Pelkolan raja-aseman kautta Venäjälle

Tiistai 16.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen käynyt useita kertoja Neuvostoliitossa ja Venäjällä, mutta nyt vasta matkani sinne suuntautui Pelkolan raja-aseman kautta.

 

Pelkolan raja-aseman virallinen nimi on Imatran raja-asema, sillä se sijaitsee Imatralla.

 

Pelkola on matkustajamääriltään Suomen ja Venäjän raja-asemista kolmanneksi suurin.

 

Viime vuonna vilkkain rajanylityspaikka oli Vaalimaa lähes 3,5 miljoonalla rajanylityksellään. Jokseenkin samankokoinen oli Nuijamaa, sillä sen kautta tapahtui lähes 3,4 miljoonaan rajanylitystä.

 

Pelkolassa rajanylityksiä viime vuonna tapahtui n. 2.225.000, joten vilkkaasta rajanylityspaikasta Pelkolassakin on kyse.

 

Venäläiset eivät ole investoineet Pelkolaan sitä samaa tietotekniikkaa kuin Vaalimaalla ja Nuijamaalla, sillä passin- ja viisumintarkastukseen näytti kuuluvan melkoisesti näyttöpäätteen näppäimistön naputtelua.

 

Rahanvaihto euroista rupliin kävi joutuisasti ja kurssikin oli hyvä eli yhdellä eurolla sai 42,5 ruplaa.

 

Rajanylityksen jälkeen päästiin entiseen Jääsken pitäjään ja siellä Enson tehdasyhdyskuntaan.

 

 

 

Emme poikenneet Ensossa, mutta tässä kuva tehtaanpiipuista.

Enson venäjänkielinen nimi on Svetogorsk ja se on sikäläisesti itsenäinen kaupunki.

Imatralla ja Svetogorskilla on hanke kaksoiskaupungista, mutta on oletettavaa, että sen mahdollinen toteuttaminen vaatii vielä paljon aikaa.

 

 

 

 

Heti rajanylityksen jälkeen näimme ensimmäiset jättiputkiesiintymät, jotka ovat luonteenomaisia Karjalan Kannaksella.

 

 

 

 

Jääsken eräs tunnetuimmista kohteista ennen Talvisotaa oli Jääsken Mylly.

Oletan, että tässä linja-auton ikkunan läpi ottamassani kuvassa näkyy Jääsken Mylly nykyisessä muodossaan.

Matkasimme rajalta A-124 -tietä pitkin kohti Antreaa ja vieressä kulki Imatra-Antrea –rautatie. Myllynrauniot näyttivät olevan rautatien varrella, joten silläkin perusteella oletan, että kyseessä on Jääsken Myllyn rauniot.

Karjalan Kannas oli Suomen aikana vahvaa maatalousaluetta ja eräs osoitus siitä oli suuren myllyn rakentaminen Jääskeen.

Hyvää työtä ovat suomalaiset myllynrakentajat tehneet, sillä siilot näyttävät edelleen olevan yli 70 vuoden jälkeen vankasti pystyssä.

 

 

********

 

 

Tässä joitain kuvia, jotka otin linja-auton ikkunasta matkalla Jääskestä Antreaan:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jokunen nykyaikainenkin omakotitalo näkyi matkallamme!

 

Rautatiet ovat Venäjän selkäranka!

 

 

Saavuimme seuraavaksi Antreaan, mutta se onkin taas uuden jutun aihe!

 

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Käkisalmesta, Konevitsan luostarista ja Viipurista

Keskiviikko 10.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain osallistua jo kymmenentenä kesänä peräkkäin matkalle, jonka osanottajat olivat Talvi- ja Jatkosodassa taistelleiden Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten sukulaisia tai muuten tuntevat kiinnostusta mainioon matkaseuraan!

 

Retkemme johtajana toimi edellisvuosien tapaan hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki.

 

Sotahistoriaan, alueen kulttuuriin, maantieteeseen ja moneen muuhun osa-alueeseen keskittyvä matkamme suuntautui tämä vuonna Käkisalmeen, Konevitsan luostariin ja Viipuriin – taistelupaikkoihin tutustuminen oli keskeisellä sijalla retkemme ohjelmassa.

 

 

 

Ylitimme rajan Pelkolassa eli vanhan Enson kohdalla.

 

 

Enson jälkeen ajoimme Jääsken, Antrean ja Räisälän kautta Käkisalmeen.

 

 

 

Menomatkan kohokohtia olivat tutustuminen Kuukaupin siltaan…

 

 

 

..ja Räisälän kirkkoon.

 

 

 

 

Toisena matkapäivänä tutustuimme Konevitsan luostariin.

Pyrin laatimaan Konevitsan käynnistämme oman jutun.

 

 

*********

 

 

Kiviniemi, Äyräpää, Taipaleenjoki ja Summa olivat taistelupaikoista taas kerran tutustumisemme kohteita.

 

Vaikka olen käynyt monia kertoja kaikilla näillä kunniakkailla taistelupaikoilla, niin aina jokainen käynti täydentää kuvaa taistelujen etenemisestä.

 

 

********

 

 

Viipurin linnan näkeminen…

 

 

 

 

…ja matkan päätöslounas Pyöreässä tornissa kruunasivat hienon matkamme.

 

 

Matkalta kertyi juttuaineistoa paljon ja pyrin palaamaan matkamme antiin lähipäivinä yksityiskohtaisemmin.

 

Matkustaminen on mukavaa, mutta kotiintulo vielä mukavampaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hahkialan kartano on uuden tulemisensa partaalla

Keskiviikko 3.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Hauholla sijaitsevalla Hahkialan kartanolla on takanaan näyttävä historia ja nyt tuntuu, että sillä on edessään myös valoisa tulevaisuus.

 

Eri lähteissä Hahkialasta on mainintoja jo 1400-luvulta alkaen, mutta todellista kehittymistä kartano on kokenut 1650-luvulta alkaen, jolloin kartanon omistajaksi tuli Charpentier –suku.

 

Charpentierit omistivat kartanon vuoteen 1963 saakka, jolloin kartano myytiin Keskon hallinnoimalle Kaupan Maataloussäätiölle.

 

Henkilökohtaiset siteeni Hahkialaan liittyvät kiinteimmin vuoteen 1966, sillä silloin suoritin kartanossa maatalousopintoihini kuuluneen vuosiharjoittelun.

 

Kartanon omistajana siihen aikaan oli Kaupan Maataloussäätiön kautta siis Kesko ja kartanon nimi oli silloin Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetila.

 

Charpentier-jakso Hahkialassa kesti hieman yli 300-vuotta ja Keskon omistusjakso puolestaan vain vajaat 40-vuotta, sillä vuonna 2001 kartano siirtyi agrologi Karl Fazer´n omistukseen.

 

Sain verestää vanhoja Hahkialan muistojani 16.3.2013, kun Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen jäsenenä osallistuin yhdistyksemme Hahkialan kartanossa järjestämään virkistyspäivään.

 

 

Virkistyspäivämme osanottajat arvostivat, että kartanonherra Karl Fazer tuli henkilökohtaisesti kertomaan Hahkialan kartanon kuulumisia meille.

 

Agrologi-veli Karl Fazer johtaa kartanoa kahdella liiketoiminnan suunnalla:

 

Päärakennuksen rooli on toimia kokouskartanona, jossa on mahdollisuus yöpyä ylellisessä ja Suomen historiaan kiinteästi liittyvässä ympäristössä.

 

 

Kirrinen-järven toiselta puolelta Fazer on hankkinut entisen Viittakiven opiston ja muuttanut sen suurten rakennus- ja muutostöiden tuloksena monipuolisiksi kokous-, hyvinvointi- ja liikuntapalvelutiloiksi – yksikön nimi on Uiskola.

 

 

 

Hahkilan kartano hohtaa pääsisäänkäyntinsä puolelta ylväänä hankien keskellä…

 

 

 

 

…ja puiston puolelta katsellen se on ehkä vieläkin ylväämpi.

 

 

 

Kartanon barokki-tyylinen puutarha ei luonnollisesti ole parhaimmillaan keskellä talvea, mutta Kirrisen rannalla sijaitseva rantasauna on eräs katseita vangitseva kohde talvellakin.

 

 

 

Hahkialan rantasauna on peilikuvakopio presidentti Urho Kekkoselle Naantalin Kultarantaan 1960-luvulla rakennetusta rantasaunasta.

En ole käynyt Kultarannan saunassa, mutta yhteistyöni Keskon kanssa vei minut työurani aikana muutaman kerran saunomaan Hahkialan rantasaunaan hyvien löylyjen, Kirrisen hyvinruopattuun rantaan uimaan ja antoisan tarjoilun pariin.

 

Hahkialan rantasaunaan liittyy minulta muutama muistelus; tässä niistä yksi:

 

• Kirrisen rantaa ruopattiin rantasaunan edestä tammikuussa 1966 kovien pakkasten aikaan. Olin sillä viikolla jalkamies-vuorossa, kun muut vuosiharjoittelijat ajoivat sen viikon traktoreita.
• jalkamiehenä sain olla mutakuormien purkamisessa perälautojen avaajana, sillä ei siihen aikaan ollut traktoreiden peräkärryissä automaattisesti avattavia perälautoja – ei muuten taida olla vieläkään
• perälautojen avaamisessa haalarit tulivat mutaisiksi ja kun ne ruokatauon ajaksi riisui päältään, ne jäivät mudan ja kovan pakkasen vuoksi kuin haarniska jököttämään pihalle – muilla harjoittelijoilla ja kartanon työväellä oli hauskaa haalareideni kustannuksella!

