Tampereen ystävyyskaupungit ovat mielenkiintoinen kokoelma kaupunkeja

Sunnuntai 12.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Keskustorin laidalla, lähellä Vanhaa kirkkoa, on pylväs, jossa on suuntaviitat ja etäisyydet kaikkiin niihin kaupunkeihin, jotka ovat Tampereen ystävyys- tai ystäväkaupunkeja.

 

 

 

 

 

Viittaryppäässä on parisenkymmentä eri maiden kaupunkia, joihin kaikkiin Tampere on aikojen myötä solminut joko ystävyyskaupunki- tai ystäväkaupunkisuhteet.

 

 

Ystävyyskaupungit ovat seuraavat:

 

Brasov, Romania

 

Brasov sijaitsee Keski-Romaniassa noin 170 kilometriä Bukarestista pohjoiseen Transsilvanian maakunnassa, joka on tunnettu kautta maailman kreivi Draculan kotipaikkana. Brasov on yksi Romanian tärkeimmistä teollisuus- ja kauppakeskuksista, jossa on vajaa 300 000 asukasta.

 

Brasov on eräs Tampereen ystävyyskaupungeista, joissa olen käynyt.

 

Keskustelin joskus Tampereen edellisen pormestarin Timo P. Niemisen kanssa Tampereen ja Brasovin ystävyyskaupunkitoiminnasta ja Timo P. kertoi, että Tampereen ja Brasovin yhteistoiminta on viime vuosina jäänyt ”joulukorttien lähettämisen asteelle”.

Chemnitz, Saksa

 

Tampere ja Saksin osavaltiossa sijaitseva Chemnitz solmivat ystävyyskaupunkisuhteensa vuonna 1961. Chemnitzissä on noin 240 000 asukasta.

Essen, Saksa

 

Essen ja Tampere solmivat ystävyyskaupunkisopimuksen vuonna 1961.. Suuressa teollisuus-, palvelu- ja mediakaupungissa on asukkaita noin 570 000.

 

Eräät esseniläiset yritykset ovat tavanneet olla mukana Tampereen Joulutorilla.

Kanton, Kiina

Tampereen uusin ystävyyskaupunki Guangzhou sijaitsee Etelä-Kiinan meren rannikolla 182 kilometrin päässä Hong Kongista. Asukasluku on noin 10 miljoonaa.

Kaunas, Liettua

 

Tampereen liettualainen ystävyyskaupunki Kaunas on maansa toiseksi suurin kaupunki ja entinen pääkaupunki. Tampereen ja Kaunasin välinen ystävyyskaupunkisopimus solmittiin 1997. Runsaan 320 000 asukkaan Kaunas on merkittävä koulutuksen keskus, jossa sijaitsee kuusi yliopistoa ja akatemiaa sekä useita tutkimus- ja kehityskeskuksia.

 

Olen muutaman kerran käynyt Kaunasissa, mutta yleensä se on ollut matkoillamme vain majoittumispaikkakuntana, joten en ole kovinkaan syvällisesti perehtynyt Kaunasiin.

Kiova, Ukraina

 

Kiova, jossa asuu noin 2,8 miljoonaa asukasta, on ollut Tampereen ystävyyskaupunkina vuodesta 1954 lähtien.

 

Klaksvík, Fär-saaret

 

Yhdeltä Fär-saarten pohjoisimmalta Bordoyn saarelta löytyy Klaksvík. Runsaan 4 500 asukkaan kaupunki on tärkeä kalastuksen ja kalateollisuuden keskus, jolle oma satama tarjoaa merkittävän etuuden.

Kópavogur, Islanti

 

Kópavogur on Islannin toiseksi suurin kaupunki, jossa on asukkaita hieman yli 31 000.

Linz, Itävalta

 

Itävaltalaisen Linzin kaupungin kanssa Tampere solmi ystävyyskaupunkisuhteen vuonna 1961. Reilun 190 000 asukkaan Linz on tärkeä teräs- ja kemianteollisuuskeskus.

Łódź, Puola

 

Łódź on Puolan toiseksi suurin kaupunki, jossa on noin 730 000 asukasta.

