Ruisleipään on pantava kaksikolmasosaa petäjäistä!

Keskiviikko 31.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Vierailin MMM:n Tiken tilastosivuilla ja lähes järkytyin, sillä rukiin omavaraisuutemme on romahtamassa todella huolestuttavaksi.

 

Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) 19.7.2013 julkaisema ennakkosatoennuste kertoo, että Suomessa tullaan syksyn aikana korjaamaan ainoastaan 32 miljoonan kilon suuruinen ruissato!

 

Olen työni puolesta seurannut Suomen viljatasetta tiiviisti parinkymmenen vuoden ajan ja tiedän, että maamme rukiintarve vuodessa on n. 92 – 100 miljoonaa kiloa.

 

Tiken nyt julkistama tieto merkitsee, että ensi talvena jokapäiväiseen leipäämme on lisättävä petäjäistä eli tuontiruista kaksikolmasosaa!

 

Hyväksymmekö me tämän?

 

Viime vuonna maamme ruissato oli 64 miljoonaa kiloa eli ruissatomme tulee puolittumaan yhden vuoden aikana.

 

Ruissadon puolittumiseen on kaksi syytä; viljelyala on pienentynyt 20.700 hehtaarista 12.500 hehtaariin ja maamme keskisatotaso tulee alenemaan viimevuotisesta 3.090 kilosta per hehtaari 2.580 kg/ha!

 

Rukiinviljelyn ongelmat ovat kaikkien havainnoitavissa, kun liikkuu maakunnissa. Ruispellot ovat todella harvassa.

 

 

********

 

 

Ruismarkkinoilla ilmenee selkeää ylioptimistista asennetta, sillä esim. Suomen suurin rukiinkäyttäjä Fazer unelmoi käyttävänsä vuonna 2016 ruistuotteidensa raaka-aineena yksinomaan kotimaista ruista! Ei tule onnistumaan!

 

Rukiinviljelyn edistämiseksi eräät tahot perustivat ProRuis ry:n, mutta yhdistyksen toimet ovat jääneet suurten sanojen asteelle.

 

*******

 

 

Olen huolestunut rukiin omavaraisuuden hupenemisesta, sillä jopa huoltovarmuusnäkökohdat puolustavat sitä, että rukiin omavaraisuus saataisiin vähintäänkin tuplaantumaan siitä, johon ensi talven aikana tulemme vajoamaan.

 

Rukiinviljelyn pelastamiseksi tarvitaan nyt tekoja – puheet eivät riitä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Käkisalmen luterilaisesta kirkosta on edelleen nähtävissä puna-armeijan perääntymisensä aikana sytyttämän tulipalon jäljet

Perjantai 26.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen muutaman kerran päässyt vierailemaan Käkisalmessa eli yhdessä niistä kaupungeista, joita puna-armeija ei koskaan viime sotien aikana pystynyt suomalaisilta asein valloittamaan.

 

Suomi toki menetti Käkisalmen Talvisodan ja Jatkosodan jälkeen; menettäminen tapahtui kynällä rauhanteon yhteydessä, mutta asein Suomi ei Käkisalmea ole menettänyt.

Pääsin taas heinäkuun alussa käymään Käkisalmessa.

 

 

 

 

Käkisalmen luterilainen kirkko ei kärsinyt vahinkoja Talvisodan aikana, mutta neuvostoliittolaisten perääntyessä Käkisalmesta Jatkosodan alussa he polttivat koko kaupungin ja siinä yhteydessä myös kirkko kärsi palovahinkoja. Palovahingot ovat edelleen havaittavissa ainakin kirkontornissa, vaikka tuhopoltosta on kulunut jo yli 70 vuotta!

 

Neuvostoliiton puna-armeijalla oli Käkisalmesta perääntyessään käytössään polttajayksiköitä, jotka laittoivat tuleen lähes koko Käkisalmen kaupungin.

 

Kirkkoa kunnostettiin Jatkosodan aikana, mutta valmiiksi sitä ei ehditty saada ennen kuin kaupunki oli taas jätettävä vuonna 1944.

 

 

 

 

 

Kirkko ei ole ollut kirkollisessa käytössä vuoden 1944 jälkeen ja nyt voi ruohottuneista sisäänkäyntien käytävistä päätellä, että kirkossa ei ole mitään toimintaa nykyisin.

 

 

 

 

 

Käki-säätiö on vuonna 1996 pystyttänyt kirkon läheisyyteen muistomerkin, jonka tekstissä todetaan näin:

 

Tämä on 2. maailmansodassa kaatuneiden 105:n käkisalmelaisen soturin leposija

 

 

Muistomerkin pystyttämisen eri vaiheissa Käki-säätiö oli yhteydessä mm. silloisen suurlähettiläs Juri Derjabinin kanssa.

Toivoa sopii, että Käkisalmen luterilainen kirkko vielä näkisi sen päivän, jolloin siellä julistettaisiin Jumalan Sanaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Metsäpirtin rosvopaisti oli unohtumaton kokemus

Torstai 25.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Pidän lammasruuista, mutta rosvopaistia olen saanut vain tasan yhden kerran.

 

Se olikin sitä unohtumattomampi kokemus ja viittasin siihen jo eilen, kun kerroin taannoisesta käynnistämme Metsäpirtin puoleisella Taipaleenjoen lossirannalla.

 

 

**********

 

Tapahtuma ajoittuu jonnekin vuoden 1985 seutuvilla, kun sain osallistua työporukkamme matkalle Venäjälle.

 

Matkamme suuntautui Metsäpirttiin ja asuimme siellä neuvostojohtajien käytössä olleessa tiilisessä huvilassa.

 

Teimme kokopäiväretken Taipaleenjoen ylittäen Kirvesmäkeen ja tutustuimme muutenkin suomalaisten Talvisodan aikaisiin asemiin. Siihen aikaan taistelumaastot olivat vielä turmelematta ja sainkin tällä matkalla kipinän alkaa tutustumaan suomalaisten kunniakkaisiin taistelumaastoihin itärajan takana.

 

Palasimme Kirvesmäestä Neosaaren puolelle Taipaleenjoen lossirantaan ja aloimme kävellä kohti majapaikkaamme.

 

Rannassa oli silloin lammasfarmari, jolla oli laidunnettavana parisenkymmentä lammasta ja siinä heräsikin ajatus, että tehdäänpä illalla rosvopaistia. Nykyisin lammasfarmaria ei enää ole, vaan samalla tontilla on nyt tiukasti vartioitu ökyrikkaiden venäläisen autojen parkkipaikka.

 

Maksoimme lampaasta 20 dollaria ja pyysimme farmaria teurastamaan lampaan sekä tuomaan ruhon alkuillasta majapaikkaamme.

 

Lammasfarmari toi teurastetun lampaan sovitusti ja muistan, että hän oli laittanut lampaan sisäelimet alumiinipesuvatiin ja tarjosi niitäkin meille. Emme ottaneet sisäelimiä ja lammasfarmari veikin ne tyytyväisenä kotiinsa.

 

Meillä oli mukana erilaisia levitteitä sekä mm. valkosipulinkynsiä, joita käytimme lampaanruhon valmistelemisessa rosvopaistiksi.

 

Rosvopaistin valmistamisessa tarvittava kuoppa oli kaivettu ja lähimetsistä kerättyjen polttopuiden ansiosta homma alkoi olla valmis varsinaiseen toimintaan.

 

Olimme valmistautuneet matkalle hyvin, mutta alumiinifoliota meillä ei ollut, joten se oli meidän akilleenkantapäämme rosvopaistin valmistamisessa – huvilan keittiöstä ja sen henkilökunnasta ei ollut apua ongelmaamme.

 

Käärimme lampaanruhon huvilasta löytämiimme sanomalehtiin sekä muuhun kelvolliseksi katsomaamme materiaaliin ja aloitimme varsinaisen kypsennyksen.

 

Parin, kolmen miehen partio kävi kyliltä hankkimassa asiaankuuluvat juomat, joten voimme luottavaisin mielin alkaa odottamaan rosvopaistin valmistumista.

 

Lampaan esiinkaivaminen hiilloksesta onnistui hyvin ja pääsimme tutkailemaan työmme onnistumista.

 

Lammas oli maistuvaista ja sopivan kypsää, mutta hiekka narskui hampaissa, kun sitä söimme!

 

Kokemus oli kaikesta huolimatta positiivinen ja sopi hyvin siihen seikkailuhenkeen, jota Venäjän matkoilla aina tarvitaan!

 

 

********

 

 

Vielä pieni muistelus huvilan kissoista:

 

Huvilassa oli parikin kesyä kissaa, jotka nälissään odottivat rosvopaistin valmistumista ”kuin kuuta kirkkaalta taivaalta”.