 

Vuosiharjoittelujakso Hahkialassa oli mielenkiintoista aikaa ja opetti maatalousopinnoista kiinnostuneelle nuorelle miehelle monia ”ison maailman asioita”.

 

Toivottelen Hahkialan kartanolle, sen henkilökunnalle, hauholaisille ja kartanon omistajalle myönteisiä tuulia kartanon liiketoiminnan kehittämisessä.

 

Saatan lähipäivinä kertoa lisää Hahkialaan liittyviä asioita!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun"

Keskiviikko 13.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Augustin Ehrensvärdin Suomenlinnan Kuninkaanportin kivitauluihin kaiverretut sanat ovat ajankohtaisia tänä päivänä monestakin syystä. Tänään ne ovat aiheellista palauttaa mieliin sen vuoksi, sillä vietämme nyt eli maaliskuun 13. päivänä Talvisodan päättymisen muistopäivää.

 

Aseet hiljenivät itärajallamme tasan 73 vuotta sitten.

 

Talvisodan rauha on meille suuriin ikäluokkiin kuuluville tavallaan omakohtainen kokemus, vaikka emme silloin olleet vielä syntyneetkään.

 

Talvisodan, Jatkosodan ja Lapinsodan taistelut ovat ainakin minulle tuttuja niiden lukuisten muisteluhetkien kautta, jotka sain kuulla isäni ja hänen sotakavereidensa jutuista 1950-, 1960 ja jopa vielä 1970-luvuilla.

 

Talvisodan taistelupaikoilla käyminen ja niihin tutustuminen on meille osa Talvisodan saavutusten kunnioittamista. Talvisodasta on laadittu lukemattomia kirjoja ja myös niiden anti on mielestäni Talvisodan sankareiden arvostamista.

 

Olen vieraillut monilla Talvisodan taistelutantereilla ja siitä mahdollisuudesta on annettava täysi tunnustus manan majoille menneelle Neuvostoliitolle ja nyky-Venäjälle.

 

Hyvä ja asiantunteva opas on kullanarvoinen aarre Talvisodan ja Jatkosodan taistelupaikkoihin tutustumisessa. Mielestäni on rikkaus, jos pääsee tutustumaan taistelupaikkoihin eri oppaiden johdolla – jokaisella oppaalla on hieman erilainen lähestymistapa samoihinkin taistelupaikkoihin.

 

En lähde arvottamaan eri taistelupaikkoihin tutustumista, mutta sen totean, että samaan taistelupaikkaan kannattaa tutustua useita kertoja ja eri oppaiden johdolla.

 

Mm. Kollaa, Kelja, Taipaleen eri lohkot, Laatokan Karjalan mottitaistelut ja Viipurinlahden taistelut ovat Talvisodan taisteluja, joiden tapahtumapaikkoihin olen päässyt tutustumaan.

 

Taistelupaikkoihin tutustuminen antaa todellisen kuvan esim. niistä mittakaavasuhteista, joissa taistelut on käyty.

 

**********

Liitän tähän yhden aiheeseen liittyvän kuvan!

 

***********

Olen huomannut, että facebook´ssa on osallisena

”105 kunnian päivää Talvisodan sankareille”

–niminen toimija.

 

En tiedä ryhmän taustatoimijoita, mutta pidän siitä runsaasta kuva-aineistosta, jota ryhmä tuo esille facebook´ssa.

 

Arvostan ”105 kunnian päivää Talvisodan sankareille” –facebook-ryhmää, sillä se on eräs nykyajan tavoista osoittaa arvostusta heille, jotka taistelivat maamme vapaudesta Talvisodassa!

 

-Esko Erkkilä-

Kirkkohallitus on oikealla tiellä

Torstai 7.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Viime viikolla Kirkkohallituksen täysistunto antoi valtiovarainministeriölle lausunnon kuntauudistuksesta. Lausunnossaan Kirkkohallitus totesi, että kirkko ei pysty vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla kirkon muutoshaasteisiin, jos se joutuu seuraamaan yksinomaan kuntarakenteiden kehitystä.

 

Kirkkohallituksen kanta merkitsee, että kirkon ja kuntauudistushankkeiden tiet tulevat erkaantumaan.

 

Käytännön toimenpiteenä evankelisluterilainen kirkko valmistelee pikavauhtia lakia, jolla seurakunnat erotetaan mahdollisten uusien suurkuntien aluejaosta ja –rajoista. Nykyisen lain mukaan kuntaliitoksia seuraa automaattisesti, että kuntaliitos johtaa seurakuntien pakkoliitoksiin.

 

Kirkkohallituksen kanta on oikea ja osoittaa kirkon ajattelevan seurakuntalaisten parasta.

 

Valmisteltavassa lainmuutoksessa lähdetään jopa siitä, että toteutuneet seurakuntien pakkoliitokset voitaisiin purkaa. Tapahtuneet vääryydet olisi siis mahdollista korjata!

 

Kannatan Kirkkohallituksen toimenpiteitä, sillä se saattaisi antaa mahdollisuuden mm. sille, että synnyinseurakuntani Viljakkala kokisi Viron kohtalon eli saisi ”miehityksen” ajaksi menettämänsä itsenäisyyden takaisin!

 

On selvää, että esim. seurakuntien pakkoliitoksissa menetettyjen taloudellisten arvojen palauttaminen vaatisi pitkällisiä neuvotteluja. Uskon kuitenkin, että järki ja sovittelunhalu voittaisivat tässäkin.

 

Taloudellisia arvoja tärkeämpää olisi kuitenkin vaikkapa Viljakkalan tapauksessa se, että seurakuntalaisilla olisi pakkoliitoksen purkamisen jälkeen aito mahdollisuus kokea seurakunta omakseen. Nyt se sitä ei ole, sillä jopa tutussa kotikirkossa ja Viljakkalan hautausmaalla tuntee olevansa vierailla veräjillä. Tämä ei varmaan ole kirkon tarkoitus ja tavoite.

 

Esitän pienenä evästyksenä Kirkkohallitukselle, että kuntaliitoksen seurauksena pakkoliitetyt seurakunnat voisivat itsenäisyyden palauttamisen jälkeen jatkaa joko entisellään itsenäisinä seurakuntina tai harkita liittymistä johonkin seurakuntalaisten enemmistön kannattamaan naapuriseurakuntaan!

 

Oletan, että Viljakkalassa käytäisiin tässä tapauksessa vilkas ja piristävä keskustelu itsenäisenä jatkamisen tai Hämeenkyrön seurakuntaan liittymisen tiimoilta.

 

En ole esittämäni kysymyksen vastauksessa puoltani valinnut, mutta nykyinen seurakuntajako ei palvele viljakkalalaisia tai meitä Viljakkalassa syntyneitä ja Viljakkalan kirkon kotikirkokseen edelleen kokevia!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Minä saan harrastaa seksiä kenen kanssa tahansa, mutta sinun on oltava uskollinen!"

Perjantai 1.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomi on viime päivinä saanut ihmetellä kokoomuslaisen pääministeri Jyrki Kataisen erikoisia päätöksiä ja pelkään, että tulevien viikkojen aikana saamme lisää ihmeteltävää.

 

Otsikkoteksti on suora lainaus Pekka Himasen pääministeri Jyrki Kataisen tilaamasta Sinisestä kirjasta, joka ilmeisesti lukeutuu Kataisen mielestä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudenkuvan perusteokseksi.

 

Otsikkoon kopioitu teksti löytyy sivulta 130.

 

Kyhäämästään ”tutkimuksesta” Himanen sai Kataiselta ilman kilpailutusta 700.000 euroa. Julkisuudessa kerrotaan, että Katainen ja Himanen sopivat "tutkimuksen" tilaamisesta ja marssivat sen jälkeen Tekesin, Sitran ja Suomen Akatemian puheille. On luonnollista, että mainitut rahoittajatahot eivät uskaltaneet sanoa vastaan, sillä olihan kysyjänä Suomen pääministeri!

Himasen tutkimuksen vahvasta sanomasta olkoon toisena esimerkkinä kestävästä kehityksestä toteamus sivulta 127:

 

”…merkityksellisyys on hyvinvointiin ja kukoistukseen nähden vielä erillinen elämän arvokkuuden lähde. Onnellisuus tai onnistuminen eivät ole kokonaan kontrollissamme – tätä voi kutsua elämän hauraudeksi. Tässä näyttäytyy myös elämän mysteerisyys:…”

 

Tätäkö Suomen kansa halusi, kun se viime eduskuntavaalien jälkeen sai hallituksen, jonka pääministerillä on otsaa maksaa kaverilleen 700.000 euroa (anteeksi vaan) paskan jauhamisesta?

 

Pääministeri Jyrki Kataisen ilman kilpailutusta Pekka Himaselta tilaaman ”tutkimuksen” lopussa kerrotaan tutkimushankkeen taustoista mm. seuraavaa:

 

”Ensimmäinen osa tutkimushanketta on keskittynyt päivittämään perustana käytettyä verkostoyhteiskunnan teoreettista viitekehystä.”

