen kirjattiin tiettyjä räjäytysten aiheuttamiin heilahdusnopeuksiin liittyviä kohtia. Niiden osalta Markku Kanteen rooli oli keskeinen. Ilman hänen jatkuvaa seurantaansa Ikea-räjäytysten tuhot olisivat olleet tyystin toista suuruusluokkaa kuin nyt.

Ikea-taistelujen tärkeänä henkilönä on vielä mainittava silloinen puheenjohtajamme Leena Kiuru. Hänen syvällinen laki- ja säädöstuntemuksensa sekä sujuva kynänsä olivat keskeisellä sijalla, kun taistelimme olemassaolostamme Ikea-huumaa vastaan.

Palokallion Omakotiyhdistys ry ei voi jatkossakaan alkaa lepäämään laakereillaan.

Sen verran kuitenkin irroittelimme, että tarjosimme alueemme asukkaille ja heidän Uudenvuoden-vierailleen samppanjat keskiyön hetkenä viime yönä.

Olemme viime vuosina tarjonneet nuotiotulien loisteessa asukkaille Palokallion Pamaus-juomaa vuodenvaihteen hetkillä, mutta nyt juhlistimme 20-vuotisjuhlaamme Pamaus-juoman lisäksi samppanjatarjoilulla!

Sen Palokallion Omakotiyhdistys ry ja sen jäsenet ovat totisesti ansainneet!

 -Esko Erkkilä-

 

PS. Uudenvuoden aamu alkoi tavanomaiseen tapaan eli räjäytysroinan haravoisella ja rojun laittamisella roskasäkkeihin. Rojun määrä on vähentynyt, mutta edelleen sitä on tapahtumapaikalla vähintään riittävästi. Rojunkerääjiä ei aamusella montaa ole, mutta vakioporukka jaksaa siistiä elinympäristöään.

Kahdeksassatoista vuodessa ruplasta euroon!

Perjantai 31.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Saamme olla todistamassa erästä merkittävää tapahtumaa keskiyöllä – eteläinen naapurimaamme Viro siirtyy euroaikaan.

Saavutus on hatunnoston arvoinen, sillä Viron tie ruplasta euroon taittui kahdeksassatoista vuodessa.

Muutokseen sisältyy paljon haikeutta, sillä Viron oma raha – kruunu – jää muistojen joukkoon.

Viron liittymisessä on nähtävä useita näkökohtia.

Se on luottamuksen osoitus euroa kohtaan, mutta se on nähtävä myös Viron pyrkimyksenä irrottautua kaikesta entisestä. Neuvotomiehitys oli kova paikka virolaisille - he kestivät sen, mutta nyt he haluavat monin eri tavoin osoittaa muulle maailmalle suuntautuvansa länteen.

Euroon liittyminen on kolmas suuri voimannäyttö neuvostomiehityksestä vapautumisen ja uudelleen itsenäistymisen jälkeen; EU:hun ja Natoon liittymiset olivat kaksi ensimmäistä!

Olen käynyt Virossa muutaman kerran vuodessa ja tulen jättämään itselleni muistoksi ainakin Lydia Koidulan kuvalla varustetun sadan kruunun setelin.

Lydia Koidulan museo ja Pärnun torin lähellä sijaitseva muistopatsas kuuluvat toivottavasti kaikkien Pärnussa vierailevien suomalaisten käyntikohteisiin. Museosta en ole lainkaan varma, sillä perin vähän sen vieraskirjassa oli suomalaisnimiä, kun siellä pari vuotta sitten vierailin.

Kaikissa virolaisissa eurokolikoissa on kuvattuna Viron kartta. Manner-Viron lisäksi siinä näkyvät selvästi Hiidenmaa ja Saarenmaa sekä myös Viron pikkusaaret. Virolaiset ovat saaneet kolikkoihinsa hyvin kuvattua oman maansa.

Suomen Rahapaja voitti Viron eurokolikoiden valmistamisesta käydyn tarjouskilpailun. Vantaalla on valmistettu tänä vuonna yhteensä 194 miljoonaa kappaletta Viron eurokolikoita.

Yhteen euroon tarvitaan 15,6466 Viron kruunua – Viron kruunun lyhenne on EKK.

Viron toimenpiteet eurokelpoisuuden saavuttamiseksi ovat kunnioitettavat. Tiukka taloudenpito mahdollisti euroon liittymisen.

Viron siirtymisaikataulu euroon liittymisessä on nopea, sillä muutokselle on tavallisen kansalaisen vinkkelistä katsellen ainoastaan kahden viikon siirtymäaika.

On toki muistettava, että Virossa on kaikki hinnat pitänyt jo pitkän aikaa ilmoittaa kruunujen lisäksi myös euroissa, joten eurotuntumaa on haettu.

Suomalaisten ja virolaisten yritysten kesken hinnoittelu on tapahtunut jo vuosia europohjaisesti – ainoastaan kauppasopimusten tekninen toteuttaminen on tapahtunut kummankin maan virallisten valuuttojen puitteissa.

On muuten todettava, että myös esim. tanskalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten, islantilaisten ja osin jopa venäläisten yritysten kanssa suomalaiset yritykset ovat jo useita vuosia käyttäneet hinnanmäärityksessä pääosin euroa.

Venäläisyritykset nojautuvat tietyiltä osin edelleenkin dollareihin hinnanmäärityksissä. Dollaripohjaiset kauppasopimukset ovat tuoneet kuluneiden vuosien aikana ”ylläreitä”, jos valuuttoja ei ole kaupanteon hetkellä fiksattu.  

Toivottavasti virolaisten pelot hintojen kohoamisesta euroon liittymisen vuoksi osoittautuvat aiheettomiksi.

Toivotan Viron tervetulleeksi euro-perheeseen!

 

-Esko Erkkilä-

Tukes ei ole tehtäviensä tasolla!

Torstai 30.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Tukes (Turvatekniikan keskus) on marraskuussa 1995 perustettu virasto, joka toimii työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Tukes toimii teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden valvojana, kehittäjänä ja asiantuntijana. Sen toimialoja ovat kemikaali- ja prosessiturvallisuus, sähkö- ja painelaiteturvallisuus, kuluttajaturvallisuus, pelastustoimen laitteet, jalometallituotteet, ilotulitteet ja räjähteet, CE-merkityt rakennustuotteet ja mittaaminen.

