Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen 60-vuotisjuhla oli arvokas tilaisuus

Torstai 19.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Syöpään liittyvä yhdistystoiminta alkoi Suomessa v. 1936, koska silloin perustettiin Suomen Syöpäyhdistys.

Sotavuodet viivästyttivät maakunnallisten syöpäyhdistysten perustamista, sillä ensimmäinen maakunnallinen syöpäyhdistys perustettiin Turkuun vasta 12.4.1951.

Tampereelle perustettiin maakunnallinen syöpäyhdistys 10.5.1951 ja se ehtikin ensimmäisenä maakunnallisena yhdistyksenä yhdistysrekisteriin!

Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry vietti 60-vuotisjuhliaan Komediateatterin Juhlatalossa Tampereella tiistaina 10.5.2011.

Olen toiminut syöpäyhdistyksessä tukihenkilönä vajaan kymmenen vuotta ja sen vuoksi olinkin kutsuvieraana mukana juhlassa.

Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n puheenjohtaja sosiaalineuvos Seppo Rantanen käsitteli tervehdyssanoissaan yhdistyksen perustamista sekä tiettyjä virstanpylväitä vuosien varrelta.

Yhdistys perustettiin Hotelli Tammerissa arvovaltaisten tamperelaisten toimesta. Perustajina oli 20 henkilöä, jotka olivat silloin ja myöhemminkin keskeisessä asemassa Tampereella.

Rantanen mainitsi puheessaan ”aseveliakselin” toimineen syöpäyhdistystä perustettaessa. Rantanen oli poliittisen uransa aikana keskeinen toimija Tampereen aseveliakselin päättäjänä ja sen vuoksi – tai siitä huolimatta - poliittisen muisteluksen sisällyttäminen arvokkaan ja puolueettoman juhlan tervetulotoivotukseen voidaan perustellusti kyseenalaistaan.

Pirkanmaan Hoitokodin perustaminen v. 1988 saattohoitoa varten sekä suolistosyövän seulontamenetelmien kehittäminen ovat Rantasen mukaan olleet Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tärkeitä saavutuksia vuosien varrella – näiden osalta Rantasen ajatuksiin on helppo yhtyä.

Rantanen päätti juhlan avaussanansa ajatukseen Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen valoisasta tulevaisuudesta.

Toimittaja, pastori Hilkka Olkinuoran juhlapuheen teemana oli: ”Elämä, arvot ja etiikka”.

Pastori Olkinuora on tunnettu ja arvostettu mielipiteiden kiteyttäjä. Olen lukenut Olkinuoran tekstejä, mutta kuulin häntä ”livenä” vasta nyt ensimmäisen kerran.

Ei ehkä ole oikeudenmukaista, että esitän pastori Olkinuoran ajatuksia vain teemoina ranskalaisin viivoin, mutta rohkenen sen kuitenkin niin tehdä:

• medisiini ja militarismi ottavat maailmassa tasapäisesti yhteen
• me tuleva, entinen hyvinvointivaltio…
• hoitosuoritteita kirjataan, mutta unohdetaan terveys
• viina, vauraus ja terveyskeskuskäynnit kasaantuvat samoille yksilöille
• ihmiset ovat terveydenhuollon kannalta kahden kerroksen väkeä; ne jotka ovat työterveyshuollon piirissä ja ne, jotka eivät sen piiriin kuulu

Vähän humoristisena, mutta vakavana asiana pastori Olkinuora kertoi nuorten lääkärien keskuudessa tehdystä kyselystä, jossa kysyttiin nuorten lääkärien mielikuvaa hankalasta potilaasta. Epäsuosituin potilas nuorten lääkärien mielestä on ”vanha ämmä, jolla on remppoja”, kertoi Hilkka Olkinuora juhlapuheessaan.

Toimittaja, pastori Hilkka Olkinuora kiteytti juhlapuheensa lopuksi, että juhlikaamme tätä työtä!

 

Potilaan puheenvuoron käytti Pirkko Lehtonen.

Lehtosen runomittainen, pitkä ja liikehdintää sekä hieman kulissejakin vaatinut esitys oli kerrassaan mainio. Puheenjohtaja Seppo Rantasen kommentti oli: ”Ainutlaatuinen puheenvuoro”. Rantasen kommenttiin on helppo yhtyä.

Juhlassa palkittiin parisenkymmentä syöpätyössä ansioitunutta yhdistyksen jäsentä, lääkäriä ja yhdistyksen työntekijää.

Juhlan musiikista vastasi Pushkin Qintett.

Juhla oli arvokas ja mieliinpainuva meille n. seitsemällekymmenelle henkilölle, jotka olimme paikalla.

On paikallaan, että vapaaehtoistyöhön osallistuneita huomioidaan. Myös sellaisten henkilöiden extra-huomiointi on paikallaan, jotka saavat palkan syöpää vastaan tekemästään työstä – näin huomioidaan muitakin palkollisia.  Huomioitujen joukossa oli myös tahoja, jotka ovat taloudellisesti tukeneet Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen toimintaa.

Juhlan aikana tulivat mieleeni ne lukemattomat syöpäpotilaat, jotka parhaillaan kamppailevat syövän kanssa.

Moniko palkituista on henkilökohtaisesti kokenut syövän? Kuinka hyvin me juhlayleisönä osasimme asettautua heidän tilanteeseensa?

Pystyimmekö tällä juhlatilaisuudella auttamaan ja tukemaan todellisessa tilanteessa olevia syöpää sairastavia tai syöpää sairastaneita läheisimpiämme?

Erityisesti juhlan hetkellä on pystyttävä kriittisesti arvioimaan kokonaisuuksia.

-Esko Erkkilä-

Ensimmäinen eläkeläispäivä

Keskiviikko 18.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Jäin eläkkeelle 1.12.2010, kun takanani oli 40 ja puoli vuotta yhtäjaksoisesti työelämää. Vasta viime maanantaina eli toissapäivänä 16.5.2011 sain viettää ensimmäisen todellisen eläkeläispäivän, sillä kiireitä on riittänyt.

Kerron, että nautin ensimmäisestä todellisesta eläkeläispäivästäni – ei yhtään merkintää kalenterissa ja sain olla vapaa kuin taivaan lintu.

Ei mitään kalenterimenoja ja vaimonikin armahti minut autotallin ja askarteluhuoneen siivoukselta – sain olla eläkkeellä!

Eläkkeelle siirtymiseni jälkeen eduskuntavaalikuviot ovat täyttäneet kalenterini. Olen kiitollinen, että porukka on tarjonnut minulle hienon kokemuksen. Olen saanut työskennellä hienojen ihmisten kanssa vaalitaistelun ajan.

Sain sen aikana kahteenkin kertaan haastatella Suomen pääministeriä suuren yleisöjoukon edessä. Niitä hetkiä ei suoda kaikille – kiitos siitä Pirkanmaan ja Tampereen Keskustaväelle.

Myös useiden muiden ministereiden kanssa sain tehdä vaalityötä.

Lisäksi Pertti Hakanen, Mikko Alatalo ja Klaus Pentti tarjosivat minulle juontotehtäviä omissa vaalijuhlissaan. Hienoja kokemuksia, joita en enää eläkevaarina uskonut kokevani!

Eniten arvostan niitä 18 pirkanmaalaista kansanedustajaehdokasta ja heidän tukitiimiään, joiden kanssa sain vaalitaistelun aikana olla tekemisissä. Työmme loi vahvaa pohjaa sille, että Keskusta palaa entistä vahvempana valtakunnan johtavaksi voimaksi jo pian. Ajankohta riippuu tulevista vallanpitäjistä ja heidän aikaansaannoksistaan – ennusmerkit heidän onnistumiselleen eivät ole kummoisetkaan.

Läheisin yhteistyökumppanini vaalitaistelun aikana oli Sentteri-emäntä Titta Mattila, jonka kanssa teimme tiivistä yhteistyötä. Titta ajoi omalla kustannuksellaan melkein päivittäin Tampereelle 40 kilometriä, joten minun kahdeksan kilometrin ajomatka Sentteriin oli sen rinnalla todella pieni panos. On sanomattakin selvää, että mitään korvausta talkootyöstämme emme saaneet emmekä pyytäneetkään!

”Eläkeläisvapauttani” ei kestänyt kuin yhden päivän, sillä eilen kalenterissani oli jo kaksi todella tärkeää palaveria ja tietysti täsmälleen samaan aikaan!

Molemmat menot olivat toki mieluisia, sillä sain kutsun Tampereen Raatihuoneelle Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen 60-vuotisjuhlan merkeissä Tampereen kaupungin järjestämälle vastaanotolle ja samaan aikaan alkoi Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön kevätkokous.

Olin hetken Raatihuoneella – sinne kun tavallinen riviluottamushenkilö pääsee perin harvoin – ja sitten suunnistin Keskustan kevätkokoukseen.

Tapasin Raatihuoneella paljon eri yhteyksistä tutuiksi tulleita henkilöitä. Heitä kaikkia yhdisti syövän voittamiseksi tehtävä vapaaehtoistyö. Jälleen kerran tuli todistetuksi se, että naiset ovat syöpäyhdistystyössä selkeänä enemmistönä, nytkin korkeintaan 15 % Raatihuoneen vieraista oli miehiä.

Emäntänä Raatihuoneella toimi apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen. Hänen tietonsa syövästä olivat hyvin päivitettyjä.

Kiitän apulaispormestari Ikosta ja hänen kauttaan Tampereen kaupunkia, että kolmannen sektorin syöpätyö näin arvokkaalla tavalla huomioitiin.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön kevätkokouksessa oli ilahduttavan paljon tamperelaista keskustaväkeä.

Tulin kokoukseen kolmisen varttia myöhästyneenä, mutta se ei haitannut luottavaiseen tunnelmaan pääsemistä.

Eduskuntavaalikritiikin jälkeen suuntasimme kohti seuraavia haasteita – presidentinvaaleja ja syksyllä 2012 odottavia kunnallisvaaleja.