 

******

 

”Toisena osana tutkimushanketta on ollut tutkimusryhmän analysoimat case studyt, jotka on valittu niin että niiden kautta on voitu empiirisesti globaalisti testata informationaalisen ja inhimillisen kehityksen suhdetta kaikkien maailmantalouden alueiden menestyvimpien esimerkkien soveltamien kehitysmallien kautta.”

 

Oikeastaan olen vahvan anteeksipyynnön velkaa lukijoilleni, sillä kopioimani lainaukset eivät ole tästä maailmasta. Jouduin ne kuitenkin itsekin lukemaan, sillä vain siten koko kauheus minulle vasta paljastui.

 

On rienausta meitä kaikkia suomalaisia kohtaan, että maamme pääministeri on ollut valmis maksamaan Sinisen kirjan laatimisesta 700.000 euroa esimerkkitekstiä suoltaneelle ”tutkijalle”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin Palveluliikenne ansaitsee kiitoksen

Maanantai 14.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Mielelläni poikkean tavanomaisesta linjastani eli jonkin epäkohdan arvostelemisesta, kun nyt kerron Tampereen kaupungin Palveluliikenteestä.

 

Tampereen Palveluliikenne palvelee erityisesti ikäihmisiä, liikuntaesteisiä ja pyörätuolilla liikkuvia.

 

 

 

Tampereen Palveluliikenne hoidetaan pikkubusseilla, joista tässä eräs niistä eli linjalla 11 kulkeva.

 

 

 

Palveluliikenne kattaa koko ydinkaupungin, sillä palvelubussilinjoja on kaikkiaan 16.

 

Linjat 6, 11 ja 13 toimivat linjamaisesti, mutta pieniä poikkeuksia asiakkaiden toivomusten mukaan on niilläkin mahdollista tehdä.

 

Palveluliikenne toimii pääasiassa kutsuperiaatteella, sillä matka tilataan soittamalla bussin numeroon. Esimerkiksi Palokallion, Peltolammin ja Multisillan aluetta palvelevan palvelubussin puhelinnumero on 050-531 7244.

 

Palvelubusseilla on kaupungilla tiettyjä aikataulupisteitä, joista lähtöajat ovat kiinteitä.

 

Palveluliikenteessä matkan hinta on sama kuin kaupungin busseissa ja matkan voi maksaa joko Tampereen kaupungin matkakortilla tai käteisellä.

 

Palvelubussit liikennöivät maanantaista perjantaihin pääsääntöisesti klo 8.30 – 14.30.

 

 

 

Myös Lempäälässä on vastaavaa palvelutoimintaa. 

Tässä kuvassa eräs Lempäälän palvelubusseista pysähtyneenä Koivistonkylän Prisman luona Tampereella.

 

 

 

En ole vielä tarvinnut palvelubusseja, mutta olen seurannut matkustajien asettautumista palvelubussin kyytiin. 

Niissä Tampereen palvelubusseissa joita olen seurannut, ostokset pitää tunkea matkustajaosaston lattialle ja matkustajien syliin. 

Ainakin siinä Lempäälän palvelubussissa, josta tässä kuva, ostosongelma on ratkaistu sillä, että palvelubussin takana on erillinen tila matkustajien ostoksille.

Tuntumani Tampereen kaupungin Palveluliikenteeseen perustuu vain sivustakatsojan rooliin ja niihin asiakkaiden kommentteihin, jotka ovat kantautuneet korviini. Niiden perusteella uskallan sanoa, että palvelubussien kuljettajiksi on seuloutunut taksin- ja bussinkuljettajien aatelia - on kerrassaan ollut hienoa seurata sitä huolenpitoa, jota palvelubussien käyttäjät kuljettajilta saavat.

 

Vaikka tämä juttuni huokuukin tyytyväisyyttä Tampereen kaupungin Palveluliikenteelle, on sen verran todettava kehityskohteena, että seuraavissa kilpailutuksissa palvelubusseihin vaadittaisiin Lempäälän bussien tapaan erilliset tilat matkustajien ostoksille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mukava Joulutori -tapahtuma Tottijärven Jukolassa

Sunnuntai 16.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Nokiaan vuonna 1976 liitetyllä Tottijärven pitäjällä on pitkä ja kunniakas historia.

 

Tottijärvi oli itsenäinen kunta tasan 70 vuotta. Ennen itsenäisyyttä  se oli Vesilahden kappeli yli 220 vuotta.

 

Tottijärven maa- ja kotitalousseura ry järjesti omistamassaan Tottijärven Jukolassa Joulutorin joulukuun 15. päivänä.

 

Olin mukana, sillä vaimoni halusi mennä kokeilemaan myyjäisonneaan Tottijärvelle.

 

 

 

Tottijärven Jukola on valmistunut v. 1927 suojeluskunnan taloksi.

 

 

 

Jukola on ollut tärkeä paikka seutukunnalle Suomen vaikeina hetkinä, sillä 13.10.1939 ja uudestaan 18.6.1941 lähiseudun miehet ovat lähteneet Jukolasta ”suojaamaan kotiemme rauhaa ja vapautta”, kuten Jukolan seinälle kiinnitetyssä muistotaulussa kerrotaan. 

Jukolaa on kunnostettu paikkakuntalaisten tarmolla ja voimalla. Viime vuosina talon kunnostukseen on saatu varoja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007 – 2013 Leader-toimintalinjasta.

 

 

 

Yhdistyksen sihteeri Kirsi-Marja Kasteenpohja avasi Joulutorin ja asiakkaat pääsivät tutustumaan myyjien tarjontaan.

 

Myyjien kannalta oli hyvä järjestely, että myyntiaikaa oli vain kaksi tuntia eli klo 11.00 – 13.00 välinen aika.

 

Puhun kokemuksesta, kun totean, että lyhyt ja tiivistempoinen myyntiaika on kaikkien kannalta hyvä ratkaisu. Toivon, että myös muiden myyjäisten järjestäjät ottavat oppia Tottijärven Joulutorin menettelystä!

 

 

 

Jukolan komea hirsiseinäinen sali kuhisi parhaimpaan aikaan kuin muurahaispesä, kun innokkaat ostajat tutustuivat tarjontaan.

 

 

 

Tottijärven koulun 5. ja 6. luokkien leirikoululaiset olivat suurella ja innokkaalla joukolla myymässä erilaisia tuotteita ja hankkimassa tuloja leirikoulua varten. Leirikoululaisilla oli tarjolla pääasiassa leivonnaisia, mutta erikoisuutena myös mm. kotijuustoa!

 

 

 

Tottijärven Jukolassa on viime kesänä saatu valmiiksi uusi nykyaikaiset vaatimukset täyttävä keittiö. 

Puffetin tarjoiluhinnat olivat todella edulliset eli keittiöremontin kustannuksia ei pyritä perimään korkeina tarjoiluhintoina. Kahvi, tee ja pulla maksoivat vain euron per kappale ja ”suolainen” 1,50 €.

 

***************

 

Ulkopaikkakuntalaiselle myyjälle myyjäiset ovat aina mainio tilaisuus tutustua paikkakunnan henkeen ja siihen yksituumaisuuteen, joka kylätalojen ilmapiirissä vallitsee.

 

On helppo kiitellä tottijärveläisiä mukavan tilaisuuden järjestämisestä.

 

Toivottelen Teille parhainta jatkoa Tottijärven kehittämisessä. Uskon, että tässä toiminnassa Tottijärven Jukolalla on keskeinen rooli!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Tampereen vaarallisin bussipysäkki sijaitsee Automiehenkatu 2:ssa bussilinjalla numero 5!

Lauantai 8.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Joukkoliikenteen viimeisin aikataulumuutos kohteli kaltoin Peltolammilla ja Palokalliolla asuvia tamperelaisia.

 

Linjan 26 vuoroväli muuttui 20 minuutista puoleen tuntiin.

 

Ongelmaa lievittämään luotiin uusi bussilinja numero 5, mutta sen vaikutusalue on rajallinen Peltolammin osalta ja täysin mitätön Palokallion asukkaiden kohdalla.

 

Viitoslinja palvelee tyydyttävästi Automiehenkadulta keskustan suuntaan, mutta keskustasta Automiehenkadulle matkustajat joutuvat poistumaan bussista Tampereen heikoimmalla ja vaarallisimmalla bussipysäkillä.

 

Automiehenkatu 2:ssa sijaitsevaa bussien pysähtymispaikkaa ei voi parhaalla tahdollakaan kutsua bussipysäkiksi, sillä se ei täytä alkeellisintakaan bussipysäkin kriteeriä.

 

 

Linjan numero 5 bussi on saapunut keskustan suunnasta Automiehenkatu 2:ssa sijaitsevalle ”bussipysäkille”.

Huomaathan, että paikalla ei ole pienintäkään pysäkkilevennystä, vaan bussi joutuu pysähtymään ajoradalle.

 

 

 

Matkustajat joutuvat poistumaan bussista suoraan nurmikolle.

Varusteina pitää kesäaikaan olla kumisaappaat ja talvella talvijalkineiden lisäksi oma lumilapio, jotta pystyy hangessa saamaan itselleen jonkinlaisen kulku-uran.