 

Joku heitti aimo annoksen lammasta kissoille ja toinen kissoista tarttuikin lihanpalaan välittömästi.

 

Kissa sinkosi itsensä kaarella lähes metrin korkeudelle, sillä se poltti suunsa kuumassa lihanpalassa! Olen toisenkin kerran nähnyt nälkäisen kissa polttavan suunsa kuumassa ruuassa ja sinkoavan itsensä korkeuksiin – sillä kerralla kyseessä oli kuuma hernekeitto!

 

 

********

 

Omaan Metsäpirtistä sekä Taipaleenjoesta pelkästään myönteisiä muistoja ja paljolti niiden syynä ovat kertomani rosvopaistikokemukset siellä.

 

Arvostan suomalaisten sotilaiden taistelua Talvisodan Taipaleessa ja sen vuoksi on aina pienoinen juhlahetki, kun pääsee käymään niillä kunnian tantereilla.

 

 

-Esko Erkkilä-

Taipaleenjoki - Tuonelanjoki

Keskiviikko 24.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomen sotahistorian kuuluisimpia taisteluita ovat Metsäpirtin Taipaleenjoella käydyt taistelut.

 

Vihollinen pääsi Taipaleenjoen yli, mutta Suomen rintama kesti Talvisodassa rauhantekoon saakka.

 

Minulla on ollut tilaisuus tutustua Taipaleenjoen taistelumaastoihin muutamaankin kertaan ja olen saanut näillä matkoillani kerran ylittää veneellä Taipaleenjoen Neosaaresta Terenttilän puolelle ja myös takaisin.

 

Heinäkuun alussa tekemällämme matkallamme saimme tutustua Taipaleenjoen taistelumaastoihin Neosaaren eli neuvostoarmeijan näkövinkkelistä. Nyt emme ylittäneet Taipaleenjokea.

 

 

 

 

 

Metsäpirtistä tulimme Taipaleenjoen rantaan entisen lossin Neosaaren puoleiselle kohdalle.

Joki virtaa vasemmalta oikealle kohti Laatokkaa, jonne ei olekaan pitkä matka.

Vastarannalla joen takamaastossa sijaitsevat kuuluisat Terenttilän tukikohdat.

Kuvasta oikealla mäntykankaalla sijaitsee Taipaleen muinaislinnan rauniot. Harmittelen, että en aikoinaan linnanraunioilla käydessäni mennyt vallihautojen yli varsinaisen linnan alueelle. Taipaleen muinaislinnasta on todella vähän tietoa esim. netissä.

 

 

 

 

 

Katse kohti ylävirtaa.

Taipaleenjoen takana taitaa näkyä sotakirjallisuudesta tutut Kansakoulun metsikkö ja Pärssisen metsikkö.

 

 

 

 

 

Lossirannan viereen on rakennettu korkeatasoinen laituri, sillä monet Taipaleenjoen datsojen asukkaat asuvat Pietarissa ja sinne pääsee parhaiten nopeakulkuisilla veneillä.

Vastarannalla on joen suuntaisesti kiitorata, sillä pienkoneella matka Taipaleenjoelta Pietariin taittuu vielä nopeammin kuin veneellä.

Vastarannalle autotie kulkee Kiviniemen ja Sakkolan kautta – se taitaa nykyisin olla jokseenkin ajokelvoton.

 

 

 

 

Lossirannassa ennen ollut lammasfarmari on saanut väistyä ökyrikkaiden tieltä.

Saatan joskus kertoa tosijutun tällä paikalla ennen sijainneesta lammasfarmarista ja niistä lammaskaupoista, joita hänen kanssaan työporukan kanssa teimme lähes 20 vuotta sitten!

 

 

 

 

Saimme kuljettajamme onnistuneiden neuvottelujen tuloksena pitää ruokailutauon Taipaleenjoen lossirannassa – kiitokset Raivolle!

*******

 

Tästä kuvasta saa pientä esimakua siitä, että veden nykyinen pinta on monia metrejä alempana kuin vedenpinta tässä oli ennen Taipaleenjoen syntymistä 1818.

Tuolloin vedenpinta laski tällä kohdalla seitsemän metriä, kun Suvantojärvestä puhkaistui Taipaleen kylän läpi virtaava Taipaleenjoki.

Kaksisataa vuotta sitten bussimme pysäköintipaikka oli Suvantojärven pohjaa ja tämän kohdan vedet laskivat Käkisalmen kautta Laatokkaan.

*******

Taipaleenjoella suomalaisia kiinnostavat taistelumaastot sijaitsevat joen toisella puolella, sillä nyt katselimme Taipaleenjokea neuvostosotilaiden vinkkelistä.

Nelisen vuotta sitten laatimani juttu Taipaleenjoen suomalaisista taistelupaikoista löytyy googlaten vaikkapa näin: "Esko Erkkilä Taipaleenjoki". Jutussa liikutaan täsmälleen samalla kohtaan Taipaleenjokea kuin nyt, mutta eri puolella jokea.

 

 

On selvää, että Taipaleenjoen taistelumaastot ovat kohta muisto vain. Jos vielä nyt haluaa niihin tutustua, on pidettävä kiirettä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Talikkalan markkinoilla

Keskiviikko 17.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen monien muiden suomalaisten kanssa elänyt virhekuvitelmassa, että Talikkalan markkinoiden alkuperäinen paikka olisi sijainnut Viipurissa.

 

Opimme taannoisella matkallamme Karjalan Kannakselle, että näin ei suinkaan ole, vaan alkuperäiset Talikkalan talvimarkkinat on järjestetty Antrean Talikkalan kylässä.

 

”Talvella Talikkalan markkinoilla ja kesällä Tampereella…”

 

Pelkolan raja-aseman jälkeen tulee Jääski ja sen jälkeen vanhoista suomalaisista pitäjistä saavutaan Antreaan.

 

En tiedä, että kutsuttiinko Antrean kirkonkylää Suomen aikana Talikkalaksi, mutta pitäjän kuntakeskuksessa me pysähdyimme matkallamme Käkisalmeen.

 

 

 

 

Antrean keskustassa toimii tori, jossa venäläiset ja muualta tulleet myyjät myyvät elintarvikkeita sekä muutakin tavaraa.

 

 

 

 

Tori on tavanomainen venäläinen tori, jossa osa myyjistä toimii ulkosalla ja osa pienissä kioskeissa torilla.

 

 

 

Olen muuallakin Venäjällä ja myös Virossa tavannut azarbaidzanilaisia kauppamiehiä, jotka heti haluavat, että heitä kuvataan. Näin kävi taas Antreassakin, kun iloiset azarbaidzanilaiset halusivat heitä kuvattavan!

Näillä kauppamiehillä oli menossa jokin peli ja he eivät olleet lainkaan kiinnostuneita kaupanteosta – kuvattavana he kyllä halusivat olla!

 

 

 

 

Kaupanteosta huolehtivat pelimiesten apumiehet, mutta hinnoitteluohjeet tulivat ”pelimiehiltä”.

 

 

 

 

Venäjänkielen taitoni on puutteellinen ja sama tilanne oli meillä kaikilla. Hintojen kertominen tapahtuikin isokokoisen laskimen avulla – tässä ostamiensa kirsikoiden hinta on selviämässä Antti Hollolle!

 

 

Ostin azarbaidzanilaisilta kymmenkunta valkosipulia ja ne on tarkoitus istuttaa ennen talventuloa mökkimaailmamme valkosipulimaalle.

 

Valkosipuliostokseni jälkeen halusin ostaa vielä pari tomaattia heti syötäväksi ja kauppasin niitä punnittavaksi – azard-myyjä viittasi maksulle kintaalla ja sain maittavat tomaatit ilmaiseksi!

 

 

 

 

Antrean keskustassa olevat kerrostalot ovat ulkoapäin kohtuullisessa kunnossa ja kukkarakennelmien myötä myös asukkaiden viihtyisyydestä on pyritty huolehtimaan.

 

 

**********

 

 

Antrea oli Suomen aikaan voimallista maatalousaluetta ja siitä on parhaana esimerkkinä se, että Itä-Suomen Raakasokeritehdas rakennettiin sinne.

 

Yhtiö perustettiin jo vuonna 1928 Viipurissa, mutta tehdas ehti aloittaa toimintansa vasta vuonna 1938. Tehtaan ensimmäisenä Antrean vuonna se vastaanotti sokerijuurikkaita 29,7 miljoonaa kiloa.

 

Itä-Suomen Raakasokeritehdas Oy ehti jalostaa sokerijuurikkaita Antreassa myös toisena vuonna eli 1939 ennen Talvisodan alkamista. Toisena vuonna tehdas vastaanotti sokerijuurikkaita 34 miljoonaa kiloa.