Miskolc, Unkari

 

Tampereen ystävyyskaupunkina vuodesta 1963 ollut Miskolc on Unkarin kolmanneksi suurin kaupunki, jossa on asukkaita noin 167 000.

 

Nizhni Novgorod, Venäjä

 

Nizhni Novgorod on Tampereen uusimpia ystävyyskaupunkeja. Ystävyyskaupunkisuhteet solmittiin vuonna 1995. Entinen Gorki on Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki, jossa on noin 1,25 miljoonaa asukasta.

 

Norrköping, Ruotsi

 

Itä-Göötanmaan läänissä sijaitseva Norrköping, jossa on reilut 130 000 asukasta, on yksi Ruotsin suurimmista kaupungeista. Tampereesta ja Norrköpingistä tuli ystävyyskaupunkeja vuonna 1956.

 

Olen käynyt Norrköpingissä.

Odense, Tanska

 

Fynin saarella sijaitseva Tanskan kolmanneksi suurin kaupunki Odense on ollut Tampereen ystävyyskaupunkina vuodesta 1966 saakka. Kaupunki on kuuluisa Hans Christian Andersenin syntymäpaikkana. Kaupungissa on yli 190 000 asukasta.

 

Odensesta ostettuja kuparipannuja ja muita kupariesineitä on tälläkin hetkellä keittiömme seinillä koriste-esineinä.

 

Olomouc, Tsekin tasavalta

 

Tampereen ystävyyskaupunkina vuodesta 1986 ollut Olomouc sijaitsee Morava-joen varrella. Asukkaita kaupungissa on noin 100 000.

 

Syracuse, Yhdysvallat

 

New Yorkin osavaltiossa Barge Canalin varrella sijaitseva Syracuse on ollut Tampereen ystävyyskaupunkina vuodesta 1981. Kaupungissa on asukkaita noin 145 000.

 

Tartto, Viro

 

Tampereen ystävyyskaupunkina vuodesta 1992 ollut Tartto on Viron toiseksi suurin kaupunki. Tartossa on noin 95 000 asukasta.

 

Olen käynyt muutaman kerran Tartossa, mutta siellä pitäisi käydä useamminkin, sillä sen luonne on tyystin toinen kuin Tallinnan.

 

Tartossa toimii mylly-yritys vanhalta nimeltään Tartu Vesk ja sen kanssa olen saanut olla mukana tekemään jopa bisnestä. Yrityksen nykyinen nimi on AS Tartu Mill ja sen nettisivujen mukaan näyttää siltä, että ainakin jotkut entiset vastuuhenkilöt ovat edelleen merkittävissä asemissa yrityksessä.

Trondheim, Norja

 

Tampere solmi vuonna 1964 ystävyyskaupunkisuhteet Trondheimiin, jossa on asukkaita yli 175 000.

 

Olen perheeni kanssa käynyt Trondheimissä silloin, kun teimme lomamatkan Lofoten saarille.

 

 

Ystävyyskaupunkien lisäksi Tampereella on kaksi ystäväkaupunkia joiden kanssa Tampereen yhteistyö perustuu erilaisiin kehitysyhteistyöprojekteihin. Ystäväkaupungit ovat:

 

 

León, Nicaragua

 

León on maansa toiseksi suurin kaupunki, jossa on asukkaita 166 538. León on Nicaraguan koulutuksen pääkaupunki.

 

 

Mwanza, Tansania

 

Mwanza on suuri Victoria-järven rannalla sijaitseva satamakaupunki, jossa on asukkaita noin 800 000.

 

 

Ystävyyskaupunki- ja ystäväkaupunkitoiminta ovat olleet ”aikansa lapsia” ja se arvo tälle toiminnalle on tänä päivänä asetettava.

 

Pormestari Timo P. Niemisen kertoma juttu yhteistyön syvyydestä eli ”joulukorttien kirjoittelun aste” on mielestäni ihan sopiva!

Kannatan ystävyys- ja ystäväkaupunkitoiminnan jatkamista "joulutervehdysten lähettämisen" asteella!

