Tampereen kaupungin tarjouspyyntö leipien toimittamisesta lyö lähiruoka-ajatusta molemmille korville ja lujaa

Perjantai 21.9.2012

Minä ja kaikki muut lähiruokaa kannattavat olivat pudota eilen aamulla tuoleiltaan, kun Aamulehti kertoi etusivullaan, että Tampereen kaupunki haluaa tarjouskilpailussa sellaista leipää, joka säilyy kaksi viikkoa!

 

 

Uutista ei todeksi uskoisi, jos sitä ei omin silmin näkisi.

 

 

Aamulehti oli haastatellut Tampereen Logistiikan hankintapäällikkö Sami Tapanaista ja haastattelussa tämä kirkkain otsin väittää, että leipätoimitusten tarjouspyynnön vaatimuksilla turvataan laadukkaat ruokapalvelut Tampereen kaupungissa!

 

Onko kahden viikon vaatimus leivän säilymisestä syömäkelpoisena laadukkaiden ruokapalveluiden turvaamista?

 

Toisena ihmeellisyytenä Tampereen Logistiikan tarjouspyynnössä oli se, että leipien kiinteät hinnat on tavarantoimittajan pystyttävä takaamaan 30.4.2014 saakka!

 

Tampereen Logistiikan ”asiantuntijat” elävät todellisuudesta kaukana, sillä heillä ei näytä olevan pienintäkään hajua reaalitaloudesta.

 

Kuluvan syksyn sääolot ovat olleet Suomessa niin oikukkaat, että syysviljojen kylvöt ovat olleet mahdollisia vain pienelle alalle. Nyt jo on varmaa, että ensi vuoden ruissato ei kata kuin korkeintaan kolmanneksen kokonaistarpeesta – kaksi kolmasosaa Suomessa tarvittavasta rukiista joudutaan siis tuomaan, sillä tuskin Tampereen Logistiikkakaan pystyy vaatimaan, että tamperelaisten ja muiden suomalaisten on ”pantava hampaat naulakkoon”!

 

Tuontirukiin hinnasta ei kenelläkään ole harmainta aavistusta, joten yli puolentoista vuoden päähän ulottuvan hintatakuun antaminen on mahdotonta. 

 

Omaan neljänkymmenen vuoden kokemuksen elintarviketeollisuuden palveluksessa olemisesta ja vastaan samitapanaisille, että hänen puheensa ja Tampereen Logistiikan tarjouspyyntö leipätoimituksista ovat täyttä puppua.

 

Jos leipä säilyy ulkonäöltään ”syöntikelpoisena” kaksi viikkoa, on se todellista doupingpumpattua leipää.

 

Leipään on jouduttu pumppaamaan erilaisia homeenestoaineita ja muita terveydelle vaarallisia aineosia niin paljon, että se ei todellakaan ole syömäkelpoista!

 

Tapanainen perustelee leipien kahden viikon säilymisaikaa sillä, että ne on tarkoitettu ikäihmisille, joille kotiaterioita toimitetaan usean päivän annokset kerrallaan.

 

Miksi Tampereen kaupunki rankaisee ikäihmisiä sillä, että heille kotiaterioiden yhteydessä toimitetaan kemiallisesti säilöttyä ”leipää”? Ovatko ikäihmiset ansainneet tämän kohtalon?

 

Minua suorastaan pelottaa Tampereen Logistiikan nettisivuilla oleva mainos, jossa todetaan näin:

 

• Annamme myös julkisiin hankintoihin liittyvää koulutusta ja konsultointia hankintalakimiehemme johdolla.

 

Toivon, että mahdollisimman harva yksikkö tai yritys erehtyy tukeutumaan Tampereen Logistiikan koulutuspalveluihin, sillä sen junailema leipätoimitusten kilpailuttaminen pelottaa!

 

Näen, että Tampereen leipätoimitusten kilpailuttaminen on Tampereen Logistiikalta todellinen floppi ja peräänkuulutan liikelaitoksen johtokunnalta toimenpiteitä.

 

Johtokunnan kokoonpano on seuraava:

 

Puheenjohtaja Pekka Anttila (SDP)

 

Varapuheenjohtaja Pekka Salminen (Kokoomus)

 

Jäsenet:

 

• Ritva Asula-Myllynen (Kokoomus)
• Eero Koskinen (Kristillisdemokraatit)
• Mikko Murtonen (Vihreät)
• Marjo Niemenmaa (SDP)
• Nanna Nurminen (SKP)

Miten johtokunta voi hyväksyä, että Tampereella lapsille, vanhuksille, sairaille ja kaikille kaupungin joukkoruokailuja käyttäville tarjoillaan doupingpumpattuja leipiä?

Suostuvatko Tampereen Logistiikan johtokunnan jäsenet syömään kaksi viikkoa vanhaa leipää?

Toivon johtokunnalta toimenpiteitä ja nopeasti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampere-talon Broadway-musikaali Annie kannattaa kokea

Torstai 20.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampere-talossa sai ensi-iltansa 13.9.2012 Broadwaylta tuttu musikaaliklassikko Annie, jonka toteuttavat menestyksekkään The Sound of Musicin tekijät Tampere-talo ja Tampereen Komediateatteri.

 

Sain läheisteni kanssa nauttia hienosta taide-elämyksestä sunnuntaina 16.9.2012.

 

Menestysmusikaali on  Thomas Meehanin käsikirjoittama, Charles Strousen säveltämä ja Martin Charninin sanoittama ja sen Broadway-ensi-ilta oli huhtikuussa 1977.

 

Orpotyttö Anniesta kertova tarina on esittelytekstien mukaan samaan aikaan valloittava, koskettava ja koominen. Voin kertoa, että esittelytekstit pitävät paikkansa.

 

Musikaalin päähenkilönä eli Anniena esiintyy 11-vuotias Ronja Alatalo.

 

Musikaali kestää väliaikoineen kaksi ja puoli tuntia. Ronja on esillä koko ajan, joten hänen laulu-urakkansa on jo fyysisestikin todella mittava.

 

Satu Silvo esittää orpokodin juopottelevaa ja vastenmielistä johtajaa neiti Hannigania. Täytyy ihailla Satu Silvon roolisuoritusta näyttelijätyön fyysisen rasittavuuden kannalta – Silvo tekee esityksen aikana mm. spagaatin!

 

Jukka Leisti näyttelee komedian kolmannen pääroolin eli liikemies Oliver Warbuks´n roolin.

 

Musikaalilla on myös maailmanpoliittinen näkemys, sillä Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt on liikemies Oliver Warbuks´n tuttavana mukana musikaalin juonessa.

 

Roosevelt´n roolin tulkitsee mainiosti Ilmari Saarelainen.

 

Ronja Alatalo on valinnut musikaalissa esiintyväksi Sandy-koiraksi 6-vuotiaan belgianpaimenkoira Pradan. Pradan koko nimi on Flammeus Go-Go Girl. Oli hauska seurata kuinka hyvin Ronjan ja Pradan yhteistyö toimi näyttämöllä.

 

 ******

 

Sain maaliskuun 18. päivänä olla Komediateatterin katsomossa, kun Ronjan vaari Mikko Alatalo järjesti siellä Vilkas lapsi-konsertin ja sen yhteydessä esitelmätilaisuuden ADHD-lapsista.

 

 

Annie-musikaalin harjoitukset olivat silloin vasta alkaneet, mutta musikaalissa nyt esiintyvät orpolapset oli jo ehditty valita. 

Tytöt esiintyivät Annie-asusteissa ja…

 

 

 

 

…Ronja esiintyi jo silloin valloittavasti.

 

 

 

Muiden ”orpolasten” poistuttua Ronja jatkoi ADHD-konsertissa esiintymistään.

 

 

 

Harmittelen, että valokuvani, jossa Mikko Alatalo esiintyy yhdessä Ronjan kanssa, ylivalottui ja kuvan laatu on heikko.

Vaari ja pojantytär tässä kuitenkin musisoivat yhdessä! 

 

 

Annie-musikaalin esityksiä Tampere-talossa on jäljellä enää kuusi ja esitysajankohdat ovat seuraavat:

 

• La 22.9. klo 13 ja 17
• Su 23.9. klo 13
• La 29.9. klo 13 ja 17
• Su 30.9. klo 13

 

Kannattaa siis pitää kiirettä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan kunnallisvaaliehdokkaiden määrä Tampereella kohosi kaikkien aikojen suurimmaksi

Keskiviikko 19.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Kunnallisvaaliehdokkaiden ilmoittamisaika kuntien Keskusvaalilautakunnille päättyi eilen klo 16.00.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n vaaliasiamiehenä sain hoitaa ehdokaslistamme Tampereen Keskusvaalilautakunnalle. Teimme sen kaksivaiheisesti eli veimme pääjoukon ehdokassuostumukset Keskusvaalilautakunnalle jo maanantaina ja täydensimme listaa vielä eilen.

 

Olen tyytyväinen Keskustan menestymiseen ehdokasasettelussa, sillä pääsimme Tampereella kaikkien aikojen suurimpaan ehdokasmäärään.

 

Keskustan listoille asettui ehdokkaita kaikkiaan 62 henkilöä eli kolme enemmän kuin edellisellä kerralla vuonna 2008!

 

Keskustan ehdokkaiksi oli todellista pyrkyä kahtena viimeisenä päivänä, sillä silloin saimme kirjata ehdokkaiksi ilmoittautuvien ryntäystä kiireen kanssa.

 

VTT Paavo Väyrysen mainio menestyminen Tampereella presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella, puheenjohtaja Juha Sipilän vakuuttava esiintyminen Tampereella järjestetyissä tilaisuuksissa ja Keskustan valtakunnallisen politiikan onnistuminen olivat syitä hyvään ehdokastilanteeseemme.

 

Apulaispormestari Timo Hanhilahden onnistuminen tehtävässään toi useita uusia ehdokkaita Keskustan listoille.