Presidentinvaalit ovat hyvä ”kertausharjoitus” kunnallisvaaleja ajatellen, sillä kunnallisvaalit ovat kunnallisjärjestön näkökulmasta vaalit, joissa paikallista panostamista tarvitaan. On varmaa, että niihin tamperelainen keskustaväki lähtee yhtenäisenä joukkona ja voimallisesti.

Silloin taas eläkepäivistä ei ole tietoakaan! Toivottavasti terveyttä riittää!

 

-Esko Erkkilä-

Katastrofi uhkaa kotimaista sika- ja siipikarjatuotantoa

Tiistai 17.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Seuraan edelleen tiiviisti maa- ja kotieläintalouden asioita, vaikka ne eivät työn merkeissä enää kuulukaan päivittäisiin tehtäviini.

Olen erityisesti huolissani suomalaisen sika- ja siipikarjatuotannon tulevaisuudesta.

Kotieläintalouden kustannuskehitys laukkaa kaukana edessä, kun suomalaisen tuottajan saama hinta tuotteistaan rämpii suossa.

Saksalaisen dioksiiniskandaalin vaikutukset ovat vasta nyt realisoitumassa, kun skandaalin akuutissa vaiheessa pakkasvarastoihin ohjattujen saksalaisten ”dioksiinipossujen” lihat tulevat markkinoille.

On selvää, että yhtälö ”dioksiinivaarassa ollut pakastettu liha” merkitsee kaupan sisäänostajille kunnon apajaa. Kaupan sisäänostajat kun ymmärtävät ainoastaan halvan hinnan päälle ja halpaa tavaraa he nyt tulevat ulkomailta saamaan! 

Peräänkuulutan päivittäistavarakauppaa hallitsevilta S- ja K-ryhmiltä nyt ylimmän johdon linjausta, että kotimaista sianlihan- ja siipikarjatuotantoa ei ajeta alas.

Ei ole kansakunnan etu, jos joudumme jatkossa turvautumaan argentiinalaisen, brasilialaisen ja thaimaalaisen sianlihan ja broilertuotteiden varaan.

Toivon, että suomalaisen elintarviketeollisuuden palveluksessa olevat henkilöt nyt yksissä tuumin liputtaisivat kotimaisen elintarviketuotannon puolesta. Luulisin sen olevan helppoa, sillä kysehän on heidän työpaikoistaan ja toimeentulostaan.

Maailmantalouden kasvu nostaa kaikkien kotieläintalouden tuotantopanosten hintoja jatkossakin. Euroopan suhdannelaitosten yhdistys AIECE ennustaa, että viljan hinnat nousevat tänä vuonna 54 %! Samainen taho ennustaa, että viljan hinta säilyy korkealla tasolla myös ensi vuonna.

Suomen rempallaan olevat hallitusneuvottelut eivät ennusta hyvää kotimaiselle ruuantuotannolle. On suuri vaara, että Sirkka-Liisa Anttilan vahvalla tietämyksellään ja merkittäviltä osiltaan myös hyvillä henkilökohtaisilla kontakteillaan hankkimat Suomi-plussat menetetään. Onko Suomella siihen varaa?

Uuden maa- ja metsätalousministerin kiireisin tehtävä on estää sika- ja siipikarjatuotannon alasajo vuosina 2012…2013.

Löytyykö ministeriksi sellaista henkilöä?

 

Kysyy

-Esko Erkkilä-

Puhemies Sauli Niinistön käyttäytyminen sai aiheellista arvostelua uuden eduskunnan täysistunnossa 10.5.2011

Maanantai 16.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Uusi eduskunta käsitteli 10.5.2011 pidetyssä täysistunnossa eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomusta eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2010.

Kansanedustaja Timo V. Korhosen (kesk) esittelypuheenvuoron jälkeen Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari käytti puheenvuoron, jossa hän esitti, että…

”…uuden istuntokauden alkaessa on hyvä miettiä, mitä me kansanedustajat täällä teemme ja teemmekö me sen niin hyvin kuin osaamme.”

Näin todettuaan Kalmari kohdisti sanansa eduskunnan edellisen puhemiehen toiminnalle, kun hän eduskunnan pöytäkirjan mukaan sanoi näin:

 

”On syytä miettiä tämän toiminnan taloudellisuutta ja tehokkuutta, ei niin, että puhemies median kanssa lyttää parlamentarismin ja retostelee eduskunnan rahankäytöllä, vaan niin, että me yhdessä miettisimme, miten asiat voisi tehdä taloudellisemmin ja tuottavammin.”

 

(Kyseessä on suora lainaus eduskunnan pöytäkirjasta, mutta alleviivaus on bloginkirjoittajan).

 

Sattuvasti sanottu!

Tiedän, että useat edellisen eduskunnan jäsenistä kokivat puhemies Niinistön käyttäytymisen parlamenttia vähättelevänä. On hyvä, että Anne Kalmari puuttui asiaan ja hänen mielipiteensä tuli kirjattua eduskunnan pöytäkirjoihin.

Toivon, että uuden eduskunnan puhemiehistö osaa puolustaa kansan valitsemia kansanedustajia ja heidän toimintaansa, eikä ole ensimmäisenä nakertamassa eduskunnan arvovaltaa.

 

-Esko Erkkilä-

Kaatuneitten muistopäivä on eräs tärkeimmistä liputuspäivistämme

Sunnuntai 15.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Tänään on toukokuun kolmas sunnuntai ja se merkitsee, että nyt liputamme kaatuneitten muistopäivän kunniaksi.

Kaatuneitten muistopäivä on Itsenäisyyspäivän ja Puolustusvoimain lippujuhlapäivän rinnalla yksi niistä liputuspäivistä, joita eniten arvostan.

Ne kaikki liittyvät isänmaallisuuteen ja siihen, että itsenäisyyttä ei saavutettu ilman uhrauksia.

Muistopäivän viettäminen perustuu Talvisodan uhrien muistamiseen, sillä se sai alkunsa huhtikuussa 1940 pidetystä piispainkokouksesta, jossa oli ehdotettu suru- ja muistojumalanpalvelusten pitämistä Talvisodassa kaatuneiden muistoksi sunnuntaina 19. toukokuuta 1940.

Piispainkokouksen seurauksena Puolustusvoimain ylipäällikkö, sotamarsalkka Mannerheim määräsi vappuna 1940, että uutta muistopäivää vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina ja sitä tuli viettää "nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä".

Päätöksellään Mannerheim korosti kansallista yhtenäisyyttä. Se oli tärkeä askel, että Mannerheimiä pidetään suurimpana suomalaisena.  Mannerheimin käsky koski vain Puolustusvoimia, mutta sitä alettiin noudattaa myös armeijan ulkopuolella.

Päivää nimitettiin yksimielisyyden ja sankarivainajien muistopäiväksi - nykyinen nimi sillä on ollut vuodesta 1947 alkaen. Jatkosodan ja Lapin sodan myötä on muistettu myös noissa sodissa kaatuneita sekä nykyään kaikkia sodissa kaatuneita suomalaisia.

Kaatuneitten muistopäivän liputusohjeet poikkesivat vuoteen 1995 saakka tavanomaisen liputuspäivän ohjeista.

Tapana oli, että liput pidettiin klo 10-14 puolitangossa, muun osan päivästä (8-10 ja 14-21) kokotangossa. Kun toisen maailmansodan päättymisestä vuonna 1995 tuli kuluneeksi 50 vuotta, ohjeita muutettiin niin, että liputetaan normaaliin tapaan koko päivän kokotangossa.

Lipun laskeminen puolitankoon keskipäivän ajaksi loi liputtamiseen aitoa tunnelmaa, mutta mm. liputtamisen suuritöisyys merkitsi menettelyn yksinkertaistamista. Nykyisin erityisesti kaupungeissa liputtamisesta huolehtivat moninaiset kiinteistönhuoltoyritykset ja niiden palvelut maksavat, joten liputusohjeiden yksinkertaistaminen oli siinäkin mielessä perusteltua.

Yksi setäni on saanut viimeisen lepopaikkansa Viljakkalan sankarihautausmaalla, joten koen kaatuneitten muistamisen omakohtaisesti.

Useat synnyinkotini naapuritalojen pojat ovat samalla sankarihautausmaalla kuin setäni. On ollut hieno havaita, että näiden talojen lipputangossa Suomen lippu on hulmunnut jokaisena kaatuneitten muistopäivänä, jotka muistan.

Perheemme tavoite tänään on, että Suomen lippu liehuu Tampereen omakotitalomme sekä myös kesäasuntomme lippusaloissa. Haluamme näin kunnioittaa sodissamme kaatuneita.

 

-Esko Erkkilä-

Ei tullut takkia, ei ministerin raitahousuja, ei Audin nahkaista takapenkkiä, eikä edes tuluskukkaroa!

Lauantai 14.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Muistamme, kun hiiri oli sadussa kissalle räätälinä.

Huonostihan siinä kävi, sillä;

”Ei tullut takkia, tuli liivi.

Ei tullut liiviä, tuli hanskat.

Ei tullut hanskoja, tuli tuluskukkaro.”

Sadun kissalla kävi kuitenkin paljon paremmin kuin persuille eduskuntavaaleissa - persut eivät saaneet edes tuluskukkaroa!

Näemme, että persuista ei tullut ministereitä - jäi vain räksyttävä lauma tuuleen huutajia!

Jo vaali-iltana häivähti mielessä Johannes Virolaisen sanat kokoomukselle heidän erään vaalimenestyksensä jälkeen: ”Mitä aiotte tehdä vaalivoitollanne?” Virolaisen sanat tulivat vaali-iltana mieleen persuja ajatellen – mitä aiotte vaalivoitollanne tehdä?

Nyt tiedämme, että persut eivät saaneet vaalivoitollaan mitään aikaiseksi.

Persut jatkavat samalla vastuuttomuuden tiellään, jolla kulkivat Timo Soinin ja hänen ideanikkareidensa kehittämien iskulauseiden esittäjinä ennen vaaleja. Iskulauseet villitsivät tietyn osan kansasta, mutta niiden avulla ei valtakuntaa pystytä vastuullisesti hallitsemaan.