Tukesin toiminnan tarkoituksena on suojella ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä turvallisuusriskeiltä sekä edistää teknistä luotettavuutta.

 

Tukes on viranomainen ja sen tehtävänä on valvoa, että myynnissä ja käytössä olevat tuotteet ovat turvallisia ja täyttävät niitä koskevat vaatimukset.

 

Tukes kuuluu suuriin mokaajiin, sillä sen toiminta ilotuliteräjähteiden valvonnassa on viime päivinä ollut ala-arvoista.

 

Tukes ei ole pystynyt suojelemaan ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä siten, kuin sen tehtävänkuva edellyttää. Tukes´n toiminta valvovana viranomaisena on luonut kansalaisten keskuuteen suurta epävarmuutta.

 

Tukes´n olisi pitänyt määrätä epäluotettavien ilotulitteiden takaisinveto markkinoilta. Kun se ei sitä tehnyt, kantaa se vastuun niiden mahdollisesti aiheuttamista onnettomuuksista.

 

Eilen annetut lukuisat uudet ohjeet osoittavat, että Tukes ei ole tehtäviensä tasolla.

 

Valvovan viranomaisen ei pidä muutella päätöksiään muutaman tunnin välein. Ilotulitteiden jälkikäteinen hyväksyminen, kun ne on toimitettu kauppaan, on naurettavaa toimintaa.

 

Epäluotettavat ilotulitteet ovat kansalaisille samanlainen uhka kuin vialliset elintarvikkeet.

 

Nostan hattua Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle, joka lähes viikoittain joutuu määräämään joidenkin elintarviketuotteiden takaisinvetoja. Näemme yritysten takaisinvetoilmoituksia sanomalehdissä jatkuvasti.

 

Elintarvikkeiden takaisinvedoissa on useimmiten kysymys (tuonti)elintarvikkeiden salmonellaepäilyistä tai virheellisistä tuoteselosteista.

 

Miksi Tukes ei menetellyt yhtä johdonmukaisesti kuin vastaava elintarvikepuolen viranomainen eli Evira?

 

Tukes syyttelee yrityksiä omavalvontaohjelmien puutteellisuudesta ja yritykset niskuroivat Tukes´a vastaan.

 

Eikö Tukes omaa riittävää auktoriteettia valvontakohteenaan olevien yritysten keskuudessa? Miksi yritykset niskuroivat? Onko niillä jopa aihetta niskurointiin? Onko Tukes´lla ”puhtaat jauhot pussissa”?

 

Tukes´n toiminta on tutkittava ja vastuuhenkilöt saatettava vastuuseen. Toivottavasti Tukes´n toiminnan (= toimimattomuuden) vuoksi ihmis-, esine- tai ympäristövahinkoja ei loppuvuoden ilotulituksissa pääse tapahtumaan.

 

On oikein, että Työ- ja elinkeinoministeriö tutkii Turvatekniikan laitoksen keittämän sopan. Valitettavaa on se, että tutkiminen tapahtuu vasta Uudenvuoden jälkeen – vahinkoja ehtii ehkä tapahtua!

Tässä ilmainen neuvo TEM:lle:

 

Tukes´n pitää määrätä, että vuodenvaihteen ilotulituksiin kaupattavat ilotulitteet on tarkastettava ja hyväksyttävä vaikkapa marraskuun loppuun mennessä. Tämä antaisi esim. urheiluseurojen talkoolaisille varmuuden, että he myyvät asiakkaille laillisia ja turvallisia ilotulitteita.

 

Leikittely ihmisten terveydellä on saatava loppumaan!

 

-Esko Erkkilä-

 

PS. Tämä täydennys on laadittu keskiviikkona 29.12.2010 klo 23.25.

 

Työ-ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on päätynyt samaan kuin minäkin eli siihen, että Uudenvuoden ilotulitteet on hyväksyttävä jo edeltävän syksyn aikana. Mauri on järkimies ja osaa tarttua nopeasti toimeen!

Hyvä Aamulehti!

Keskiviikko 29.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Aamulehden toimittaja Simopekka Virkkula julkisti Aamulehden SuAsiat-lehdessä 19.12.2010, että hän siirtyy joulun jälkeen Aamulehden kirjeenvaihtajaksi Tallinnaan.

Hieno päätös päätoimittaja Jouko Jokiselta ja toimittaja Simopekka Virkkulalta!

Suomalainen media on elänyt jälkijättöistä elämää Baltian sekä lähi-Venäjän seurannassa. Nyt saamme tilanteeseen ainakin osaparannuksen, kun Aamulehti ”miehittää” Tallinnan.

Viro on ihailtavan nopeasti kohonnut Neuvostoliiton ikeen alta vapauduttuaan läntisen maailman tärkeäksi osaksi.

Muistamme hyvin, kun neuvostokonepistoolein varustetut puna-armeijalaiset valvoivat Gorg Ots´iin nousevia suomalaisia 1970- ja taisi olla vielä 1980-luvullakin. Montaa itkua sai seurata Tallinnan satamassa, kun Suomeen matkaavat onnelliset virolaiset jättivät jäähyväisiään neuvostovallan alle jääville sukulaisilleen.

Nyt kaikki on tosin.

Viro on liittynyt Natoon ja liittyy vuodenvaihteessa euroon. Kehitys on ollut valtavaa. Ihailtavia ovat ne toimenpiteet, joilla Viro saavutti euro-kelpoisuuden.

On enemmän kuin toivottavaa, että Simopekka Virkkula paneutuu koko Baltian tilanteeseen, sillä myös Latvia ja Liettua ovat jo nyt merkittäviä maita Suomen talouselämälle ja ne tulevat kasvattamaan merkitystään Suomen kumppaneina.

Jäämme odottamaan Aamulehden avausta Venäjän suuntaan.