Vertailun vuoksi on hyvä tietää, että viime vuonna sokerijuurikassato Suomessa oli n. 400 miljoonaa kiloa ja kaikki se jalostettiin Sucros Oy:n Säkylän tehtaalla.

 

**********

 

On selvää, että sokerijuurikkaan viljely tämän päivän Antreassa on haavekuva vain, mutta jonkinmoiset Talikkalan markkinat edelleen Antreassa ovat!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaipiaisten asema sekä Sippolan Enäjärven kylä olivat tärkeitä paikkoja Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten Talvisotataipaleella

Sunnuntai 14.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Talvisota alkoi marraskuun 30. päivänä 1939, mutta Suomen neuvokkaan valtiojohdon ansiosta maamme onnistui valmistautumaan Neuvostoliiton hyökkäykseen.

 

Tuo neuvokas menettely oli YH eli Ylimääräiset harjoitukset. YH oli luonteeltaan kertausharjoitukset ja poliittisesti siten ”miedompi” menettely kuin LKP eli Liikekannallepano.

 

YH aloitettiin lokakuussa 1939 ja sen ansiosta Suomi pystyi ainakin jossain määrin kohtamaan valmistautuneena Neuvostoliiton aloittaman hyökkäyksen.

 

Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten komppaniat perustettiin omissa pitäjissä, mutta varsinaisen joukko-osaston eli JR 17:n perustaminen tapahtui Tampereen Yhteiskoululla ja Lyseolla 20.10.1939.

 

Joukko-osasto siirtyi junakuljetuksella Kaipiaisten asemalle, jonne se saapui seuraavana päivänä eli 21.10.1939.

 

Kaipiainen on minulle hyvinkin tuttu paikka, sillä 40 vuotta minulle leipää tarjonnut työnantajani perusti sinne 1970-luvulla nykyaikaisen rehutehtaan. Häpeä tunnustaa, että en ole koskaan poikennut Kaipiaisten asemalla, mutta Kaipiaisissa sijaitsevalla Rehuraisio Oy:n rehutehtaalla sitäkin useammin.

 

Hämeenkyrön ja Viljakkalan miehet eivät jääneet Kaipiaisiin, vaan jatkoivat matkaansa marssien kymmenkunta kilometriä Sippolan kirkonkylän ja Haminan suuntaan Enäjärvelle.

 

Enäjärvi, kuten Kaipiaisten asemakin kuuluivat tuolloin Sippolan pitäjään.

 

Sippola ja Anjala muodostivat 1975 Anjalankosken kauppalan, josta tuli Anjalankosken kaupunki vuonna 1977.

 

Kuntauudistukset jatkuivat ja Anjalankoski muodosti yhdessä Elimäen, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken sekä Valkealan kanssa Kouvolan kaupungin vuonna 2009. Tämä merkitsee, että Kaipiaisten asema ja Enäjärven kylä kuuluvat nykyään Kouvolan kaupunkiin.

 

 

 

Pysähdyimme taannoisella Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten läheisten sotahistoriamatkamme paluumatkalla Enäjärvellä.

 

Tulimme Enäjärvelle Haminan suunnasta tietä, joka on tullut minulle hyvinkin tutuksi työurani aikana.

 

 

 

 

Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten Talvisotaan valmistava leirikoulutus tapahtui näillä männikkökankailla hieman Enärveltä Haminan suuntaan siten, että joukko siirtyi varsinaiselle sotatoimialueelle eli Viipurin Tienhaaraan Itsenäisyyspäivänä 6.12.1939.

Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten Enäjärvi-vaihe kesti n. 1 ½ kuukautta ja sinä aikana Neuvostoliitto ehti aloittamaan Talvisodan.

 

 

 

 

Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki on tavannut tarjota shampanjat matkalaisille aina matkan alkupuoliskolla, mutta nyt hän halusi juhlistaan matkamme loppuvaihetta niin, että shampanjat tarjottiin meille vasta Enäjärvellä.

 

 

 

 

Hyvistä yrityksistäni huolimatta en onnistunut kuvaamaan shampanjapullon korkin lentämistä!

 

 

 

 

 

Keskustelen tässä kenraali Lehtimäen kanssa ja lausun hänelle kiitoksia hienosta matkasta!

 

 

Arvostan, että matkamme aikana pääsin tutustumaan isäni sotapolun alkamiseen Kaipiaisissa ja Enäjärvellä.

 

Isäni sotapolku kesti koko Talvisodan sekä Jatkosodan ja niiden lisäksi hän oli mukana vielä Lapinsodassa, kun kenraali Hersalon joukot valtasivat ”laivakoukkauksen” tuloksena Tornion.

 

Olemme paljon velkaa näille sotasankareille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hulvatonta meininkiä Maailmanlopun meiningissä Viitasaarella!

Torstai 11.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain torstaina 4.7.2013 olla mukana MSL-Tampereen järjestämällä hienolla kulttuurimatkalla Viitasaarelle.

 

 

 

 

Kohteenamme oli Viitasaaren Savivuorella Kulttuuriyhdistys Taidettako ry:n esittämä hulvaton Maailmanlopun meininki – niminen kesäteatteriesitys.

Kyseessä oli esityksen ensi-ilta, joten näimme jotain ainutlaatuista!

 

Maailmanlopun meininki pohjautuu Mikko Alatalon musiikkiin ja se kertoo fiktiivisesti maaseudun elämästä.

 

Näytelmässä käsitellään maalta kaupunkiin ”ajelehtimaan” lähteneen Kauno Paanasen elämää. Kauno palaa vuosien jälkeen maalle – Viitasaarelle – ja hauskat sekä koskettavat yhteensattumat ja vanhan kaveripiirin kohtaamiset tuovat monia uusia tilanteita esille.

 

Juoni nivoutuu hienosti kokoon Mikko Alatalon suosituimpien musiikkikappaleiden myötä.

 

Kesäteatteriesityksen kaikki viisi näyttelijää osaavat laulaa hyvin ja esityksen aikana yleisö saakin kuulla peräti parisenkymmentä kappaletta, joiden luojana on ollut Mikko Alatalo. Useimmat kappaleet kansantaiteilija Mikko Alatalo on luonut yhdessä Harri Rinteen kanssa.

 

 

************

 

Kesäteatteriesitystä edelsi kaikille avoin ja maksuton Mikko Alatalon johdattelema yhteislaulutilaisuus.

 

 

 

 

Mikko Alatalo ehti laulattaa meitä tunnin aikana kaikkiaan kuudentoista kappaleensa verran.

 

 

 

 

Mikon säestäjänä toimi Jammi Humalamäki. Olen saanut monta kertaa kuunnella Alatalo –Humalamäki –kaksikon esiintymistä, mutta kerta toisensa jälkeen heidän mainio yhteispelinsä yllättää myönteisesti.

 

 

 

 

Monistettujen ja yleisölle jaettujen kappaleiden lisäksi Mikko esitti parikin laulua, joiden sanoja ei ollut monisteessa.

Koskettavin niistä oli Mikon äitinsä hautajaisissa n. puolitoista vuotta sitten ensi kerran esittämä ”On kotipiha hiljainen”.

 

 

 

 

Olimme Viitasaarella parhaan mahdollisen oppaan ohjaamana, sillä saimme oppaaksemme Viitasaaren kaupunginjohtaja Jouko Räsäsen, joka tässä kiittelee Mikko Alataloa hienon yhteislaulutilaisuuden vetämisestä.

 

 

********

 

                     

Maailmanlopun meiningissä oli samoja kappaleita, joita myös Mikko Alatalo esitti yhteislaulutilaisuudessa.

 

 

Kaikki kunnia Mikolle ”Tytöt tahtoo pitää hauskaa” –kappaleesta, mutta kylläpä Kati Hyvärinen Saara Variksena ja Ilona Chevakova Virpi Pasasena esittivät sen todella vauhdikkaasti!

 

Sitä osuutta, jonka Mikko esittää tästä laulusta viroksi, ”tytöt” eivät toki esittäneet. Sehän on se osuus, joka aina hersyttää Mikon yleisön hyvälle tuulelle!

 

 

 

********

 

 

 

 

Kesäteatteriesityksen päätyttyä käsikirjoittaja ja ohjaaja Katri Häti sai yleisöltä ansaitut aplodeeraukset!

 

 

********

 

 

 

Mikko Alatalon viitasaarelainen kansanedustajakollega Teuvo Hakkarainen oli myös paikalla.

 

 

 

 

 

Kaikesta näki, että Mikko Alatalo nautti Maailmanlopun meiningistä oikein sydämensä kyllyydestä – niin muuten mekin!