 

Tässä luettelo niistä Keskustan kunnallisvaaliehdokkaista, joiden suostumuksen sain olla viemässä Tampereen Keskusvaalilautakunnalle maanantaina ja tiistaina:

 

 

	Aaltonen	Tarmo	automaatioteknikko, yrittäjä
	Alatalo	Mikko	kansanedustaja, yrittäjä
	Alatalo	Seija	koulunkäyntiavustaja
	Back	Eva-Lisa	tutkimushaastattelija	(sitoutumaton)
	Erkkilä	Esko	raaka-ainepäällikkö, agrologi
	Hanhilahti	Timo	apulaispormestari
	Hanhilahti	Vilhartti	yhteiskuntatieteiden ylioppilas
	Heikkilä	Lauri	opiskelija
	Hieta	Risto	myymäläpäällikkö
	Hirvenoja	Arja	vahtimestari, järjestyksenvalvoja
	Hirvenoja	Tiina	opiskelija, myyjä
	Härkönen	Aira	yrittäjä, omaishoitaja
	Jalonen	Jussi	fil.lis., historiantutkija
	Jonoff	Johannes	pääsihteeri, seniori
	Juntunen	Mervi	mielenterveyshoitaja
	Juva	Antti	diplomi-insinööri, kehittämispäällikkö
	Järvinen	Matti	rakentaja, yrittäjä
	Kangas	Arja-Liisa	kouluttaja, kiinteistönvälittäjä
	Karhunen	Jorma	yrittäjä, tv-kuvaaja
	Karinkanta	Mervi	markkinointiassistentti
	Karjalainen	Marja	yrittäjä	(sitoutumaton)
	Karppila	Iina	opiskelija
	Karvonen	Juha	agronomi, lääkäri
	Kauppila	Reijo	valtiotieteen tohtori, psykologi	(sitoutumaton)
	Kiili	Kalle	tuotekehitysinsinööri, luottamushenkilö
	Kiiski	Anna	toimistosihteeri
	Koppanen	Mikko	insinööri, tekninen asiantuntija
	Kotti	Anne	myyntipäällikkö
	Kuitunen	Jorma	yrittäjä
	Leppänen	Jenna	opiskelija
	Mattila	Jukka	automaatioinsinööri (AMK)	(sitoutumaton)
	Mattila	Titta	yrittäjä, sosiaalikasvattaja
	Mikkonen	Matleena	hall. yo., opiskelija
	Minkkinen	Tuula	psykologian tohtori
	Moilanen	Raija	sairaanhoitaja, järjestöpäällikkö
	Mäki-Korte	Timo	eläkeläinen
	Mäkinen	Terhi	diplomi-insinööri, HR-kouluttaja
	Mäki-Tanila	Eero	kuntajohtaja, HM	(sitoutumaton)
	Männistö	Ritva-Liisa	toiminnanjohtaja
	Nurminiemi	Sulo	lihamestari
	Ollinkoski	Seppo	metallimies, eläkeläinen
	Paldanius	Niilo	työnjohtaja
	Pitkänen	Ari	hortonomi, ostaja
	Porola	Sanna	Sales and Project Controller
	Puhakka	Tomi	opiskelija
	Railo	Ville	kouluttaja
	Rajasalo	Anne	ravintolatyöntekijä
	Rajasalo	Jari	reaktoriasentaja
	Rantaviita-Tiainen	Anna-Kaarina	merkonomi, kaupunginvaltuutettu
	Roth	Joakim	opiskelija, hall. yo
	Räihä	Tuomo	kuntajohtaja, HM
	Saarimaa	Timo	taksiautoilija
	Taivalsalmi	Timo	yleislääketieteen erikoislääkäri
	Tapaninaho	Jorma	eläkeläinen
	Tarkkonen	Jouko	yrittäjä
	Trauss	Mickael	opiskelija	(sitoutumaton)
	Tukia	Timo	konesähköasentaja
	Tuokko	Eeva	filosofian tohtori
	Uluöz	Kenan	parturi
	Valorinta	Jari	osastolääkäri
	Wigelius	Kirsti	yrittäjä	(sitoutumaton)
	Vuorinen	Mia	talouspäällikkö

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n vaalipäällikkönä kiitän kaikkia Keskustan listoilta kaupunginvaltuustoon pyrkiviä kunnallisvaaliehdokkaitamme ja toivotan Teille menestystä vaalikampanjassanne.

 

Olosuhteet ovat meille otolliset saavuttaa tavoitteeksi asettamamme kuuden kaupunginvaltuutetun valtuustoryhmä! Kaikki sen yli tulevat valtuustopaikat ovat extraa, mutta hyvin tervetulleita ja ansaittuja nekin!

 

-Esko Erkkilä-

Lähiruokatilaisuus puhuttaa jo etukäteen

Sunnuntai 16.9.2012 - -Esko Erkkilä-

MTK-Pirkanmaa ja MSL-Tampere järjestävät lähiruokaillan Työväenmuseo Werstaassa Tampereella (osoite: Väinö Linnan aukio 8) tiistaina 18.9.2012 klo 17.30 - 20.00.

 

Tilaisuuden kattoteemana on haastavasti...

 

Harhautetaanko kuluttajaa lähiruokatermillä?

 

 

MSL-Tampereen puheenjohtajana olen ollut mukana ideoimassa ja toteuttamassa tapahtumaa.

 

 

 

Ilmoitimme tapahtumasta Aamulehdessä eilen eli 15.9.2012.

Tilaisuudessa alustavat MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen sekä Suomen Elintarviketyöläisten Liiton liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen.

Paneelissa on alustajien lisäksi mukana Titta Mattila kuluttajien edustajana.

 

 

 

Tilaisuuden avaajana ja illan lopuksi järjestettävän paneelin johdattelijana toimii MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski. Hän kirjoitti Aamulehdessä vierailijana 15.9.2012 tilaisuutta pohjustaen ja otsikoi juttunsa ”Kohta Brasilian broilerikin on lähiruokaa”.

 

 

 

Visa Merikosken kirjoitus ja sen keräämät kommentit ovat nähtävillä Aamulehden nettisivuilla (www.aamulehti.fi/puheenaihe)

 

 

Tervetuloa kauempaakin!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Aitoa ja alkuperäistä tamperelaista roskasakkia jo vuodesta 2011"

Perjantai 14.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Saimme mielenkiintoisen vieraan Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön ja Keskustan eduskuntaryhmän yleisötilaisuuteen Keskustorilla 11.9.2012.

 

 

Kyseessä oli Ilkka Erkkilä (vasemmalla) joka tässä kisailee Tarmo Aaltosen kanssa. 

Ilkka Erkkilän – joka ei ole minulle sukua – sydämenasia on roskien kerääminen Tampereen keskustan alueelta.

 

Ilkka Erkkilästä ja hänen vaimostaan Kaija Erkkilästä oli 23.8.2012 juttu Aamulehden Morossa, jossa Erkkilän pariskunta kertoi harrastuksestaan eli siitä, että he keräävät roskia Tampereen keskustan kaduilta ja toreilta.

 

Puhun suulla suuremmalla, kun lainaan tähän Aamulehden toimittaja Anniina Lahti-Kalan juttua:

 

”Oli lokakuu, kun juuri Nurmijärveltä Tampereelle muuttanut pariskunta katseli pöyristyneenä Ratinan asunnostaan Tampereen valtatien kaistojen välistä viheraluetta. Kaistale oli autoilijoiden heittämien serviettien, pahvimukien, tupakka-askien ja savukkeenpätkien peitossa.

Erkkilät kahmaisivat heti muovipussit mukaansa.

– Siivosimme aluksi kotireviiriämme, mutta pian valtasimme Laukonsillan, Pyynikin, Kauppakadun ja Keskustorin. Sloganimme on, että jos itse kukin ei tartu roskaan, ongelma ei poistu koskaan, Ilkka lausuu.

Töitä todellakin riittää: pelkästään Pyynikiltä tupakantumppeja kertyi pariskunnan ja heidän lapsenlastensa pusseihin yhtenä päivänä toista tuhatta. Kaduilla lojuu paperiroskaa, serviettejä, rikottuja lasipulloja, juomamukeja ja tupakantumppeja, mutta Erkkilät ovat löytäneet myös kännykän akun, kuulokkeet, kaulakorun ja Haarlan palatsilta Björn Borgin laukun, korkokengät sekä korvakorut.

Pariskunta nimeää Tampereen sottaisimmiksi paikoiksi Koskipuiston, Laukontorin ja Keskustorin. Erityisesti Laukontorin ja Keskustorin välissä olevan Aleksis Kiven kadun pätkän siivous on Erkkilöiden mukaan täysin retuperällä.

– Muutaman viikon Tampereella asuttuamme kiinnitimme heti huomiota kaupungin roskaisuuteen. On täysin turhaa, että verorahoja käytetään roskien keräämiseen ihmisten asennevamman takia, kun rahat voitaisiin ohjata vaikkapa sairaanhoitoon, Ilkka harmittelee.”

 

 

Ilkka saapui telttamme lähistölle ja ryhtyi mielipuuhaansa eli roskien keräämiseen.

 

Hän pyysi saada käyttää puheenvuoron Keskustan kansanedustajien puheenvuorojen lomassa. Tilaisuuden juontajana annoin sen hänelle, sillä pidän sukunimikaimani toimintaa kannatettavana.

 

 

Ilkka piti lupaamani minuutin pituisen puheenvuoron ja sai puheenvuoronsa jälkeen yleisöltä raikuvat suosionosoitukset.

 

Tampereelle on perustettu poliittisin perustein jopa virka, jonka haltijan tehtäviin kuuluu huolehtia erilaisin tempauksin kaupunkikuvan siisteydestä.

 

Poliittinen virka luo suojatyöpaikan yhdelle valtapuolueen henkilölle, mutta viranhaltijan työn tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi.

 

Ilkka ja Kaija Erkkilän vapaaehtoistyö on todellista talkootyötä, jonka tulokset näkyvät kaupunkikuvan kohenemisena.

 

Kiitän Ilkka ja Kaija Erkkilää heidän toiminnastaan. Toivon, että heidän esimerkkinsä toimisi pontimena myös meille muille, jotka haluamme elää siistissä kaupunkiympäristössä!

 

Juttuni lopuksi pitää kertoa, että tämän kirjoitukseni otsikko on suora lainaus Ilkka ja Kaija Erkkilän käyntikortista!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Hieno yleisötilaisuus Tampereen Keskustorilla

Torstai 13.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ja Keskustan eduskuntaryhmä järjestivät todellisen kunnallisvaalistartin Tampereen Keskustorilla tiistaina 11.9.2012.

 

Tapahtuman ideoijana oli Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen, joka Rovaniemen puoluekokouksessa tuli ehdottelemaan nyt toteutetun tilaisuuden järjestämistä.

 

Me tamperelaiset olimme heti toteuttamassa Tiilikaisen ideaa ja nyt saamme olla tyytyväisiä mainion tilaisuuden onnistumisesta.

 

Pieni kuvakertomus tilaisuuden huippuhetkistä on paikallaan.

 

 

Aloitimme tilaisuuden klo 15.00 tamperelaisvoimin. Toivon, että minulla on myöhemmin tilaisuus kertoa näillä sivuilla tamperelaisvoimin toteutetusta osuudesta. 

Saimme tilaisuuteen hanurinsoittajaksi Martti Niemen Tampereen Teiskosta. Kuvassa Jari Rajasalo täsmäilee mikrofonia sopivalle korkeudelle, jotta hänen vaarinsa soitto tavoittaa kovaäänisten kautta Keskustorilla ja Hämeenkadulla liikkuvat tamperelaiset.

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo saapui Keskustorille ennen muita kansanedustajia. Mikon varhainen tulo oli mahdollista sen vuoksi, että hän kiiruhti Eduskunnasta Tampereelle omalla autollaan, kun muut kansanedustajat matkasivat Tampereelle junalla! 

Sain toimia toritilaisuuden juontajana ja kuvasta näkee, että aikataulussa pysyminen oli juontajan keskeinen haaste – käteni on heti tarttumassa mikrofoniin, kun Mikko hetkenkin hengähtää!

 

 

Keskustan kansanedustajia kuljettanut juna saapui Tampereelle klo 15.52 ja sen jälkeen vieraiksemme saapuneet kansanedustajat kävelivät vastaanottajiemme opastuksella Keskustorille.