-Esko Erkkilä-

Pyynikin yli 50 vuotta vanhan uimahallin entisöinti ja perusparannus ovat kulttuuriteko

Tiistai 28.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Perinteikäs Pyynikin uimahalli avattiin 50 vuotta sitten.

Perinteet eivät kuitenkaan painaneet, kun uimahalli suljettiin hygienia- ja turvallisuussyistä kolmisen vuotta sitten. Uimahalli ehti olla käytössä avajaisvuodestaan 1957 aina 20.12.2007 saakka.

Pyynikin uimahalli on arkkitehti Harry W. Schreck´n suunnittelema vuosina 1954…1956.

Uimahalli on v. 2006 siirtynyt suojelukaavan piiriin, joka merkitsee, että rakennusta ei saa purkaa ja myös sisääntuloaula sekä allashuoneen sisätilat on suojeltu.

Pyynikin uimahallin perusparannustyöt ovat alkaneet, kuten jokainen huomaa, joka kulkee uimahallin ohi.

Uimahallin tilamuutokset on toteutettava suojelun hengessä.

Kaikki pintarakenteet uusitaan ja uutta on se, että esteettömyys toteutetaan kaikilta osin. Perusparannuksen jälkeen paljain jaloin kulkemista tapahtuu ainoastaan vaakatasossa.

Museoviraston ja Tampereen kaupungin kesken on vielä menossa tietty vääntö uima-altaan vedenpinnan tasosta.

Museoviraston lähtökohta on se, että uima-altaan vedenpinnan taso olisi entinen eli – 35 senttiä uima-altaan reunasta. Tampereen kaupunki taas lähtee siitä, että vedenpinta olisi uima-altaan reunan tasalla.

Tampereen kaupungin mukaan ilma ei pääse vaihtumaan altaan yläpuolella, kun vedenpinta on altaanreunan alapuolella. Uimarit hengittävät kloorihöyryjä ja muita kaasuja, mikä voi aiheuttaa allergisia oireita.

Toivottavasti Museovirasto ja Tampereen kaupunki saavat näkemyseronsa soviteltua, jotta uusittu uimahalli voitaisiin ottaa käyttöön suunnitellusti huhtikuussa 2012.

Pyynikin uimahallin entisöinti ja peruskorjaus maksavat 9 miljoonaa euroa. Summa on iso, mutta Pyynikin uimahalli edustaa Tampereella kulttuuriperintöä yli viidenkymmen vuoden takaa, joten tämä rahallinen satsaus on mielestäni paikallaan.

-Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen uudistamisprosessi pääsee nyt toden teolla alkamaan

Maanantai 27.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Ehdin vasta toissapäivänä eli Joulupäivänä kuuntelemaan Radio Moreenin taltioiman radioinnin Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksesta 15.12.2010, jossa käsiteltiin Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen toimintamallin kehittämistä.

Sain toki tiedon päätöksestä välittömästi ”nuijan kopahtamisen” jälkeen, mutta oli mielenkiintoista – joskin hieman surullistakin – seurata puheenvuoro puheenvuorolta sitä näytelmää, jonka jälkeen päädyttiin selvitystyöryhmän ja Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan kannattamaan vaihtoehtoon.

Lopullinen päätös syntyi XL-ryhmän äänin 38 – 29.

Päätöksen kyytipojaksi kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti Anneli Kivistön toivomusponnen henkilöstön uudelleensijoittamisperiaatteista.

Kaupunginvaltuuston päätös on vastuullinen ja se merkitsee kaupunkilaisten sekä veronmaksajien etujen huomiointia.

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana arvostan mm. Irja Tulosen (kok) käyttämiä puheenvuoroja, joissa hän kysyi, että onko esim. asfalttiaseman hoitaminen yhtä tärkeää kaupungin ylläpitämää toimintaa kuin vanhuksista ja sairaista huolehtiminen.

Keskustan Mikko Kriikku peräänkuulutti aivan oikein, että päätöksiä pitää nyt tehdä, jotta Infrassa voidaan kääriä hihat ja aloittaa toiminta uusilta pohjilta.

Apulaispormestari Timo Hanhilahti totesi olleensa ainoa luottamushenkilö Infran tulevaisuutta selvitelleessä työryhmässä. Hän mainitsi, että valmistelutyö tehtiin ”suurennuslasin kanssa” eli perusteellisesti.

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Mikko Leppälahti kertasi, että Infran johtokunta on jo puolitoista vuotta sitten aloittanut toimenpiteet liikelaitoksen virtaviivaistamiseksi. Nyt valtuustossa paljon parranpärinää kirvoittanut asfalttiaseman myynti on pieni osuus Infran kehittämisessä.

Kiitän Tampereen kaupunginvaltuustoa Infran kehittämispäätöksestä.

Kaupunginvaltuuston päätös on luottamuslause Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnalle ja siitä olen luonnollisesti johtokunnan varapuheenjohtajana hyvin tyytyväinen.

 

-Esko Erkkilä-

On varottava, että tänään ei kohtaa naista ensimmäiseksi

Sunnuntai 26.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Vanha suomalainen kansantietämys varoittaa, että Tapaninpäivänä ei saa kohdata naista ensimmäisenä!

Hevosia opetetaan juoksemaan, ajellaan kylillä ja aamulla laitetaan naapurin sauna lämpiämään - myös nämä kuuluvat kansanperinteen mukaan Tapaninpäivän viettoon.

Tapaninpäivä päättää hartaan joulunvieton ja tänään voidaan taas ”irrotella”.

Entisaikaan maalla Tapaninpäivä oli suosittu vierailupäivä. Silloin mentiin kyläilemään sukulaisille ja naapuritaloihin.

Joulusahdit olivat Tapanina parhaimmillaan ja miesväki meni mieluusti niihin kylän taloihin, joissa tiedettiin sahtia ennen joulua valmistetun.

Muistan, kun esimerkiksi naapurissamme Lepomäessä sahtitynnyri oli karjakeittiössä ja siitä laskettiin sahtia kylän miesväen nautittavaksi.

Tapanina ei vielä tarvinnut avata sahtitynnyrin päälle olevaa ruistaikinasta valmistettua kyrsää, vaan sahtia saatiin astiaan muutenkin.