 

 

-Esko Erkkilä-

PS. Kaupunkien perustietojen selvittelyssä on tukeuduttu www.tampere.fi -sivujen sisältöön.

Pelkään, että Tampereen kaupunkiseudun kuntien pakkoliitoshankkeessa käy kuten Viljakkalassa

Lauantai 11.1.2014 - -Esko Erkkilä-

On kokemuksen kautta koettuna ja tiedossa, että Ylöjärvellä kokoomuksen ja SDP:n kaupunginvaltuutetut yksissä tuumin ajoivat ratkaisevassa äänestyksessä Viljakkalan terveyspalvelut alas.

 

Sama tilanne on Eduskunnassa odotettavissa, jos ministeri Henna Virkkunen jääräpäisyyttään ajaa Tampereen kaupunkiseudun kehyskuntien mestaussuunnitelman siihen jamaan, että Kataisen-Urpilaisen hallitus antaa ns. kehyskuntien pakkoliittämistä merkitsevän hallituksen esityksen.

 

Viljakkalan terveyspalvelujen alasajossa Kokoomus ja SDP toimivat yksimielisesti vastoin laajaa kansalaismielipidettä ja veikkaan, että samoin tulee käymään Eduskunnan suuressa salissa, kun käsitellään kuntien pakkoliitossäädöksiä!

 

Kokoomuskansanedustajista erityisesti Kimmo Sasi (Tampere), Arto Satonen (Sastamala) ja Harri Jaskari (Tampere) ovat pontevasti kertoneet haluavansa muita vaihtoehtoja kuin Pirkkalan, Ylöjärven, Lempäälän, Kangasalan, Nokian ja Vesilahden pakkoliittäminen Tampereeseen.

 

Kuinkahan Sasin, Satosen ja Jaskarin pokka pitää äänestystilanteessa – uskaltavatko liittyä järkeviä äänestävien joukkoon!

 

 

*********

 

 

Eilen tulleen tiedon mukaan Henna Virkkunen olisi armahtamassa Vesilahden Tampereen ikeestä ja nyt hän on pakottamassa vain…

 

• Pirkkalaa
• Ylöjärveä
• Lempäälää
• Kangasalaa

 

ja

 

• Nokiaa…

 

…liittymään pakolla Tampereeseen!

 

 

Positiivisena näen lukuisten muiden kanssa sen, että nykyhallituksen aikana pakkoliitoksia ei ole mahdollista toteuttaa ja on varmaa, että Henna Virkkunen ei ole sen hallituksen kunta-asioista päättävä ministeri, joka toteuttaisi nykyisen hallituksen tahdon kuntien pakkoliitoksista.

 

Henna Virkkusen ja Kataisen-Urpilaisen hallituksen toiminta vastoin laajaa kansalaismielipidettä onkin nähtävä kiusantekona seuraavaa hallitusta ja sen työskentelyä kohtaan.

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kypsyvätkö kokoomuslaiset?

Perjantai 10.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Suomen Kuvalehti paljasti, että hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen piti julkistaa mm. Tampereen seudun kuntien pakkoliitossuunnitelmat jo ennen joulua.

 

Poliittisesti epämiellyttävän esityksen torppasivat kuitenkin SDP:n ja Kokoomuksen johto ”epäviisaana” ja ”huonon ajankohdan” vuoksi.

 

Keskustan tamperelainen kansanedustaja Mikko Alatalo paljasti Virkkusen Tamperetta ja sen ns. kehyskuntia koskevat suunnitelmat Tamperelainen –lehdessä 5.1.2014 julkaistussa kirjoituksessaan.

 

Nyt näyttää, että Alatalon tekemät paljastukset alkavat polttamaan Pirkanmaan kokoomuslaisia kansanedustajia.

 

 

**********

 

 

Muutamia poimintoja eilen aamupäivällä YLE Tampereen tavoittamien Pirkanmaan kokoomuslaisten kansanedustajien mietteistä:

 

Kimmo Sasi: ”Perustuslain kannalta mahdolliset pakkoliitokset ovat kuitenkin ongelmallisia.”