 

Annoin ensimmäisen puheenvuoron tilaisuuden ideoineelle Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikaiselle. 

Kysyin Tiilikaiselta hänen puheenvuoronsa lopuksi, että onko Ruokolahdella nyt nähty leijonia. Tiilikainen vastasi, että viimeinen varma havainto on kahdenkymmenen vuoden takaa! Niin ne vuodet vierivät!

 

 

Tiilikaisen jälkeen pyysin Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän mikrofonin ääreen. 

Sipilän esitys oli vakuuttava ja hän käsitteli siinä mm. viime aikoina esillä ollutta lasten turvattomuutta.

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo haastatteli puheenjohtaja Juha Sipilää ja kaikesta huomasi, että Keskustan puheenjohtajalla on varmuutta, esiintymiskykyä ja taitoa ”ottaa kuulijansa”. 

Keskustorille kerääntynyt sankka yleisöjoukko palkitsi Juha Sipilän esityksen mittavilla suosionosoituksilla.

 

 

Huomasin, että kunnallisvaaliehdokkaittemme nestori, sadan maratonin mies ja Sara Hildenin taidemuseon johtokunnan jäsen Johannes Jonoff  koppasi Sipilän esityksen aikana kainaloonsa Seija Alatalon sekä kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan.

 

 

 

Totesin juonnossani, että nyt kaipaamme ruoka- ja elintarvikeasioissa turvallisuutta, joka on ollut kadoksissa sen jälkeen, kun Sirkka-Liisa Anttila luopui maa- ja metsätalousministerin pestistä.

Pyysin, että Sirkka-Liisa rohkaisisi meitä ruokaturvallisuusasioissa, sillä jo pelkästään hänen varman ja vakuuttavan äänensä kuullessaan suomalaiset ovat oppineet olemaan ruoka-asioissa turvallisella mielellä.

Ex-ministeri Sirkka-Liisa Anttila muistutti, että Suomella on kolme perusvahvuutta ruokaturvallisuuden takaajana. Ne ovat; 

• raskasmetalleista vapaa maaperä
• runsaat pohjavesivarat
• kotimainen energia

 

 

Tuomo Puumala on usein käynyt Tampereella ja myös nyt me toivotimme Tuomon tervetulleeksi Tampereelle.

Tuomo on taitava sanankäyttäjä ja niin hän oli myös nyt. Tuomo osaa ja taitaa Keskustan perimmäisen Alkioon perustuvan linjan ja sen vuoksi minä ja monet muut arvostavat Tuomoa korkealle. 

Kerroin Tuomolle, että vast´ikään Kälviällä käydessäni käteeni osui Keskipohjanmaa-lehti vuodelta 2004. 

Lehdessä oli runsaasti silloisten kunnallisvaalien ilmoituksia ja Keskustan ilmoituksessa Tuomo Puumalalla oli enemmän hiuksia kuin nyt. Uskalsin kertoa näin, sillä Tuomohan usein kertoo itsestään, että hän alkaa päivä päivältä muistuttaa entistä enemmän Kekkosta!

Tuomo kysyi kaikkien kuullen, että ethän laittanut tätä vanhaa lehteä saunan pesään ja pystyin hyvällä omallatunnolla kertomaan, että se on nytkin mukana autossani!

 

 

Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula kertoi kaiken kansan kuullen, että hänestä ei yleensä saa hymyilevää kuvaa, mutta kuulemma minun ottamanani hän on nähnyt peräti kolme kuvaa, jossa hän hymyilee.

Rehulan kertoma laittaa ounastelemaan, että myös hän kuluu muiden muassa juttujeni lukijoiden joukkoon. 

Arvostan Juha Rehulan korkealle, sillä hän on terveys- ja sosiaalipuolen asioihin hyvin paneutunut poliitikko. 

Hän pitää sanansa ja siitä sain taannoisten Tampereella järjestettyjen politiikka- ja toimintapäivien aikana todisteen, kun Rehula toimitti esityksensä sähköisenä pari päivää esityksensä jälkeen. Annoin Rehulalle tästä tunnustusta jo Rovaniemellä ja Rehula vastasi, että hän pitää lupauksensa!

 

 

”Kansanedustajakimaran” päätti maakuntamme oma kansanedustaja eli Arto Pirttilahti. 

Arto on meille tamperelaisille tärkeä henkilö, sillä hänen viime eduskuntavaaleissa Tampereelta saamansa äänet pitäisi nyt kunnallisvaaleissa pysyä imuroimaan tamperelaisille Keskustan kunnallisvaaliehdokkaille.

 

 

Hieno tilaisuus Keskustorilla päättyi klo 17.00, sillä silloin ”maakunnan miehet ja naiset” noutivat heille sovitut kansanedustajat esiintymään Tampereen lähikuntiin.

 

Puheenjohtaja Juha Sipilä ja kansanedustaja Arto Pirttilahti jäivät Tampereelle, mutta se onkin sitten taas uuden jutun aihe!

Kiitän Keskustan Eduskuntaryhmää ja Keskustan puoluetoimistoa hienosta yhteistyöstä Keskustorin tilaisuuden järjestämisestä.

Voin kertoa, että tilaisuuden järjestäminen vaati lukemattomia puheluita ja sähköpostiviestejä, mutta kun tulos oli näin mainio, kaikki kannatti kokea.

Pystyimme varmasti tällä tilaisuudella tasoittamaan paljon maaperää Keskustan hyvälle kunnallisvaalimenestykselle Tampereella.

Tilaisuuden aikana saimme muutaman uuden kunnallisvaaliehdokkaan ja heti huomenissa heitä saimme kirjata ehdokkaaksemme lukuisia.

Suurimmat kiitokset osoitan tamperelaisille, jotka sankoin joukoin täyttivät Keskustorin ja nauttivat Keskustan tarjoamista kahveista sekä sanallisesta annista!

-Esko Erkkilä-

MTK:lta lapsenuskoista toiveajattelua

Keskiviikko 12.9.2012 - -Esko Erkkilä-

SOK on myynyt enemmistöosuuden Hankkija-Maatalous Oy:stä tanskalaiselle DLA:lle.

 

Hankkija-Maatalous Oy on pellervolaisen osuustoiminnan erään kulmakiven Hankkijan perillinen, joka nyt siis päätyy ulkomaiseen omistukseen.

 

Hankkija on aina edustanut minulle kilpailijaa ja sen vuoksi Hankkijan konkurssi olikin aikoinaan minulle eräs suurimmista työelämäni saavutuksista.

 

Sain aikoinaan tehdä sopimuksia varastojen vuokraamisesta Hankkijan konkurssipesän kanssa ja on selvää, että silloin sain iloita työnantajani onnistumisesta.

 

Huvittavaa, että Hankkijan konkurssipesän asianajajat eivät koskaan suostuneet tekemään sopimuksia kuin kuukausi kerrallaan. Näin menetellen he varmistivat mahdollisimman suuren osuuden konkurssipesän varoista palkkioksi itselleen.

 

”Emme voi tehdä sopimuksia kuin kuukaudeksi, sillä sen jälkeen meidän on pidettävä uusi kokous, että voimmeko vielä jatkaa sopimusta” oli perustelu kuukausi toisensa jälkeen jatketuille sopimuksille!

 

Takavuosien luettelo ja vanha totuus suomalaisen talonpojan pahimmista uhkaajista oli kolme väkästä eli Halla, Hukkakaura ja Hankkija.

 

Hankkija-Maatalous Oy on tyystin eri yritys kuin Hankkija – tämä pyrkii unohtumaan jopa niiltä, jotka luulevat tuntevansa suomalaisen agribisneksen.

 

Hankkija-Maatalous Oy on siis viime vuosina ollut SOK:n omistama ja nyt se päätyy tanskalaisomistukseen.

 

Huvittaa, että esim. MTK luulee maatalouden tuotantotarvikkeiden hintojen nyt alenevan ja vaikkapa viljojen hinnan kohoavan. Luulo osoittaa tietämättömyyttä bisnesmaailman menettelyistä!

 

On varmaa, että tanskalaisomistaja asettaa Hankkija-Maatalous Oy:lle kovat tulostavoitteet ja ne eivät suomalaista talonpoikaa ja sitä kautta suomalaista elintarvikeketjua ja lopulta suomalaista kuluttajaa armahda.

 

On varmaa, että uuden omistajan siipien suojassa toimiva Hankkija-Maatalous Oy pyrkii rahastamaan viimeisenkin lantin niistä tavaroista, joita suomalainen maataloustuottaja erehtyy Hankkija-Maataloudelta tai Agrimarketista hankkimaan!

Mainittakoon, että DLA Group on jo aikaisemmin hankkinut suomalaisen agribisnesyrityksen Yrittäjien Maatalous Oy:n omistukseensa.

 

Kannustan suomalaista talonpoikaa välttämään maatalouskaupan ”palveluksia” ja suuntaamaan hankintansa suoraan teollisuudelta.

 

Suomalainen maatalous, kotieläintalous ja suomalainen kuluttaja eivät pysty elättämään maatalouskauppaa, vaan viljelijän pitää yhä enenevässä määrin pystyä asioimaan suoraan tuotteita valmistavan teollisuuden kanssa.

 

Turhista välikäsistä pitää pyrkiä pois ja tämä pitää paikkansa siitä huolimatta, että onko maatalouskauppa suomalais- tai tanskalaisomistuksessa. 

 

-Esko Erkkilä-

Onko oikein, että Tavase-tekopohjavesihanke saa tuhota Kangasalan ja Pälkäneen harjumaisemat?

Tiistai 11.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Esko Erkkilä (kesk.) vastaa:

Se ei ole oikein, sillä 863 metriä korkean vesipatsaan sadettaminen joka toinen vuosi harjumaisemaan tuhoaisi Suomen kauneimmat harjut!

 

Tavase Oy:n suunnittelema sadetusmäärä ylittäisi yli 1.000-kertaisesti Pirkanmaan normaalin sademäärän!

 

Näsijärvi on puhdistunut ja Kaupinojan vesilaitoksen saneeraaminen pystyy tuottamaan tamperelaisille laadukasta lähivettä!

 

Ehdoton ei Tavaselle!

 

-Esko Erkkilä-

Tavase-sotkuihin perehtynyt tamperelainen

050 556 4878

esko.erkkila@gmail.com

www.eskoerkkila.fi

Kuntaliitos raunioittaa liitoskunnan seurakuntaelämän ja saattaa mm. liitosseurakunnan hautojenhoidon lapsipuolen asemaan

Sunnuntai 9.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuntaliitoksen tapahduttua muuttuu myös seurakuntajako.

 

Seurakuntajaon muuttuminen on kuntaliitoshuumassa unohdettu täysin – tämä sopii varmaan oikein hyvin kokoomukselle ja demareille.

 

Olen joutunut kartuttamaan kokemuspiiriäni kuntaliitosten toteuttamisesta kahdenkin kunnan osalta.

 

Synnyinkuntani Viljakkala liitettiin Ylöjärveen vuonna 2007 ja vaimoni kotikunta Kälviä puolestaan Kokkolaan vuonna 2009.

 

Molemmat kuntaliitokset ovat merkinneet liitoskunnille ”elämän sammuttamista” niissä.