 

 

*********

 

Maailmanlopun meininki on Viitasaaren kesäteatterin ohjelmistossa 21.7.2013 saakka – kannattaa ehdottomasti poiketa katsomassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mikä Arnold Schwarzenegger´llä on pitkä, George Bush´lla lyhyt ja paavilla täysin tarpeeton?

Maanantai 8.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa esitetty klassinen kysymys tuli etsimättä mieleen, kun Tampereen kaupungin tiedotuspäälliköt ja pormestarin avustajat hehkuttivat, että Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja Arnold Schwarzenegger olivat esiintyneet samassa tilaisuudessa maanantaina 24.6.2013 Brysselissä EU:n energiaviikon ilmastokokouksessa.

Tamperelaisena veronmaksajana on päällimmäisenä mielessä, että voivatko kaupunkimme päättäjät esiintyä turhemmassa kokouksessa!

On surkuhupaisaa, että pormestarimme laahuksenkantajat olivat myös matkustaneet tamperelaisten veronmaksajien kustannuksella Brysseliin ja Suomeen palattuaan suitsuttivat suurta onnenauvoa, kun Tampereen pormestari pääsi puhumaan samassa tilaisuudessa Kalifornia entisen kuvernöörin kanssa!

Brysselin simpukkatarjoilujen ääressä oli helppo unohtaa, että Tampereen talous saavuttaa tänä vuonna ennätysmäisen 70 miljoonan euron tappion ja kaupungin työttömyys kohoaa aivan uusiin korkeuksiin.

Kertoiko Ikonen puheessaan, että Tampere tekee tänä vuonna tappiota 70 miljoonaa euroa?

Johtajuutta ei ole se, että paetaan Brysseliin suurella joukolla puhumaan maailmaa syleileviä asioita, kun kotipesä horjuu konkurssin partaalla – konkurssin partaalla, jos kyseessä olisi aito yritys.

Niin, se vastaus otsikon kysymykseen on:

Sukunimi!

 

-Esko Erkkilä-

Hyvä, että Keskustan neuvot kelpaavat!

Sunnuntai 7.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Valtakunnan tasolta on hyvässä muistissa, kun vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki otti onkeensa Juha Sipilän ohjauksen, kun hallituksen osinkoveropäätös oli menossa täysin päin mäntyä.

 

Ilokseni huomasin Tamperelainen-lehden 29.6.2013 ilmestyneestä lehdestä, että Keskustan antamia ohjeita ollaan hädän hetkellä ottamassa käyttöön.

 

On yleisesti tiedossa, että kaikki kaupungin talouteen liittyvät asiat ovat Tampereella surkeassa jamassa.

 

Virallisesti ennustetaan, että kuluvasta vuodesta muodostuu yli 42 miljoonaan euroa tappiollinen.

 

Olen jo heti alkuvuonna ennustanut, että vuoden 2013 tappio tulee Tampereella olemaan 70 M€. Nyt kaupungilla kuiskitaan, että edes ”Eskon ennustama” tilanne ei toteudu, vaan päädytään tasolle – 80 M€!

 

Niin siitä Tamperelainen-lehdestä:

 

Toimittaja Petteri Mäkinen on laatinut 29.6.2013 ilmestyneeseen numeroon jutun, jonka otsikko kuuluu näin:

 

 

 

Tampere ei halua olla työttömien nörttien kaupunki

 

 

 

 

Jutun alaotsikko menee jo konkretiaan, kun toimittaja Mäkinen toteaa;

 

TALOUS Tampereen kaupunki miettii koko elinkeinopolitiikkansa uusiksi

 

 

 

 

Jutussa kerrotaan, että pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok) pohtii näin;

 

”Pitää miettiä elinkeinopoliittista vastuunjakoa uudelleen. Meillä voisi olla jatkossa selkeä elinkeinojohtaja tai –asiamies”.

 

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen pohtiminen on lähes suora lainaus Keskustan Tampereen valtuustoryhmän 17.9.2012 jättämästä valtuustoaloitteesta, joka kuului näin:

 

”Valtuustoaloite elinkeinoasiamiehen saamiseksi Tampereelle.                                                              

Yrittäjyyden edistäminen ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen on puhuttanut Tampereella jo kauan. On selkeä epäkohta, että Tampereella ei ole henkilöä, johon yritys voisi olla yhteydessä, kun se suunnittelee sijoittuvansa Tampereelle. Tällaista henkilöä kutsutaan useimmiten elinkeinoasiamieheksi.

 Vastuut ja valtuudet jakaantuvat Tampereella useille eri toimielimille ja viranhaltijoille. Jaettu vastuu merkitsee, että vastuuta ei ole kenelläkään.

Yritysten asiointi kaupungin kanssa on hankalaa, kun asiat eivät etene. Tampereelta puuttuvan elinkeinoasiamiehen merkitys korostuu, kun naapurikunnilla tällainen on. Yritykset kärsivät ja joutuvat lähtemään naapurikuntiin, joissa asiat hoituvat. Tampere menettää työpaikkoja ja verotuloja.

Yrityshankinnan asiantuntemus pitää olla kaupungilla ja se pitää olla yritysten käytössä yhden luukun periaatteella ja niin, että asiat lähtevät joutuisasti rullaamaan. Elinkeinoasiamies olisi tätä tehtävää varten.

Esitämme, että Tampereelle perustetaan elinkeinoasiamiehen toimi. Jotta esitys ei lisäisi henkilöstökuluja, ehdotamme, että tilaajajohtajan virka vastaavasti lopetetaan.”

********

 

Keskustan syksyinen valtuustoaloite ja nyt pormestari Anna-Kaisa Ikosen linjaama ovat yhtä lähes sanasta sanaan!

 

Kiitän pormestari Anna-Kaisa Ikosta realiteettien tajusta, jota Tampereen taloustilanteen oikaisemiseksi nyt tarvitaan.

 

Paavo Arhinmäen toiminta Juha Sipilän antaman vinkin jälkeen pelasti paljon vikaan menossa olleesta osinkoverouudistuksesta.

 

On hyvä, että Tampereen pormestari on nyt tullut Keskustan esittämille linjoille kaupungin elinkeinotoiminnan kehittämisessä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Saimme käydä vieraisilla Urho ja Sylvi Kekkosen kodissa - Tamminiemessä!

Lauantai 6.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain tilaisuuden vierailla Urho ja Sylvi Kekkosen kodissa kesäkuun 13. päivänä, kun osallistuin Keskustan Sahalahden paikallisosaston järjestämälle matkalle Tamminiemeen ja Eduskuntaan.

 

 

Tamminiemi on nyt museona, mutta se on toiminut kolmen presidenttimme eli Risto Rytin, Garl Gustav Emil Mannerheimin sekä Urho Kekkosen virka-asuntona.

 

Tamminiemestä muodostui presidentti Kekkoselle todellinen koti, sillä se muutettiin hänen palvelukodikseen Kekkosen presidenttikauden päätyttyä.

 

 

 

 

Tamminiemen ovista käy nykyisin melkoinen vilske, kun ”Suomen viimeisestä todellisesta presidentistä” kiinnostuneet kansalaiset ja myös ulkomaalaiset käyvät tutustumassa Tamminiemeen.

 

 

 

 

Amos Anderssonin Suomen Valtiolle Tasavallan Presidentin asunnoksi vuonna 1940 lahjoittama Tamminiemi on mereltä päin katseltuna hieno kokonaisuus.

 

 

 

 

Tamminiemessä ja sen lähipoluilla ovat liikkuneet monet merkittävät henkilöt ja minä sain tilaisuuden tallentaa valokuvaan Tamminiemen edessä sahalahtelaisen Simo Arran.

 

 

 

 

Tamminiemen saunassa on laitettu monia Suomen asioita oikeaan järjestykseen – tässä Tarmo Aaltosen ottamassa kuvassa olen Tamminiemen saunan edustalla.

 

Tamminiemen saunan kopio on Hauholla nykyisin agrologi Karl Fazer´n omistamalla Hahkialan kartanolla. Hahkialan sauna on pohjaratkaisuiltaan täsmälleen samanlainen kuin Tamminiemen kuuluisa sauna, mutta se on Tamminiemen saunan peilikuva.

 

Hahkialan kartanon sauna on minulle ulkopuolelta tuttu jo aikoja sitten, sillä olin vuosiharjoittelijana silloin Keskon omistamalla Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalla vuonna 1966!

 

Pääsin sittemmin useitakin kertoja saunomaan Hahkialan saunassa työurani aikana, kun Kesko järjesti Hahkialassa yhteistyökumppaneilleen erilaisia tilaisuuksia ja palavereja.

 

 

 

 

Presidentti Kekkosen työhuone on edelleen siinä kunnossa, että arvostettu presidenttimme voisi milloin vain asettua työpöytänsä taakse.