 

Arto Satonen: ”Paras ratkaisu asiaan löytyy alueen kuntien omalla yhteistyöllä. Pakko tuntuu erittäin kaukaiselta asialta.”

 

Myös Harri Jaskari vierastaa pakkoa. Hän on sitä mieltä, että palveluiden järjestämisestä pitää pystyä ratkaisemaan alueellisella tasolla.

 

Pauli Kiuru ei tässä vaiheessa halua kommentoida asiaa. Hän sanoo näin: ”En ole nähnyt lakiehdotusta, joten en tiedä mitä se tulee sisältämään. Käymme asiaa kokoomusryhmässä läpi istuntokauden alkaessa helmikuun alussa.”

 

Yle Tampere ei tavoittanut kokoomuksen kansanedustaja Sofia Vikman´a.

 

 

********

 

Odotan, että media selvittää lähipäivinä myös SDP:n pirkanmaalaisten kansanedustajien näkemykset ns. kehyskuntien pakkoliitoksista Tampereeseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tuoko sianlihan uusi laatumerkintä uuden elementin sianlihan tuotantotapojen arvostukseen?

Torstai 9.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Olemme viime päivinä saaneet nähdä lehdissä ilmoituksia, joiden otsikkona todetaan näin:

 

”Kohta sinä voit valita millaista possua kaupasta ostat”

 

Kyseessä on Lihateollisuusyhdistys ry:n vetämä hanke, jonka tavoitteena on saada grillikauden kynnyksellä eli 1.5.2014 kaupoissa myytäviin lihatuotteisiin merkintä sianlihantuotannossa käytetyistä alkutuotantotavoista.

 

Lihateollisuusyhdistykseen kuuluvat isot lihatalot eli Atria ja HK sekä yksityistä lihanjalostusteollisuutta edustava Lihakeskusliitto ry. Lihakeskusliiton suurimmat jäsenet ovat Snellman sekä Saarioinen. Näiden lisäksi Lihateollisuusyhdistys ry:n hallituksessa ovat edustettuina Elintarviketeollisuusliitto ry ja siellä istuu myös professori Eero Puolanne Helsingin Yliopistolta.

 

Kampanjan tavoitteena on, että kuluttajan ei jatkossa tarvitse miettiä vastuullisuutta kovin yksityiskohtaisesti. Kun hän valitsee hyllystä laatumerkityn lihan, hän tietää, että tietyt edellytykset täyttyvät: esimerkiksi lääkkeiden käyttö on minimoitu, salmonellaa ei ole ja terveydenhuoltoeläinlääkäri on käynyt tilalla 3–4 kertaa vuodessa.

 

Laatuluokituksessa ”Perustaso tuonti” merkitsee, että tiedetään teurastusmaa, eräkohtainen jäljitettävyys on kunnossa ja hormoneja ei ole kasvatuksessa käytetty.

 

Seuraava taso on ”Perustaso kotimainen” ja silloin em. seikkojen lisäksi tiedetään, että sioilta ei ole leikattu saparoita ja että sioilla on ollut enemmän kasvutilaa.

 

”Laatuvastuu” –luokka on korkein ja siinä on useita kohtia enemmän kuin kotimaisessa perustasossa. Laatuvastuu-luokka kuuluu kansallisen laatujärjestelmän piiriin.

 

 

**********

 

 

Nyt julkistettu sianlihan merkintäjärjestelmä on kannatettava.

 

Näen, että nyt saadaan kuluttajien tietoisuuteen mm. se, että kotimainen possu saa säilyttää saparonsa ja sitä ei leikata pois, kuten useimmissa sikatalousmaissa on tapana. Suomessa sianlihatuotannon olosuhteet ovat sellaiset, että kasvavilta sioilta ei tarvitse leikata saparoita.

 

 

 

************

Odotan mielenkiinnolla, että kuinka päivittäistavarakaupan jättiläiset S- sekä K-ryhmät suhtautuvat hankkeeseen.