Voi vain kuvitella, että miltä tuntuu poistua bussista korkean lumivallin päälle. Toinen vaihtoehto on se, että bussi koukkaa "bussipysäkillä" lähelle ajoradan keskiviivaa ja antaa matkustajille mahdollisuuden poistua bussista ajoradalle.

 

 

 

Bussin lähettyä jatkamaan matkaansa on matkustajien jatkettava tarpomistaan kohti Lempääläntien jalkakäytävää kesäaikana nurmikolla ja talvella hangessa…

 

 

 

 

…tai toinen vaihtoehto on kulkea ajoradalla. Ajoradalla kulkeminen on vaarallista, sillä Automiehenkatu on vilkasliikeinen läpiajokatu, jonka varrella sijaitsevat mm. Biltema sekä Tampereen Ikea.

 

 

 

Kesäaikaan nurmikolla kulkeminen on haasteellista, sillä rapakoita pitää väistellä, jos aikoo kuivin jaloin selvitä Lempääläntien jalkakäytävälle.

 

 

Bussilinjalla 5 sijaitseva Automiehenkatu 2:n ns. ”bussipysäkki” on bussipysäkin irvikuva.

 

On ollut asioiden luokatonta valmistelua, että linja numero 5 perustettiin ilman asianmukaisten bussipysäkkien rakentamista.

 

Milloin ja kuinka nopeasti tilanne aiotaan korjata?

 

 

-Esko Erkkilä-

Yllätyin, sillä Tampereen joukkoliikenteen henkilökohtainen matkakortti ei automaattisesti huomioi sen haltijan ikääntymistä!

Tiistai 4.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Sain tehtäväkseni Eläkeliiton jäsenenä tutkailla, että mikä on eläkeläisille edullisin tapa osallistua Tampereen uimahallien virkistävien vetten kutsuun.

 

Tampereella on neljä kunnallista uimahallia;

 

• Tampereen uimakeskus, Joukahaisenkatu 7
• Pyynikin uimahalli, Kortelahdenkatu 26
• Tesoman uimahalli, Tuomarinkatu 7
• Hervannan uimahalli, Torisevanraitti 7

 

Tutkailuni tuloksena selvisi, että yli 65-vuotiaille – kuten kaikille muillekin – edullisin tapa maksaa uimahallimaksu on maksaa se Tampereen joukkoliikenteen henkilökohtaisella matkakortilla.

 

Henkilökohtaisella matkakortilla maksaen yksi uimahallikäynti maksaa yli 65-vuotiaille 2,90 €! Ei lainkaan paha hinta!

 

Tutkailuni yllätys oli se, että henkilökohtaisen matkakortin takaama edullinen hinta vaatii henkilön täyttäessä 65 –vuotta henkilökohtaisen käynnin Joukkoliikenteen palvelupisteessä Frenckell`ssä.

 

Henkilökohtaisessa matkakortissa kyllä on henkilön syntymäaika, mutta tietotekniikka ei riitä siihen, että kortilla saisi automaattisesti yli 65-vuotiaalle kuuluvat edut. Niiden saaminen vaatii Frenckell´n palvelupisteessä käynnin!

 

 

Toinen yllätys minulle oli, että Tampereen joukkoliikenne huomioi ainoastaan yli 65 –vuotiaat eläkeläisiksi. Sama pätee myös silloin, kun uimahallimaksuja maksetaan Tampereen joukkoliikenteen henkilökohtaisella matkakortilla.

Tarkasti ottaen 65 -vuotta täyttäneet eivät Tampereen Joukkoliikenteen määräysten mukaan eläkeläisiä, vaan he ovat senioreita! Hämmästykseni oli suuri, kun huomasin, että Tampereen Joukkoliikenne ei tunne lainkaan "eläkeläinen" -käsitettä.

 

 

Mielestäni Tampereen joukkoliikenteen ja sen myötä myös Tampereen uimahallien olisi myönnettävä eläkeläisalennus myös alle 65 – vuotiaille, jos kyseinen henkilö on vaikkapa sairauden vuoksi saanut eläkepäätöksen.

 

 

On luonnollista, että saman menettelyn pitäisi olla voimassa myös niille, jotka ovat siirtyneet eläkkeelle ennen 65 vuoden ikää (sillä onhan 63 –vuotias virallisesti eläkeläinen, jos hän on 63 –vuotta täytettyään siirtynyt eläkkeelle).

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereella Vihreät, Vasemmistoliitto ja Kristillisdemokraatit ovat valmiit luopumaan järjettömästä Tavase-tekopohjavesihankkeesta?

Maanantai 3.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginhallitus käsitteli 26.11.2012 pitämässään kokouksessa Keskustan Tampereen valtuustoryhmän tekemää valtuustoaloitetta, jossa esitettiin nopeasti tehtävää selvitystä Tavase Oy:n tilanteesta ja sen toiminnan kustannuksista sekä esitettiin Tampereen kaupungin valmiuden lisäämistä vaihtoehtoisen vesihuoltosuunnitelman tekemiseksi Tavasen alasajamisen varalta.

 

Asiaa valmistellut liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson oli perehtynyt hyvin Keskustan valtuustoaloitteeseen, sillä päätösehdotukseen oli koottu Keskustan esittämät näkemykset oikeaan muotoon. Näin Michelsson tiivisti Keskustan näkemykset päätösesityksensä aluksi:

 

• Mikä on Tampereen kaupungin suunnitelma Tavasen jatkon suhteen?

 

• Kolmen kunnan irtautumisen vaikutukset hankkeeseen?

 

• Tampereen tämän hetken maksuosuus yhtiöön?

 

• Mahdollisen investoinnin rahoitussuunnitelma?

 

 

• Onko jo laadittu suunnitelma mahdollisesta Tampereen kaupungin hankkeesta irtautumisesta ja siitä johtuvan vesihuollon uuden suunnitelman tekemisestä?

 

• Tehdäänkö noin 50–200 miljoonan euron investointi vai lopetetaanko hanke kirjanpidon alasajokustannuksin?

 

Kysymysten kristallointi olikin ainoa positiivinen piirre päätösvalmisteluaineistossa, sillä muilta osin aineisto oli tyypillistä Tavase-propagandaa, jolla on vain niukalti yhteistä totuuden kanssa.

 

Tampereen kaupungin päätöksenteossa on Tavase-asiassa kuitenkin menty aimo harppaus eteenpäin, sillä kristillisten Leena Rauhalan esitystä asian uudelleen valmisteluksi kannattivat vihreiden Maija Kajan sekä Vesa Eskola ja äänestyksessä sitä kannatti em. kaupunginhallituksen jäsenten lisäksi vasemmistoliiton Mikko Aaltonen.

 

Asia meni siis äänestykseen ja silloin pöytäkirjan mukaan seuraavat kaupunginhallituksen jäsenet torppasivat asian uudelleen valmistelun:

 

Kokoomuksesta Anna-Kaisa Ikonen, Ilkka Sasi, Riitta Koskinen sekä Timo P. Nieminen…

 

…ja SDP:stä Ilpo Sirniö, Atanas Aleksovski sekä Anneli Kivistö.

 

 

Näin kävi tällä kerralla, mutta kunhan Tavase taas lähiaikoina lähettää Tampereen kaupungille uuden rahoituspyynnön, niin uskon, että asia etenee kohti järkevää ratkaisua.

 

Oletan, että uutta rahoituspyyntöä jo kirjoitetaan ja nyt se lieneekin suuruusluokkaa miljoona euroa, sillä sen verran maksaa uusi YVA, jonka otaksun olevan seuraava askel Tavasen kivikkoisella tiellä.

 

Ainoa oikea järkevä ratkaisu Tavase-kysymyksessä on hankkeen mahdollisimman nopea lopettaminen ja tähän mennessä aiheutuneiden n. seitsemän miljoonan euron suuruisen panostuksen kirjaaminen luottotappioiksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuristusote Tavasen ympärillä kiristyy

Keskiviikko 24.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti kertoi eilen, että kokoomuslainen kansanedustaja Pauli Kiuru on seitsemän muun valveutuneen kansalaisen kanssa tehnyt oikaisupyynnön Tampereen kaupunginhallituksen 8.10.2012 tekemästä päätöksestä, jolla kaupunginhallitus kokoomuksen ja SDP:n äänin hyväksyi Tavase Oy:n uusimman rahankoinauspyynnön.

 

Kannatan lämpimästi tehtyä oikaisupyyntöä ja toivon sen johtavan nopeisiin toimenpiteisiin mielettömän tekopohjavesihankkeen lopettamiseksi.

 

Palautan mieliin, että kaupunginhallituksen kokouksessa suoritetussa kädennostoäänestyksessä Tavaselle syydettävän lisärahoituksen puolesta äänestivät

• Riitta Koskinen (kok)
• Ilkka Sasi (kok)
• Anna-Kaisa Ikonen (kok)
• Anneli Kivistö (SDP)
• Atanas Aleksovski (SDP)
• Ilpo Sirniö (SDP)
• Timo P. Nieminen (kok).