Uutena Vuonna kyrsää oli jo avattava ja Loppiaisena sahtia ei saanut tynnyristä lainkaan, vaikka kuinka olisi kyrsää avannut. Sanottiin, että miehet saivat ”tapin taskuunsa”, sillä joulusahti oli loppunut.

Tapaninpäivänä lapset saivat lasketella kelkoilla ja pitää muutenkin hauskaa pari päivää kestäneen joulunajan jälkeen.

Tapaninpäivä merkitsee talven taittumista ja matka kesää kohti on alkanut.

 

Hyvää Tapaninpäivää kaikille – nyt kevään ja kesän odotus on päässyt todenteolla vauhtiin

-Esko Erkkilä-

"Enkeli taivaan lausui näin..."

Lauantai 25.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomalaisissa kirkoissa kaikuvat tänään tutun jouluvirren sanat ja sävel

1.
Enkeli taivaan lausui näin:
Miks hämmästyitte säikähtäin?
Mä suuren ilon ilmoitan
maan kansoille nyt tulevan.

2.
Herramme Kristus teille nyt
on tänään tänne syntynyt,
ja tää on teille merkiksi:
seimessä lapsi makaapi.

3.
Jo riennä, katso, sieluni,
ken seimessä nyt makaapi:
hän on sun Herras, Kristukses,
Jumalan Poika, Jeesukses.

 

Kolmen ensimmäisen säkeen jälkeen seurakunta nousee ylös ja voimallinen veisuu päättyy kymmenennen säkeistön sanoihin:

 

10.
Nyt Jumalalle kunnia,
kun antoi ainoon Poikansa.
Siit enkelitkin riemuiten
veisaavat hälle kiitoksen.

 

-Esko Erkkilä-

Joulun odotus tiivistyy tänään

Perjantai 24.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Joulun odottaminen on tänä vuonna säiden osalta sujunut perin jouluisasti – lunta ja pakkasta on riittänyt aivan tarpeeksi.

On oltava erityisen tyytyväinen Suomen lounais-kolkan sekä eteläisen Suomen osalta, sillä sielläkin on nyt saatu odottaa Joulua kunnon talvisäässä.

Huolestuttavaa on se, että kylmä jouluaatto ennustaa vanhan kansan mukaan pakkasia toukokuussa. Onneksi herneiden ja papujen kylvö muutenkin tapahtuu vasta kesäkuun puolella, joten normaaliin kylvöaikarytmiin ei tarvitse tehdä muutoksia!

Joulunodotustani ovat vauhdittaneet muutamat pikkujoulut ja puurotarjoilut, joihin olen saanut osallistua. Osaan olen saanut mennä vieraana ja osaan taas järjestäjän ominaisuudessa – molemmat roolit ovat olleet yhtä mieluisia.

Joulukuusen hankkiminen omasta metsästä verannalle oli ensimmäinen jouluinen toimenpide, joka kohdistui kotiimme. Verantakuusen kynttilät ovat loistaneet kuusessa jo kymmenkunta päivää – ei varmaan kovin ekologista, mutta tunnelmaa se on luonut.

Joulusiivousta meillä on tehty jo pitkään. Oma roolini joulusiivouksessa on lähinnä se, että olen aina väärässä paikassa eli tiellä! Siitä huolimatta puhdasta on tullut.

Joulukuusen etsiminen metsästä on joka vuonna haasteellinen homma. Siinä pätee usein sama periaate kuin vaateostoksilla eli ensimmäinen ehdokas valitaan, vaikka kymmenkunta muuta vaihtoehtoa tutkaillaan perusteellisesti.

Joulukuusen jalkaan laittaminen, kuusen sulattaminen autotallissa, sen kuljettaminen paikalleen ja koristelu saatiin meillä tehtyä jo jouluviikon tiistaina. Harmi, että lapsenlapset eivät ehtineet koristeluun mukaan.

Joulupukki on tulossa, sillä Aurora (5-vuotta) ja Iiris (3-vuotta) saapuvat aattona meille ja ehkä yöpyvätkin Mummon ja Vaarin luona.

Jouluaaton tärkeä osa on käynti Viljakkalan hautausmaalla. Kynttilät sytytetään monille sukulaisten haudoille. Myös sankarihaudassa lepäävä setäni saa oman kynttilänsä – samoin kynttilät sytytetään vaimoni Isän ja Äidin muistolle muualle haudattujen muistokiven äärelle.

Hautausmaalla käynnin jälkeen osallistumme aaton hartaushetkeen Viljakkalan kirkossa.

Muutamana vuonna aaton hartaushetkeen ei kuulunut ”Enkeli Taivaan lausui näin” – virttä ja se vei paljon Joulutunnelmasta pois. Tuntui kuin Joulua ei olisi tullut lainkaan. Viljakkalan menettelytapa on nyt kuitenkin onneksi muuttunut ja hartaushetkeen sisältyy taas tuttu jouluvirsi.

Hartaushetken jälkeen ajamme syntymäkotini kautta, vaikka talo on ollutkin kylmillään jo neljännesvuosisadan. Käynti pihassa on kunnianosoitus menneitä sukupolvia kohtaan, jotka raivasivat tämän maan, taistellen säilyttivät Suomen itsenäisyyden ja antoivat meille hyvät lähtökohdat elämiseen.

Puilla lämmitetyn joulusaunan ja jouluaterian jälkeen onkin aika jäädä odottelemaan Joulupukkia.

 

Hyvää Jouluaattoa kaikille!

-Esko Erkkilä-

Aamulehden eilen Jyrki Kataiselle myöntämä kukka kuuluu Mikko Alatalolle

Torstai 23.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Harmittaa, että Aamulehti myönsi eilen kolmospääkirjoituksessaan ruiskukan Jyrki Kataiselle asiasta, jonka alullepanijana on Keskustan kansanedustaja Mikko Alatalo.

Aamulehti antoi ruiskukan Kataiselle sen vuoksi, että tämä Tampereella Pirkanmaan kiertueellaan ”…teki selväksi sen, ettei suvaitsevaisuus ja maahanmuuttajien vakaumuksen kunnioittaminen suinkaan tarkoita omista perinteistä luopumista.”