Vain diktatuureissa diktaattori voi sanella muidenkin menettelytavat. Timo Soini oletti omaavansa diktaattorin valtuudet ja luuli kaikkien muiden tanssivan hänen tahdissaan.

Erehtyi ja pahasti!

Diktaattoriksi hamuava Soini sai vahvasti kynsilleen, kun muut puolueet totesivat persut yhteistyökyvyttömiksi ja pullauttivat heidät yli hallituslaidan.

Saattoi olla ehkä niinkin, että persuryhmä laittoi Soinin aisoihin.

Soini saattoi myös tajuta, että persulaumassa ei ole hänen lisäkseen ministeriainesta omaavia yksilöitä. Mistä Soini olisi taikonut itsensä ja Raimo Vistbackan lisäksi ministerivalmiudet omaavia henkilöitä - ei mistään?

Pakka on pahasti sekaisin. Persujen epäluotettavuudesta ja saamattomuudesta saa hyvän kuvan, jos kolmasosan eduskuntapaikoistaan menettäneet Vihreät jatkavat hallituksessa ja murskavoiton saavuttaneita persuja ei hallitukseen kelpuuteta.

Näin pelaa suomalainen demokratia ja siihen on persujenkin taivuttava.

"Ei auta, vaikka olisi kuinka ison talon poika" toteaa suomalainen sananlasku!

 

-Esko Erkkilä-

Äitienpäivän tienoo ja sitä seuraava viikko ovat Viherpeukalolle kiireistä aikaa

Perjantai 13.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Kevät on tänä vuonna edennyt hyvin, sillä lämpimät säät ovat vauhdittaneet kasvukauden alkamista.

Kevääntulon nopeus on ainakin omalta kohdallani yllättänyt ja monet kevättyöt puutarhassa ovat viikon verran jäljessä siitä, mitä sääolot sallisivat.

Äitienpäiväviikonlopun aikana aloitimme kylvö- ja istutuspuuhat, vaikka ne olisi aivan hyvin voitu aloittaa jo vapun tienoilla.

Pussiperunat saatiin istutettua ja niiden päälle nelinkertaisesti kevytpeitteitä. Peitteet poistetaan runsaan parin viikon kuluttua ja niiden alta paljastuu hyvässä kasvuvauhdissa olevia perunantaimia. Tiukkaa tekee, jotta juhannuksena saadaan omasta pellosta uusia perunoita, mutta se on tavoite.

Porkkanan, tillin ja aniksen kylvöhommat saimme hyvälle mallille äitienpäivän tienoilla. Ehkä porkkanaa kylvetään vielä toukokuun puolenvälin tienoilla hieman lisää.

Sipulinsiementä ei ollut äitienpäiväksi hankittuna, joten niiden istuttaminen jää seuraavan viikonlopun hommaksi. Tavoitteena on istuttaa kahdeksan kilon verran istukas- ja punasipulia, jotta talvella ei tarvitse sipuleita ostaa kaupasta.

Myös palsternakan siemeniä ei löytynyt ylivuotisesta siemenvarastosta, joten senkin kylväminen viivästyy.

Punajuuren kylvön voi suorittaa vasta lämpimään maahan ja se merkitsee, että sen osalta kasvukauden alkaminen siirtyy kesäkuun alkupäiville.

 

Tässä muutama kuva äitienpäiväviikonlopun puutarhahommista:

 

 

 

Puutarhamaamme paras kohta on vahvamultainen kulmaus. Maa on niin vahvamultaista, että jyrsintä on toisen henkilön vedettävä köydellä, sillä terät möyhentävät maan niin syvältä, että matka ei muuten etene.

Traktoriäestystä kunnon puutarhamaalla ei voi tehdä, sillä pyörät tallaavat maan niin tiukaksi, että kasvit eivät tule menestymään.

 

 

Istutuspenkit ovat 3,5 metriä leveitä eli yksi rivi on niin pitkä. Mitoitus perustuu harsojen leveyteen. Välikäytäviä emme käytä, vaan kaikki rivit ovat rinnakkain. Riviväli meillä on 40 senttiä.

 

 

 

Kylvökepin punainen osa on siemenpesä ja väritön osa siemenpesän kansi.

Siemenet laitetaan siemenpesään ja kannen reikien asettelulla saadaan oikea rako, jotta erikokoiset siemenet tulevat maahan haluttuun tiheyteen.

Kylvökeppi on välttämätön ja se helpottaa kylvötyötä valtavasti. Kylvötöiden jälkeen puutarhaliikkeet myyvät kylvökeppejä edullisesti - kympilla saattaa saada kaksikin keppiä!

 

 

Kylvökepin siemenraoksi kannattaa säätää niin pieni rako, että halutun siemenmäärän saaminen maahan merkitsee ainakin kaksi kertaa kylvökepin kulkemista saman paikan yli - tapaan säätää raon niin pieneksi, että tarvitaan kolme kylvökepin kulkemista! 

Meillä on tapana käyttää kylväjän kävelyalustana leveää lankkua, jotta maan tiivistyminen estyy. Lankkua tarvitsee siirtää harvoin, sillä kylvökepillä yltää hyvin kylvämään kuusi riviä samalta "lankunpaikalta".

Lankkua tarvitsee myös se, joka peittää vakoon kylvökepillä kylvetyt siemenet.

 

 

Tänä vuonna oli juhlallista aloittaa puutarhakylvöt, kun mökin lipputangossa liehui Suomen lippu äitienpäivän kunniaksi!

 

-Esko Erkkilä-

 

Vietämme tänään J. V. Snellmanin päivää eli suomalaisuuden päivää

Torstai 12.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Toukokuun alkupuoliskolle ajoittuu useita liputuspäiviä.

 

Tänään eli 12. päivänä on jo kuukauden neljäs liputuspäivä, sillä nyt vietämme J. V. Snellmanin päivää, joka sai lisämääreen ”suomalaisuuden päivä” vuonna 1978.

 

Toukokuun aiemmat liputuspäivät ovat tänä vuonna olleet vappu, äitienpäivä ja Eurooppa-päivä.

 

Toukokuun 12. päivä on J. V. Snellmanin syntymäpäivä.

 

Snellmanin päivää suositeltiin liputuspäiväksi jo 1920-luvulla, mutta vasta vuonna 1952 päivä tuli almanakan liputuspäiväluetteloon.

 

Eurooppa-päivä toukokuun 9. päivänä ja suomalaisuuden päivä kolme päivää myöhemmin eli toukokuun 12. päivänä eivät ole ristiriidassa keskenään.

 

Snellmanin päivänä haluamme kunnioittaa keskeisen suomalaisuusmiehen J. V. Snellmanin muistoa ja niitä toimenpiteitä, joita hän aikaansai suomalaisuuden edistämiseksi. Eurooppa-päivä puolestaan muistuttaa meitä Euroopan yhdentymiskehityksen alkamisesta.

 

Erityisesti näinä päivinä, kun sulkeutuneisuus ja erakoituminen sekä toisaalta avoimuus käyvät maassamme poliittista vääntöä, on hyvä että Eurooppa-päivä ja suomalaisuuden päivä ovat näin lähekkäin.

 

Kannatan vahvaa suomalaisuutta, mutta tajuan, että eristäytyminen muusta maailmasta – erityisesti Euroopasta – tekisi ennen pitkää lopun myös suomalaisuudesta.

 

Suomi on osa Eurooppaa ja sen vuoksi lippusalossamme liehuu tänään suomalaisuuden päivän merkiksi Suomen lippu!

 

-Esko Erkkilä-

S-ryhmälle kolajuomaa Rainbow-tuotemerkillä valmistava yritys toimii Kuopiossa

Keskiviikko 11.5.2011 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmä on viime aikoina kompastellut private label tuotemerkkinsä Rainbow`n laatuongelmien kanssa.

Tanskalaisvalmisteisessa broilerpakasteessa todettiin Salmonella Dublin-tyypin salmonella ja sen lisäksi nokialaisperheen ostamassa kolajuomapullossa oli silmältä näyttävä epämääräinen klöntti.

Oletin, että myös kolajuoma olisi valmistettu ulkomailla, mutta asiaa tutkittuani totesin valmistajaksi VIP-Juicemaker Oy –nimisen firman. Firma sijaitsee Kuopiossa ja sen tavoite on omien nettisivujensa mukaan

• olla Suomen tehokkain ja joustavin mehujen valmistaja ja tuottaa toiminnallaan sidosryhmilleen taloudellista lisäarvoa ja kasvattaa yrityksen arvoa.

Toiminta-ajatuksekseen firma kertoo mm.:

• olla kaupan keskusliikkeiden ja ketjujen vahva private label toimittaja niissä tuoteryhmissä joissa se on mukana, valmistamalla ja markkinoimalla korkealaatuisia mehuja, mehujuomia, hyvinvointijuomia, energiajuomia sekä virvoitusjuomia VIP ja Rodeo -tuotemerkeillä sekä kaupan omilla merkeillä.

Omistuspohjastaan yritys kertoo olevansa osa Refresco Holdingia.

 

Vertailin VIP-Juicemaker Oy:n Rainbow-kolajuoman ja Pepsin sekä Coca-Colan hintoja Koivistonkylän Prismassa.

Tuotteita ei tietenkään pidä vertailla yksi yhteen, mutta silti hintaerot olivat häkellyttäviä.

VIP-Juicemaker´n 1,5 litran pullo kolajuomaa maksoi 1,09 €, kun vastaavankokoisen Pepsi-pullon hinta oli 2,09 € ja Coca-Cola-pullon 2,39 €.

Peräänkuulutan päivittäistavarakaupalta tiettyä harkintaa, kun sille tarjotaan pilkkahinnalla tuotteita.

Sisäänostajien kannattaisi muistaa ikiaikainen totuus: Hyvää ei saa halvalla!

Ainakin omien sanojensa mukaan päivittäistavarakauppa saa merkittömistä tuotteista paremman myyntikatteen kuin luotettavien merkkituotteiden myynnistä. Jos tämä kaupan itsensä kertoma väite pitää paikkansa, on kaupalla itsetutkiskelun paikka.