 

 

 

 

Kekkosen takana tilaustyönä vuonna 1956 teetetyn kirjahyllyn päällä näkyvä ”Vesieste” –taideteos on Multialla syntyneen tamperelaisen Pentti Papinahon veistämä. Sama teos on suurikokoisena nähtävissä Tampereella Ratinan stadionilla.

 

 

 

 

Tässä on vielä uudestaan Kekkosen työpöytä hieman toisesta näkökulmasta.

 

 

Kekkonen tapasi järjestää pienet kokoukset työhuoneessaan.

 

 

Tamminiemessä oli Kekkosen aikana monia merkittävien suomalaisten taiteilijoiden töitä esillä ja ne ovat yhä edelleenkin paikoillaan.

 

 

 

 

Reidar Särestöniemen ”Ilves kohtaa Jäämeren” on massiivinen ja värikylläinen teos.

 

 

 

 

Essi Renwall: ”Ihmisiä työssä”.

 

 

 

 

Portaikossa oli Elsa Montell-Saanion ripsiraanu-työ, jota erityisesti seurueemme naisväki ihasteli.

 

 

 

 

Presidentti Kekkosen makuuhuoneessa olevalla työpöydällä oleva kalenteri on jätetty avoimeksi Kekkosen kuolinpäivän kohdalta.

 

Kekkosen lahjaksi saama ”Ainutlaatuinen Pispala” on saanut paikan päällimmäisenä hänen makuuhuoneensa kirjoista.

 

 

 

 

 

Sylvi Kekkosen makuuhuoneen pöydällä oli yhteiskuva perheen pojista Matista ja Tanelista.

 

 

 

 

 

Perheen ruokapöytänä oli perheen kokoon soveltuva pöytä, jota toki pystyi suurentamaan niin, että pöydän äärelle mahtui kahdeksankin ruokailijaa.

 

 

 

 

Ruokailutilan erikoisuus oli liukuoven taakse ”piilotettu” baariosasto.

 

 

 

 

Tamminiemen keittiössä kaapit olivat standardityötä, joten siellä ei ollut mitään luksusta.

Keittiössä emäntä sekä apuemäntä laittoivat ruuat ja hovimestari huolehti ruokien tarjoilusta. Kekkonen ei käynyt keittiössä, vaan kaikki viestit keittiöön kulkivat hovimestarin välityksellä.

 

****

Käynti Tamminiemessä on elämys ja suosittelen lämpimästi siellä käymistä kaikille!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Anneli Jäätteenmäki osui asian ytimeen

Perjantai 5.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Farmari-näyttelyn avajaisissa kommenttipuheenvuoron käyttänyt europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki, joka tässä keskustelee EU-komission maatalouspääosaston (DG Agri) pääjohtajan puolalaisen Jerzy Plewan kanssa, osui asioiden ytimeen, kun hän kritisoi elintarvikkeiden alkuperämerkintöjen puutteita sekä kummasteli kaupan osuutta elintarvikkeiden hinnassa.

 

Jäätteenmäki vaati, että kuluttajan pitää saada tietää ennen ostopäätöksen tekemistä elintarvikkeen alkuperä.

 

Europarlamentaarikko kritisoi erityisesti lihateollisuutta, jolle alkuperämerkintöjen tekeminen tuntuu olevan kovin vaikeaa.

 

Anneli Jäätteenmäki havainnollisti nurinkurisen tilanteen näin:

 

”Suomalaista viljelijää vaaditaan pitämään tuotantoeläimissään monia korvamerkkejä, mutta tuontilihasta ei haluta kertoa edes maanosaa, josta liha on peräisin”

 

Kaupan suurta osuutta elintarvikkeiden hinnoista kritisoidessaan Jäätteenmäki havainnollisti ongelman siten, että kuluttajat arvostelevat ruuan korkeista hinnoista yleisimmin kauppaa ja vasta toisena ongelman koetaan EU!

 

Ruisleivän hinnassa suomalaisen viljatuottajan osuus on ainoastaan 4,3 %, kertoi Anneli Jäätteenmäki.

 

Kauppa on saanut elintarvikkeiden hinnoissa osuutta tuottajalta eli se, joka elintarvikeketjussa tekee eniten työtä saa vähiten, tiivisti Keskustan europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki.

 

 

-Esko Erkkilä- 

Omenapuun istuttaminen on taitolaji

Maanantai 1.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Saimme juhannusvierailtamme lahjaksi omenapuun – kiitokset Varsinais-Suomen suuntaan!

 

Lahjaksi saamamme omenapuun istuttaminen oli ohjelmassamme heti arjen alettua.

 

Pieni kuvakertomus istutuksesta lienee paikallaan huolimatta siitä, että teimmekö istuttamisen oikein tai väärin!

 

Omenapuun kasvupaikan valinta meille oli helppoa, sillä muutama vuosi sitten myyrät jyrsivät mökkitontiltamme kymmenkunta hyväsatoista omenapuuta siihen kuntoon, että sillastuksestakaan ei olisi ollut apua.

 

Valitsimme istutuspaikaksi siis saman paikan, josta runsassatoinen omenapuu siirtyi omenapuiden taivaaseen nelisen vuotta sitten.

 

 

 

Ensiksi piti saada vanha omenapuun kanto irrotettua.

 

 

 

 

Tässä ”saalis” eli parisenkymmentä vuotta sitten istutetun omenapuun kanto – omenapuu ehti ennen myyrien tuhotöitä tuottamaan monena kesänä hyvän omenasadon!

 

 

 

Omenapuun, kuten kaikkien hedelmäpuiden ja marjapensaiden kohdalla pätee tiukka sääntö: ”Istutuskuoppa ei koskaan ole liian laaja eikä liian syvä”, joten kaikkien puutarhatyövälineiden käyttäminen istutuskuopan kaivamisessa oli tarpeellista.

 

 

 

 

Omenapuiden istuttamisessa pitää huolehtia, että tukipylväät laitetaan rautakangen ja lekan avulla perusmaahan jo ennen istutusmullan laittamista kuoppaan. Muistakaa omissa omenapuiden istutuksissanne erityisesti tämä!

Huomaattehan, että kalkkia on laitettu istustuskuoppaan ja istutusmultaan!!

 

 

 

Kastelusta on heti huolehdittava ja siitä pitää huolehtia koko loppukesän ajan.

 

 

 

Tuulet ja erityisesti syysmyrskyt ovat kova koettelemus vastaistutetulle omenapuulle, jos kunnollisesta tukemisesta ei ole huolehdittu.

Olen oppinut, että tässä näkyvä tukeminen on oikea tapa tukea vastaistutettu omenapuu. Muistakaa, että liian ohutta narua ei saa tukemiseen käyttää. Sidoksia pitää olla kaksi - lähellä maanpintaa ja n. metrin korkeudella.

Sidos antaa riittävästi tukea, mutta joustaa sopivasti, jotta puu tuntee olevansa vapaa, mutta kuitenkin tuettu!

Tukisidokset voi poistaa parin vuoden kuluttua, sillä silloin omenapuu on jo tukevasti kasvamassa.

 

 

 

 

Istutustyö on valmis!

 

 

Toivon, että kuvakimarastani on jotain hyötyä omenapuiden syysistutuksiin valmistautuville!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ruusuretkellä Korpijaakkojen tilalla Hämeenkyrössä

Sunnuntai 23.6.2013 - -Esko Erkkilä-

MTK-Hämeenkyrö oli sopinut Lauri ja Hanna Korpijaakon kanssa, että yhdistyksen jäsenet voivat saapua Korpijaakkojen tilalle ruusuretkelle torstaina 20.6.2013.

 

MTK-Hämeenkyrö kutsui mukaan myös naapuripitäjien MTK-yhdistykset ja sainkin miellyttävän kutsun MTK-Viljakkalan jäsenenä.

 

 

 

Noudatin kutsua ja meitä ruusuista kiinnostuneita olikin paikalla kolmisenkymmentä.

 

 

 

Lauri ja Hanna Korpijaakon tilalla on viitisensataa ruusua ja erilaisia niistä on parisensataa.

 

Oli tihkusateinen päivä ja isäntä valittelikin, että monet ruusut eivät olleet avanneet kukkiaan sateisen sään vuoksi täysin auki.

 

 

Isäntä tuntee jokaisen ruusunsa ja kaikkiin niihin tuntui liittyvän tarina ruusun alkuperästä tai nimestä.

Tämä ruusu on Pietarinruusu.

 

 

Lauri Korpijaakko (vasemmalla) on Ruususeuran puheenjohtaja ja hän tuntee ruusumaailman perusteellisesti.

Oikealla agronomi Tuomo Linnainmaa, joka johdatteli minua aikoinaan maatalousopintojeni alkutaipaleilla.