Kataisen herääminen todellisuuteen oli jälkijättöistä ja se perustui Keskustan kansanedustaja Mikko Alatalon eduskunnan suullisella kyselytunnilla 16.12.2010 klo 10.03 käyttämään puheenvuoroon.

Alatalon puheenvuoro on dokumentoitu eduskunnan pöytäkirjoihin ja siinä hän toteaa mm. näin:

”Kouluissa ja päiväkodeissa todella on tällä hetkellä keskusteltu siitä, miten järjestää juhlia, jos on sellaisia lapsia, jotka eivät ole kristittyjä.

Meille keskustalaisille on tärkeää tietysti suvaitsevaisuus, mutta myös perinteiden kunnioittaminen. Kouluissa ja päiväkodeissa todellakin on jopa näin tehty, että ei ole uskallettu lukea edes jouluevankeliumia, kun on pelätty, että loukataan jotain.

Suomi kyllä monikulttuuristuu, mutta olemmeko vieraskoreudessamme luopumassa jostain omasta identiteetistämme?

Onko opetusministeri ohjeistanut riittävästi, että todellakin kaikissa Suomen kuntien ylläpitämissä kouluissa ja päiväkodeissa on joulujuhlat, johon kuuluvat myös kristillinen joulun sanoma ja nämä Suomen kansan rakastamat joululaulut?”

Alatalon puheenvuoro on lisäkysymys kansanedustaja Päivi Räsäsen kysymykseen, jossa hän peräänkuulutti Enkeli taivaan –virren kuulumista koulujen joulujuhliin.

Mielestäni Mikko Alatalolle kuuluu – ei suinkaan ruiskukka, vaan neliapila puheenvuorosta, jonka tuloksena kokoomusministeri Henna Virkkusen toimet suomalaisen juhlaperinnön vaalijana havaittiin perin kevyiksi.

Virkkusen toimien puutteellisuutta ei kohenna ministeri Kataisen jälkijättöinen pisteiden keruuyritys.

-Esko Erkkilä-

Tänään on vuoden lyhin päivä

Keskiviikko 22.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Talvipäivänseisaus eli vuoden lyhin päivä osuu tänä vuonna täksi päiväksi eli joulukuun 22. päiväksi.

Aurinko on tänään alimmillaan.

Tähtitieteilijät ovat laskeneet, että talvipäivänseisauksen tarkka hetki 22.12.2010 on kello 01.38.

Talvipäivänseisaus on vuodenkierrossa tärkeä päivä – valkeus alkaa lisääntyä ja pimeys väistyä. Matkamme kohti kevättä ja kesää alkaa tänään!

Valoisan ajan piteneminen on alussa hidasta, mutta vauhti kohoaa nopeasti.

Vanha suomalainen sananlasku toteaa päivän pitenemisestä, että…

…Jouluna päivä on kukon askelta pitempi,
mutta Tapanina sen jo hullukin huomaa.

Päivät pitenevät, mutta pakkaset näyttävät kovenevan.

Pakkasten kovenemiseen sopii toinen suomalainen vanha toteamus, joka kuuluu näin:

"Pian katsotaan, mitä köyhät päälleen laittavat!"

Muistan, kun vanhat äijät sitä leikispäiten ainakin Viljakkalassa pakkasjaksojen aikana toisilleen toivottelivat.

 

Kevään tuloa pikkuhiljaa odotellen

-Esko Erkkilä-

En hyväksy iltalypsyä ja en lankea muihinkaan myyjien narutuksiin

Tiistai 21.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Siirryin parisen viikkoa sitten ”reserviin” yli neljäkymmentä vuotta liike-elämässä palveltuani.

 

Reserviin siirtyminen merkitsi monenlaisia toimenpiteitä mm. matkapuhelinasioiden järjestelemisessä.

 

Työnantajani operaattorina on DNA ja sen asiakkaaksi oli myös minun siirryttävä, jotta pystyin säilyttämään laajan yhteistyökumppaneiden, ystävien, sukulaisten ja muiden tuttavien omaksuman kännykkänumeroni.

 

DNA:n asiakkuudesta muodostuu kohdaltani kuitenkin ns. ranskalainen visiitti, sillä DNA:lla ei ole tarjolla tuotetta, joka sopisi jatkossa minulle.

 

Saunalahdella on tarjolla tuote, joka täyttää matkapuhelintarpeeni ja sen vuoksi poikkesinkin Elisa Shopissa ja solmin operaattorisopimuksen Saunalahden kanssa.

 

Saunalahti hoiti irtisanomiseni DNA:lle, sillä näin kuviot kulkevat operaattorin vaihdossa.

 

Sain puhelun DNA:lta ja jouduin kuulusteluun DNA:lta siirtymiseni syistä.

 

Koin puhelun erittäin vastenmieliseksi. Totesin, että olen päätökseni tehnyt ja se pitää.

 

Soittaja jatkoi inttämistään ja kertoi halustaan tehdä vastatarjous.

 

Kieltäydyin vastatarjouksen vastaanottamisesta, sillä en tapaa muuttaa päätöksiäni.

 

DNA:n käyttäytyminen heikentää yrityksen arvostusta mielessäni ja toivottavasti myös muiden mielissä. En hyväksy iltalypsyä – en varsinkaan tässä tapauksessa, sillä poikkesin DNA:lla pari päivää sitten ja totesin, että tuskin jatkan DNA:lla. Miksi silloin ei minulle tehty kunnollista tarjousta?

 

Myös Saunalahti ei selviä prosessista puhtain paperein.

 

Operaattorisopimuksen solmimisen jälkeen Saunalahden myyjä esitteli minulle jonkinmoisen Elisa-vahdin, joita hänellä oli muka tarjota yhdelle asiakkaalle halpaan hintaan!

 

Otaksun, että Elisa Shopit-myyjää on vaikkapa videokameran edessä valmennettu myymään ”vain yhdelle asiakkaalle” tarkoitettua Elisa-vahtia. Hyvin tyttö oli videokamerakoulutuksessa oppinut, sillä tarjouksen tekeminen tuntui luontevalta.