 

Pientä orastavaa pilkahdusta parempaan suuntaan olen ollut havaitsevinani, sillä kaupan lihamainonnassa on viime aikoina entistä useammin näkynyt läimäkki, joka kertoo lihan olevan kotimaista!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Isi talttee Luuttia mallina"

Keskiviikko 8.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Hämeenkadun länsipäässä, Pyynikin kirkkopuistossa Pirkankadun ja Hämeenpuiston kulmauksessa sijaitsee kuvanveistäjä Väinö Rautalin´ n veistämä veistosryhmä ”Kevät”.

 

 

 

 

Veistosryhmä kuvaa neljää poikaa, jotka tanssivat käsi kädessä vesialtaan ympärillä.

Pojat ovat alastomia ja sen vuoksi onkin paikallaan, että veistosryhmä on näin talvisaikaan suojattu lasikuvulla. Lasisen talvisuojan pinnalla on taiteilija Sauli Iso-Lähteenmäen suunnittelemia koristekuvioita.

 

Kuvanveistäjä Väinö Rautalin syntyi 1891 ja kuoli 1943.

 

Veistosryhmä on paljastettu vuonna 1937 eli parisen vuotta ennen Talvisotaa.

 

Ennen Talvisotaa taiteilijoiden elämä oli tiukkaa, sillä määrärahat taiteen tukemiseen olivat ”kiven alla”.

 

Kuvanveistäjä Väinö Rautalin´n parivuotias Ruth-tytär oli isänsä mallina, kun tämän veisti poikafiguureja veistosryhmäänsä.

 

Ruth ei ilmiselvästi pitänyt roolistaan mallina, mutta vastuuntuntoisena lapsena jaksoi kuitenkin olla isänsä mallina.

 

Kerrotaan, että Ruth usein hieman protestoiden totesi: ”Isi talttee Luuttia mallina”.

 

Saamme kiittää ”Kevät” –veistoksesta maalitehtailija Rudolf Winteriä, jonka testamentin lahjoitusvaroilla veistosryhmä on saatu paikoilleen.

 

”Kevät” –veistosryhmä on helppo tavoittaa Tampereella, sillä se sijaitsee Hämeenkadun länsipäässä olevassa puistossa Hämeenpuiston ja Aleksanterin kirkon välissä!

 

 

-Esko Erkkilä-  

Mikko Alatalo: "Hallitus pakkoliittää Nokian, Ylöjärven, Lempäälän, Kangasalan, Vesilahden ja Pirkkalan"

Tiistai 7.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Palaan eiliseen juttuuni, joka käsitteli Kokoomuksen suunnitelmia ns. kehyskuntien pakkoliittämiseksi keskuskuntiin.

 

Puhun tänään kuitenkin ”suulla suuremmalla”, kun julkaisen kansanedustaja Mikko Alatalon Tamperelainen-lehden nettiversiossa eilen eli 6.1.2014 julkaistun kirjoituksen.

 

Alatalo kirjoittaa näin:

 

 

***********

 

 

”SDP:n ja Kokoomuksen johtajat lupasivat kaksissa vaaleissa 2011 ja 2012, että kuntien pakkoliitoksia ei tule.

 

Nyt kuitenkin ministeri Henna Virkkusella (kok) on kovat piipussa ja yhdeksän kaupunkiseudun pakkoliitoslaki on valmiina, kansanedustaja Mikko Alatalo (kesk) kirjoittaa.

 

Lue kirjoitus täältä:

 

”Suomen Kuvalehden tietojen mukaan ministeri Virkkusen piti jo julkistaa kehyskuntien pakkoliitokset joulun alla. Poliittisesti epämiellyttävän esityksen torppasivat kuitenkin SDPn ja Kokoomuksen johto ’epäviisaana’ ja ’huonon ajankohdan’ vuoksi.

 

Osalla kokoomuksen kansanedustajista alkoi mitta täyttyä, koska he olisivat saaneet pakkoliitoslistan joululahjaksi ja joutuneet myös puolueidensa omien kuntapoliitikkojen rumputuleen. Listan julkistamisajankohtaa ovat hallituspuolueiden kansanedustajat jopa pitäneet ’ilkeämielisenä temppuna’.