 

-Esko Erkkilä-

"Maalaispoika 60 v." - Mikko Alatalon juhlakonsertti oli hieno kokemus

Lauantai 7.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Siniset silmälasit - Mikko Alatalon brändi – toimivat kulisseina, kun koko kansan maalaispoika sai olla juhlinnan kohteena Tampere-talossa tiistaina 3.5.2011.

Lavasteena toimivat siniset silmälasit olivat kookkaat, sillä niiden ”nenämutkan” kautta kaikki juhlassa esiintyneet artistit astelivat lavalle.

Sain vaimoni ja monien muiden kanssa olla mukana täpötäydessä Tampere-talon suuressa salissa, kun maalaispojan 60-vuotissynttäreitä juhlittiin.

Tämä kertomukseni käsittelee varmaan hieman eri asioita kuin ne aikakauslehtien jutut, jotka lähipäivinä käsittelevät samaa tapahtumaa.

Uskon, että yhteistä aikakauslehtien ja tämän jutun linjalle on se, että Seija Alatalon puku oli ihailtavan onnistunut.

Ensimmäisenä sinisten silmälasien nenämutkan kautta estradille saapui Tampereen pormestari Timo P. Nieminen.

Olen samaa mieltä lukuisten muiden kanssa, kun totean, että pormestari Nieminen piti Mikon juhlassa erään parhaista tervetulotoivotuspuheistaan.

Pormestari totesi, että Mikko Alatalo on eräs Tampereen tavaramerkeistä. Tammerkosken sillalla –yhteislaulutilaisuudet tekivät Tampereen tutuksi koko Suomen kansalle, totesi pormestari Timo P. Nieminen.

Minua ilahdutti erityisesti se, kun pormestari totesi, että Vanhan kirkon puistoa ollaan kunnostamassa ja työn valmistuttua Timo P. toivotti Mikko Alatalon pitämään yhteislaulutilaisuuksia Vanhan Kirkon puistoon.

Suureen ilahtumiseeni on eräänä syynä se, että Vanhan Kirkon puiston kunnostus tapahtuu Tampereen Infra Liikelaitoksen toimesta ja olen ylpeä Infran johtokunnan varapuheenjohtajana ”oman” liikelaitoksen aikaansaannoksista!

Pormestari Timo P. Nieminen toivotteli Mikolle vauhtia ja voimaa edelleenkin – pormestarin onnentoivotuksiin oli salintäyteisen yleisön helppo yhtyä.

Konsertin juonsi TV-kakkosen Salla Paajanen ja hyvin juonsikin. Hän totesi, että TV-kakkonen on kasvattanut Yleisradiolle pääjohtajan, maan ehkä ansioituneimman musiikki-ikonin ja kansanedustajan eli Mikko Alatalon sekä itseensä viitaten tämän konsertin juontajan! Raikuvat suosionosoitukset olivat tämän juonto-osuuden palkkiona!

Maalaispojan 60-vuotiskonsertti oli taiteellisen tasonsa puolesta täysosuma.

Se oli helppo uskoa jo etukäteenkin, kun esiintyjinä olivat mm.:

• Pauli Hanhiniemi
• ”Pate” Mustajärvi eli Ikurin Torpedo
• Heikki Salo
• Heikki Silvennoinen
• Laura Voutilainen
• Mariska
• Pentti Hietanen
• Juha Tapio
• Jani Wickholm
• Anna Hanski
• Joel Hallikainen
• Erja Lyytinen
• Jarkko Ahola
• Janna Hurmerinta

 

sekä monet muut.

 

Useat Mikon konsertissa esiintyneet ovat juuri järjestäneet konsertin Tampere-talossa tai ovat sellaisen siellä lähiaikoina järjestämässä – tämä jos mikä kertoo esiintyjien korkeatasoisuudesta!

Mikko Alatalon juhlakonsertin ohjelmaan oli liitetty kaksi erillisonnittelua.

Ensimmäisestä vastasivat Suomen Hiihdonopettajat ry, jonka toiminnassa Mikko on toiminut siten, että nyt hän sai vastaanottaa täyden Tampere-talon yleisön edessä yhdistyksen viirin. Mikko kertoi, että hän oli aikanaan ollut kurssinsa priimus ja opettajat olivat todenneet ”…ja tuolla kropalla!”. Mikko oli kommentoinut, että laskettelu on rytmilaji!

Toisen kunnianosoituksen kohteeksi Mikko pääsi, kun pääministeri Mari Kiviniemi ja Keskustan varapuheenjohtajat Tuomo Puumala sekä Annika Saarikko luovuttivat Mikolle Keskustan kultaisen ansiomerkin. Kunniamerkin luovuttaminen tapahtui ”Hazardihommia” esityksen jälkeen ja pääministeri totesikin, että Suomessa pääministerinkin hommat ovat hazardihommia. Kuka vielä väittää Mari Kiviniemeä huumorintajuttomaksi?

On luonnollista, että valokuvia konsertista ei voinut ottaa.

Harmittelen, että kuvani pormestari Timo P. Niemisestä ja apulaispormestari Timo Hanhilahdesta epäonnistui ja ei ole julkaisukelpoinen.

Muutaman kuvan kuitenkin konsertin väliajalla nappasin ja tässä ne selityksineen:

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva (vasemmalla) keskustelee Keskustan varapuheenjohtaja Timo Kauniston sekä Kirsi Ojansuun kanssa.

 

 

Keskustan kansanedustajia ja entisiä kansanedustajia Mikon juhlakonsertissa oli paikalla useita.

Tässä ovat vuosina 2003…2007 kansanedustajana toiminut ja nyt valtakirjansa uudistanut Simo Rundgren (vasemmalla) sekä eduskuntatyöstä vapaaehtoisesti luopunut Pekka Vilkuna Nivalasta.

 

 

 

Keskisuomalainen Aila Paloniemi (vasemmalla) ja Tampereen Keskustan keskeinen toimija, Super:n järjestöpäällikkö Raija Moilanen keskustelevat lastenhoitajien tarpeellisuudesta. Aila Paloniemi on koulutukseltaan lastenhoitaja ja on varmaa, että lastenhoitajien taitoja tarvittaisiin Eduskunnassa edustajien suuntaan päivittäin!

 

Maalaispojan konsertti päättyi siihen, että täysi Tampere-talon yleisö nousi seisaalleen ja osoitti suosionosoituksillaan arvostavansa Mikko Alatalon työtä koko kansan tuntoja kuvaavana muusikkona ja nyt kahdeksan vuoden ajan myös kansanedustajana.

 

Kolmas kansanedustajakausi Mikolla on alkanut ja on arvoitus, että joudutaanko ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin. Olen varma, että Mikko Alatalo säilyttää senaattorinpaikkansa, vaikka persut ajaisivatkin Suomen ahdinkoon ja jouduttaisiin ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin.

 

-Esko Erkkilä-

Persut ovat tuhoamassa Suomen neuvotteluaseman maataloustuki-, aluetuki- ja monissa muissa maallemme elintärkeissä kysymyksissä

Perjantai 6.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Persut leikittelevät vaalivoittohuumassaan koko Suomen selkärankana olevien maataloustuki-, elintarvike-, huoltovarmuus- ja aluetukikysymysten kanssa.

Kansanedustaja Kimmo Sasi on joutunut nopealla aikataululla etsimään persujen aiheuttamaan Portugali-kysymykseen ratkaisua.

Jos persut pysyvät jääräpäisesti kannassaan, he tulevat mähläämään Suomen mahdollisuudet moniksi vuosiksi luotettavana neuvottelukumppanina EU:ssa.

 

Tätäkö persuja äänestäneet halusivat?

 

Sirkka-Liisa Anttilan suomalaisille elintarvikeketjussa toimiville työntekijöille, alkutuotannossa toimiville ja eritoten suomalaiselle kuluttajalle – suomalaiselle perheenemännälle, joka jonottaa päivittäistavarakaupan kassalla - neuvottelemat edut ovat muutamassa päivässä valumassa hiekkaan.  Ruuan hinta karkaa käsistä!

Päivittäistavarakaupan kassalla kuluttajat tulevat huomaamaan, että salmonellapitoiset tuontielintarvikkeet valtaavat kylmätiskeissä nykyistä paljon suuremman alan, sillä kotimainen elintarviketuotanto hiipuu. Lähiruuaksi joudutaan jo pian laskemaan keski-Euroopassa, Brasiliassa ja Argentiinassa tuotetut elintarvikkeet, joiden tuottamiseen on jouduttu hakkaamaan määräämättömät alueet sademetsää.

Haja-asutusalueet tulevat hiljenemään, sillä erakoituva Suomi ei pysty ylläpitämään alueiden infraa. Tieverkosto rappeutuu ja suunnitellun tietoverkon rakentamiseen ei ole mahdollisuuksia.

Edessä on maamme vientitulojen tyrehtyminen ja massatyöttömyys.

Ymmärtävätkö persut, että millaisilla panoksilla he pelaavat?

 

Kysyy

 

-Esko Erkkilä-

Onnittelukäynti Mikon ja Seijan vieraana viritti mukavaan konserttitunnelmaan

Torstai 5.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Mikko Alatalon juhlakonserttia ”Maalaispoika 60 v.” edelsi Mikko ja Seija Alatalon järjestämä vastaanotto Tampere-talon Cafe Soolossa.

Sain olla MSL-Tampereen edustajana mukana tamperelaisen keskustaväen onnitteluryhmässä.

Vastaanotto oli sydämellinen ja tunsimme olevamme odotettuja vieraita.

Ryhmämme onnittelu sijoittui ajallisesti ”viime hetkiin” ja kun odottelimme ryhmämme täydentymistä, saimme seurata joidenkin edellisten vieraiden onnittelukäyntejä.

 

 

 

Aitoon reportterimaiseen tyyliin otin kuvan, kun maakuntajohtaja Esa Halme (oikealla) ja edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela (vasemmalla) toivat Pirkanmaan Liiton tervehdyksen juhlivalle päivänsankarille ja kansanedustajalle, joka on saanut paljon aikaiseksi Pirkanmaan hyväksi.