 

 

Seuraavassa pieni kuvakimara Korpijaakkojen ruusuista ja ”ruusuisännästä”.

 

Kuvista nähdään, että Lauri Korpijaakolla on usein kädessään ruusunverso ja niitä hän jakelikin pistokkaiksi meille vierailleen.

 

Osa kuvista on ilman selitystekstiä.

 

 

 

 

 

 

 

Ruusuihin tutustuttaessa on tärkeää, että tehdään myös tuoksuhavaintoja.

 

 

 

 

 

Korpijaakko kertoi värikkäästi monien ruusujensa löytöpaikan tai muun alkuperän.

Tässä on kyseessä Iitistä löydetty Iitin Tiltu!

 

 

 

 

Tämä ruusu on peräisin Korpijaakon mummon synnyinseudulta Virosta. Ruusun kainalossa on sininen tarharaunioyrtti.

 

 

 

 

Retkipäivä oli sateinen ja kylmäkin. Tilalla pidettiin retkeläisistä kuitenkin hyvää huolta ja tälle pienelle retkeläiselle emäntä kävi juosten noutamassa lisälämmikkeeksi takin; takki oli käyttäjälleen hieman isokokoinen, mutta varmasti lämmin!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Retkemme lopuksi saimme Lauri Korpijaakolta ohjeet pistokkaiden hoitamisesta.

 

Pistokas laitetaan vanhaan maitopurkkiin turpeesta, hiekasta ja mullasta valmistettuun seokseen ja purkin päälle laitetaan tukevahkosta läpinäkyvästä muovista oleva muovipussi.

 

Purkki laitetaan varjoiseen paikkaan ulkona ja kolmisen viikon kuluttua pistokas on juurtunut. Pistokasta säilytetään viileähkössä paikassa talven yli ja keväällä se voidaan istuttaa kasvupaikalleen.

 

Kysyin kellarin sopivuudesta talvisäilytyspaikaksi, mutta isäntäväki ei pitänyt kellaria parhaana säilytyspaikkana, sillä siellä taimeen saattaa muodostua hometta.

 

 

Huomasin muuten retkeltä palattuni, että minulle oli pistokkaita kertynyt kymmenkunta ja istutinkin ne heti isännän antamien ohjeiden mukaisesti väljiin kukkapurkkeihin ja läpinäkyvä muovipussi päälle!

 

 

Kiitokset Lauri ja Hanna Korpijaakolle antoisan ruusuretken tarjoamisesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskusta vaatii välittömiä tekoja Tampereen talouden pelastamiseksi

Tiistai 18.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunta kävi pitkän ja perusteellisen keskustelun Tampereen kaupungin yhä pahenevasta taloustilanteesta kokouksessaan 12.6.2013.

 

Päätimme laatia tilanteesta tiedotteen, jonka toimitimmekin julkisuuteen eilen eli 17.6.2013.

 

Harkitsimme julkistamishetkeksi Tampereen kaupunginvaltuuston kokouspäivää ja sen vuoksi ajoitimme julkistamisen eiliselle.

 

Tiedotteemme kuuluu näin:

 

************

 

Keskusta vaatii välittömiä tekoja Tampereen talouden pelastamiseksi

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö vaatii pikaisia toimenpiteitä Tampereen talouden tasapainottamiseksi. 

 

Keskusta toistaa jo aiemmin esittämänsä, että tarvitaan rakenteellisia uudistuksia mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Kunnallisvaalien jälkeen julkistetussa pormestari-ohjelmassa näitä myös luvattiin, mutta mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut - päinvastoin kaupungin hallinto on entisestään paisunut.

Keskusta korostaa, että säästöjen etsintä tulee kohdistaa kasvaneen, tarpeettoman ja tuhlaavan byrokratian poistamiseen ja toimintaprosessien suunnitteluun siten, että kuntalaisen ääni ja kuntalaisen saaman palvelun laatu paranee.  Keskusta esittää, että kaupunki laatii nopeasti tarpeettoman byrokratian purkamisen toteuttamissuunnitelman säästöjen saavuttamiseksi.

Pelkät säästöt näivettävät kaupungin toiminnot ja sen vuoksi uusien työpaikkojen luominen tulee nostaa kaikkien toimenpiteiden tavoitteeksi. Esimerkiksi palvelujen kilpailutus tulee tehdä siten, että alueen yritykset voivat niissä aidosti menestyä.

Tamperelaisen on oikeus odottaa laadukkaita julkisia palveluja myös tulevaisuudessa.

Keskusta on huolissaan kaupungin työntekijöiden puolesta. Ylpeys omasta työstä tulee nostaa uudelleen kunniaan ja aloitteellisuutta sekä oman työn kehittämistä tulee tukea eikä rangaista, kuten nyt valitettavasti liian usein tapahtuu.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö vaatii Tampereen kaupungilta johtajuutta.

 

Tarvitaan nopeaa ja jämäkkää linjanvetoa Tampereen poliittiseen päätöksentekoon, jotta Tampereen talous voidaan palauttaa kestävän kasvun ja hyvinvoinnin uralle.

 

Lisätietoja

 

Tampereen Keskustan kunnallisjärjestön pj. Esko Erkkilä  050 556 4878

ja varapj . Antti Juva  050 511 1716  

 

*************

Päivän mittaan oli monenlaista kiirettä, mutta illan aikana ehdin tutkailla, että onko tiedotteemme sanoma mennyt julkisuuteen.

Ainakin Suomenmaa on julkaissut tiedotteemme pohjalta toimittaja Henna Ruokamon laatiman jutun. Ruokamon juttu osoittaa taas kerran, että ammattitaitoinen toimittaja osaa laatia "yksoikoisestakin" tiedotteesta kunnollisen jutun!

Henna Ruokamon laatima juttu kuuluu näin:

***********

Tampereen keskustalaiset vaativat byrokratian kitkemistä

17.06. 11:43

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö vaatii Tampereen kaupungilta johtajuutta ja pikaisia toimenpiteitä kaupungin talouden tasapainottamiseksi.

Sen mukaan Tampereella tarvitaan rakenteellisia uudistuksia esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä.

– Kunnallisvaalien jälkeen julkistetussa pormestariohjelmassa näitä myös luvattiin, mutta mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut – päinvastoin kaupungin hallinto on entisestään paisunut, järjestö moittii tiedotteessaan.

Tampereen keskustalaiset korostavat, että säästöjen etsintä tulee kohdistaa kasvaneen, tarpeettoman ja tuhlaavan byrokratian poistamiseen.

Samalla kaupungin toimintaa tulee kehittää niin, että kuntalaisen ääni ja kuntalaisen saaman palvelun laatu paranee.

Kunnallisjärjestö esittää, että kaupunki laatii nopeasti tarpeettoman byrokratian purkamissuunnitelman.

– Pelkät säästöt näivettävät kaupungin toiminnot ja sen vuoksi uusien työpaikkojen luominen tulee nostaa kaikkien toimenpiteiden tavoitteeksi. Esimerkiksi palvelujen kilpailutus tulee tehdä siten, että alueen yritykset voivat niissä aidosti menestyä, järjestö vaatii.

Keskustalaiset ovat huolissaan myös kaupungin työntekijöiden puolesta.

– Ylpeys omasta työstä tulee nostaa uudelleen kunniaan. Aloitteellisuutta sekä oman työn kehittämistä tulee tukea eikä rangaista, kuten nyt valitettavasti liian usein tapahtuu.

**********

Toistan vielä: Kyllä toimittajat osaavat!

         

-Esko Erkkilä-

Hallitusrintama lahoaa äärilaidoiltaan!

Maanantai 17.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Ei ole ollut kenellekään yllätys, että hallituksen laidat eli äärioikeisto ja äärivasemmisto ovat maakuntien tuella lahoamassa.

 

Kokoomuksen osalta tunnetuin tapaus on Ruskon kokoomuksen linjaus, jonka se kertoo kaikille nettisivuillaan näin otsikoidun selvityksen alla:

 

Kokoomus ei kuuntele

 

Ruskon kokoomuksen koko valtuustoryhmä toteaa, että viimeistään nyt Kokoomuksen tulisi ottaa opikseen ja osoittaa, ettei valta puolueessa ole keskitetty vain puheenjohtajan ympärille kootulle pienelle sisäpiirille.

 

Ruskon Kokoomuksen mielipiteen ovat allekirjoittaneet seuraavat henkilöt:

 

• Katja Gustafsson, yrittäjä, prosessikonsultti                          
• Niklas Forsberg, maanviljelijä, yrittäjä
• Sisko Hellgren, DI, projektipäällikkö                                         
• Hannu Hirsimäki, LT, lastenlääkäri
• Markku Jessen-Juhler, rakennusmestari, työpäällikkö      
• Niina Kesti, palveluesimies
• Jorma Raiko, insinööri, toimitusjohtaja                                    
• Ari Rusi, koulunjohtaja
• Veikko Vahtera, OTT, VTM, professori

 

Järkiporukkaa Ruskossa!