 

Pakkoliitoslista tarkoittaa Pirkanmaalla sitä, että hallitus pakkoliittää Nokian, Ylöjärven, Lempäälän, Kangasalan, Vesilahden ja Pirkkalan Tampereeseen elleivät itse älyä liittyä.

 

Isäntäkuntana toimii Tampere, rengeiksi ja suurkaupungin lähiöiksi alistetaan kehyskunnat.

 

Hallituksen suunnitelmissa ovat myös Turun, Lahden, Jyväskylän ja viiden muun kaupunkiseudun pakkoliitokset. Sen sijaan pääkaupunkiseutu saa ratkaista liitoksensa omalla mallillaan. Se on ilmiselvästi poliittinen ratkaisu, koska Kokoomuksen valtakunnan kannatuksesta noin 40 prosenttia tulee metropoli-alueen kunnista, SDP:lläkin neljännes.

 

Tähän asti hallituspuolueiden kansanedustajat ovat vakuuttaneet, että pakkoliitoksia ei tule. Nyt he ovat havahtuneet, mitä pakkolaki todella tarkoittaa esimerkiksi juuri Pirkanmaalla. Lakiesitys on myrkkyä heille. Varmasti seuraavissa eduskuntavaaleissa ainakin kehyskuntien äänestäjät muistavat, ketkä kansanedustajat ovat lahdanneet heidän kotikuntansa. Mm. kehyskuntien tonttimaiden käyttö ja monet muut asiat ratkaistaan tämän jälkeen Tampereen valkoisessa talossa. Kyseessä on vallanriisto.

 

Suomen Keskusta ei hyväksy kuntien pakkoliitoksia. Sen sijaan me esitämme itsenäisiä kuntia ja niiden välistä yhteistyötä kotikunta-maakunta-mallilla. SOTE-asiat hoidettaisiin nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalta.

 

Kuntien ongelmat eivät ratkea kuntarajoja muuttamalla, vaan yhteistoimin ja tehostamisella. Sitä paitsi, ovatko yhdyskuntarakenne ja pendelöinti päteviä perusteita pakkoliitoksiin perustuslain kannalta? Voiko isäntäkuntamalli todella tulla voimaan, jos perustuslain mukaan kunnilla on itsemääräämisoikeus? Ja missä on yhdenvertaisuus, jos pääkaupunkiseutu saa jäädä pakkolain ulkopuolelle?

 

Hallitus on vankka ja kätyrlauma sankka, vaikka omissakin vastustetaan. Ministeri Virkkunen on vakuuttanut, että kuntien pakkoliitokset alkavat toden teolla, kun takaraja eli sote-laki plus kuusi kuukautta on kulunut umpeen.

 

Tänä vuonna siis näemme monen kotikunnan hautajaiset. Elämme mielenkiintoisia aikoja.

 

Nahkurin orsilla tavataan.”

 

 

*****************

 

On hyvä, että koko Pirkanmaan senaattori Mikko Alatalo selventää sen kuvion, johon Kokoomus on kuntaliitossotkuillaan ajamassa pirkanmaalaisten elämän!

 

 

-Esko Erkkilä-

Henna Virkkusen suunnitelmien selittämisessä on Pirkanmaan kokoomuksen kansanedustajilla, mutta myös demarikansanedustajilla melkoista haastetta!

Maanantai 6.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Hallinto- ja kuntaministeri, kokoomuksen Henna Virkkunen on aiheellisesti saanut ”tyyppimerkinnäkseen”…

 

…Robotti-Henna,…

 

 

…sillä niin tunteettomasti ja kylmästi hän puolustaa järjettömiä kuntaliitossuunnitelmiaan.

 

 

Lempinimikysymyksessä viittaan mm. ””Saara Koskinen”, www.123kotisivu.fi/SaaraKoo” kirjoitukseen, jossa perustellaan Virkkusen lempinimeä.

 

 

 

Suomen Kuvalehti paljasti Henna Virkkusen suunnitelmat 4.1.2014, kun se toimittaja Eeva-Liisa Hynysen kirjoittamassa jutussa kertoi, että Virkkusen piti paljastaa ns. kehyskuntien pakkoliitoksia koskevat lakilinjaukset jo joulun alla.