Mielestäni järkevästi äänestivät ja Tavaselle myönnettävää lisärahoitusta vastustivat

• Mikko Aaltonen (vas)
• Vesa Eskola (vihr)
• Maija Kajan (vihr)
• Leena Rauhala (KD).

 

On selvää, että mieletön Tavase –hanke tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa.

 

Säälittelen kokoomuksen ja SDP:n edustajia Tampereen kaupunginhallituksen kokouksessa 8.10.2012, jotka silloin kannattivat tamperelaisten rahojen pumppaamista Tavasen pohjattomaan kaivoon.

 

Nyt myönnetty 200.000 euron suuruinen tekohengitys ei riitä kuin hetkeksi.

 

Tavasen pyytämä seuraava rahoitus tulee päätettäväksi silloin, kun se pyytää rahoitusta aikansa eläneen YVA:n uudelleenlaatimiseksi. 

 

Selvitin YVA-kustannuksen Sulkavuoren jätevesien keskuspuhdistamon tiimoilta ja sain vastaukseksi jotain 500.000 ja 1.000.000 euron väliltä.

 

Tavase vaatii merkittävästi laajemman Ympäristön Vaikutusten Arvioinnin (YVA) kuin Sulkavuori, joten YVA-kustannus on ainakin miljoona euroa!

 

Olen varma, että 28.10.2012 valittava Tampereen uusi kaupunginvaltuusto ei tule hyväksymään Tavase-temppuilun jatkamista. Keskustan taannoin laatima aloite pelottaa kaikkia puolueita!

 

Tavasen toiminnan päättyminen merkitsee ainakin 7,2 miljoonan euron suuruisten panostusten alaskirjausta. Se on kuitenkin nyt tehtävä, jotta alaskirjauksen suuruusluokka ei pääse karkaamaan tamperelaisten maksu- ja käsityskyvyn ulkopuolelle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Uskomatonta, jos Tampereen vammaisneuvoston varapuheenjohtaja Kari Lähteenmäen kertoma on tosi

Torstai 11.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Suomen Keskustan edustajana Tampereen kaupungin vammaisneuvoston ja vammaisjärjestöjen yhteistyöelin VATENK:n järjestämään vaalikeskustelutilaisuuteen.

 

 Tilaisuuden teemana oli...

...Yhdenvertainen Tampere.

 

Tampereen kaupungin vammaisneuvoston varapuheenjohtaja Kari Välimäki jysäytti tilaisuudessa uutispommin. Välimäki kertoi, että Tampereella vammaisten ja vanhusten kuljetuspalvelujen yhdistämisen henkilöstökulut kirjataan vammaispalvelujen kokonaiskustannuksiin!

 

Varmistin asian tilaisuuden jälkeen Välimäeltä ja näin ymmärrän tapahtuvan!

 

 

 

 

Tilaisuuden vetäjinä toimivat vammaisneuvoston varapuheenjohtaja Kari Välimäki ja asumispalvelusäätiö ASPA:n suunnittelija Milla Ilonen.

 

 

 

 

Tilaisuuden kolmantena vetäjänä toimi Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola.

 

 

 Kuvaaja: Veijo Hirvonen

Sain paikan paneelissa kansanedustaja Leena Rauhalan (kd) ja kaupunginvaltuutettu Ilkka Järvelän (vas) välissä. Järvelän vierellä oikealla kaupunginvaltuutettu Heikki Luoto (ps).

 

 

Vammaisneuvoston varapuheenjohtaja Kari Välimäki täsmensi illan uutispommiaan sillä, että Tampereen Logistiikassa työskentelee 12 – 14 henkilöä vammais- ja vanhuspalvelukyytien yhdistelemisessä.

 

Välimäki kertoi, että kakkien näiden henkilöiden palkkakulut kirjataan Tampereen kaupungilla vammaispalvelujen kustannuksiksi!

 

Tilanne on karmea, sillä käytännössä vammaisten palvelutasoa heikentävän työryhmän palkkakulut kirjataan vammaispalvelujen kustannuksiksi!

 

Tietävätkö nykyiset päättäjät tätä?

 

Vammaispalvelujen kuljetuspalvelujen kokonaisvolyymistä ¾ on vanhusten kuljetuspalveluja. On ihmeellistä, että vanhusten kuljetuspalvelujen kustannukset kirjataan vammaispalvelujen piikkiin!

 

On kansalaisten tasa-arvoista kohtelua loukkaavaa, että kotoa lähdettäessä kuljetuspalvelun tilaaminen edellyttää tunnin ennakkotilausaikaa. Kotiin tultaessa vaaditaan puolen tunnin ennakkotilausaika.

 

Näinä tunnin ja puolen tunnin pituisina ”luppoaikoina” Tampereen Logistiikan organisaatioon kuuluvat henkilöt yrittävät yhdistellä mahdollisimman monen kuljetuspalveluihin oikeutetun matkoja muiden kanssa.

 

On todennäköistä, että 12 – 14 henkilön palkkakustannukset ovat suuremmat kuin vammaisten ja vanhusten kuljetusten yhdistelemisellä saavutettu säästö!

 

Keskikaupungilta kotiin tultaessa ns. sote-taksin voi ottaa ilman ennakkotilausaikaa vain rautatie- ja linja-autoasemilta. Keskikaupungin muilta taksiasemilta se ei ole mahdollista!

 

Opin vammaisneuvoston ja vammaisjärjestöjen yhteistyöelimen yhteisessä vaalipaneelissa sen, että Tampereen kaupunginvaltuustoon tarvitaan kipeästi uusia voimia entisten tilalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokoomus ja SDP jatkavat tamperelaisten rahojen lapioimista Tavase Oy:n synkkään kaivoon

Keskiviikko 10.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina 8.10.2012 tamperelaisten luottamushenkilöiden linjaukset mielettömän Tavase-hankkeen tukemisessa saivat selkeän kahtiajaon.

 

Kahtiajako osoitti, että kokoomus ja SDP haluavat jatkaa tamperelaisten veronmaksajien veroeurojen surutonta syytämistä mielettömään tekopohjavesihankkeeseen.

 

Vasemmistoliitto, vihreät ja kristillisdemokraatit ottivat Keskustan tekemän valtuustoaloitteen vakavasti ja olivat Keskustan linjoilla siinä, että rahahanat pitää sulkea naapurikuntien harjuja tuhoavan hankkeen lopettamiseksi.

 

Tavase-hankkeeseen syydettävää 200.000 euroa puolsivat kokoomuksen Riitta Koskinen, Ilkka Sasi, Anna-Kaisa Ikonen sekä Timo P. Nieminen ja SDP:n Anneli Kivistö, Atanas Aleksovski ja  Ilpo Sirniö.

 

Tamperelaisten veronmaksajien puolta pitivät ja siten Keskustan tekemään valtuustoaloitetta kannattivat vasemmistoliiton Mikko Aaltonen, vihreiden Vesa Eskola ja Maija Kajan sekä kristillisdemokraattien Leena Rauhala.

 

Lopputulema oli kuitenkin se, että Kangasalan sekä Pälkäneen harjujen raiskaamista kannatti 7 kaupunginhallituksen jäsentä ja luontoarvoja kunnioitti sekä tamperelaisten etua ajoi 4 kaupunginhallituksen jäsentä.

 

Aamulehdelle on annettava iso tunnustus, kun se uutisoi Tampereen kaupunginhallituksen toissapäiväisen päätöksen näin:

 

Tavase-hankkeen tulevaisuus on synkkä kuin syvä kaivo

 

Harmittelen runsaan kahden kuukauden jälkeen tehtävistään luopuvan pormestari Timo P. Niemisen puolesta, kun hän Aamulehden mukaan toteaa, ettei Tampereen nyt kannata luopua Tavasesta, koska siihen on satsattu jo niin paljon varoja!

 

Arvostamani pormestari päästi suustaan todellisen sammakon, jos Aamulehden toimittaja Pekka Kymäläisen laatima juttu pitää paikkansa.

 

Pormestari Niemisen lausunto antaa pelottavan kuvan Tampereen johtavien luottamushenkilöiden ja virkamiesten toiminnasta – jos johonkin mielettömään hankkeeseen ehditään syytämään riittävän paljon varoja, niin siitä ei voida enää perääntyä!

 

Tavase-sotku merkitsee sitä, että olen valitsemassa puoleni myös Rantaväylän tunnelin suhteen. Rantaväylän tunneliin on nyt viimeisen 6,5 miljoonan euron suuruisen ”suunnittelumäärärahan” myöntämisen jälkeen ilmeisesti satsattu niin paljon rahaa, että siitä ei enää voida luopua. Näin on pääteltävä kokoomuksen ja SDP:n keittämän Tavase-sotkun tuloksena!

 

Olen asiasta eri mieltä ja totean, että Rantaväylän tunnelikysymys on 28.10.2012 valittavan Tampereen kaupunginvaltuuston otettava uuteen harkintaan.

 

”Uusi harkinta” merkitsee mm. sitä, että nykyisen kaupunginvaltuuston tekemien päätösten mahdollinen purkaminen merkinnee Tampereen kaupungille tiettyjen sakkomaksujen maksamista sopimusrikosta.

Mahdolliset sopimussakot on kuitenkin asettava oikeisiin mittasuhteisiin niiden summien kanssa, jotka Tampereelle aiheutuvat Rantaväylän tunnelin rakentamisesta.