 

Varsinais-Suomen Kokoomusväen piirissä tuntuu olevan laajemmaltikin järkiporukkaa, sillä Kaarinan Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Hannu Hurme toteaa selkeästi näin:

 

”Kapinatunnelma on ihan yleistä kentällä”

 

Varsinais-suomalaisista kokoomuslaisista on ”kissan nostanut pöydälle” mm. Kaarinan kaupunginvaltuutettu Sanna Vauranoja.

Vauranoja toteaa kirjoituksessaan ”Kokoomus karhunpesillä”, että kuuden puolueen yhteishallituksessa kaikki kauniit ja idealistiset ajatukset ovat kuihtuneet kuivuneiksi kompromissin rusinoiksi!

 

***********

 

Pirkanmaalla annetaan arvoa useiden Tampereen kehyskuntien kokoomusvaikuttajien julkiselle esiintulolle, jossa he kritisoivat Kataisen kokoomusvetoisen hallituksen toimia ns. kuntauudistuksessa.

 

Järkiporukkaa on siis myös Tampereen seudun kokoomuspiireissä!

 

***********

 

 

Kokoomus edustaa nykyhallituksessa politiikan äärioikeistoa ja äärivasemmistoa hallituksessa edustaa Paavo Arhinmäen johtama Vasemmistoliitto.

 

On mielenkiintoista, että äärioikeiston kenttäväki ja äärivasemmiston kenttäväki ovat yhtä mieltä siitä, että hallitus on aikansa elänyt.

 

Äärivasemmiston osalta tämä ilmenee siinä kansanliikkeen muodon saaneessa toiminnassa, joka on ryhtynyt vastustamaan puheenjohtaja Paavo Arhinmäkeä, kun tämä on uhannut erottaa Jyrki Yrttiahon puolueen jäsenyydestä.

 

Arhinmäen pinna ei kestänyt, kun Yrttiaho esiintyi Suomen Kommunistisen Puolueen puoluekokouksessa ja arvosteli nykyhallituksen toimia.

 

Tamperelainen Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula tuomitsee Arhinmäen suunnitelmat ja pitää suorastaan myrkyllisenä toimintana puoluejohdon aikeita erottaa Yrttiaho.

 

 

Katselin omin silmin viime torstaina Eduskunnan kyselytunnilla pääministeri Jyrki Kataista ja näin, että ajat ovat vaikeita.

 

Omapahan on syynsä, mutta on kuitenkin väärin, että kaikki suomalaiset saavat nahoissaan kokea Kataisen epäonnistumisen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Olemme itse syypäitä tähän surkeuteen!

Perjantai 14.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomen Pankki totesi, että tänä vuonna kansantuote pienenee 0,8 %.

 

On surullista, että huhtikuussa teollisuuden tuotanto putosi 10 % edellisvuodesta – kuljemme kohti katastrofia!

 

Ehkä kaikki surkeus ei ole Kataisen-Urpilaisen hallituksen aikaansaannosta, mutta hallituksen toiminta ei ole edes luomassa mahdollisuuksia taloutemme kohenemiseksi.

 

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen (SDP) näkee demaritaustastaan huolimatta, että nyt hallituksen olisi ”otettava lusikka kauniiseen käteen” ja aloitettava neuvottelut opposition ja etujärjestöjen kanssa taloutemme tasapainottamiseksi.

 

Palkkaratkaisuissa olisi otettava huomioon vientimme surkea tilanne ja ryhdyttävä toimenpiteisiin, sillä kotimaan kysynnästä ei tässä tilanteessa ole auttajaksi.

 

Jutta Urpilaisen (SDP) johtaman valtiovarainministeriön suunnitelmat arvonlisäverokantojen yhtenäistämiseksi olisivat lopullinen kuolinisku nyt taloutemme veturina toimivalle elintarviketeollisuudelle.

 

Haluavatko Kokoomus ja SDP todellakin tässä kurjuudessa, että elintarvikkeiden arvonlisäveroa korotetaan yli 57 % ja lääkkeiden arvonlisäveroa peräti 110 %?

 

Valtiovarainministeriö (= Jutta Urpilaisen johtama ministeriö) kun ehdottaa elintarvikkeiden arvonlisäveron korottamista nykyisestä 14 %:sta 22 %:iin eli korotusts olisi peräti 57,1 %.

 

Lääkkeiden arvonlisäveroa Jutta Urpilaisen (SDP) johtama ministeriö ehdottaa korotettavaksi nykyisestä 10 %:sta 22 %:iin eli 110 %!

 

On jäänyt aivan liian pienelle huomiolle, että valtiovarainministeriön esitys arvonlisäverokantojen yhtenäistämiseksi merkitsi huvijahtien ja ranskalaisten hajuvesien arvonlisäveron alenemista 8,3 % eli nykyisestä 24 %:sta 22 prosenttiin!

 

On selvää, että minä ja muut suomalaiset emme voi syyttää tästä tilanteesta muita kuin itseämme – miksi äänestimme viime eduskuntavaaleissa Kokoomuksen, SDP:n, Vihreät, Vasemmistoliiton, RKP:n ja Kristillisdemokraatit valtaan?

Sitä saa, mitä tilaa!

 

-Esko Erkkilä-  

Pitkään uinunut savihauta Paskaperkoonveräjällä puhkesi!

Maanantai 10.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Kuljen Viljakkalassa Lepomäen yksityistietä usein, sillä olen sen osakas ja maksumies. Tien kartoissa ilmaistu nimi on nykyisin Koivuniementie.

 

Vuorenmaan ja Lepomäen tilojen rajalla tällä yksityistiellä on Paskaperkoonveräjäksi kutsuttu kohta.

 

Muistan vallan hyvin, kun paikalla oli veräjä, joka kulkijan piti aina avata ja tietysti myös sulkea, jotta Lepomäen lehmät eivät olisi päässeet pahantekoon metsälaitumeltaan.

 

Paskaperkoolla oli ennen tien yksiköimistä paha savihauta. Yksikköjako tehtiin silloin jakamalla yksityistie pätkiin, joiden hoitaminen oli osakkaiden vastuulla.  Paskaperkoo tuli Vihtori Lepomäen hoitopätkälle ja hyvin hän osuutensa hoitikin, sillä paha savihauta oli sen jälkeen muisto vain.

 

Nyt vanha Paskaperkoonveräjän savihauta on puhjennut ja haittaa Lepomäentien liikennöintiä.

 

Tilanne on samanlainen lukuisilla Suomen yksityisteillä – ne rappeutuvat ja asukkaiden elämä vaikeutuu.

 

Tiedän yksityisteiden heikon taloudellisen aseman ja heikentyvän kunnon, sillä olen osakkaana Viljakkalassa neljässä sellaisessa yksityistiessä, joiden varrella on vakituisia asukkaita. Olen toimitsijamiehenä yhdessä noista yksityisteistä, joten jokavuotinen byrokratia kunnan pienen, mutta ehdottoman tärkeän yksityistieavustuksen saamiseksi on tuttua. Kiitokset Ylöjärven kaupungille sen myöntämistä yksityistieavustuksista!

 

Arvonlisäveromenettely on yksityisteiden taloudenpidossa yhteiskunnalle rahasampo, vaikka kunnat yksityisteille avustuksia maksavatkin.

 

Jos yksityistie hankkii vaikkapa sepeliä, aurausta tai kaivauttaa ojia tuhannella eurolla, on sen maksettava arvonlisäveroa yrittäjälle päätyvän tonnin lisäksi 240 euroa! Yksityistien pankkitililtä ”katoaa” rahaa siis 1.240 euroa, mutta yrittäjälle siitä päätyy vain 1.000 euroa!

 

Näen monia uhkia hieman ”kivikylien” keskustasta sijaitsevien asukkaiden vinkkelistä heidän käyttämiensä yksityisteiden kohdalla:

 

• kuntien heikkenevä taloustilanne saattaa laittaa päättäjät pohtimaan yksitieavustusten leikkaamista

• yksityisteiden heikkenevä talous aiheuttaa, että Paskaperkoonveräjän tapaiset vanhojen savihautojen puhkeamiset yleistyvät

 

Toivon, että päättäjät muistavat yksityisteiden roolin arvonlisäveron maksajina, kun virkahenkilöt ehdottelevat yksityistieavustusten leikkaamista. Näin siitä huolimatta, vaikka avustukset maksaa kunta ja verot saa valtio.