 

Kälviä on lähellä Kokkolaa sijaitsevana keskustaajamana vielä kohtuullisessa tilanteessa, mutta koko ajan sielläkin palveluja ollaan hivuttamassa Kokkolaan.

 

Viljakkalassa tilanne alkaa olla paha ja nyt enää odotellaankin, että kuka on se viimeinen, joka sammuttaa valot Viljakkalasta.

 

Kuntaliitos merkitsee liitoskunnan seurakunnan loppumista, sillä seurakuntajaon pitää noudattaa kuntajakoa.

 

Kuntaliitosten myötä minulle läheiset seurakunnat eli Viljakkalan seurakunta ja Kälviän seurakunta ovat todellisina seurakuntina hävinneet seurakuntien taivaan tähtisumuun! 

Ennen niin vilkkaasti toimineesta Viljakkalan seurakunnasta on muodostettu Viljakkalan seurakuntapiiri ja Kurun seurakunnasta Kusun kappeliseurakunta.

Olen tutkaillut Viljakkalan seurakuntapiirin hallintoa ja toimintaa nettitietojen perusteella ja on ilmiselvää, että itsenäistä päätösvaltaa viljakkalalaisille ei ole.

Kuntaliitoksen uhreiksi tulevaisuudessa joutuville seurakuntalaisille on ehdottoman tärkeää tutustua esim. Viljakkalan ja Kurun tapauksiin, että josko niiden kohdalla valituissa hallintomuodoissa olisi jotain  huomioitavaa.

 

Kirkot ovat liitosseurakunnissa sentään saaneet säilyä, mutta ilmeistä on, että kotoinen tunnelma niistäkin on kaikkoamassa, kun ventovieraat papit lähitulevaisuudessa pitävät niissä virkavelvollisuuksiinsa kuuluvia jumalanpalveluksia tai suorittavat yhä harvenevalle kirkkokansalle muita kirkollisia palveluksia.

 

Kokkolan mammuttiseurakunnan Kälviää kaltoin kohteleva käsittely koski meitä henkilökohtaisesti, kun päättymässä olevalla viikolla poikkesimme Kälviälle haudattujen läheistemme haudoilla.

 

Olemme takavuosien tapaan antaneet läheistemme hautojen kesähoidon seurakunnan hoidettavaksi ja ihmetyksemme olikin suuri, kun totesimme, että haudoilla ei ollut syyskuun alkupäivinä kukan kukkaa!

 

Asioita selviteltyämme saimme seurakunnalta jäätävän viestin, että Kälviän hautausmaalla kesähoito päättyi elokuun viimeisenä päivänä. Kokkolan mammuttiseurakunta oli silloin päättänyt Kälviän hautausmaalla työskennelleiden kesätyöntekijöiden työsuhteen ja sillä siisti.

Kaikki kukat oli elokuun aikana viety haudoilta kompostiin ja sen vuoksi seurakunnan hoidossa olevat lukuisat haudat Kälviän hautausmaalla olivat hävettävän heikosti hoidettujen näköisiä! Hävettävän heikosti hoidettujen hautojen joukossa oli kaksi hautaa, joihin on haudattu meille läheisiä sukulaisia.

 

Kuntaliitoksen nurjaan puoleen kuuluu oikein hyvin se, että Kokkolassa hautausmaiden hoidossa kyllä on väkeä ja siellä seurakunnan hoitoon annettujen hautojen kesähoito jatkuu edelleenkin! Säästötoimet Kokkolan mammuttiseurakunnassa koskevat siis ainoastaan liitosalueita!

 

Kälviän hautausmaan hoidon epäkohta on hyvä pitää mielessä, kun lokakuussa annamme vaalikopin yksinäisyydessä äänemme joko keskittämisen puolesta toimiville Kokoomukselle, SDP:lle tai Vihreille tai sitten kallistumme sille kannalle, että Keskusta on oikea valinta pienen ihmisen tarpeille.

 

Kokoomusta, SDP:tä tai Vihreitä äänestävien pitää muistaa, että jokainen niille annettu ääni merkitsee keskittämistä, keskittämistä ja keskittämistä!

 

-Esko Erkkilä-

Muistatko Tallinnan berjozkan?

Perjantai 7.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Berjozka oli kummajainen, joka tuli tutuksi kaikille niille, jotka matkailivat neuvostomiehityksen aikana Tallinnassa.

Berjozkat olivat Neuvostoliitossa myymälöitä, joissa oli tarjolla sellaisia tavaroita, joita ei tavallisista kaupoista ollut mahdollisuutta ostaa. Maksuvälineenä berjozkassa kävi ainoastaan vaihdettavat valuutat, sillä ruplia berjozkat eivät hyväksyneet.

 

Berjozkoita oli Tallinnan lisäksi mm. Viipurissa, silloisessa Leningradissa ja Moskovassa.

Tallinnan borjozkan lisäksi olen käynyt Viipurin rautatieasemaa vastapäätä sijainneessa berjozkassa.

 

Tartu maantien ja E. Viiraltin kulmauksessa sijainnut Tallinnan berjozka tuli neuvostomiehityksen aikana tutuksi kaikille Tallinnassa vierailleille.

 

 

Kerrotaan, että Tallinnan berjozka on suomalaisten rakentama ja se on helppo uskoa, kun katselee entistä berjozka-rakennusta nykyään. Tiilet ovat vahvatekoisia ja muuraus on tehty ammattimiesten taidolla - saumat ovat suorassa ja tiilet eivät ole vinksin vonksin.

 

Tiilirakenteinen rakennus on edelleen samalla paikalla kuin berjozkana toimiessaan ja kaikesta näkee, että rakennusta ei ole rakennettu neuvostoliittolaisten spesifikaatioiden mukaan!

 

 

Rakennuksessa näyttää nykyisin toimivan Apollo-niminen cabaret.

 

 

 

Tästä ovesta pääsivät Viron neuvostomiehityksen aikana sisään ainoastaan turistit ja tietyt valtion virkamiehet sekä ulkomaiset asiantuntijat perheineen, joilla oli oikeus pitää hallussaan ulkomaan valuuttaa.

 

Tallinnan berjozkassa oli osittain kaksikerroksinen myymälätila, sillä toisen kerroksen myymälätilat olivat muistaakseni tavallaan päämyymälän yläpuolella seinien vierustoilla.  

Tarjolla olleet tuotteet oli hintalapuissa hinnoiteltu ruplissa, mutta kassalla ruplahinta muutettiin virallisen kurssin mukaisesti vaihdettaviin valuuttoihin. Tämä tuotti monille suomalaisille suuren pettymyksen, sillä katukurssilla vaihdetuilla ruplilla ei ollut lainkaan arvoa berjuzkassa! Berjozkassa ei voinut maksaa lainkaan ruplilla, ei vaikka ne olisi ollut vaihdettu virallisella kurssilla.

 

Pääsin Viron neuvostomiehityksen aikana käymään usein Tallinnassa, sillä se oli suosittu ja edullinen mm. myyntihommissa kunnostautuneille eri jakeluteiden myyntimiehille.

Sain olla mukana järjestämässä ja toteuttamassa monia erilaisiin myyntikilpailuihin liittyneitä asiakkaidemme palkintomatkoja Tallinnaan. Toimin siis isäntänä Tallinnan matkoilla ja matkoihin liittyy lukuisia hupaisia tapahtumia, joista joskus voisi kertoa myös tällä saitilla!

 

Suomalaisturistien kaupankäynti Tallinnassa perustui neuvostovallan aikana rupliksi vaihdettaviin pipoihin, lenkkareihin, farkkuihin ja muihin sellaisiin tavaroihin, joihin Neuvostoliiton kansalaisille ei laillisesti ollut mahdollisuuksia.

 

Tavaravaihdon lisäksi vaihdoimme tavallisesti viisikymmentä markkaa rupliksi virallisella kurssilla – kurssi oli naurettavan heikko ”katukurssiin” verrattuna. Viisikymppinen oli kuitenkin vaihdettava virallisella kurssilla, jotta innokkaat Neuvostoliiton rajavartijat olisivat uskoneet, että jollain summalla sitä on pitänyt elää ja nauttia Tallinnan vilkkaasta yöelämästä!

 

Berjozka-myynti tapahtui virallisella kurssilla ja sen vuoksi berjozka-ostokset jäivät yleensä perin vaatimattomiksi.

 

Muistan, että Alla Pugatšovan levyt olivat ainoita, joiden hankinta berjozkasta oli järkevää.

 

Myönnän, että hieman harmittaa, etten viime viikonvaihteen aikana tapahtuneen Tallinnan-matkani yhteydessä poikennut vanhassa ja muistorikkaassa Tallinnan berjozkassa.

 

Ehkäpä jo seuraavalla Tallinnan-matkalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko oikein, että TKL:n busseja korjataan Virossa?

Torstai 6.9.2012 - -Esko Erkkilä-

TKL:n sinisten bussien korjaaminen Virossa oli pääaihe Tampereen Keskustorilla järjestetyillä Tampereen Markkinoilla syyskuun 3. päivänä.

Kysyin lukemattomilta Keskustan teltalla poikenneilta tamperelaisilta, että mitä mieltä he ovat TKL:n sinisten bussien korjaamisesta Virossa.

Monet tamperelaiset eivät edes tienneet asiasta mitään ja he ihmettelivätkin sitten, että korjataanko Tampereen busseja todellakin Virossa!

Yksikään keskustelukumppaneistani ei kannattanut TKL:n sinisten bussien korjaamista Virossa.

Useat kannustivat minua pitämään esillä tämän ihmeellisen asian ja sen vuoksi laadinkin omatekoisen "esitteen", jossa lyhyesti kerroin oman mielipiteeni.

Tavallisen A4-arkin kokoinen vaatimaton esite näyttää tältä:

********

Onko oikein, että TKL:n busseja korjataan Virossa?

Esko Erkkilä (kesk.) puolustaa tamperelaista työtä ja vastaa:

Se ei ole oikein, sillä Tampereen kaupungin oma korjaamotoiminta on tehokasta ja todellista säästöä ei saada aikaan!

 

TKL:n sinisten bussien korjaaminen Virossa merkitsee, että työttömyys Tampereella lisääntyy!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja

050 556 4878

esko.erkkila@gmail.com

www.eskoerkkila.fi

********

-Esko Erkkilä-

Huippu-urheilijat yritysten menekinedistäjinä

Maanantai 3.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Raskaskonealan suurkatselmus – FinnMETKO2012 – järjestettiin Jämsässä 30.8 – 1.9.2012.

 

Osallistuin näyttelyyn nyt vasta ensimmäisen kerran, vaikka kyseessä olikin jo 14. METKO-näyttely.

 

Näyttelystä on enemmänkin kerrottavaa ja kommentoitavaa, mutta keskityn tässä jutussani otsikkoaiheeseen eli huippu-urheilijoiden panokseen yritysten menekinedistäjinä.

 

On heti todettava, että arvostan niitä yrityksiä, jotka osaavat tehdä yhteistyötä huippu-urheilijoiden kanssa. Arvostan korkealle myös niitä huippu-urheilijoita, jotka pystyvät yhteistyöhön menestyvien yritysten kanssa!