 

Kiitän Keskustan valtuustoryhmää sen laatimasta valtuustoaloitteesta, jossa koko Tavase-hanke asetettiin kyseenalaiseksi.

 

Kiitän myös vasemmistoliittoa, vihreitä sekä kristillisdemokraatteja, jotka osasivat ”lukea oikein” Keskustan tekemää valtuustoaloitetta ja äänestivät todellisuudessa sitä kannattaen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin elintarvikehankintoihin tarvitaan kipeästi poliittista ohjausta

Tiistai 9.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Tamperelaisilla on syytä suureen huoleen, sillä kaupungin elintarvikehankinnoissa ollaan pahasti hakoteillä.

Hakoteillä ollaan sen vuoksi, että halpa hinta on Tampereen kaupungin elintarvikehankinnoissa ainoa kriteeri.

 

Olen tietänyt asiantilan jo pitkään, mutta huomasin Vapriikissa viime viikon perjantaina eli 5.10.2012 Valtion ravitsemusneuvottelukunnan järjestämässä tilaisuudessa, että tietämys Tampereen kaupungin elintarvikehankinnoista on kateissa myös monilta, jotka pyrkivät kaupunginvaltuustoon 28.10.2012 järjestettävissä kunnallisvaaleissa.

 

Ilahduin, että Vasemmistoliiton edustajalla Tiina Heinosella oli panelisteista ainoana vankkaa tietämystä elintarvikehankintojen suuntaamisesta.

 

Tiina Heinosella on tamperelaisen elintarviketeollisuuden palveluksessa olevana näköalapaikka siihen, että mikä on tamperelaisten kokonaisetu elintarvikehankinnoissa.

 

Toivottelin Tiina Heinosen ja Vasemmistoliiton tervetulleiksi Keskustan linjoille.

 

 

 Kuvaaja: Mikko Kiio

Pidän kuulijoita kohtaan kohteliaana, että panelisti nousee seisomaan puheenvuoronsa aikana.

Näin tein myös Valtion ravitsemusneuvottelukunnan järjestämässä tilaisuudessa Tampereella 5.10.2012, kun puolustin lähiruokaa.

 

 Kuvaaja: Mikko Kiio

Valtakunnallisen hallitusrintaman edustajat istuivat ritirinnan paneelissa.

Vasemmalta Vesa Eskola (vihr), Sirpa Pursiainen (KD), Anne Tervo (SDP), Tiina Heinonen (vas) ja Taina Lampu (kok). 

Valtakunnallisen hallitusrintaman edustajista ainoastaan vasemmistoliiton Tiina Heinonen liputti lähiruuan puolesta!

 

************

On annettava asiantuntijoiden mielipiteelle suuri arvo heidän ravinto-opillisesta tietämyksestään elintarvikehankinnoissa.

 

Tunnen kuitenkin suurta huolta, jos Tampereen kaupungin elintarvikehankintojen sallitaan ajelehtia vain halvan hinnan perässä. Nyt näyttää valitettavasti näin tapahtuvan!

 

Luottamushenkilöiden rooli on katsoa elintarvikehankintoja Tampereen kaupungin ja sen asukkaiden kokonaisedun kannalta. Nyt näin ei tapahdu!

 

On aiheellista antaa tiukkaa palautetta myös Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suuntaan.

 

Tuntumaksi jäi, että myös siellä tuijotetaan pelkästään ravitsemuksellisiin asioihin ja ei osata nähdä ”suurta kuvaa”.

 

Kotimaisen ruoka ja lähiruoka ovat asioita, joihin suomalaiset luottavat.

Toivon, että lähiruokaan luottaisivat Tampereella Keskustan ja Vasemmistoliiton lisäksi myös muut puolueet!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mikä kouluruoka haluaisin olla?

Lauantai 6.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Valtion ravitsemusneuvottelukunta järjesti eilen Tampereella tiedostus- ja keskustelutilaisuuden, jonka teemana oli

 

”Ravitsemuksella terveyttä ja hyvinvointia kuntalaisille vauvasta vaariin – ruokaan panostaminen kannattaa!”

 

Tilaisuus oli kaikille avoin ja sinne oli kutsuttu median edustajat, Pirkanmaan kuntapäättäjät, kunnallisvaaliehdokkaita sekä kuntien ravitsemusasioista päättäviä toimijoita.

 

Paikalla oli nelisenkymmentä ruoka-asioista kiinnostunutta ja tilaisuuden lopuksi järjestettiin paneelikeskustelu, jossa puolueiden edustajat kertoivat taustaryhmänsä mielipiteistä päivän aiheeseen.

 

Edustin paneelissa Suomen Keskustaa.

 

 

 

 

Tilaisuuden avaajana ja koko ajan paikalla olleena jämäkkänä johdattelijana toimi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Hän toimii myös Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtajana.

 

Tapasin Husu-Kallion vasta nyt ensimmäisen kerran hänen kansliapäällikköaikanaan. Sain tehdä vuosikaudet tiivistä yhteistyötä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa, kun Jaana Husu-Kallio toimi sen pääjohtajana.

 

Kokemukseni Husu-Kalliosta pätevänä suomalaisen ruokaturvallisuuden vartijana on ehdoton ja sen vuoksi totesinkin hänelle, että meillä suomalaisilla on nyt hieman turvaton olo, kun Sinä et ole Eviran johdossa!

 

Toki MMM:n kansliapäällikkyys on todellisen vaikuttajan paikka, sillä nyt Husu-Kalliolla on hyvin laaja vastuualue mm. kansalaisten ruokaketjussa.

 

 

 

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio katsoo eteenpäin ja hän totesikin alustuksessaan, että nyt pitää toimia!

Tarve toimia ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuksesta, jossa on seurattu väestön seerumin kolesteroliarvojen kehittymistä 1982 – 2012.

Kaaviosta nähdään, että miesten sekä naisten kolesteroliarvot ovat kohonneet kuluneena viisivuotiskautena!

 

Tampereen Vapriikissa pidetyssä tilaisuudessa julkistettiin Valtion ravitsemusneuvottelukunnan tuottama opas

”Ravitsemuksella hyvinvointia”.

 

Oppaaseen on koottu hyvän ravitsemuksen edistämiseksi annetut suomalaiset suositukset ja siinä esitellään esimerkkejä kunnissa toteutetuista hyvistä käytännöistä.

 

 

 (Kuvaaja: Mikko Kiio)

Tilaisuus huipentui paneelikeskusteluun ja sen johdattelijana toimi neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio-Lähteenkorva (oikealla) sosiaali- ja terveysministeriöstä.

 

Panelistit oikealta lukien

 

• Raine Nuolikoski, toimitusjohtaja Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelut Oy Servi
• Esko Erkkilä, Suomen Keskusta
• Kari-Pekka Rauhala, Perussuomalaiset
• Taina Lampu, Kokoomus
• Tiina Heinonen, Vasemmistoliitto
• Anne Tervo, Sosiaalidemokraatit
• Sirpa Pursiainen, Kristillisdemokraatit
• Vesa Eskola, Vihreät
• Elina Särmälä, ruokapalvelujohtaja Kuntaruokailun asiantuntijat KRA ry
• Ulla Siljamäki-Ojansuu, johtava ravitsemusterapeutti Tays

 

 

 (Kuvaaja: Mikko Kiio)

Esittelyn yhteydessä meille oli annettu ennakkotehtäväksi tämän jutun otsikko.

Istumajärjestys oli minulle suosiollinen, sillä sain esittäytyä ensimmäisenä.

 

Otsikon kysymys oli minulle helppo, sillä halusin valita ravitsemuksellisesti terveellisen ja välttämättömän ruuan. Kotimaisuus ja se, että valitsemani kouluruoka on tuotettu lähellä, olivat valinnassani ehdottoman tärkeitä. Tamperelaisen elintarviketyöläisen työpaikan varmistaminen oli kouluruokani valinnassa minulle ensiarvoisen tärkeää.

 

Valintani oli helppo ja kävinkin ennen paneelitilaisuutta ostamassa Nekalan K-Supermarketista Länsi-Maidon Vihiojantie 3:ssa sijaitsevassa meijerissä pakkaaman kevytmaitopurkin. Kyseessä on Pirkanmaalla tuotetusta maidosta jalostettu tuote.

 

Esittelin Pirkanmaalla tuotetusta maidosta Tampereella pakatun maitopurkin kouluruokana, joka haluaisin olla!

 

 

 

Länsi-Maidon Tampereen Nekalassa pakkaama kevytmaito on aistikkaassa pakkauksessa, sillä maitopurkin kyljessä on kuva Näsinneulasta.

Kuva on otettu eilen illalla mökkimme kivitasolla ja se on tarkoituksellisesti kooltaan iso, sillä lähellä tuotettu ruoka on ison kuvan arvoista!

 

On vähintään kummallista, että tuote ei ole päässyt esim. Tampereen suurimpiin S-ryhmän päivittäistavaraliikkeisiin! K-ryhmän maitohyllyssä se on!

 

Tarkoitukseni on palata paneelikeskustelun puheenvuoroihin ja niissä esitettyihin eri puolueiden painotuksiin myöhemmin.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuntaliitos raunioittaa liitoskunnan seurakuntaelämän ja saattaa mm. liitosseurakunnan hautojenhoidon lapsipuolen asemaan

Sunnuntai 9.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuntaliitoksen tapahduttua muuttuu myös seurakuntajako.