 

Nyt ei oltu kuitenkaan ensimmäistä kertaa pappia kyyditsemässä, sillä omaan jonkin verran kokemusta myyjien kohteena olemisesta – olen muuten itsekin myynyt tuotteita 25 vuotta, joten koulutusta ja kokemusta myymisestä on kertynyt.

 

En langennut Elisa Shopit-myymälän virittämään ansaan, vaan jatkoin ilman mainioksi kuvailtua Elisa-vahtia!

 

Tarjouksesta pidättäytyminen oli minulle tavallaan helppoa, sillä olen työelämässä vastannut kuluneiden 15 vuoden aikana miljoonaluokan hankinnoista joka kuukausi. Hieman kokemusta myyjien vedätysyrityksistä on siis kertynyt!

 

Näyttää siltä, että matkapuhelinoperaattoreiden katteet ovat kohtuuttoman suuret.

 

Ensimmäistä tarjousta ei pidä hyväksyä, sillä ”unelmahötöstä” kannattaa tinkiä ainakin puolet!

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan Jugend-torilla tarjoama jouluohrapuuro maittoi

Maanantai 20.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piiri tarjosi ohrapuuroa Tampereen keskustan Jugend-torilla perjantaina joulukuun 17. päivänä.

Puuro oli valmistettu kotimaisesta ohrasta, jonka jalostaminen ohrasuurimoiksi oli tapahtunut Myllyn Paras Oy:n tuotantolaitoksella Hyvinkäällä.

Puuro teki hyvin kauppansa ja Pirkanmaan keskustalaiset saivat kosolti kiitosta tilaisuuden järjestämisestä.

Puurotarjoilun ohella Keskustan pirkanmaalaiset kansanedustajaehdokkaat esiintyivät ja kävivät tiiviitä keskusteluja puurovieraiden kanssa.

Keskustan vaaliteemaa ”Asiaa” kehuttiin ja toivottiin, että myös muiden puolueiden vaalityöskentely keskittyisi asioiden esittämiseen.

Suomenmaa-lehden päätoimittaja Pekka Perttula kirjoitti puurotarjoilupäivänä ilmestyneessä lehdessään röhnöpopulismista, joka valitettavasti on viime aikoina yleistynyt vastuuttomien politiikkojen kielenkäytössä – röhnöpopulistisia ilmauksia ei Jugend-torilla todellakaan kuultu!

Puurotarjoilun lomassa esiintyivät useat Keskustan pirkanmaalaiset kansanedustajaehdokkaat.

Saimme kuulla Vilhartti Hanhilahden, Päivi Hiltusen, Hanna Holman, Iinu Kuusennon, Raili Naskalin, Tarmo Niemenmaan, Jouni Ovaskan sekä Arto Pirttilahden linjauksista, kunhan he pääsevät Eduskuntaan.

Puurotilaisuus sai mieluisan yllätysvieraan, kun europarlamentaarikko Hannu Takkula poikkesi puurojuhlassa.

Takkula toi terveisiä Brysselistä ja Pirkanmaan keskustalaiset puolestaan antoivat hänelle uusia eväitä Brysselissä tehtäviä päätöksiä varten.

Keskustan puurojuhlasta jäi monessakin mielessä hyvä maku suuhun.

Toreille jalkautumista pitää jatkaa ja tehostaa, jotta äänestäjät saavat tarkalleen tietää seuraavan vajaan neljän kuukauden aikana, että mitä asioita Suomen Keskusta pitää tärkeinä.

-Esko Erkkilä-

 

 

Idea seuraavan presidentin työkalupakkiin

Sunnuntai 19.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Nykyinen presidentti on linjansa valinnut ja näin on varmaan myös sen suhteen, että kenet hän kutsuu viimeisiin emännöimiinsä Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin Presidentin linnaan 6.12.2011.

Uskallan esittää vuonna 2012 valittavalle Tasavallan Presidentille idean, jolla hän voisi positiivisesti monipuolistaa Itsenäisyyspäivän juhliin kutsumaansa vierasjoukkoa.

Esitän, että Linnaan kutsuttaisiin edustava joukko vammaisjärjestöjen edustajia Itsenäisyyspäivänä 6.12.2012!

En suinkaan tarkoita vammaisjärjestöjen palkollisia, vaan eri järjestöjen aitoja rivijäseniä.

Vammaisedustuksesta pitäisi luoda pysyvä käytäntö. Maassamme on lukuisia vammaisjärjestöjä ja vaikkapa kymmenkunnan järjestön sisällyttäminen vuosittain vierasjoukkoon olisi hyvä pääavaus seuraavalle presidentille.

Käsitän, että Presidentti kutsuu Linnan juhliin sellaisia henkilöitä, joita hän on kuluneen vuoden aikana tai aikaisemmin tavannut.

Vammaisjärjestöjen rivijäsenten kutsuminen Linnan juhliin merkitsisi tämän periaatteen osalta sitä, että Presidentin pitäisi pitkin vuotta hankkiutua yhteyksiin, joissa hän tapaisi vammaisia.

Tasavallan Presidentin nykyistä aktiivisempi esiintyminen vammaisasian puolestapuhujana olisi koko yhteiskunnan etu. Se olisi tärkeä esimerkki sille, että vammaiset ovat tasavertaisia yhteiskuntamme jäseniä.

-Esko Erkkilä-

 

--------------

 

Tämä kirjoitukseni julkaistiin Aamulehden Lukijalta-osion "Näin se on" -palstalla lauantaina 18.12.2010.

 

-Esko Erkkilä-

 

Ohituskaistan käyttämistä tuntijakouudistuksessa ei voida sallia

Lauantai 18.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Uutiset kertoivat torstaina 16.12.2010, että hallitus ei päässyt sopuun peruskoulun tuntijakouudistuksesta, jota opetusministeri Henna Virkkunen (kok) esitti.

 

Keskusta pitää peruskoulun kehittämistä ehdottoman tärkeänä, mutta näkee opetusministeri Virkkusen esittämän kokonaisuuden vääränsuuntaisena. Koko syksyn kestäneet neuvottelut tulivat tiensä päähän.