 

Näin METKO:ssa kaksi hienoa esimerkkiä huippu-urheilijoista Suomessa sijaitsevien yritysten menekinedistäjinä:

 

 

Lännen –osastolla esiintyivät ralliautoilija Jari-Matti Latvala (vasemmalla) sekä hänen kartanlukijansa Miikka Anttila. Heitä haastatteli vuoden 2010 Fitnessmalli Janni Hussi ja sujuvasti haastattelikin.

 

 

 

John Deere Foresty Oy:n osastolla isoa ajokonetta käytti sekä jakoi nimikirjoituksiaan ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

Satuin Deeren osastolle vasta silloin, kun Kaisa Mäkäräinen oli jo saamassa kuormauspuuhansa valmiiksi ja en heti osannut tunteakaan, että kuka tämä sujuvasanainen koneenkäyttäjä on.

Vasta Kaisan nimikirjoitusvaiheessa tunsin, että kyseessähän on Kaisa Mäkäräinen!

 

 

 

Jari-Matti Latvala vahvisti Janni Hussin haastattelussa pienen uutisenkin eli sen, että hän ja hänen managerinsa Timo Jouhki käyvät vakavia neuvotteluja Volkswagenin kanssa Jari-Matin siirtymisestä Volkswagen Motorsportin –tehdastalliin jo ensi vuonna.

Latvala tosin painotti, että hänen yhteistyönsä Fordin kanssa on sujunut hyvin ja olisi vaikeaa lopettaa yhteistyö nykyisen työnantajan kanssa.

 

 

 

Jari-Matti Latvalan kartanlukija Miikka Anttila kertoi, että rallin MM-sarjan ajaminen merkitsee pitkiä poissaoloja kotoa.

 

Johtuu varmaan osittain työhistoriastani, mutta arvostan Kaisa Mäkäräistä, Jari-Matti Latvalaa ja Miikka Anttilaa siitä, että he pystyvät tuomaan lisäarvoa yhteistyökumppaneilleen.

 

Olen varma, että nämä kolme sujuvasanaista huippu-urheilijaa pystyvät tulevaisuudessa toimimaan yrityselämän palveluksessa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ei tullut takkia, ei tullut liiviä, ei tullut hanskoja ja ei tullut edes tuluskukkaroa!

Perjantai 31.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Kataisen-Urpilaisen hallituksen räpellys vanhuspalvelulain uudistamiseksi päätyi täydelliseen mahalaskuun.

 

Vanhaa satua mukaillen yritettiin takkia, mutta ei saatu aikaiseksi edes tuluskukkaroa!

 

Hallitus päätyi tavoittelemaan vanhusten hoidossa alempaa henkilöstömitoitusta kuin on nykytilanne!

 

Kokoomus ja SDP näyttävät käyvän julkista keskustelua, että kumpi voitti.

 

Tässä arvottomassa pelissä oli ainoastaan häviäjiä, tässä ei ole voittajia. On vastuutonta esittää, että tässä olisi kukaan selvinnyt voittajana.

 

Kokoomuslainen ja sosiaalidemokraattinen maailmankatsomus kokivat mahalaskun ja sen myötä kiistan kohteet eli vanhukset hävisivät.

 

Demarit lukkiutuivat kiistan alussa hoitajakertoimen 0,7 taakse, mutta lopulta he suostuivat kertoimeen 0,5!

 

Ja millaiseen hoitajakertoimeen?

 

Se on nykyinen suositus ja kokoomuksen sekä demarien ”sovun” tuloksena siihen pyritään vapaaehtoisin toimin 31.12.2014 mennessä!

 

Hallituksen päätös merkitsee siis sitä, että hoitajia voi olla oikeastaan miten vähän tahansa yli kaksi vuotta tästä eteenpäin!

 

Ei tullut edes tuluskukkaroa kokoomuksen ja SDP:n budjettisovun tuloksena!

 

Kun vanhuspalvelulaki on nyt saatu vesitettyä oikein perusteellisesti, voivat kokoomuksen Jyrki Katainen ja SDP:n Jutta Urpilainen kääriä hihansa ja jatkaa suomalaisten tienaaman rahan lapioimista etelä-Euroopa hulttiovaltioille.

 

Vanhusten hoitoon sovittu 10 miljoonaa euroa on mitätön taskuraha verrattuna niihin kymmeniin miljardeihin, joita Katainen ja Urpilainen nyt taas pääsevät estoitta jakamaan Kreikalle, Espanjalle ja Italialle.

Tilanteen karkaaminen hallituksen käsistä ilmenee myös siitä, että hallituksen edustajat eivät itsekään tiedä, ovatko he päättäneet lisätä vanhustenhoidon rahoja kymmenellä vai kahdellakymmenellä miljoonalla eurolla vuodessa!

 

Olen varma, että tavalliset kokoomuslaiset ja suomalaiset demarit häpeävät johtajiensa toimia, kun nämä hyljeksivät suomalaista yhteiskuntaa rakentaneita vanhuksia, mutta paapovat etelä-Euroopan hulttiomaita!

Häpeä on syksyn kunnallisvaaleissa hyvä kanavoida positiiviseen suuntaan ja äänestää ehkä elämänsä ensimmäisen kerran Keskustan ehdokasta!

 

Julkidemari Pertti Timonen ennustaa syksyn kunnallisvaalien teemaksi hulttiomaiden tukemista.

 

Tamperelainen-lehden haastattelussa 29.8.2012 politiikan tutkimuksen dosentti Pertti Timonen toteaa mm. näin:

 

Tampereellakin syksyn kuntavaalien merkittävin puheenaihe ei ole omien talousmiesten ja poliitikkojen budjettipainotukset, vaan eteläeurooppalaisten kollegoiden todistettavasti heikko euro-osaaminen ja Suomen osuus laskusta.

 

– Eurokriisi ratkaisee Tampereen vaalituloksen. Valtakunnan politiikka ja puheenaiheet ratkaisevat, sanoo Timonen.

 

Vanhuspalvelulain mahalasku vakuuttaa monet suomalaiset dosentti Timosen kannalle!

 

Keskusta voi syystäkin olla luottavaisesti mukana Tampereen kunnallisvaalikuvioissa!

 

-Esko Erkkilä-

Kapteeni yrittää jättää hukkuvan laivan?

Torstai 30.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Valkeakosken Sanomat jysäytti elokuun 28. päivänä todellisen uutispommin, kun se kertoi, että Tavase Oy:n toimitusjohtaja Petri Jokela on hakenut Valkeakosken kaupungin teknisen johtajan toimeen.

 

Lehti otsikoi jymyuutisensa näin:

 

 

Tavasen toimitusjohtaja hakee Valkeakoskelle

 

Lehti taustoittaa uutistaan mm. näin:

 

”Tekopohjavesiyhtiön Tavasen toimitusjohtaja Petri Jokela on yksi niistä 21:stä, jotka hakevat Valkeakosken teknisen johtajan paikkaa…

 

…Tavasen tiimoilta niin valkeakoskelaisille kuin muillekin lähikuntien asukkaille tutuksi tullut Jokela sanoo, että hakee paikkaa, koska se on merkittävä ja mielenkiintoinen.

 

– Olen ollut sekä yksityissektorilla että julkisella puolella töissä. Tavasessa olen ollut mukana vuodesta 2005, Jokela toteaa.

 

Valkeakoski hakee uutta teknistä johtajaa Pentti Bergmannin eläköitymisen vuoksi.”

 

Minulla ei ole pienintäkään sananvaltaa, eikä edes halua puuttua Valkeakosken kaupungin teknisen johtajan valintaan, mutta siitä huolimatta viime perjantaina päättynyt hakuprosessi on minulle ja muille Tavase-vastustajille hyvin merkityksellinen.

 

Tavase Oy:n toimitusjohtajan halu jättää tekopohjavesihanke on vahva viesti koko hankkeen mielettömyydestä. Yrityksen toimitusjohtaja näkee aivan oikein, että lähtö tästä kuitenkin tulee.

 

Toivon, että Petri Jokelan hakemus Valkeakosken teknisen johtajan toimeen herättää viimein myös tamperelaiset Tavase-uskovaiset todellisuuteen.

 

Tampere ja sen lähikunnat eivät mielestäni voi olla tekopohjavesiyhtiön takana.

 

Luettelen taas kerran muutaman keskeisen argumentin Tavase-suunnitelmia vastaan:

 

• Näsijärvi on pitkäjänteisen toiminnan tuloksena puhdistunut niin, että Tampereen vedenkulutuksen kasvu voidaan vallan hyvin tuottaa todellisena lähivetenä Näsijärvestä

 

• Näsijärven rannalla sijaitsevan Kaupinojan vesilaitoksen saneeraukseen sijoitetut rahat ovat pieni murto-osa niistä mammuttikustannuksista, jotka muodostuisivat jos Pälkäneelle ja Kangasalle sekä ennen pitkää Hämeenkyrön, Ylöjärven ja Nokian Pinsiöön rakennettaisiin ympäristöä tuhoavat tekopohjaveden imeytyskentät

 

 

• Suomen kauneimpia harjumaisemia ei saa pilata sadettamalla Kangasalan ja Pälkäneen harjumaisemiin joka toinen vuosi 863 metriä korkea vesipatsas. Tavasen suunnittelemat sadetusmäärät olisivat yli 1.000-kertaisia alueen normaaliin sademäärään verrattuina!

 

 

Tavase Oy:n kansalaismielipidettä halveksiva toimintatapa ”ei ole nykypäivää”.

 

Kokoomuksen kansanedustaja ja entinen triatlonisti Pauli Kiuru pyysi Aamulehdessä 30.7.2012 Tavasen suurimmalta omistajalta eli Tampereen kaupungilta avoimia vastauksia esittämiinsä kysymyksiin!

 

Myös Tavase Oy:lle hän esitti kysymyksiä.

 

Toivoin, että Tampereen luottamushenkilöt ja Tavase Oy:n hallituksen jäsenet olisivat vastanneet Kiurun kysymyksiin.

Mitään ei kuitenkaan tapahtunut.

 

Koen, että Valkeakosken Sanominen uutispommi toimitusjohtaja Jokelan halusta irrottautua tekopohjavesihanke Tavasesta on paras vastaus kansanedustaja Pauli Kiurun esittämiin kysymyksiin.

 

Kaikesta näkee, että Tavase Oy vetelee viimeisiä henkosiaan.

 

Tavase Oy:n loppuminen on hyvä asia, mutta surettaa, että mieletön hanke on ehtinyt kuluttaa tamperelaisten ja lähikuntien asukkaiden verovaroja lähes kymmenen miljoonaa euroa!

Tampereen kaupunki rypee suurissa taloudellisissa ongelmissa.

Ymmärrän Tampereen kaupungin virkamiesjohdon murheet, kun kaupunki joutuu Tavasen alasajossa kirjaamaan omistusosuutensa mukaisen tappion hankkeen loppumisesta.

Tampereen kaupunki omistaa Tavasesta 69,5 %, joten tappiota kertyy tekopohjavesiseikkailusta monta miljoonaa.