 

Seurakuntajaon muuttuminen on kuntaliitoshuumassa unohdettu täysin – tämä sopii varmaan oikein hyvin kokoomukselle ja demareille.

 

Olen joutunut kartuttamaan kokemuspiiriäni kuntaliitosten toteuttamisesta kahdenkin kunnan osalta.

 

Synnyinkuntani Viljakkala liitettiin Ylöjärveen vuonna 2007 ja vaimoni kotikunta Kälviä puolestaan Kokkolaan vuonna 2009.

 

Molemmat kuntaliitokset ovat merkinneet liitoskunnille ”elämän sammuttamista” niissä.

 

Kälviä on lähellä Kokkolaa sijaitsevana keskustaajamana vielä kohtuullisessa tilanteessa, mutta koko ajan sielläkin palveluja ollaan hivuttamassa Kokkolaan.

 

Viljakkalassa tilanne alkaa olla paha ja nyt enää odotellaankin, että kuka on se viimeinen, joka sammuttaa valot Viljakkalasta.

 

Kuntaliitos merkitsee liitoskunnan seurakunnan loppumista, sillä seurakuntajaon pitää noudattaa kuntajakoa.

 

Kuntaliitosten myötä minulle läheiset seurakunnat eli Viljakkalan seurakunta ja Kälviän seurakunta ovat todellisina seurakuntina hävinneet seurakuntien taivaan tähtisumuun! 

Ennen niin vilkkaasti toimineesta Viljakkalan seurakunnasta on muodostettu Viljakkalan seurakuntapiiri ja Kurun seurakunnasta Kusun kappeliseurakunta.

Olen tutkaillut Viljakkalan seurakuntapiirin hallintoa ja toimintaa nettitietojen perusteella ja on ilmiselvää, että itsenäistä päätösvaltaa viljakkalalaisille ei ole.

Kuntaliitoksen uhreiksi tulevaisuudessa joutuville seurakuntalaisille on ehdottoman tärkeää tutustua esim. Viljakkalan ja Kurun tapauksiin, että josko niiden kohdalla valituissa hallintomuodoissa olisi jotain  huomioitavaa.

 

Kirkot ovat liitosseurakunnissa sentään saaneet säilyä, mutta ilmeistä on, että kotoinen tunnelma niistäkin on kaikkoamassa, kun ventovieraat papit lähitulevaisuudessa pitävät niissä virkavelvollisuuksiinsa kuuluvia jumalanpalveluksia tai suorittavat yhä harvenevalle kirkkokansalle muita kirkollisia palveluksia.

 

Kokkolan mammuttiseurakunnan Kälviää kaltoin kohteleva käsittely koski meitä henkilökohtaisesti, kun päättymässä olevalla viikolla poikkesimme Kälviälle haudattujen läheistemme haudoilla.

 

Olemme takavuosien tapaan antaneet läheistemme hautojen kesähoidon seurakunnan hoidettavaksi ja ihmetyksemme olikin suuri, kun totesimme, että haudoilla ei ollut syyskuun alkupäivinä kukan kukkaa!

 

Asioita selviteltyämme saimme seurakunnalta jäätävän viestin, että Kälviän hautausmaalla kesähoito päättyi elokuun viimeisenä päivänä. Kokkolan mammuttiseurakunta oli silloin päättänyt Kälviän hautausmaalla työskennelleiden kesätyöntekijöiden työsuhteen ja sillä siisti.

Kaikki kukat oli elokuun aikana viety haudoilta kompostiin ja sen vuoksi seurakunnan hoidossa olevat lukuisat haudat Kälviän hautausmaalla olivat hävettävän heikosti hoidettujen näköisiä! Hävettävän heikosti hoidettujen hautojen joukossa oli kaksi hautaa, joihin on haudattu meille läheisiä sukulaisia.

 

Kuntaliitoksen nurjaan puoleen kuuluu oikein hyvin se, että Kokkolassa hautausmaiden hoidossa kyllä on väkeä ja siellä seurakunnan hoitoon annettujen hautojen kesähoito jatkuu edelleenkin! Säästötoimet Kokkolan mammuttiseurakunnassa koskevat siis ainoastaan liitosalueita!

 

Kälviän hautausmaan hoidon epäkohta on hyvä pitää mielessä, kun lokakuussa annamme vaalikopin yksinäisyydessä äänemme joko keskittämisen puolesta toimiville Kokoomukselle, SDP:lle tai Vihreille tai sitten kallistumme sille kannalle, että Keskusta on oikea valinta pienen ihmisen tarpeille.

 

Kokoomusta, SDP:tä tai Vihreitä äänestävien pitää muistaa, että jokainen niille annettu ääni merkitsee keskittämistä, keskittämistä ja keskittämistä!

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan kylätoimintakeskus Heiska Hämeenkyrössä ja lähiruoka - mainiosti yhteensopiva pari!

Sunnuntai 12.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti, Ahlmanin ammattilaitos ja Parasta Pöytään Pirkanmaalta lähiruokahanke järjestivät Pirkanmaan kylätoimintakeskus Heiskalla Hämeenkyrössä Läheltä hyvää –tapahtuman 10.8.2012. Tapahtuman teemana oli tulla nauttimaan lähialueen antimista!

 

Osallistuin vaimoni kanssa kiireisistä puutarhatöistä huolimatta mielenkiintoiseen tapahtumaan.

 

Tilaisuuden juontajana toimi Aimo Kokkola Pälkäneen Laitikkalasta. Tunnen Kokkolan tilan vankkana sikatilana takavuosilta, mutta nykyisin Aimo-isäntä taitaa olla luopunut sikataloudesta.

 

Kokkolan ohella Läheltä hyvää –tapahtumassa esiintyi kukkaistyttö Ulla Valanto.

 

Kukkaistytön valinnan vuodeksi 2012 on tehnyt raati, johon kuuluivat Tampereen Anttilan tavaratalojohtaja ja Tampere Tunnetuksi ry:n hallituksen jäsen Maarit Kurtén, Tampere Tunnetuksi ry:n hallituksen puheenjohtaja Mirko Lännenpää, Moron tuottaja Jari Mylläri sekä Kukkaistyttö 2011 Tuuli Kuusipalo.

 

 

 

 

Heiskan Läheltä hyvää –tapahtuman luonne oli, että tuottajat olivat pystyttäneet myyntikojuja, joista oli ostettavissa kaikenlaista lähellä tuotettua.

Tapahtumakentän keskellä oli penkkejä ja pöytiä, joiden äärellä pystyi tapaamaan tuttuja sekä nauttimaan tarjolla olleita tuotteita.

 

 

 

 

Heiska ry:n hallituksen jäsen Kauno Perkiömäki (oikealla) koppasi kukkaistyttö Ulla Valannon kainaloonsa ja kukkaistytön vierellä myhäili Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius sekä Heiska ry:n puuhamies Jarmo Puntalo.

 

 

 

Myös Hämeenkyrön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Maria Härkki-Santala oli tapahtumassa mukana ja tässä hän keskustelee Antero Aleniuksen sekä Jarmo Puntalon kanssa.

 

 

 

Tilaisuuden juontaja Aimo Kokkolalla oli käytössään langaton mikrofoni ja aiheutti tiettyjä haasteita seurata, että missä ja kenen kanssa kulloinkin juontaja keskusteli - oli oltava varuillaan, että ei joutunut haastateltavaksi! 

Tässä Kokkola jututtaa Heiska ry:n hallituksen puheenjohtaja Aarre Taipaletta.

 

 

 

 

Heiskan Tallituvassa riitti tungosta, sillä siellä oli monta mielenkiintoista lähiruokaa tarjoavaa myyjää.

 

 

 

Maa- ja kotitalousnaisten huipputuote oli ruisleivän juuren myyminen.

 

 

 

 

Ruisleivän juurta myytiin pienissä muovirasioissa ja rasian hinta oli 4,00 euroa.

 

 

 

Lähes mökkinaapurissamme sijaitseva Suojärven Suklaatila oli mukana tapahtumassa omalla osastollaan.

Olen saanut seurata Suojärven Suklaatilan kehittymistä yrityksen alkumetreiltä saakka. 

Oikeastaan olen seurannut tilanteen kehittymistä jo ennen yrityksen perustamista, sillä Suojärven navetta oli joskus parisenkymmentä vuotta sitten alkuperäistarkoituksessaan, mutta nyt se on moderni elintarviketehdas. Noudin joskus alkuperäistarkoituksessa olleelta Suojärven tilalta karjanlantaa mökkiviljelystemme kasvun perustaksi!

On hienoa, että Katja Järvenpää kiertää edelleen lähiseudun markkinatapahtumia, vaikka hän onkin saanut miehensä Tomi Järvenpään kanssa rakennettua kattavan dealer-verkoston lähes koko Suomen alueelle!

 

Kannattaa tutustua Suojärven Suklaatilan nettisivuihin eli www.suklaatila.fi. Sieltä löytää kotipaikkakuntansa tai sitä lähinnä sijaitsevan Suojärven Suklaatilan jälleenmyyjän!