 

Tuntijaon kokonaisuudistukseen ei oltu varattu rahoitusta. Uudistus olisi vaatinut leikkauksia muualta peruskoulusta sekä muilta koulutusasteilta. Tähän Keskusta ei ollut valmis.

 

Seurasin eduskunnan kyselytuntia torstaina, kun Keskustan kielteinen suhtautuminen oli uunituoreena kansanedustajien tiedossa.

 

Huomasin, että keskustan varapuheenjohtaja Timo Kaunisto osoitti selkeästi istuntosalissa, että juuri rahoitus oli se kanto, johon Keskusta kaatoi esityksen.

 

Arvostan Keskustan selkeää kannanottoa ja pidän sitä oikeana.

 

On oikein, että Keskusta ei sallia ohituskaistaa sellaiselle laajalle uudistukselle, jonka sisällöstä ei ole yksimielisyyttä - varsinkin kun se söisi rahaa muualta peruskoulusta sekä muusta koulutuksesta.

 

Pidän tärkeänä, että peruskoulussa on nykyistä enemmän panostettava kouluviihtyvyyteen, oppilashuoltoon ja opettajien jaksamiseen.

 

Suomessa on aivan liikaa esim. homekouluja ja niiden kunnostaminen on monta kertaa tärkeämpää kuin vaikkapa draaman lisääminen uutena oppiaineena peruskoulun opetusohjelmaan.

 

Kiitän Keskustan ministeriryhmää hallitusohjelmaan kuulumattoman uudistuksen torppaamisesta.

 

-Esko Erkkilä-

Metsätalouden ja puunjalostusteollisuuden tulevaisuudennäkymät ovat valoisat

Perjantai 17.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa on paljon luvattu, mutta jos on uskominen keskiviikkona 15.12.2010 Tampere-talossa järjestetyn OP-Metsäseminaarin antiin, niin toteamus pitää paikkansa.

 

Seminaarin järjestivät yhteistyössä Pirkanmaan Osuuspankit ja Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi.

 

Olin kutsuvieraana paikalla.

 

Seminaarin tärkein osio oli maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan esitys, jossa hän linjasi eväitä metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi.

 

Ministeri painotti, että nuorten taimikoiden hoitoon pitää panostaa, sillä taimikoissa on tulevaisuus. Taimikoiden hoitoa ei saa laiminlyödä ja taimikonhoidon rästit on kirittävä kiinni.

 

Ministeri Anttila muistutti, että kirves – nykypäivänä kai monitoimikone – on paras metsänhoitaja.

 

Hakkuiden lisäämiseen on mahdollisuuksia, sillä Suomen metsien kasvu on 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kun hakkuumäärä on vain tasoa 80 milj. kuutiometriä.

 

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila painotti, että alalla on nyt taas investointihalukkuutta. Se luo uskoa suomalaisten metsätuotteiden arvoketjun tulevaisuudelle.

 

Seminaari oli suunnattu metsänomistajille, mutta Anttila muistutti metsäntuotteiden arvoketjun merkityksestä laajalle osalle suomalaisia.

 

Metsän arvoketjun merkitys on tärkeä mm. omalle perhekunnalleni, sillä pesueestamme yksi saa elantonsa monitoimikoneiden suunnittelusta ja toinen elintarviketeollisuuspakkausten tuotantotoiminnasta! Molemmat ovat siis tiiviisti kiinni metsän ja sen tuotteiden arvoketjussa.

 

Puuraaka-aineen kasvava merkitys bioenergian lähteenä sekä puurakentamisen vilkastuminen ovat ministerin mukaan lähiaikojen positiivisia näkökulmia metsän ja metsätalouden kannalta. Tältäkin osin ministerin näkemyksiin on helppo yhtyä.

 

Sirkka-Liisa Anttila painotti metsien maisema- ja virkistysarvoja.

 

Yleisökysymyksessä viitattiin eräiden poliittisten tahojen haluun asettaa kiinteistövero tai sitä vastaava maksu metsille. On selvä, että sellainen vero tai maksu romuttaisi nykyiset laajat jokamiehenoikeudet, jotka mahdollistavat kenen hyvänsä vapaan liikkumisen metsissä.

 

Hirvikannan oikeassa mitoituksessa metsänomistajien ja metsästäjien hyvä yhteistyö on ratkaisevassa asemassa. Metsien myyrätuhojen torjunta onkin jo paljon vaikeampi kysymys – siihen ei ole ratkaisua keksittynä.

 

Metsätaloudelle ja puuntuotannon arvoketjulle on saatu päättymässä olevana vaalikautena paljon hyvää aikaan. Ministeri Anttilan rooli on ollut tässä keskeinen.

 

Huhtikuun eduskuntavaalit ovat metsätaloustuotteiden osalta tärkeät vaalit.

 

Toivottavasti suomalaiset osaavat äänestää siten, että metsänhoito ja metsätaloustuotteiden arvoketjun kaikki osaset voivat jatkaa hyvään vauhtiin päässyttä eteenpäin menoaan myös vaalien jälkeen.

 

-Esko Erkkilä-

Tapasin kaupungilla vain iloisia ja palvelunhaluisia ihmisiä!

Torstai 16.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen hoitaa kaupungilla omia ja hieman muidenkin asioita pitkän tovin.

 

Tapasin eri pisteissä vain iloisia ja palvelunhaluisia ihmisiä, joten tulin itsekin iloiseksi!

 

Ensimmäiseksi kävin Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen konttorilla allekirjoittamassa edelliskokouksemme pöytäkirjan. Tapasin Nekalassa tuttuja ja hymyileviä ihmisiä, joten kaupunkikierrokseni alkoi suotuisissa merkeissä.

 

Seuraavaksi poikkesin Keskustan kansanedustajaehdokkaan Raili Naskalin liikkeessä Kuninkaankadulla ja Railin hyväntuulisuus paransi entisestäänkin hyvää mieltäni.