 

Ironisesti voidaan toki ajatella, että kymmenen miljoonan euron panostuksella saadaan säästettyä 200 miljoonan euron uhraaminen luonnon ja ympäristön tuhoamiseen!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasillassa luvattiin palvelujen karsimista, lisää lainanottoa sekä veronkorotuksia

Keskiviikko 29.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Syyskauden ensimmäinen Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin yhteinen asukasilta järjestettiin Kaukajärven koululla maanantaina 27.8.2012 klo 18.00-20.00.

 

 

 

Asukkaiden kysymyksiin olivat vastaamassa oikealta lukien:

 

• kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen, vihr.
• pormestari Timo P. Nieminen, kok.
• apulaispormestari Leena Kostiainen, kok.
• apulaispormestari Irja Tulonen,kok.
• apulaispormestari Olli-Poika Parviainen, vihr.
• apulaispormestari Timo Hanhilahti, kesk.

 

Myös kaikki valtuustoryhmät olivat lähettäneet kysymyksiin vastaamaan edustajansa, mutta kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmä oli antanut tehtävän Leena Kostiaisella ja vihreät puolestaan Olli-Poika Parviaiselle.

Eikö kokoomuksen ja vihreiden valtuustoryhmissä löydy asiantuntemusta ja/tai uskallusta laittaa pätevää voimaa tamperelaisyleisön eteen?

 

 

Asukasillan toinen tunti keskityttiin Tampereen taloudellisen tilanteen selvittelyyn ja yleisölle tuli selväksi, että ankeat ajat ovat tamperelaisilla edessä.

 

 

 

Kiitokset pormestaripestistään kuuden pormestarivuoden jälkeen luopuvalle Timo P. Niemiselle, sillä asukasillassa puhuttiin ainakin tovi niistä ankeista näkymistä, jotka Tamperetta uhkaavat.

 

Kiitokset kokoomuslaiselle Timo P. Niemiselle myös siitä, että hän uskalsi selkeästi nimetä nykyisen hallituksen suurimmaksi syypääksi, kun kunnilla menee nyt heikosti ja lähitulevaisuudessa taloudellisesti vieläkin heikommin.

 

Pormestari Nieminen totesi selkeäsanaisesti, että Suomen tilanne huolestuttaa, sillä Suomen valtion lainamäärän kasvua ei ole pystytty katkaisemaan.

 

Valtio siirtää tehtäviään kunnille ja se merkitsee kunnille lisälainan ottamista, verojen korottamista ja investointien siirtämistä. On selvää, että kunnat joutuvat karsimaan palvelujaan.

 

Pormestari Nieminen totesi, että näin ei voi jatkua.

 

Valtionvelka on nyt 16.000 euroa jokaista suomalaista kohti.

 

Tampereen tilanteesta pormestari Timo P. Nieminen kertoi aluksi Tampereen velkamääräksi 1.550 €/henkilö, mutta tarkensi hetken kuluttua, että todellinen lainamäärä, jossa on huomioitu myös konsernilainat, onkin 3.660 €/henkilö.

 

Olen tiennyt tämän hämäystaktiikan, että konsernilainoja ei huomioida julkisuuteen saatetuissa luvuissa, mutta kiitos tässäkin Niemiselle, että hän uskalsi kertoa koko karun totuuden!

 

Kataisen ja Urpilaisen hallitus ottaa kunnilta ensi vuonna 500 miljoonaa euroa ja on selvää, että kunnat joutuvat todella ahtaalle.

 

Nieminen totesi, että köyhiltä kunnilta ei saada mitään, vaan niidenkin osuuden joutuvat maksamaan paremmassa asemassa olevat kunnat. Tampere kuuluu kolmenkymmenen parhaan kunnan joukkoon, joten Tamperetta tullaan valtion taholta kurittamaan enemmän kuin keskivertokuntaa.

 

Tampereen erityishuolena on pormestari Niemisen mukaan se, että kaupungin elinkeinorakenne on vientiteollisuusvoittoinen.

 

Pormestari totesi, että Euroopassa on nyt vaikea tehdä kauppoja ja sen perusteella Timo P. Nieminen mainitsikin, että Tampere kärsii eurokriisistä.

 

Yhteisöveron tuotto oli viime vuonna Tampereen kaupungille 72 milj. euroa, mutta tänä vuonna se jää 53 miljoonaan euroon.

 

Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero, jonka määrä on 24,5 prosenttia yhteisön verotettavasta tulosta. Yhteisöveronsaajia ovat valtio, kunnat ja seurakunnat. Normaalisti valtion osuus yhteisöveron tuotosta on 74,80 prosenttia, kuntien 23,34 prosenttia ja seurakuntien 1,86 prosenttia. Verovuonna 2012 yhteisöveron jako-osuudet ovat kuitenkin seuraavat: valtio 69,36 prosenttia, kunnat 28,34 prosenttia ja seurakunnat 2,30 prosenttia.

 

Kuntaosuuden noususta huolimatta Tampereen saama rahamäärä yhteisöverosta siis alenee 19 miljoonaa euroa.

Olen oppinut, että Tampereella yksi vero-% merkitsee 30 miljoonaa euroa eli yhteisöveron alenema tarkoittaa vajaata yhtä vero-% -yksikköä!

 

Eikä tässä vielä kaikki, sillä loppuvuoden näkymät osoittavat, että yhteisöveron tuotto kunnille on edelleen laskusuunnassa.

 

Käsittelin tällä palstalla taannoin Tampereen kaupungin riskienhallintajärjestelmien pettämistä ja mainitsin esimerkkinä sen, että Tampereen kaupungin virkamiesjohto ja eivät myöskään luottamushenkilöt ole osanneet arvioida yhteisöveron tuottonäkymiä. Kirjanpito-osastolla toimivan konttoristin liian suurta lyijykynien kulutusta kyllä varmaan on osattu paimentaa, mutta ei sitä, että johtavat virkahenkilöt olisivat tehneet vaihtoehtoisia suunnitelmia yhteisöveron alenemisen varalta.

Hyvinä vuosina Tampereella ei osattu varautua huonoihin aikoihin eli riskienhallintajärjestelmät ovat pettäneet.

 

On selvää, että viime hetkiään istuva Tampereen kaupunginvaltuusto vain torailee ja todelliseen toiminnan tehostamiseen se ei pysty.

 

Se on myös selvää, että veronkorotuksia ei ensi vuodeksi uskalleta tehdä. Toivottavasti niitä ei tarvitse tehdä lokakuussa valittavan uudenkaan kaupunginvaltuuston, vaan sen jäsenet pystyvät tekemään jämäköitä päätöksiä tamperelaisten parhaaksi!

Kristillisdemokraattien Marco Roth totesi puheenvuorossaan, että laiska luottamushenkilö päätyy veronkorotuksiin. Juuri näin se on, sillä laiska luottamushenkilö ei vaivaudu tai ei pysty päätöksiin, jotka tehostaisivat julkisen organisaation toimintaa.

 

Tämän juttuni lopuksi kiitän pormestari Timo P. Niemistä ryhdikkäästä esiintymisestä asukasillassa.

Tuli jälleen kerran todistetuksi, että henkilö, joka ei tavoittele seuraavaa valtakautta pystyy kertomaan kipeänkin totuuden!

Nyt tiedämme, että mikä meitä tamperelaisia odottaa, jos emme syksyn kunnallisvaaleissa saa aikaan muutosta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereella tilaajalautakuntien valintamenettely lyö korville kuntalaisdemokratiaa

Tiistai 28.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Heikki Siikaniva kummasteli Aamulehdessä 19.8.2012 kansanedustaja Harri Jaskarin sekä valtiosihteeri  Anna-Kaisa Ikosen halua omia itselleen uusia ja osin entisten kanssa päällekkäisiä virkoja.

 

Jaskari on ilmoittanut olevansa käytettävissä Tampereen pormestariksi ja Anna-Kaisa Ikonen valittiin vast´ikään Tampereen kaupunginhallituksen jäseneksi, kun Sanna Ojanen pyysi eroa opiskeluunsa vedoten.

 

Ekonomi Siikaniva paheksui Jaskarin tapauksessa sitä, että pormestariksi valittaessa Harri Jaskari joutuisi luopumaan kansanedustajan tehtävästä ja hänen tilalleen senaattoriksi nousisi Marja Tiura.

 

Mielestäni Marja Tiuran nouseminen kansanedustajaksi on OK, sillä onhan hänet kansa valinnut Kokoomuksen ensimmäiseksi varahenkilöksi viime eduskuntavaaleissa, joten tältä osin mielipiteeni eroaa Siikanivan käsityksestä. Siikanivan mielestä Tiura ei olisi kelvollinen kansanedustajaksi, mutta Pirkanmaan vaalipiirin äänestäjät päättivät asian toisin kuin Siikaniva näkee ja kansalaisten tahto on tässä asiassa määräävä.

 

Ikosen tapauksessa Siikaniva paheksui sitä, että valtiosihteerin työn lisäksi Ikonen salli valita itsensä Tampereen kaupunginhallituksen jäseneksi, vaikka valtiosihteerin työpöytä on Helsingissä.

 

Olen Siikanivan kanssa samaa mieltä Ikosen tapauksessa. Ymmärrän toki hyvin Ikosen menettelyn, sillä sen avulla hän edesauttaa itsensä näkyvillä pitämistä Tampereen pormestarivalinnoissa. On selvää myös se, että kuntakentän remontointi ministeri Henna Virkkusen nuottien mukaan ei ole niitä halutumpia virkoja.

 

Siikanivan paheksuma tehtävien kasautuminen samoille henkilöille on Tampereella tapana laajemmaltikin, sillä tilaajalautakuntiin voidaan valita jäseniksi ainoastaan kaupunginvaltuutettuja ja varavaltuutettuja. Menettely poikkeaa tavanomaisesta, mutta ei ole sinänsä laiton.

 

Tamperelainen menettely kaventaa demokratiaa ja on varma tae sille, että puolueet eivät voi valita tilaajalautakuntiin asiantuntevimpia jäseniään. On selvää, että kaupunginvaltuuston jäsenyys tai varavaltuutetun asema eivät voi olla este lautakuntien jäsenyydelle, mutta ne eivät myöskään voi olla järkevä edellytys lautakuntien jäsenyydelle.

 

Tampereella voimassa oleva systeemi syrjii erityisesti kaupungin palveluksessa olevia asiantuntijoita sekä niitä, jotka ovat yritysmaailman palveluksessa. Jos he eivät ole ehdolla kunnallisvaaleissa ja/tai eivät tule valituiksi kaupunginvaltuuston jäseniksi tai varavaltuutetuiksi, heillä ei ole mahdollisuuksia tilaajalautakuntien jäseniksi.

 

Tilaajalautakunnat käyttävät Tampereella käytännössä ylintä päätösvaltaa, sillä niillä on takanaan rahat, joilla kaupunkilaisten palvelut tuotetaan - lautakunnat edustavat tilaajaa.

 

Hieman mutkia oikoen voidaan todeta, että Tampereen kaupungin organisaatiossa johtokunnat edustavat tuottajaa eli niitä organisaatioita, jotka tuottavat kunnalliset palvelut. Tuottajien luottamushenkilöistä koostuvat johtokunnat joutuvat pelaamaan niillä pelimerkeillä, jotka lautakunnat päättävät. Johtokuntiin voidaan tamperelaisenkin menettelyn mukaan valita henkilöitä myös valtuuston tai varavaltuutettujen ulkopuolelta.