 

 

Mikko Alatalon kanssa kahdeksan vuotta eduskuntatyötä tehnyt hämeenkyröläinen maanviljelysneuvos Klaus Pentti saapui onnittelemaan Mikkoa. Tässä vapaaehtoisesti Eduskunnasta luopunut maanviljelysneuvos valmistautuu yhdessä vaimonsa Ullan kanssa onnitteluun.

 

 

Pentti J. Ilmari, Jouni Koskela sekä Ulla Pentti valmistautuvat onnitteluun...

 

 

...ja samoin siihen valmistautuvat myös Klaus Pentti sekä Eino Råman.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön sihteeri ja varavaltuutettu Titta Mattila esittelee kunnallisjärjestön lahjaa Mikolle eli talikkoa. Takana näkyy Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen kädessä MSL-Tampereen lahja Mikolle eli hieno "ministerisalkku".

 

 

Talikon varressa oli teksti "Maalaispojalle".

 

 

Mikko ja Seija vastaanottivat meidät sekä lukuisat muut onnittelijansa tyylikkäinä ja sanavalmiina.

Seijan pukuvalinta sai asioista ymmärtäviltä naisihmisiltä paljon tunnustusta ja tuntuu siltä, että juhlapäivän jälkeen Seijan pukuvalinta saa entistä enemmän suitsutusta! Mukava aikanaan nähdä, että miten aikakauslehdistö kommentoi Seijan juhlapukua!

 

 

Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti (oikealla) onnittelee Mikkoa Tampereen kunnallisjärjestön puolesta. Hanhilahden vieressä Titta Mattila on valmiina ojentamaan talikon Mikolle. Takana Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Kriikku ja Tittan vierellä kaupunginvaltuutettu ja yhdyskuntalautakunnan jäsen Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen. Vasemmalla Super:n järjestöpäällikkö tamperelainen Raija Moilanen, joka on Keskustan luottamushenkilöorganisaatiossa aivan huipulla vaikuttava ja arvostettu henkilö.

 

 

Super:n järjestöpäällikkö Raija Moilanen tuo ammattiyhdistysliikkeen onnittelut Mikko Alatalolle. Raijan takana vasemmalta lukien Jouni Koskela, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Pentti J. Ilmari sekä Eino Råman. Kuvaajana toimineella allekirjoittaneella käy aina hyvä tuuri - ei pääse pilaamaan hyviä kuvia ainakaan kuvissa esiintymisellään!

 

 

Talikko oli ilmiselvästi "maalaispojalle" mieluisa lahja. Hän innostui sitä ihaillessaan muistelemaan aikoja, jolloin hän teki päätöksen lähteä politiikkaan ja erityisesti Keskustan riveissä.

 

Silloisessa Pirkka-hallissa 1990-luvun lopulla Mikon järjestämä Farm Aid-konsertti suomalaisen maaseudun ja ruuantuotannon puolesta oli se pointti, joka lopulta lunasti Mikon sydämessä paikan lähteä Keskustan kansanedustajaehdokkaaksi.

 

Osalllistuin tuohon konserttiin yleisönä ja muistan tapahtuman elävästi.

 

En silloin osannut haaveksiakaan, että joskus saisin tehdä yhteistyötä Mikko Alatalon kanssa. Nyt niin on kuitenkin tapahtunut ja se on antanut minulle ja myös perheelleni paljon.

 

Onnea Sinulle Mikko näin bloginkin välityksellä!

Erityiskiitokset myös Seijalle - työelämäni alussa minusta osa jäi Etelä-Pohjanmaalle ja kun Seija on sieltä kotoisin, niin ymmärrämme mainiosti toisiamme!

 

-Esko Erkkilä-

 

 

 

Komeita hyppyjä moottoripyörillä Vappuna Turtolasssa

Keskiviikko 4.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Extreme Motor Show –niminen porukka aloitti kesän näytöskiertueensa Tampereelta.

Porukalla oli Turtolan Citymarket´n vieressä sijaitsevalla asfaltoidulla kentällä kaksi näytöstä: Vappu-aattona ja Vapunpäivänä.

Kyseessä on autojen rusikointiin, moottoriajoneuvojen taitokäsittelyyn ja hienoihin moottoripyörähyppyihin erikoistuneen ryhmän kesäkiertue.

Sain Vappuna määräyksen kuljettaa ”pahnanpohjimmainen” tilaisuuteen ja lopulta sitten menin itsekin katsomoon.

Autojen rääkkääminen ja niiden tahallinen romuttaminen erilaisia temppuja tekemällä ei varmaan ole sieltä ekologisimmasta päästä, mutta oma viihdearvonsa sillä kieltämättä on. Mitään viherpiiperrystä se ei ainakaan ole ja riski loukkaantumiseen on mitä suurin.

Näytöksen parasta antia oli kahden ”moottoripyöräpojan” lennokkaat hypyt sitä varten rakennetuista hyppyreistä.

Tässä kuvareportaasi Extreme Motor Show´sta:

 

 

Motor Show´n juliste kuvaa vauhdikasta menoa.

 

 

Taitava ajaja voi edetä mönkijällä myös kahdella pyörällä...

 

 

..ja myös tässä mönkijällä edetään kahdella pyörällä.

 

 

Show´n aikana tuliseinän läpi ajettiin monella vempeleellä - moottorikelkalla, moottoripyörällä ja tässä autolla.

 

Vappuna, jos koska pätee vanha suomalainen sananlasku: "Yhdeksää säätä syksyinen yö ja kymmentä keväinen päivä".

Sää huononi ja virallista ohjelmaa jouduttiin muuttamaan siten, että moottoripyörähyppyä aikaistettiin ja hyppynäytös jäi yhteen hyppyyn (josta tässä kuva).

 

Sää kuitenkin parani ja tilaisuuden lopuksi katsojat palkittiin todellisella "hyppysateella". Tässä muutama kuva lopuksi näkemistämme moottoripyörähypyistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hyppyiloittelun lopuksi pojat esittivät tandem-hypyn eli hyppäsivät peräjälkeen. En ehtinyt saamaan jälkimmäisestä hyppääjästä kuvaan kuin etupyörän, mutta selviäähän poikien välimatka toisistaan tästäkin.

 

Oltakoon show´n perimmäisestä tarpeesta mitä mieltä tahansa, niin esiintyjät olivat alansa taitureita.

 

Motor Show´n järjestäjillä oli korkea moraali, sillä sään parannuttua he toteuttivat hyppynäytöksen ihailtavasti. Ihailtavasti erityisesti sen vuoksi, että kylmän vappusään kangistamia maksaneita katselijoita oli paikalla ainoastaan kolmisenkymmentä!

 

Parempaa yleisömenestystä kiertueen muille paikkakunnille!

 

-Esko Erkkilä-

 

 

Tampereen kaupunkiseudun kunnat aikovat rajoittaa asuinpaikan valintaa

Tiistai 3.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunkiseudun ehdotus rakentamisen rajoittamisesta haja-asutusalueilla on saanut alueen asukkaat takajaloilleen.

 

Protesti on ymmärrettävä, sillä määräyksillä rajoitettaisiin haja-asutusalueille tapahtuvaa rakentamista.

 

Käsitän, että kyseessä olisi perustuslain rikkominen, sillä kaikilla suomalaisilla on vapaa oikeus päättää asuinpaikkansa.

 

Tampereen kaupunkiseudun laatima ehdotus ”Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi” on nyt lausunnoilla alueen kunnissa eli Tampereella, Kangasalla, Lempäälässä, Vesilahdessa, Orivedellä, Pirkkalassa, Nokialla ja Ylöjärvellä.

 

Tampereen seudun kyläyhdistykset kokoontuivat torstaina 28.4.2011 Ahlmanille Tampereella ja linjasivat suhtautumisensa suunnitelmaan.

 

En päässyt tilaisuuteen, sillä olin täsmälleen samaan aikaan alustajana Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n järjestämässä eturauhassyöpää käsittelevässä yleisötilaisuudessa.

 

Ahlmanin kokouksen 77 osanottajaa olivat valinneet keskuudestaan työryhmän, joka vie asiaa eteenpäin ja hoitaa tiedotuksen.

 

Tässä on Ahlmanin kokouksen julkilausuma. Toivon, että sitä jaetaan mahdollisimman laajasti eteenpäin:

 

 

Tampereen seudun kyläyhdistysten yhteinen kokous

28.4.2011

 

JULKILAUSUMA

Tampereen seudun kylät erittäin huolissaan - seutuhallituksen ehdotus näivettäisi maaseudun ja sen kylät

 

Me Tampereen seudun kyläyhdistykset ja maaseudun muut asukkaat olemme erittäin huolestuneita seutuhallitukselle valmistelluista ns. seudullisista periaatteista yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi. Niiden hyväksyminen kunnissa tarkoittaisi maaseudun ja sen kylien näivettymistä. Periaatteet eivät edistä alueiden kehittymistä eivätkä niiden asukkaiden hyvinvointia. Koko seudun tasolla periaatteet väheksyvät kehitystekijää nimeltä vapaus. Siis yksilöllistä valinnan ja vastuun oikeutta.

 

Ihmettelemme, että asian valmistelussa ei ole kuultu lainkaan asianosaisia. Se näkyy tekstissä valitettavan yksipuolisena ja paikoin asenteellisena lähestymistapana. Osallisuus ja maaseutunäkökulma puuttuvat, vaikka kyseessä on maaseutualueiden elinvoimaisuus! Asiasta ei ole myöskään tiedotettu ja koko asia on pysynyt laajasti kuntalaisilta piilossa. Haluaisimme lisäksi kuulla tarkemmin, mihin asiallisiin perusteisiin näin rankka asumiseen puuttuminen perustuu.

 

Hyväksymme itse tavoitteen, eli rakentamisen ja asumisen järkevän ohjaamisen. Haluamme olla lain tarkoittamalla tavalla mukana kylien kaavoituksessa. Sen sijaan emme hyväksy, että tavoitteeseen pyritään rajoittamalla ihmisten oikeuksia moninaisin kielloin ja rajoituksin. Emme hyväksy, että demokraattista päätöksentekoa heikennetään siirtämällä päätöksentekoa luottamusmiehiltä virkamiehille.