 

Nettisivuilta aistii, että Tomi Järvenpää on viestinnän ammattilainen!

 

 

Kiitokset Heiskalle, Aamulehdelle, Ahlmanille sekä Parasta Pöytään Pirkanmaalta –hankkeelle tärkeän asian eli lähiruuan edistämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vetopelejä ja menopelejä Lavajärven Leirirannassa

Keskiviikko 1.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Lavajärven-Komin kyläyhdistys järjesti Lavajärven Leirirannassa kesäjuhlat sunnuntaina 29.7.2012.

 

Kesäjuhlat on pitkään jatkunut perinne kylällä, jossa sijaitsee mm. vapaa-ajanasuntomme.

 

Muistan ajan, jolloin Lavajärven kesäjuhlat järjestettiin Lavajärven Päivölässä

 

Ajat ovat muuttuneet ja niin on muuttunut myös kesäjuhlien sisältö. Ennen kesäjuhlissa oli useita urheilukilpailuja, mutta nyt kesäjuhlat painottuvat leppoisaan yhdessäoloon.

 

Pituushyppy, kuudenkymmenen metrin juoksu ja maastojuoksu olivat entisaikaan Päivölän kesäjuhlien ohjelmanumeroita. Muistan hyvin, että olen saanut Päivölän kesäjuhlilla lusikan palkinnoksi 500 metrin juoksussa!

 

Lavajärven-Komin kesäjuhlilla oli tänä vuonna esillä kaksikin mielenkiintoista meno- ja vetopeliä.

 

 

Kesäjuhlayleisö kohahti, kun Totti Härkönen kurvasi juhlapaikalle hienolla mikroautollaan.

 

 

 

Edestäpäin huomaa selvästi, että Totin auto on Volkkari!

 

 

 

Kesäjuhlien juontaja Tea Pihkoluoma kysyi Totilta haastattelussa, että pääsevätkö tytöt Totin kyytiin?  Totti totesi, että vain pojat pääsevät hänen kyytiinsä. No, ehkä tulee sekin aika, että myös tytöt pääsevät Totin kyytiin!

 

 

 

Hieman järeämpää tekoa oli kesäjuhlien vetopeli eli Ville Koivuniemen omistama Ford 5000.

Ville osallistuu traktorillaan Tractoc Pulling´n SM-kisoihin Farmi 2500 kg –sarjassa.

 

 

 

Tea Pihkoluoman haastattelussa Ville kertoi, että tänä vuonna Tractor Pulling´n SM-sarjassa ajetaan kuusi kilpailua. Neljä on ajettu ja Ville on nyt SM-kisassa toisena.

Ville edustaa SM-sarjassa kilpaillessaan Kauhajoen Traktoriurheilijoita.

 

 

 

Ville Koivuniemi on pystynyt kilpailemaan yllättävän pienellä budjetilla. Kone on kestänyt kaikki vedot, joten suuriin remontteihin ei ole ollut tarvetta.

 

Varsinaiseen harjoitteluun ei ole mahdollisuuksia, sillä jarruvaunuja ei luonnollisesti ole käytössä.

 

Kauden seuraava kisa käydään Nurmeksessa.

 

Ville kertoi, että kauden jälkeen traktoriin tehdään täysremontti ja kustannusarvio on nykynäkymien mukaan n. 5.000 euroa.  Tarvikevaraosilla kustannusarvio olisi pienempi, mutta Ville ei halua riskeerata ja hän tulee käyttämään alkuperäisosia.

 

Traktorin kuljetukseen käytettävä kuorma-auto maksoi Villen mukaan ”mopon hinnan verran”.  Se on kuitenkin pelannut hyvin ja kertaakaan ei ole jääty taipaleelle.

 

Ville Koivuniemi harjoittaa voimaperäistä viljelyä Viljakkalassa ja hän on mm. maatalousyhtymämme vuokramies.

 

 

 

Kesäjuhlilla oli tarjolla mansikoita, makkaraa ja lättyjä maksua vastaan.

Lavajärven-Komi kyläyhdistys tarjosi kesäjuhlaväelle ilmaiset kahvit, teen tai mehun.

 

 

 

Lavajärven Leiriranta on oivallinen paikka järjestää hiekkalinnojen rakennuskilpailu.

 

Kisaan osallistui kuusi joukkuetta ja joukkueen koko oli max. neljä henkilöä.

 

 

 

Näytti olevan yleistä, että hiekkalinnojen ympärille rakennettiin oikeaoppisesti vallihauta.

Marakatti-ryhmä koostui tytöistä ja he turvautuivat vallihaudan täyttämisessä kantoveteen, mutta…

 

 

 

 

…Zombie-pojat rakensivat linnansa niin lähelle vesirajaa, että he hyödynsivät vallihaudan vetenä suoraan Lavajärven vedenpinnan tasoa!

 

Kiitokset Lavajärven-Komin kyläyhdistykselle, jonka aktiivisuuden tuloksena kyläläiset ja mökkikansa saivat tavata toisiaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen lippu juhlistaa keskikesän juhlaa - Juhannusjunan etenemisen seuraaminen luo uutta kulttuuria!

Lauantai 23.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Eilen kello 18.00 lukemattomat siniristiliput kohosivat lipputankoihin juhlistamaan keskikesän juhlaa – Juhannusta.

 

Siniristilippu kohosi salkoon myös meillä.

 

 

Mökkimme lipputangossa on muutaman päivän ajan kesän aikana ehtinyt liehua isännänviirinä Agrologi-viiri eli koulukuntani tunnusviiri sen merkiksi, että isäntäväki on paikalla.

 

 

Agrologi-viirin tunnuskuviossa on lyhde kuvaamassa sitä tietämystä, jonka koulukuntani jäsenet omaavat maa-, metsä- sekä kotieläintaloudesta. 

Siinä on myös rataskuvio ja se kuvaa sitä käytännön kokemusta, jota agrologikunta omaa. Rataskuvio tulkitsee sitä monipuolista kokemusta ja tietämystä, jota agrologikoulutus tuo tullessaan lukuisiin yhteiskunnan eri tehtäviin.

 

Laskin isännänviirin lippusalosta klo 18.00…

 

 

…ja nostin lipputankoon Suomen lipun.

 

 

Pienten juhannusvieraidemme toivomuksesta laskimme vesille tänä kesänä ensimmäisen kerran soutuveneemme ja vieraamme tekivät isäntäväen edustajien kanssa souteluretken järvellä.

 

*******

 

Juhannusjuna on Yleltä hieno idea ja sen toteuttaminen sopii mainiosti juhannukseen.

 

Idean esimerkkinä on ollut mm. norjalainen Hurtigruten ja ohjelma on Ylen sekä keskieurooppalaisen ARTE-kulttuurikanavan yhteishanke. 

Mökkimme vierellä ja maittemme keskellä kulkee Tampere-Parkano-Seinäjoki –rautatie.

 

Sen alle joutui aikoinaan neljä hehtaaria metsäämme. Tiedän siis omakohtaisesti, että mitä merkitsee oman tilan pirstoutuminen teiden ja rautateiden rakentamisen seurauksena. Radan rakentaminen ja metsälohkon silpoutuminen oli kova paikka isälleni, joka oli hankkinut metsäpalstan synnyinkodinsa maista.

 

Juhannusjuna – kuten kaikki pääradalla kulkevat junat – kulki maidemme halki ja sen vuoksi kävelinkin 150 metrin matkan mökiltämme ratapenkalle seuraamaan Juhannusjunan kulkemista.

 

Pohjoiseen matkaavat matkustajajunat tapaavat  ohittaa mökkimme 18 minuutin kuluttua siitä, kun ne lähtevät Tampereelta.

 

Juhannusjuna oli kuitenkin liikkeellä verkkaisesti, sillä se saapui kohdallemme huomattavasti myöhemmin.

 

 

Otin saapuvasta Juhannusjunasta kuvia aluksi ”sarjatulella” ja tässä muutama lähestymiskuva. Juna on näissä kuvissa saapumassa Hämeenkyröstä Viljakkalaan.

 

 

 

 

Junan ohjaamosta tervehdittiin myös meitä, jotka metsätaipaleella olimme katsomassa Juhannusjunan etenemistä.

 

Kiirettä piti, sillä junan vauhti oli tavanomaiset 160 kilometriä tunnissa ja jossain välissä piti valokuvata myös Juhannusjunaa seurannut helikopteri! 

 

Juhannusjuna matkalla kohti Rovaniemeä, jonne se saapuu tänään aamusella.

 

 

 

”Kiskot vievät pohjoiseen” Majajärven kohdalla Viljakkalassa.

 

 

Radalla käynnin jälkeen kävin vielä mökkilaiturillamme ja kuvasin järvimaiseman Viljakkalasta Hämeenkyrön sekä rautatien suuntaan.

Järven pohjukassa rautatie kulkee aivan rannalla, joten laituriltamme voi seurata kaikkea rautatieliikennettä pääradallamme!

Onkin mukava seurata harvinaisempien mökkivieraiden ryntäämistä laiturille, kun junia kulkee radalla.

Juhani Ahon kertoma Matin ja Liisan ihmettely junia kohtaan elää edelleen!

 

 

Hyvää Juhannusta kaikille!

 

 

-Esko Erkkilä-