 

Voisivatko valtakunnan tason päättäjät tehdä todellisen uroteon ja poistaa yksityisteiltä arvonlisäverovelvollisuuden?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja yritti vaikuttaa "keittiön kautta"

Lauantai 8.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin (SDP) kirjoitti Aamulehden mielipideosastolla kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, että Tampereen Särkänniemi Oy:n pitäisi alentaa lipunhintojaan.

 

Tampereen Särkänniemi Oy:n toimitusjohtaja Miikka Seppälä ojensi kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa omalla kirjoituksellaan seuraavana päivänä ja totesi, että omistajakeskustelut tulee käydä valtuuston päättämän hyvän hallintotapaohjeen mukaan toimielinten kesken.

 

Minulla on jonkinlainen tuntuma pelisäännöihin ja olen Miikka Seppälän kanssa samaa mieltä.

 

Samaa mieltä oleminen ei välttämättä tarkoita, että olisin eri mieltä kaupunginvaltuuston puheenjohtajan kanssa hänen esille ottamastaan asiasta, mutta tapa jolla hän sen teki, ei ole pelisääntöjen mukainen.

 

Miikka Seppälä toteaa, että Tampereen kaupunginvaltuusto – siis se toimielin, jota Sanna Marin nyt puheenjohtaa – on asettanut yhtiölle ykköstavoitteeksi maksaa kaupungille osinkoa.

 

********

 

Yhtiöittämiseen ja erityisesti kunnallisten toimintojen yhtiöittämiseen liittyy se piirre, että yhtiöittämisen jälkeen kunnallisilla luottamushenkilöillä ei ole mahdollisuutta kontrolloida yhtiön toimintaa.

 

Osakeyhtiöiden hallituksiin valitut joutuvat tekemään päätöksiä, jotka ovat yhtiön kannalta parhaita – heidän ei tarvitse ja heidän ei kai saakaan ottaa kuuleviin korviinsa katsomosta huudeltuja, ehkä perusteltujakin näkökohtia.

 

Surullisen kuuluisa Tavase Oy on tästä malliesimerkki.

 

Yhtiö tekee suurta hallaa lukemattomilla lohkoilla, mutta sen hallituksen jäsenet istuvat tuppisuina. Heillä on siihen oikeus ja niin heidän pitää toimiakin.

 

Yhtiöissä omistaja päättää ja Tavasen tapauksessa se merkitsee, että Tampereen kaupungin pitää viheltää peli poikki.

 

 

**********

 

 

Palaan Tampereen Särkänniemi Oy:n asiaan ja totean, että Tampereen kaupunginvaltuuston sille asettama ykköstavoite on oikein ja sen toteuttamista eivät saa vaarantaa katsomosta tapahtuvat huutelut.

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi päättäjät ovat vammaisten asialla vain ennen vaaleja?

Perjantai 7.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Liityin mukaan politiikkaan vasta myöhemmällä iällä, kun olin lopettelemassa hieman yli nelikymmenvuotista työuraani.

 

Opin bisnesmaailmassa, että kolmesta asiasta ei saanut asiakkaiden ja tavarantoimittajien kanssa keskustella; uskonnosta, politiikasta ja pankkipolitiikasta!

 

Pankkipolitiikasta saattoi maatiloilla keskustella sen jälkeen, kun oli nähnyt piirongin päällä joko osuuspankin tai säästöpankin viirin! Uskonnosta ja politiikasta oli viisainta olla kaikissa tapauksissa hiljaa.

 

Olen kokenut vuoden 2008 jälkeen useat vaalit ja lähes kaikki niistä ”lähietäisyydeltä”.

 

Erityislapsen isänä olen huomannut, että vammaisten, erityisnuorten ja erityislasten asioista keskustellaan ainoastaan ennen vaaleja.

 

Kaikki unohtavat vammaiset sen jälkeen, kun äänet on vaaliuurnaan pudotettu!

 

Seuraavat vaalit ovat EU-vaalit ja niiden tiimoilta vammaisasiat ovat taas nousemassa esille.

 

Aiheen tähän kirjoitukseen sain, kun maamme ensimmäinen naispuolinen pääministeri ja europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki kertoi facebook´ssa, että vammaisjärjestöt kävivät hänen luonaan ja esittelivät ensimmäisiä vaaliteemojaan seuraavia EU-vaaleja varten.

 

 

Kirjoitin Jäätteenmäen fb-sivulle seuraavanlaisen kommentin:

 

”Vammaisten, erityisnuorten ja erityislasten asiat ovat puheissa ennen vaaleja, mutta sitten ne hautautuvat kaiken muun alle. On muistettava, että mainitsemillani ryhmillä on yhtälainen äänioikeus kuin kaikilla muillakin.”

 

Jäätteenmäki kommentoi mielipidettäni näin:

 

”Esko, järjestöt olivat asialla, että heidän esityksensä toteutettaisiin.  Mutta palvelut ja sos.etuudet päätetään lähinnä kansallisella tasolla.”

 

Europarlamentaarikko Jäätteenmäki lisäsi myöhemmin kommenttiinsa puhutteluksi: ”Pirkko ja Erkki”.

 

Oletan, että Anneli Jäätteenmäki tarkoitti termillä ”Erkki” minua. Europarlamentaarikko täydensi aiemmin yksinomaan minulle osoittamaansa vastausta yhdellä lauseella, joka kuului näin:

 

”Mutta kyllä Eu voi ja sen pitää oman osuutensa hoitaa.”

 

Arvostan, että Anneli Jäätteenmäki kommentoi mielipidettäni ja arvostan myös hänen myöhemmin lisäämäänsä lausetta eli: ”Mutta kyllä Eu voi ja sen pitää oman osuutensa hoitaa.”

 

En ole nokon nuuka siitä, että etunimeni yhdessä yössä vaihtui MEP:n kielenkäytössä Eskosta virheellisesti Erkiksi - eipä ollut ensimmäinen kerta ja tuskin viimeinenkään!

 

Anneli Jäätteenmäki saa minulta anteeksi etunimivirheensä, kunhan hoitaa seuraavalla MEP-kaudellaan vammaisten asiat Brysselissä parempaan kuntoon, kuin ne nyt ovat!

 

 

-Esko Erkkilä-

S-ryhmän myymät Rainbow-tuotteet ovat osoittautuneet jopa hengenvaarallisiksi

Perjantai 31.5.2013 - -Esko Erkkilä-

On ollut yleisesti tiedossa, että kaupan private label -tuotteet ovat merkkituotteiden rinnalla surkeita kopioita.

 

S-ryhmän Rainbow- ja Keskon Pirkka –”tuotemerkit” ovat tunnetuimmat private label –tuotteet.

 

Private label-tuotteiden avulla kaupan keskusliikkeet parantavat tulostaan, sillä pieni ero myyntihinnassa on vain osa siitä hintaerosta, joka on kunnollisten tuotteiden ja private label –tuotteiden hankintahinnassa.

 

Nyt on osoittautunut, että puljaamalla merkittömien tuotteiden kanssa kauppa vaarantaa jopa kansalaisten terveyden.

 

S-ryhmän myymistä Rainbow- merkkisistä ”Rainbow Ruokaisat Pannukasvikset 450 g” -tuotteesta löydettiin vaarallista hulluruohoa.

 

Hulluruoholla höystetyt Rainbow-pakasteet aiheuttivat ennen takaisinvetoa ainakin yhdeksän hulluruohomyrkytystä.  Tapauksista kolme vaati sairaalahoitoa.

 

Kyseessä on laaja ongelma, sillä SOK kertoi takaisinveto-operaation yhteydessä, että epäkelpoa Raibow -tuotetta on heidän Prismoistaan, S-marketeistaan, Sokoksista ja muista ryhmän myymälöistä myyty 11.2.2013 jälkeen yhteensä noin 30.000 asiakkaalle!

 

Rainbow-pakasteista tavatut laajat myrkkysiemenlöydökset ovat vakava muistutus kansalaisille merkittömien tuotteiden riskeistä.

 

 

*********

 

 

S-ryhmä on asiakkaiden omistama ja sen hallinnossa on laaja joukko valtakunnan sekä kunnalliselämän johtavia poliitikkoja.

 

Osoitan kysymykseni S-ryhmän osuuskauppojen luottamushenkilöinä toimiville ja kysyn heiltä:

 

Miten Te valtakunnan ja kunnalliselämän johtavat poliitikot huolehditte johtamanne yrityksen toiminnasta?

 

Oletteko osuuskauppojen hallinnossa vain toimihenkilöiden narutettavina olevia ”luottamushenkilökilpiä”?

 

Miten aioitte toimia, sillä S-ryhmän Rainbow-huuma on kohoamassa jopa asiakkaiden ruokaturvallisuutta uhkaavaksi toiminnaksi?

 

-Esko Erkkilä-