 

Lähtökohtana tulisi olla se, että yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen pyrittäisiin hyvällä ja laadukkaalla maankäytön suunnittelulla yhteistyössä kylien ihmisten ja yhteisöjen kanssa. Kylien kaavoitus ja muu suunnittelu pitää saada ajan tasalle. Tästä on jo olemassa hyviä kokemuksia Tampereen Teknillisen Yliopiston arkkitehtiopetuksessa. Osallistuvalla kyläsuunnittelulla voidaan varmistaa yhdyskuntarakenteen toimivuus ja eheys. Kun kylissä on osoitettu rakennuspaikat ja niihin voidaan rakentaa, vähenee paine rakentamiseen kylien ulkopuolelle.

 

Suunnittelun on vastattava kuntalaisten tarpeisiin, mutta tarpeet tulee ensin tunnistaa. Pehmeät keinot tulee ottaa täysimääräisesti käyttöön ennen koviin keinoihin turvautumista. Perusoikeuksiin kuuluvia oikeuksia, kuten oikeutta valita oma asuinpaikkansa ei tule rajoittaa. Omistusoikeuteen esitetään puututtavaksi tavalla, jota yleinen etu ei edellytä. Tällaiset esitykset eivät kuulu oikeusvaltioon, eivätkä ne edistä kuntalaisten hyvinvointia. Myöskään MAL – sopimuksessa asetetut tavoitteet eivät edellytä tällaisten toimintatapojen hyväksymistä.

 

Vetoamme voimakkaasti Tampereen seudun kuntapäättäjiin, että seutuhallituksen lausunnolle lähettämiä periaatteita ei hyväksytä. Esitämme, että periaatteet valmistellaan uudelleen yhteistyössä niin, että arvostettaisiin asukkaiden ja yhteisöjen ajatuksia ja asiatuntemusta valmistelussa ja päätöksenteossa. Toivomme, että seutukunta voisi alueineen ja asukkaineen kokonaisuutena olla yksissä tuumin rakentamassa tämän alueen tulevaisuutta. Tämä ei ole pieni asia eikä tekninen asia.

Tämä asia testaa seudullisen yhteisvastuun. Tulemmeko kuulluiksi?

 

 

Kokouksen puolesta työryhmän jäsenet,

 

Matti Järvinen, pj Terälahden Seutu ry, Tampereen edustaja

Raili Naskali, pj Sankilan kyläyhdistys ry, Pirkkalan edustaja

Esa Alanne, pj Taivalkunnan kylät ry, Nokian edustaja

Hannu Karppila, MTK-Pirkanmaa, Kangasalan edustaja

Esko Arola, pj Takamaan kyläyhdistys ry, Ylöjärven edustaja

Ari Sutinen, Eräjärven kylä, Oriveden edustaja

Juha Kuisma, Lastusten vesihuolto-osuuskunta, Lempäälän edustaja

Marjukka-Lähdekorpi Ojala, Kylien yhteinen huomen-hanke, Vesilahden edustaja

Miika Bucktman, MHY Pohjois-Pirkan ja Länsi-Suomen Metsänomistajien liiton edustaja

Visa Merikoski, MTK-Pirkanmaan edustaja

Heikki Taulaniemi, asianajaja, Tampere

Anna Kulmakorpi, kyläasiamies, Kantri ry

 

Kokouksen 77 osallistujaa valitsivat työryhmän jäsenet asian eteenpäin viemistä ja tiedotusta varten.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kunnallisjärjestön Vihreä Vappu -tapahtumassa esiintyi kunnallisjärjestön terävin kärki

Maanantai 2.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö järjesti Vihreä Vappu – tapahtuman Hämeenpuiston tapahtuma-aukiolla Vappuna klo 11.00.

 

Puolueen oppositioon siirtyminen merkitsi sitä, että juhlapuhujiksi oli saatu kunnallisjärjestön terävin kärki eli Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti, SuPer:n järjestöpäällikkö Raija Moilanen sekä kansanedustajavaltakirjansa uudistanut kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

Terävimmän kärjen aktiivisuus kertoo, että Keskustan oppositiokausi tulee olemaan tiukka, mutta asiapitoinen. Vaalitappiossa on uuden menestyksen vahva siemen!

 

Vastasin nuorimmaisen poikani Harrin kanssa tilaisuuden käytännön järjestelyistä ja ne sujuivat kitkattomasti.

 

 

Aamun ensimmäinen tehtävä oli puhaltaa seitsemisenkymmentä Keskusta-ilmapalloa ja "pakata" ne kuomun alle peräkärryyn.

 

 

 

 

Mikko Alatalo viritteli yleisöä "Viivy vielä hetki" -esityksellään.

 

 

 

Apulaispormestari Timo Hanhilahti painotti, että Keskusta ei tule hyväksymään haja-asutusalueiden vetämistä ”kölin alta”.

 

Tampere on Pirkanmaan veturi, mutta se on sitä mm. Porin sekä koko Satakunnan alueelle, mainitsi apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Uskon, että Hanhilahden mainitsemien Porin sekä Satakunnan lisäksi Pirkanmaan kehittymistä katsellaan suopein silmin ainakin Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Olen omin korvin kuullut, että myös Loimaan seutu katselee yhteistyöstä haaveillen Pirkanmaan suuntaan.

 

 

SuPer:n tamperelainen järjestöpäällikkö Raija Moilanen totesi, että hän pääsee nyt ensimmäisen kerran esiintymään Keskustan Vihreä Vappu –tapahtumassa.

 

Moilanen totesi, että ammattiyhdistysliikkeen jäsenillä on matala kynnys liittyä Keskustaan. Esimerkkinä Moilanen mainitsi, että esim. hänen takanaan olevassa´Keskustan teltassa ei ole kynnyksiä lainkaan!

 

Nyt alkanut oppositiotaival merkitsee sitä, että Keskusta kuuntelee herkällä korvalla kansalaistuntoja, totesi Moilanen.

 

Ihmisten syrjäytymisestä Moilanen oli huolissaan. Hän konkretisoi, että vuosittain 3.000 henkilön siirtyminen mielenterveysongelmien vuoksi työelämästä merkitsee rahallisesti samaa summaa kuin Portugalin Suomen vastuut!

 

Moilanen peräänkuulutti iloista ja mukaansatempaavaa asennetta asioihin – sen tarttuu kuin mustikka sormiin, totesi SuPer:n järjestöpäällikkö Raija Moilanen!

 

 

 

Valtakirjansa kansanedustajaksi uudistanut Mikko Alatalo käytti pitkän ja perusteellisen sekä mielenkiintoisen puheenvuoron. Sellainen puheenvuoro on mahdollista ainoastaan henkilölle, joka hallitsee kokonaisuudet ja pystyy kiihkottomasti analysoimaan tilannetta.

 

Alatalo totesi, että jo ensimmäisinä päivinä persut ovat kunnostautuneet takkien kääntäjinä.

 

Arvonlisävero on kohoamassa ja taitetun indeksin korjaaminen jää vaalilupaukseksi.

 

Taitetun indeksin korjaaminen oli persuilta täyttä puppua – siitä on muistutettava joka käänteessä.

 

Alatalo kertoi, että vaalitaistelun aikana oli surullista käydä kunnissa, jotka olivat kokeneet kuntaliitoksen. Hän mainitsi nimeltä monta pirkanmaalaista kuntaa, jotka ovat joutuneet kuntaliitoksen uhreiksi.

 

Muodostettavan hallituksen toimesta on suuri vaara, että kuntaliitosten määrä kasvaa.

 

Harjoitetusta maatalouspolitiikasta Alatalo totesi, että Sirkka-Liisa Anttila on ollut hallituksen ainoa ”jätkä”, joka on pystynyt pitämään suomalaisten kuluttajien sekä alkutuottajien puolta EU:ssa.

 

Alatalo otti esille Ruotsin nuivan suhtautumisen Suomen osuudelle EU:n maatalouspolitiikassa Sirkka-Liisa Anttilan aikana. Alatalo kertoi Anttilan vastanneen ruotsalaisille, että te saitte pitää nuuskan, antakaa Suomen säilyttää kunnolliset EU:n maataloustuet kuluttajien sekä alkutuotannon parhaaksi!

 

 

Keskustan Vihreä Vappu oli innostava kokemus Keskustan oppositiokauden alkajaisiksi. Siitä saa hyvän kuvan, kun huomaa, että Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti (oikealla) sekä Ossi ja Eeva Tuokko näyttävät perin tyytyväisiltä Hämeenpuistossa Vapunpäivänä kokemaansa

 

-Esko Erkkilä-

Tampere järjesti isänmaallisen juhlan sotaveteraanien kunniaksi

Sunnuntai 1.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki järjesti sotaveteraanien kansallisena veteraanipäivänä, keskiviikkona 27. päivänä huhtikuuta isänmaallisen juhlan Tullikamarin Pakkahuoneella.

Osallistuin juhlatilaisuuteen.

 

Tilaisuus oli juhlava ja se sisälsi paljon innostavaa musiikkia.

 

 

Musiikista huolehtivat Rientolan eläkeläisten soittokunta, johtajanaan Andreas Schultz…

 

 

 

…sekä mieskuoro Kelot, jota johti Lasse Kautto.

Kuvassa mieskuoro Kelot järjestäytymässä Pakkahuoneen esiintymislavalle.

 

Juhlatilaisuus alkoi sotilaskotisisarien tarjoilemalla kahvituksella.

Juhlan avasi Tampereen kulttuuritoimenjohtaja Jaakko Masonen. Hän kiitti läsnä olleita sotaveteraaneja sekä niitä, jotka ovat enää muistoissamme siitä, että saamme elää vapaassa maassa. Masonen pyysi sotaveteraaneja vastaanottamaan Tampereen kaupungin nöyrän kiitoksen tästä kaikesta.

Masosen tervehdyksen jälkeen juhlayleisö sai nauttia Tampereen Suzukikoulun oppilaiden musiikkiesityksistä, johtajanaan rehtori Annikki Saario.

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen piti tilaisuuden juhlapuheen.