 

Tampereen seudulla Robotti-Hennan suunnitelmat merkitsisivät, että Pirkkala, Lempäälä, Kangasala, Nokia, Vesilahti ja Ylöjärvi liitettäisiin Tampereeseen.

 

Suomen Kuvalehti kertoi, että päähallituspuolueet Kokoomus ja SDP estivät Virkkusen suunnitelmien julkitulon ennen joulua.

 

 

On varmaa, että…

 

…Kokoomuksen…

 

• Harri Jaskarilla
• Pauli Kiurulla
• Kimmo Sasilla
• Arto Satosella

 

ja

 

• Sofia Vikmanilla…

 

 

…riittää selittämistä puoluetoverinsa suunnitelmissa.

 

Helpolla eivät pääse myöskään SDP:n pirkanmaalaiset kansanedustajat eli…

 

 

• Jukka Gustafsson
• Saara karhu
• Hanna Tainio

 

ja

 

• Pia Viitanen…

 

 

…kun yrittävät parhain päin selitellä, että miksi taloutensa hyvin hoitaneet Tampereen naapurikunnat pitäisi liittää tehottomasta toiminnastaan tunnetuksi tiedettyyn Tampereeseen!

 

Samanlainen tilanne Kokoomuksen sekä SDP:n kansanedustajilla on Turun, Porin, Vaasan, Jyväkylän, Lahden, Kuopion sekä Joensuun alueilla.

 

Lähiviikkojen ja lähikuukausien kysymys on, että riittääkö Kokoomuksen ja SDP:n kansanedustajien pinna ja moraali kannattamaan Henna Virkkusen kuntaliitossuunnitelmia.

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko lehtikuusimetsän istuttaminen panostamista tulevaisuuteen?

Sunnuntai 5.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Pietari Suuri oli Venäjän hallitsijana 1682 – 1725, aluksi tsaarina ja myöhemmin keisarina.

 

Pietari Suuren eräs aikaansaannoksista oli, että hän loi Venäjälle sotakykyisen laivaston.

 

Keisarina Pietari Suuri oli kaukokatseinen, sillä hänen päätöksellään Raivolaan istutettiin lehtikuusimetsä. Lehtikuusimetsän tarkoituksena oli kasvattaa säänkestävää puutavaraa laivanrakennuksen tarpeisiin.

 

Olen käynyt Raivolan lehtikuusimetsässä, jossa jopa 50 metrin korkeuteen yltävät lehtikuuset kasvavat.

 

Pietari Suuren kaukokatseisuus ei kaikesta huolimatta yltänyt tarpeeksi pitkälle, sillä teräs syrjäytti puun laivanrakennuksen tarveaineena.

 

 

*************

 

 

Emme poikieni kanssa tavoitelleet Pietari Suuren kaukokatseisuutta, kun viitisentoista vuotta sitten päätimme istuttaa maillemme pariinkin kohtaan lehtikuusimetsikön. Istutimme lehtikuuset pienehköille alueille, joilla jouduimme metsänhoidollisista syistä tekemään kuusikon päätehakkuun.

 

 

 

 

 

Lehtikuuset ovat viidessätoista vuodessa kasvaneet hyvin. On annettava tunnustus muille maatalousyhtymämme omistajille, sillä lehtikuusitaimikon hoitotöistä on huolehdittu.

 

 

 

 

 

Lehtikuusitaimikkoon kasvaa hyvin helposti koivuja ja ne on pidettävä kurissa, jotta koivut eivät vahingoita lehtikuusia.

 

 

 

 

Lehtikuusitaimikon vihollisia ovat hirvet, mutta meidän lehtikuusikkomme ovat taimikkovaiheessa säästyneet hirvivahingoilta. Nyt hirvet eivät enää pysty olemaan uhkana.

 

 

 

Miksi päädyimme istuttamaan lehtikuusia?

 

 

Lehtikuusikkomme ovat pieniä, sillä niihin on istutettu ainoastaan vajaat parituhatta lehtikuusentainta.