 

Koskikeskuksen Silmäasemalla saamani palvelu oli hienoa ja Koskikeskuksen Elisa-Shopissa Jessica-asiantuntijan ammattitaito oli suorastaan hämmästyttävän korkeatasoista ja fiksua. DNA:n liittymä muuttui Saunalahden liittymäksi hyvillä mielin. Olen huonosti perillä nykyaikaisesta puhelin ja läppäritekniikasta, mutta Jessica osasi ne sitäkin paremmin!

 

Seuraavaksi piti tehdä pieni vakuutuskuvio Rautatienkadun Tapiolassa ja pienestä bisnesmahdollisuudesta huolimatta saamani palvelu oli sielläkin  loppuun asti hoidettua! Voiko vakuutusyhtiössä useinkin saada noin hyvää palvelua!

 

Kaupunkimatkani kruunuksi kävin Frenckellin palvelupisteessä, jossa muutin perheemme nuorisolla olleen matkakortin aikuisten matkakortiksi.

 

Matkakortin vaihtaminen oikeaksi sujui kuin tanssi ja vaihtamisoperaatio ei tuntunut lainkaan vaikealta.

 

Eilisen jälkeen tuntuu, että Tampereella on yksinomaan hienoja ja fiksuja henkilöitä palvelutehtävissä. Pidän mieluusti mielessäni tämän ja eilisen kokemuksen perusteella se on aivan oikea tunne!

 

-Esko Erkkilä-

On varottava kamreerimaista otetta!

Keskiviikko 15.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Kamreeri on yritys- ja myös kuntamaailmassa tarpeellinen toimija organisaatiossa.

 

Kamreereja kutsutaan organisaatiokaavioissa controllereiksi, laskentapäälliköiksi, talouspäälliköiksi tai muilla vastaavilla termeillä – monesti kamreeripostin hoitajan titteli päättyy ”johtaja” –termiin.

 

Kamreeri ajattelee asioita kylmien numeroiden ja usein toteutuneiden lukujen perusteella.

 

Kamreerit tuijottavat tavallisesti siis historialukuja, sillä tulevaisuuden ennakointi kamreeri-näkökulman omaaville on vaikeaa - useimmiten mahdotonta

 

Kamreerista ei ole ylimmäksi päättäjäksi.

 

Seuraavien vaalien jälkeen Suomen on varottava, että kamreeri-ajattelu ei valtaa ylimpiä päättäjiämme.

 

Jos kamreerimainen ajattelu saa vallan valtakunnan johdossa, on kansalaisille tiedossa kylmää kyytiä. Leikkauslistat otetaan käyttöön ja aletaan leikata – näin menettelevät kamreerimaisesti ajattelevat johtajat.

 

Erityisesti lapsiperheiden, eläkeläisten, työttömien ja muutenkin heikompiosaisten kannalta on suuri vaara, että kamreeriajattelun omaavat puolueet ja henkilöt pääsevät päättäjän asemaan.

 

Kokoomus, demarit, vihreät ja hallituskipeydessään nyt myös perussuomalaiset liputtavat leikkauslistojen perään.

 

On suurta aihetta huoleen.

 

Keskusta on selkeästi linjannut, että leikkaukset ovat vihoviimeinen keino.

 

Toivon, että leikkauslistojen kärjessä olevat kansalaiset muistavat antaa tukensa puolueelle, joka ei tule kannattamaan kamreerimaista ajattelua eduskuntavaalien jälkeenkään.

 

Keskusta on valinnut eduskuntavaaliteemakseen ”Asiaa”.

 

Keskustan teema kertoo yksinkertaisuudessaan sen, että asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä.

 

Leikkauslistoille eivät saa kuulua lapsilisät, asumistuet, työttömyyskorvaukset eivätkä eläkkeet!

 

-Esko Erkkilä-

Kokoomuskarsinassa rytisee

Sunnuntai 12.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkala -lentoaseman terminaalirakennuksen rahoituskiemurat ovat aiheuttaneet rytinää Pirkanmaan Kokoomus-karsinassa.

 

Rytinän aiheuttajina ovat kunnostautuneet kaikki pirkanmaalaiset kokoomuskansanedustajat, sillä kilven kiillottamisella on kiire, kun huhtivaalit lähestyvät.

 

Kokoomus-pakan sekoittajana kunnostautui Mikko Alatalo, joka osasi kertoa osuudestaan 1,1 M€:n suuruisen määrärahan saantiin.

 

Kansa osaa arvostaa Alatalon toimintaa Tampereen, Pirkanmaan ja "puolen Suomen" parhaaksi.

 

Kokoomuksella on kiire poimia ne rippeet, jotka Alatalon onnistumisen jälkeen jäivät poimittaviksi.

 

En tunne kaikkia taustakuvioita, mutta vahvasti oletan, että Harri Jaskarilla oli Kokoomuksessa keskeinen rooli, kun terminaalirahoituksesta päätettiin.

 

Se lienee kiistatonta, että Mikko Alatalon neuvottelut Hannes Mannisen kanssa lopulta ratkaisivat asian kääntymisen Tampereella ja Pirkanmaalle myönteiseksi. Vasta Alatalon ja Mannisen neuvonpidon tuloksena pääministeripuolue antoi tukensa Tampere-Pirkkalan -lentoaseman kehittämiselle.

 

Kokoomuskansanedustajista Kimmo Sasi ja Heikki A. Ollila istuvat tärkeillä paikoilla, mutta tässä prosessissa heille taisi jäädä "leimasinkansanedustajan" rooli - he löivät leiman päätökseen, joka oli todellisuudessa Alatalon ja Jaskarin toimesta neuvoteltu.

 

On hyvä, että Tampere-Pirkkalan -lentoaseman terminaalikysymyksen ratkaisuvaiheet käydään perusteellisesti läpi. Kansalaiset haluavat tietää, että ketkä kansanedustajat todella pystyvät toimimaan Pirkanmaan parhaaksi.

 

Sen tietämyksen valossa, jonka olen asiasta muodostanut, ovat Alatalo sekä Jaskari onnistujia. He ansaitsevat maakunnan luottamuksen myös seuraavissa eduskuntavaaleissa.

 

-Esko Erkkilä-