 

Käytän yllä johdonmukaisesti termiä ”tilaajalautakunnat”. Käytän sitä sen vuoksi, että Tampereellakin on kaksi lautakuntaa, joiden jäsenten ei tarvitse olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Ne ovat tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta. Omaan henkilökohtaista kokemusta keskusvaalilautakunnan työskentelystä, sillä toimin sen jäsenenä 2010 – 2012. Pyysin ja sain eron sen jäsenyydestä mahdollisen kunnallisvaaliehdokkuuteni vuoksi.

 

Tampereen menettelytapa tilaajalautakuntien henkilövalinnoissa on tiedostettava, kun suunnitellaan suur-Tamperetta.

 

On selvää, että tamperelainen tapa olisi voimassa myös suur-Tampereella.

 

Suur-Tampereen kauhukuvana on pidetty, että silloin esim. lempääläläiset suur-Tampereen päättäjät mahtuisivat yhteen taksiin.

Tampereen lautakuntajäsenten valintatapa merkitsee, että samaan taksiin mahtuisivat vallan hyvin myös Ylöjärveltä kotoisin olevat suur-Tampereen päättäjät!

 

 

-Esko Erkkilä-

Karkuvuoren tunnelin kunnostustarve antaa osviittaa Rantaväylän tunnelin todelliselle kunnossapidolle ja korjaustarpeelle

Maanantai 27.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan ELY-keskus tiedotti 24.08.2012, että Tampereen itäisellä ohikulkutiellä oleva Karkuvuoren tunneli joudutaan ensi kesänä korjaamaan.

 

Karkuvuoren tunneli sijaitsee Lahdesjärven ABC-liikenneasemalta hieman Jyväskylän ja Lahden suuntaan. Helsingin ja Turun suunnalta Tampereen kautta Jyväskylään menevä liikenne joutuu käyttämään Karkuvuoren n. 300 metriä pitkää tunnelia.

 

Tunnelin seinä- ja kattorakenteissa on havaittu veden aiheuttamia vaurioita, minkä vuoksi tunnelin kaikki pintarakenteet täytyy pahimmassa tapauksessa uusia. Sama vaurio on havaittu kummassakin tunneliputkessa.

 

ELY-keskuksen tiedote on paha takaisku Tampereen Rantaväylän tunnelia kannattaville.

 

Tieto tulee ”tunnelipuolueen” kannalta todella pahaan aikaan, sillä kunnallisvaalit lähestyvät ja Karkuvuoren tunnelin korjaustarvetieto tulee heidän kannaltaan mahdollisimman huonoon aikaan.

 

Jokainen osaa yhdistää Karkuvuoren tunnelin nopeasti ilmaantuneen korjaustarpeen siihen keskusteluun, jota Tampereella käydään Rantaväylän tunnelin tarpeellisuudesta.

 

Nykyiset päättäjät ovat hyväksyneet Rantaväylän tunnelin rakentamisen. Tunneli on rakennusliikkeiden tahto, sillä sen rakentaminen antaisi niille runsaasti uusia tontteja Näsijärven rantaan.

 

Rakennusliikkeet tulisivat myymään asuntoja aluksi hieman rantaviivaa kauemmas rakennettavista kerrostaloista. Kun ne olisi loppuunmyyty, niin rannemmas rakennettaisiin uusia kerrostaloja ja niistä taas myytäisiin järvinäköalalla olevia huoneistoja. Viis siitä, että ensimmäisen myyntiaallon asuntojen ostajat joutuisivat Näsijärvi-näköalan sijasta katselemaan rantaan rakennettavien kerrostalojen seiniä!

 

Näin rakennusliikkeet jatkaisivat siihen saakka, kunnes rantaviiva olisi rantaa lähinnä olevan kerrostalon vierellä.

 

Haluan, että Rantaväylän tunneliratkaisu otetaan vielä kerran pohdittavaksi, kun Tampereen uuden kaupunginvaltuuston jäsenet on valittu kunnallisvaaleissa 28.10.2012.

 

Tiedän, että nykyisen kaupunginvaltuuston päätöksestä erkaneva päätös merkitsee joidenkin ”sakkojen” maksamista rakennusliikkeille, mutta niiden painoarvo on mahdollisen uuden päätöksen hintana pohdittava erikseen.

 

Karkuvuoren tunnelin ennakoitua aikaisemmin ilmennyt korjaustarve voimistaa kriittisyyttäni Rantaväylän tunnelin tarpeellisuuteen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Sorsaperhe saa olla rauhassa sorsastajilta Viljakkalan Majajärvellä

Sunnuntai 26.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Mökkijärvellämme on joka vuosi kasvanut ilonamme sorsapoikue.

 

Näin myös tänä vuonna, sillä seitsemänsataa metriä pitkän ja leveimmillään kolmensadan metrin levyisen järven rantoja on koko kesän kiertänyt kuuden sorsan poikue. On hämmästyttävää, että poikue kiertää järveä aina myötäpäivään!

 

Luulimme, että kato on käynyt, kun liikenteessä oli vain viisi sorsapoikueen jäsentä. Huolemme oli kuitenkin ennenaikainen, sillä kaikki kuusi sorsa-perheen jäsentä olivat porukassa, kun poikue eilen poikkesi laiturimme maisemissa!

 

Kyse on ilmeisesti ”pullasorsista”, sillä poikue ei pelkää ihmisiä. Se poikkeaa joskus jopa maalle laiturimme äärellä.

 

Olemme tarkoin varoneet ruokkimasta sorsapoikuetta, sillä haluamme säilyttää sen luonnonvaraisena.

Majajärven sorsien kanssa on mukava "keskustella", sillä ne vastaavat sorsien kielellä niille puhuttuihin ihmiskielisiin juttuihin!

Ymmärrän sorsien jutustelua oikein hyvin!

 

Sorsastuskausi alkoi 20.8.2012, mutta mökkijärvellämme sorsastus ei onneksi ole mahdollista, sillä järvellämme mökkejä on niin tiuhaan, että sorsien ampuminen ei ole mahdollista.

 

Onneksi sorsapoikueellemme, jonka toivon pysyvän turvassa Majajärvellä!

 

 

 

 

Tässä on koko sorsapoikueemme samassa kuvassa! Kyllä se tuo kauimmainenkin "mytty" on sorsa.

 

 

 

 

 

Sorsa on upea lintu, kun sitä pääsee kuvaamaan lähietäisyydeltä…

 

 

 

 

…vai mitä tuumaatte?

 

 

 

Toivottelen sorsat tervetulleiksi taas ensi kesänäkin Viljakkalan Majajärvelle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Sulkavuoreen suunnitellun jätevesien keskuspuhdistamon varapurkupaikan käyttäminen merkitsisi paskalietejärven muodostumista Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteysalueelle

Lauantai 25.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Pyydän anteeksi otsikon kielenkäyttöäni, mutta useilla jätevesipuhdistamoilla vierailleena tiedän, että otsikon sanoma on täyttä totta.

Tampereen Vesi on liikelaitos, joka oheisyrityksensä Tavase Oy:n kanssa suunnittelee suurta kusetusta Tampereen vesihuollon molemmissa päissä – puhtaan veden tuotannossa ja jätevesien käsittelyssä.

 

Käsittelen tässä jutussani Sulkavuoreen suunniteltua jätevesien keskuspuhdistamoa ja senkin osalta ainoastaan puhdistamon häiriötilanteissa käyttämää puhdistamattomien jätevesien purkamista Vihinojaan ja sitä kautta Pyhäjärveen sekä edelleen Kokemäenjokea pitkin turkulaisten juomavedeksi ja turkulaisten tarpeen ylijäävää osuutta, joka lopulta päätyisi Porin kohdalla mereen.

 

Häiriötilanteet ovat kaikessa toiminnassa mahdollisia ja ne tulevat toteutumaan ennemmin tai myöhemmin.

 

 

 

Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon häiriötilanteissa puhdistamaton jätevesi tultaisiin ohjaamaan viettopurkuviemäriä pitkin kohtaan, joka on tässä kartassa siinä paikassa, johon ruuvinkärki osoittaa.

Kyseessä on Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteysalue ja tarkemmin ilmaisten Lempääläntien alittavan Vihiojan mutka. Alue taitaa olla Koivistonkylää?

Ruuvinkärjen jatkeella näkyvä suurempi musta suorakaide on Helsinki-Tampere -moottoritien silta, joka ylittää tällä kohtaa Lahdenperänkadun. 

Jätevesien suunniteltu varapurkupaikka sijaitsee siis paraatipaikalla Tampereelle tulijoita ajatellen! Moottoritiellä kulkee tuhansia kulkuneuvoja vuorokaudessa, joten häiriötilanteissa tamperelaiset hajuelämykset olisivat tuhansien ihmisten nautittavissa heti häiriötilanteen jälkeen.

 

Selvittelin asiaa Tampereen Veden käyttämän YVA-konsultin Ramboll Oy:n harjoittelija Salla Sillanpäältä ja sain viettopurkuviemäri –käsitteen selitykseksi, että kyseessä on putkitettu ratkaisu. Kauppasin Sillanpäälle "viettopurkuviemäri" -käsitteen tarkemmaksi selitteeksi avo-ojaa, mutta Salla kertoi, että kyseessä on putkitettu ratkaisu! Viettopurkuviemäri olisi todennäköisesti maahan kaivettava suuriläpimittainen putki.

Olin kiinnostunut suunnitellun varapurkupaikan rakenteesta sen vuoksi, että halusin tietää sitä varten tarvittavien räjäytysten ja louhintojen tarpeen. Näitä asioitahan Tampereen Vesi ei käsittääkseni kerro suunnitelmissaan.

Suhtaudun Tampereella suoritettaviin räjäytyksiin pelolla ja suurella varovaisuudella. Minulla on tähän omat syyni ja tärkein niistä on Ikea-räjäytysten aiheuttamat vauriot Palokallion alueen omakotitaloille. Myös oma omakotitaloni - joka sijaitsee Ikean räjäytyspaikalta 300 metrin etäisyydellä - sai Ikea-räjäytyksissä vauriot, jotka Tampereen kaupunki arvioi 600 euron arvoiseksi vahingoksi. Tyydyin Tampereen kaupungin maksamaan korvaukseen.

 

Arvostan harjoittelija Salla Sillanpään taitoja, mutta ihmettelen, että Tampereen Veden käyttämä konsultti tukeutuu miljoonahankkeen toteuttamisessa harjoittelijatyövoimaan. Harjoittelijatyövoiman käytöllä konsulttiyritys pystyy maksimoimaan tuloksentekonsa – viis työn lopputuloksesta, sillä tärkeintä on, että Tampereen veronmaksajilta saadaan kynittyä mahdollisimman paljon rahaa Ramboll Oy:n kassaan!