Ikonen osoitti lämpimät sanansa erityisesti veteraaneille, heidän puolisoilleen ja veteraanien leskille. Hän kutsui puheensa pääkohteita kunniakansalaisiksi.

Elämänkokemusten tallentaminen on tärkeä asia, mainitsi Ikonen.

Apulaispormestari Ikonen luetteli monia tapoja, joilla Tampereen kaupunki huomioi tai on huomioinut veteraaneja ja yleensäkin senioriväestöään.

Käyn tässä lyhyesti luetellen läpi ne asiat, jotka apulaispormestari mainitsi:

 

• meneillään oleva juhlatilaisuus
• itsenäisyyspäivän veteraanilounas
• kaupungin avustukset veteraanijärjestöille
• kaupungin panostaminen veteraanikuntoutukseen
• ensi vuonna tehtävä veteraanikuntoutuksen tarvekartoitus
• yleinen panostaminen ikäihmisten palveluiden kehittämiseen
• kotona-asumiseen kannustaminen
• omaishoitajien huomiointi
• kotihoidon kehittäminen ja siihen liittyvä yhteistyö päiväkeskusten kanssa
• Kaupin sairaalan erikoistuminen kotihoidon tukisairaalaksi
• oikea-aikainen kotiutus sairaalasta

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikosen luettelema lista oli pitkä ja mieleen tulikin, että lista oli eräänlainen ”toiveiden tynnyri” eikä suinkaan lista, jossa luetellut asiat olisivat kunnossa. Harmi, että juhlatilaisuudessa tulee tällaista mieleen, mutta politiikkoja kuunnellessa epäilevä ajatus tulee mieleen juhlan hetkelläkin.

Ainakin minulle Ikosen puheessa oli uutta se, että seuraava Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen juhlaparaati järjestetään Tampereella. Nyt kalenteri esiin ja Itsenäisyyspäivä pitää varata Tampere-päiväksi!

Rientolan eläkeläisten soittokunnan ja mieskuoro Kelojen musiikkiesitykset huipentuivat ”Veteraanin iltahuuto” –esitykseen.

Juhla päättyi yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun.

 

Kiitän Tampereen kaupunkia kansallisen veteraanipäivän huomioimisesta juhlatilaisuudella.

On valitettavaa, että jo niin monet veteraaneistamme elävät ainoastaan muistoissamme ja he eivät ehtineet kokemaan ansaitsemaansa arvostusta.

Toivon, että apulaispormestari Anna-Kaisa Ikosen juhlapuheessaan mainitsemat veteraaneja sekä ikäihmisiä koskettavat seikat saisivat enemmän todellisuutta ympärilleen – siinä riittää ikäihmisillä painostamista, jotta Tampereen päättäjät alkaisivat todella huomioida ikäihmiset nykyistä paremmin.

 

-Esko Erkkilä-

Sitä saa mitä tilaa

Lauantai 30.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Torstaina 28.04.2011 varmistui, että S-ryhmän Prismat sekä isot S-marketit ovat kolmen viikon ajan myyneet Tanskassa valmistettua salmonellapitoista hampurilaispihviä.

Rajat vuotavat epäkelpoa ruokaa ja maan johtava päivittäistavaraketju myy sitä silmät ummessa.

Tapauksen tekee ”normaaliksi” se, että kyseessä on S-ryhmän ”Pirkka-tuote” eli Rainbow-nimellä myytävä merkitön tuote.

HK:n, Atrian, Snellmanin, Saarioisten ja muiden kotimaisten lihanjalostajien merkkituotteet ovat kuluttajalla myös reklamaatiotapauksissa turvallisia, sillä niiden alkuperä on helppo jäljittää. Ulkomailta hankittujen elintarvikkeiden alkuperän selvittäminen on ”tuuleen huutamista”.

Merkittömillä tuotteilla, joihin päivittäistavarakauppa on niiden antaman hyvän myyntipalkkion vuoksi ihastunut, ei ole todellisuudessa samanlaista kuluttajansuojaa kuin merkkituotteilla.

S-ryhmän puolustukseksi on mainittava, että se markkinoi merkittömiä tuotteitaan vierasperäisellä kattonimellä ”Rainbow”, mutta K-ryhmällä vastaava kattonimi on suomalaiselta kuulostava ”Pirkka”.

Tässä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tapauksesta mm. minun sähköpostiini toimittama viesti. Karua luettavaa:

 

Salmonellaa pakastetussa hampurilaispihvissä

Inex Partners Oy vetää myynnistä Rainbow Hampurilaispihvejä omavalvontatutkimuksissa todetun salmonellan vuoksi. Tuote on pakattu 400 gramman pakkaukseen, jossa on kahdeksan 50 gramman pihviä. Pihvit ovat raakalihavalmisteita. Takaisinveto koskee tuotteita, joiden parasta ennen -päiväykset ovat 14.3.2012, 21.3.2012 ja 22.3.2012. Tuotteen alkuperämaa on Tanska.

Takaisinvedettävä tuote on ollut myynnissä noin kolmen viikon ajan koko Suomen alueella S-ryhmän Prismoissa sekä isoissa S-marketeissa. Kuluttajien kysymyksiin vastaa Inex Kuluttajaneuvonta arkisin 9 -13 puh. 010 76 87 322 tai rainbow.xtra@sok.fi. Kuluttajia pyydetään hävittämään tuote sekajätteenä avaamatta pakkausta. Ostos hyvitetään parasta ennen -päiväystä ja eräkoodia vastaan.

Evirassa asiaa hoitaa ylitarkastaja Annika Pihlajasaari, annika.pihlajasaari evira.fi, p. 020 77 24271.

 

Tiedotteessa kiinnittää huomiota se, että kuluttajille vastaavaksi tahoksi on laitettu S-ryhmän tavarahankinnat suorittava Inex Partners Oy. Se muka toimii myös takaisinvedon suorittajana. Tällä menettelyllä S-ryhmän Prismat sekä isot S-marketit yrittävät pujahtaa vastuusta kuin koira veräjästä.

Inex Partners Oy ei ole myynyt kuluttajille salmonellapitoista ruokaa vaan niin ovat tehneet Prismat sekä isot S-marketit. Miksi syylliset eivät halua kantaa vastuutaan?

Ruokaa kunnioittamaan oppineena kauhistelen tiedotteen määräystä, jossa todetaan, että tuote pitää hävittää avaamattomana sekajätteeseen.

Näin toki on turvallisuusmielessä meneteltävä, mutta mielestäni olisi ollut oikein saada palauttaa salmonellainen ruoka Prismaan tai siihen isoon S-markettiin, josta se on ostettu.

Näin olisi toteutunut vanha totuus eli…

… ”Sitä saa mitä tilaa!” tai oikeammin ”Se palautetaan, joka on epäkelpona myyty”!

Keskusta piti vaalitaistelun aikana esillä kotimaisia elintarvikkeita ja lähiruokaa. Pirkanmaan vaalipiirin keskustalaiset kansanedustajaehdokkaat järjestivät asian tiimoilta monia tilaisuuksia mm. Sentterissä.

Keskustalaisten sanoma kuului kaupparyhmissä ja ehkä kuluttajienkin mielissä kuuroille korville. Nyt S-ryhmä ja sen asiakkaat maksavat S-ryhmän kuuroudesta kovaa hintaa.

 

-Esko Erkkilä-

Eturauhassyöpää käsitellyt yleisötilaisuus kiinnosti pirkanmaalaisia

Perjantai 29.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Yhdistys juhlii tasavuosiaan työn merkeissä.

Yhdistys järjesti eturauhassyöpätilaisuuden torstaina 28.4.2011 Scandic Tampere City-hotellissa.

Toimitusjohtaja Marja-Liisa Kotisaari kertoi tilaisuuden avaussanoissaan, että Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry järjestää juhlavuotenaan 60 erilaista tilaisuutta. Tämä tilaisuus oli yksi kuudestakymmenestä tilaisuudesta.

Tilaisuuden toinen järjestäjätaho oli lääketehdas Abbott Oy.

 

 

Urologian erikoislääkäri, LT Martti Aho piti tilaisuuden asiantuntijapuheenvuoron.

 

Minä esitin Ahon puheenvuoron jälkeen asiaa potilasnäkökulmasta.

Taustatiedoksi se, että minulta on leikattu eturauhassyöpä vuonna 2001 ja olen siitä alkaen toiminut Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä tukihenkilönä.

Esitykseni sisälsi 12 diaa ja tässä niistä keskeisimmät. Toivon, että ne kiinnostavat myös blogini lukijoita!

 

Kenelle kohdistan sanani?

• Erityisesti niille ja heidän läheisilleen, joilla eturauhassyöpä on juuri todettu tai nyt odottavat diagnoosia sekä niille, joiden toipuminen on vasta alkuvaiheessa 
• Terveydenhoitohenkilöstölle 
• Päättäjille 
• Syöpään liittyville sidosryhmille 
• Kaikille asiasta kiinnostuneille

Ydinsanomani

• Syöpä on sairaus sairauksien joukossa – siitä on hyvät mahdollisuudet parantua 
• On paljon mahdollisuuksia, joita eturauhassyövän kokeneen kannattaa hyödyntää 
• Olemme terveydenhoitojärjestelmän asiakkaita – ainakaan minä en ole missään vaiheessa kokenut itseäni potilaaksi!

Tukea kannattaa (ja pitää) etsiä!