 

Kävin kuvaamassa suunniteltua purkupaikkaa 22.8.2012 ja silloin näkymät näyttivät tältä:

 

 

Puhdistamattomien jätevesien varapurkupaikka sijaitsee Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteyksen välittömässä läheisyydessä. Se sijaitsee kuvassa näkyvästä kärkikolmiosta vajaat kymmenen metriä oikealle.

Koivistokylän Prismaan, Koivistonkylään, Peltolammille, Palokalliolle, Multisiltaan ja sitä kautta Lempäälään matkaavat saavat keskuspuhdistamon häiriötilanteissa jäteveden lähes sananmukaisesti "päin naamaansa"!

 

 

 

Tässä on hieman laajempi kuvakulma. Kuvassa varapurkuputken suu sijoittuu hieman bussin takakulmasta oikealle.

Kuvan oikeassa yläkulmassa näkyy Helsingistä Tampereelle suuntautuvaa moottoritieliikennettä ja vasemmalla näkyy Lempääläntien varrella sijaitseva varapurkupaikan lähin kerrostalo.

 

 

 

Tämän kuvan otin Lahdenperänkadun ylittävältä kevyenliikenteen sillalta ja tässä paskavesien varapurkupaikka sijoittuu suoraan sinisellä mopolla ajavan henkilön taakse pusikkoon.

Kuvan yläreunassa näkyy Helsinki-Tampere -moottoritie (Tampereen suunta oikealla).

 

 

 

 

Vihioja alittaa Lempääläntien aivan Lahdenperänkadun risteyksen tuntumassa ja…

 

 

 

… tässä kuvassa ”katsellaan” suoraan paskavesien purkutunnelin suulle. Pitäisi kai käyttää paskavesien tunnelin suusta termiä ”viettopurkuviemärin suuaukko".

Kuvassa näkyy Lempääläntie varrella oleva kerrostalo, joka jäisi kuivalle maalle, vaikka jätevedenpuhdistamossa tapahtuisi vakavakin onnettomuus!

 

Miksi tein näin mittavan selvityksen Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon varapurkupaikan ongemista?

 

Olen kokenut Palokalliolla Ikean räjäytystyömaan kirot ja en halua, että Koivistonkylän asukkaat joutuisivat kokemaan saman.

 

Mm. sen vuoksi vastustan keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen.

 

Lisäksi haluan, että seuraavat sukupolvet saisivat nauttia puhtaasta Näsijärven kaltaisesta Pyhäjärvestä. Puhdas Pyhäjärvi ei olisi ainakaan seuraavan sadan vuoden aikana mahdollista, jos Sulkavuoreen rakennettaisiin jätevesien keskuspuhdistamo. Tämä on eräs syy, että vastustan Sulkavuoreen suunniteltua keskuspuhdistamoa.

 

Oletin, että keskuspuhdistamon varapurkupaikka aiheuttaisi suuria ongelmia. Osuin oletuksissani oikeaan, sillä näin tulisi käymään.

 

Jos puhdistamattomien jätevesien varapurkua jouduttaisiin käyttämään, niin Lahdenperänkadun ja Lempääläntien kulmaukseen muodostuisi paskajärvi.

Paskajärven syvyys riippuisi häiriötilanteen pituudesta.

Kysynkin nyt suunnittelijoilta, että kuinka syvä paskajärvestä muodostuisi, jos häiriötilanne kestäisi puoli päivää, päivän tai kolme päivää? Miten alueen siivous järven laskettua Pyhäjärveen suoritettaisiin? Miten asia korvattaisiin vahinkoa kärsineille?

Puhdistamaton jätevesi ei ilmeisesti nousisi niin korkealle, että liikenne Helsingistä ja Turusta voisi jatkua Tampereen keskustaan, mutta Lempääläntien liikenne olisi mahdotonta. Peltolammin, Multisillan, Palokallion ja myös Koivistonkylän asukkaat jäisivät mottiin.

 

 

 

On selvää, että keskuspuhdistamon häiriötilanteessa Lahdenperänkadun huoltoaseman toiminta olisi mahdotonta.

Kun Sulkavuoren suunnittelijat vastaavat yllä esittämiini kysymyksiin, saadaan selville, lainehtisiko paskavesi myös huoltoaseman tontilla!

 

 

Toivon, että tämä amatööriselvitykseni havahduttaa Koivistonkylän ja hieman laajemmankin alueen asukkaat vastustamaan keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen.

 

Meneillään oleva YVA-prosessi maksaa tamperelaisille veronmaksajille miljoona euroa.

Kyse on jo kolmannesta YVA:sta, joilla Tampereen Vesi yrittää ajaa mieletöntä hanketta toteutukseen. Jokainen YVA maksaa millin, joten kolme miljoonaa euroa Tampereen Vesi on tämän YVA:n valmistuttua syytänyt tamperelaisten verovaroja konsulttiyritysten pohjattomaan kitaan!

Arvoisa lukijani!

 

On muistettava, että ratkaisun hyväksyminen merkitsisi asiantuntijoiden mukaan Pyhäjärven saastumisen jatkumista ja pahentumista seuraavan sadan vuoden ajan!

Haluammeko me tätä?

On aika havahtua laajemmaltikin vastustamaan Pirkanmaan jätevesien keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen!

 

-Esko Erkkilä-

Rehevä kesäkasvusto ja sateinen kesä ovat vähentäneet Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelylaitoksen haittoja Tampereen Ruskossa - Houkanojan saastuttaminen kuitenkin jatkuu

Perjantai 24.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen useaan otteeseen Aamulehden mielipidepalstoilla ja tietysti myös tällä saitilla tuonut esille niitä ongelmia, joita Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelylaitos Tampereen Ruskon teollisuusalueella aiheuttaa.

 

Suoritin alueelle omakohtaisen ”auditoinnin” keskiviikkona 22.8.2012 ja totesin, että lupauksista huolimatta lähes entinen meno jatkuu.

 

Kesän kosteat olosuhteet ovat aiheuttaneet, että rehevä kasvusto sekä jätekasojen läpikastuminen ovat merkinneet, että jätteenkäsittelylaitoksen välittömään luontoympäristöön on lentänyt poikkeuksellisen vähän erilaista rojua Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelylaitokselta.

 

Haju alueella ei ole kuitenkaan vähentynyt, joten vaatteet oli auditoinnin jälkeen laitettava pesukoneeseen.

 

 

 

Tauskontien jatkeen kohdalla olevan aidan takana sijaitsevat jätekasat ovat edelleen samankokoisia kuin vuosi sitten.

Jos kesä olisi ollut tavanomaisen kuiva, niin jätteenkäsittelylaitoksen ympäristö olisi kaikenmoisen ”lentokykyisen” rojun peitossa.

Käsitin, että Toivonen Yhtiöt Oy lupasi jossain vaiheessa julkisesti jätteenkäsittelyn siirtämistä hallitiloihin, mutta näin ei ole näköjään tapahtunut.

 

 

 

 

Jätteenkäsittelylaitoksen tontinviertä kulkeva Louheoja on jätteenkäsittelylaitoksen se osa, joka saattaa Houkanojan ja sitä kautta Vihinojan surkeaan kuntoon.

Tässä Louheojan viime metrit ennen sen yhtymistä Houkanojaan.

 

 

 

 

Louheoja kulkee jätteenkäsittelylaitoksen tontin reunalla ja yhä edelleen jätemateriaali on välittömässä kontaktissa Louheojassa kulkevan veden kanssa. Tilanne on ehkä hieman kohentunut kuluneen vuoden aikana, mutta muutosta tarvittaisiin edelleen kipeästi.

 

 

 

 

Toivonen Yhtiöt Oy:n jätekentän vieritse kulkeva Louheoja yhtyy Houkanojaan ja sen jälkeen kävelytien siltarummun yläpuolella on verkko, jonka tarkoituksena on pysäyttää jäniksenraadon kokoiset ja sitä suuremmat roskat verkkoon.

Näin on tapahtunutkin, mutta haju on verkon tienoilla melkoinen.

Lukijani saavat olla tyytyväisiä, että kuvani eivät ole "hajukuvia"!!

Kysymykseni Tampereen päättäjille ja ympäristöasioiden piirissä puuhasteleville virkahenkilöilla:

Kuka on määrännyt, että Houkanojaan pitää asentaa verkko Toivonen Yhtiöt Oy:n Tauskontien toimipisteen alapuolelle?

Milloin verkon asentamisesta on päätetty ja kuka tai mikä Tampereen kaupungin toimielin on tehnyt päätöksen verkon asentamisesta?

Miksi se on määrätty?

Kuka tai mikä taho huolehtii verkon yläpuolelle jääneen roinan poistamisesta?

Minne poistettu roina viedään?

Kuka on maksanut verkon asentamisen ja kuka maksaa sen yläpuolelle kerääntyvän roinan poistamisen ja kuljettamisen edellisen kysymyksen vastauksen kertomaan paikkaa?

 

 

 

Jätteenkäsittelylaitoksen jälkeen Houkanoja jatkaa kulkuaan ja päätyy Vihinojaksi muuttuneena kohti Pyhäjärveä ja Kokemäenjoen kautta merelle.

 

 

"Auditointimatkani" oli hieman pelottavakin kokemus, vaikka pysyttelin koko ajan katualueella ja poissa Toivonen Yhtiöt Oy tontilta.

 

Tontilla kävellyt neljän miehen ryhmä seurasi verkkoaidan takana tapahtunutta etenemistäni tarkasti ja sitten lopuksi kaksi neonvärisiin haalareihin pukeutunutta työmiestä alkoi huudella minulle.

 

En kuullut huutamisen aihetta, mutta pelottavaa se oli.

 

Naapuritontilla kulkeville huutaminen kuvastaa, että yrityksellä eivät ole asiat kunnossa.

 

Jätteenkäsittelyalalla toimivan yrityksen, jos minkä, pitäisi aina huolehtia siitä, että yrityksen toiminta kestää päivänvalon.

 

Se merkitsee mielestäni sitä, että naapuritontin puolella tai kadulla kulkeville ei huudella.

Asiaton huutelu oman toiminta-alueen ulkopuolelle kuvastaa toiminnan olevan sellaista, että se ei kestä kriittistä tarkastelua.

 

Omaan keskustalaisen näkemyksen.

Siihen ei kuulu toimintojen sosialisointi, mutta ei myöskään kiiluvasilmäinen porvarillinen ajattelu.

 

Jätteenkäsittelyn osalta kannatan, että se on yhteiskunnalliset velvoitteet täyttävien (kunnallisten) yritysten hoidossa.

 

Nyt Tampereella ei kaikilta osin näin ole ja siihen toivon muutosta.

 

Meillä on hyvin johdettu ja hyvin hoidettu Pirkanmaan Jätehuolto Oy.

 

Miksi me sallimme ympäristöä pilaavan yksityisen bisnesyrityksen jatkaa toimintaansa?

Vielä pieni muistelus:

On suuri onni, että Viljakkalan VIPU sai hoidettu asiat aikanaan siten, että Toivonen Yhtiöt ei saanut otetta Viljakkalan käytöstä poistettuun kaatopaikkaan.

Olen Vipun jäsen ja olen päivä päivältä ylpeämpi saavutuksestamme - "auditointimatkani" todisti sen taas kerran!

 

 

-Esko Erkkilä-