• Tietoa on maailma tulvillaan, mutta muista lähdekritiikki 
• Syöpäyhdistyksen kautta saa tietoa ja tukea heti alkuvaiheessa 
  • Keskusteluryhmät 
  • Kirjeet 
  • Tilaisuudet 
  • Tukihenkilötoiminta 
• Kannattaa liittyä jäseneksi Pirkanmaan Syöpäyhdistykseen ja Suomen eturauhassyöpäyhdistykseen 

 

Vertaistuki

• ”Kokenut kaiken tietää” on tosiasia 
• Vertaistuki voi alkaa vaikkapa jo sairausepäilyjen aikana 
• Syöpäyhdistyksen ohjattu vertaistuki eli tukihenkilötoiminta
  • Keskusteluryhmät
  • Ensitiedon tiedotustilaisuudet
  • ”Kuukausikokoontumiset”
  • Mahdollisuus henkilökohtaiseen vertaistukeen
• Vertaistuen tarve on suurin sairauden alussa

 

Syöpä koskettaa läheisiä

• Syöpä koskettaa laajaa joukkoa siihen sairastuneen ympärillä
  • Salaanko vai kerronko sairaudestani avoimesti?
  • Luonteva suhtautuminen syöpään on lisääntynyt – me syövän kokeneet voimme edesauttaa ja rohkaista tulevia kanssaveljiämme
• Eturauhassyöpä koskettaa parisuhdetta
  • Puolisoiden/kumppanin on rooli tärkeä

 

Sopeutumisvalmennuskurssit

• Omakohtaisesti arvioiden eniten antanut kokemus leikkauksen jälkeen
• Suosittelen vasta aikaisintaan puolen vuoden kuluttua hoitojen aloittamisesta – toki ”byrokratiakin” vie sen ajan
• Parisuhdekurssi tai yksinään – kukin valitsee
  • Parisuhdekurssille pitää molempien puolisoiden haluta, toista ei saa pakottaa mukaan
• Meri-Karina Turussa on tältä seudulta yleisin kurssipaikka

 

Varhaistoteaminen on tärkeää

• Toteutuuko sukupuolten tasa-arvo, kun maassamme ei ole eturauhassyövän seulontaa?
• Lääkäreiden ja potilasjärjestöjen kannat ovat erilaiset
• Tämän esityksen pitäisi joku muu, ellen olisi työkaverini vaimon suosituksesta osannut työterveystarkastuksessa pyytää PSA:n tutkimista
• Seulonnan karttaminen ei saa kaatua rahaan eikä myöskään siihen, että todetaan ”turhia” tautitapauksia

 

Kiitokset!

• Syöpätutkimukseen ja hoitoon panostamisesta
• Syöpäjärjestöille ja lääketeollisuudelle
• KELA:lle ja RAY:lle sekä muille tahoille, jotka taloudellisesti panostavat syövän kokeneiden kuntoutukseen

Kiitokset myös Teille, hyvät läsnäolijat, jotka kuuntelitte esitykseni!

Toivon, että pystyin antamaan uusia ainespuita ajateltavaksenne!

 

-Esko Erkkilä-

 

PS. Perjantaina 29.04.2011 Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n nettisivuille ilmestyi blogikirjoitus samasta tilaisuudesta.

Uskallan kopioda sen tähän:

 

19. Yleisötilaisuus eturauhassyövästä 28.4.2011

Häntä heiluttaa koiraa!

Torstai 28.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin viranhaltijoiden nurja asenne alueellisen vaikuttamisen kanavaan Alvareihin ja asukasdemokratiaa väheksyvä asenne ilmenee valitettavan hyvin Tampereen kaupungin kuntademokratiayksikön tekemän kyselyn vastauksista.

Julkisuuteen toimitetussa tiedotteessa tosin yritetään muuttaa musta valkoiseksi, mutta tulokset puhuvat puolestaan – viranhaltijoista ainoastaan reilu kolmannes antaa arvoa asukasdemokratialle.

Toisin on Ale-Alvareissa toimivien kaupunkilaisten näkemys, sillä peräti kolme viidesosaa on tyytyväisiä Alue-Alvarin toimintaan ja katsoi sen vastanneen heidän odotuksiaan.

Kysymys on tärkeästä periaatteesta eli siitä, että määräävätkö virkamiehet vai luottamushenkilöt tai peräti kaupunkilaiset Tampereen kaupungin kehityssuunnat.

Pitäisi olla täysin selvää, että virkahenkilöt eivät päätä mistään, he ainoastaan valmistelevat päätösprosessiin tulevia asioita. Tätä taustaa vasten tuntuu ihmeelliseltä, että ainoastaan runsas kolmasosa virkahenkilöistä arvostaa Alvari-toimintaa.

Luottamushenkilöt ovat monissa yhteyksissä todenneet voimattomuutensa virkahenkilöitä vastaan, mutta nyt saamme toteennäytettynä kuulla, että viranhaltijoista ainoastaan vain reilu kolmannes haluaa arvostaa kuntalaismielipidettä!

Virkahenkilöt ovat linnoittautuneet norsunluutorneihinsa ja näkevät asukasmielipiteen uhkana!

 Häntä siis heiluttaa koiraa!

Tampereen kaupungin luottamushenkilönä en hyväksy, että kaupungin virkahenkilöt esiintyvät kuin ”Euroopan omistajat”. Erilaisissa koulutus- ja luentotilaisuuksissa virkahenkilöt korostavat kaikenlaisten johtoryhmien tms. osuutta päätöksenteossa. Tampereen kaupungin päätöksentekoprosessissa niistä ei mainita sanallakaan!

Luottamushenkilöt saavat katsoa peiliin, että todellista valtaa on valunut virkahenkilöille.

Vanha totuus on, että valta otetaan. Tampereella virkahenkilöt ovat ottaneet vallan luottamushenkilöiltä.

Huhtikuun 26. päivänä klo 15.49 Tampereen kaupungin nettisivuille ilmestynyt tiedote ”Alueellisista työryhmistä on tullut tärkeä osa Tampereen päätöksentekoa” on karuun todellisuuteen palauttava tiedote. Virkahenkilöt hyväksyvät ainoastaan pieneltä osin Alvari-toiminnan.

Valitettavaa, sillä häntä heiluttaa siis edelleen koiraa!

Virkahenkilöiden asenne pitää Alvareissa kokea haasteena.

Yhä enemmän asukkaita kiinnostavia tapahtumia, palavereja ja kokouksia sekä niiden linjauksista kertovia nasevia raportteja virkahenkilöille heidän valmistelutyönsä pohjaksi - eiköhän piintynytkin virkamies ala ymmärtämään asiaa.

Kiitän tässäkin yhteydessä Alvereiden vetäjiä eli vuorovaikutussuunnittelijoita siitä työstä, jota olette Alvareissa tehneet. Työtä riittää, jotta saamme kaupungin virkahenkilöistä sen vajaan kaksikolmannestakin ymmärtämään ja hyväksymään Alvarit oleellisena osana Tampereen kaupungin päätöksentekoa. 

 

-Esko Erkkilä-

"Viesti kulkee - Vetovastuu vaihtuu"

Keskiviikko 27.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Kansallista veteraanipäivää. Sitä vietetään nyt 25. kerran.

Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen juhlatilaisuus järjestetään tänään Turussa, Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa Artukaisissa. 

Muistan hyvin, kun valtakunnallinen juhlatilaisuus viime vuonna oli Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

Osallistuin silloin juhlavieraana tilaisuuteen.

Sain silloin tavata ja kätellä tuttuja veteraaneja – ainakin yksi silloin tapaamistani veteraaneista on kuluneen vuoden aikana saanut kutsun viimeiseen iltahuutoon.

Pormestari Timo P. Nieminen, jolle sain vuosi sitten tilaisuuden jälkeen lausua parhaat kiitokset hyvinhoidetusta juhlasta, totesi tervehdyspuheessaan mm. sen, että on ollut ilo huomata juhlan valmistelun aikana, että sotiemme veteraanien työn arvostus elää ja siirtyy sukupolvelta toiselle.

Nyt Turussa tänään vietettävän valtakunnallisen juhlan kantavana teemana on sama ajatus, jonka pormestari Timo P. Nieminen lausui viime vuonna Tampereella.

Viesti kulkee, veteraanien arvostus elää, vetovastuu vaihtuu nuoremmille ja elävä arvostus veteraanien työlle säilyy.

On hieno todeta, että veteraanien työlle ja uhrauksille osataan nykyään antaa arvoa. Valitettavasti monet veteraanit siirtyivät rajan taakse ennen kuin heidän työlleen osattiin ja uskallettiin antaa arvostusta. Isäni oli yksi heistä, jonka elämä päättyi ennen arvostuksen saamista.

 

Koen tänään Turussa järjestettävän juhlatilaisuuden teeman jälkiosan koskettavan itseäni – ”Vetovastuu vaihtuu”.

Monet sotahistorialliset matkat kunniakkaille taistelupaikoille ovat olleet osa vetovastuun siirtymistä isältä minulle.

Summa, Taipale, Äyräpää, Kiviniemi, Kirvesmäki, Kollaa, Petroskoi, Kontupohja, Karhumäki, Uhtua, Aunus, Syväri, Vitele, Viipuri, Tali, Ihantala ja monet muut taistelupaikat ovat tulleet tutuiksi osa useaankin kertaan viime vuosien aikana.

Muutama käyntini anoppini synnyinkodin raunioilla Mantsinsaarella ja keskimmäisen poikani mukanaolo yhdellä Mantsinsaaren-matkalla ovat olleet parasta vetovastuun vaihtamista.

Sain takavuosina olla mukana naapuriväen ja heidän lähisukulaistensa matkassa Kivennavan Hartosissa. Mukana oli naapurimme nuorimies ja hänen mukanaolonsa matkalla oli myös vetovastuun siirtämistä parhaimmillaan. Maasepän takoman naulan talteenotto isoisän kotitalon lähellä virtaavan joen lahonneesta sillasta oli muistojen keräämistä aidoimmillaan.

Liian paljon vetovastuuta on veteraaneja seuraavalta sukupolvelta jäänyt tekemättä.

Veteraanien saama tunnustus sai odottaa 1980-luvulle saakka. Kaikki piirit eivät vieläkään tunnusta veteraanien aikaansaannosta - maamme itsenäisyyttä.

Veteraanien kuntoutus ja heidän vanhuudenpäivistään huolehtiminen ei ole suinkaan kunnossa.  Kotona-asumisen helpottaminen olisi yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavaa - veteraanimme olisivat ansainneet enemmän tukea ja myötätuntoa mm. tässä. 

 

Suomen lippu nousee tänään omakotitalomme salkoon ja se muistuttaa meitä sekä ohikulkijoita siitä panoksesta, jonka veteraanit antoivat, jotta nyt saamme elää vapaassa Suomessa.

 

-Esko Erkkilä-