 

Pähkäilimme, että lähivuosikymmeninä tullaan ympäristösyistä kieltämään kaikkinaiset puutavaran lahonsuojausmenetelmät ja kun lehtikuusi on lahonkestävä puulaji, niin päädyimme istuttamaan lehtikuusta.

 

Tiesimme lehtikuusentaimien herkullisuuden hirville, mutta emme antaneet sen vaikuttaa puulajivalintaamme.

Kun nyt tutkailee lehtikuuseen liittyviä käyttötarkoituksia, on mukava havaita, että sillä näyttäisi olevan monipuolista kysyntää.

 

 

Kokemuksemme lehtikuusenviljelystä ovat ensimmäisen viidentoista vuoden kokemuksella positiiviset ja uskallan suositella lehtikuusen valitsemista istutettavaksi puulajiksi muillekin.

 

Lehtikuusimetsistämme ei ole tarkoitus luoda mitään ”Välimäen lehtikuusikkoa”, mutta kieltämättä lehtikuusimetsikkö on ulkonäöltään hieman erikoinen!  Merkkituote siis!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hämeensillan Pirkkalaisveistokset ovat Tampereen käyntikortti

Lauantai 4.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Hämeensillalla seisovat pirkkalaisveistokset tuovat Suomen Neitoa lukuun ottamatta tuulahduksen ajalta, jolloin pirkkalaiset (pirkanmiehet/pirkat) tekivät 1200 – 1500 luvuilla kauppa- ja eräretkiään pohjoiseen. Matkoista voidaan käyttää myös termiä ”verotusmatka”, jopa ”ryöstöretki”.

 

Pirkkalaisveistoksilla ei ole mitään yhteyttä Pirkkalan pitäjään, joten siinäkään mielessä Tampereen naapurikunnalla Pirkkalalla ei ole pienintäkään edes moraalista tarvetta yhtyä Tampereeseen!

 

Pirkkalaisveistokset ovat kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen vuosina 1928 – 1929 veistämiä ja niiden saamisesta Hämeensillalle saamme kiittää kauppaneuvos Rafael Haarlaa.

 

Kauppaneuvos Haarlan toimeksiannosta kirjailija Jalmari Finne laati aihesuunnitelman patsaiden saamiseksi koristamaan Hämeensiltaa – silta valmistui vuonna 1929.

 

Puhun kokemuksesta, kun totean, että Hämeensillan pirkkalaisveistosten kuvaaminen on haastavaa. Valaistusolosuhteet sillalla ovat yleensä vaikeat, jotta veistokset saisi kuvattua samalla kerralla.

 

Yritin taas kerran kuvat patsaat 17.12.2013 illalla ja tämän juttuni lukijat joutuvat nyt tyytymään silloin kuvaamiini kuviin!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Veistosten lahjoittaja kauppaneuvos Haarla kirjoitti muistiinpanoihinsa arvostelun rahoittamistaan veistoksista ja kommentoi niitä näin:

 

”Eränkävijä on minusta hyvä, Suomen nainen myöskin, Veronkantaja auttava, Kauppias suoraan sanoen pliisu.”

 

 

Minusta kaikki pirkkalaisveistokset ovat onnistuneita ja kuuluvat Tampereen kaupunkikuvaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Taitava toimittaja ja sanavalmiit haastateltavat osuvat kevyessäkin ohjelmassa asian ytimeen

Perjantai 3.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Ruben Stiller on osin kiisteltykin toimittaja, mutta taitava juontaja hän on. Kun sen lisäksi hänen jututettavakseen osuus sanavalmiita henkilöitä, voi kevytkin ohjelma pureutua asioiden ytimeen.

 

Hieman ennen joulua YLE TV2:ssa lähetetty Pressiklubi oli malliesimerkki ohjelmasta, jossa muutamissa kohdin pureuduttiin oikeisiin asioihin.

 

Vuoden viimeisen Pressiklubin kattoteemana oli, että millaisesta vuodesta olemme pääsemässä eroon.

 

 

 

Stiller ohjaili keskustelua, johon osallistuivat viestintäkonsultti Harri Saukkomaa, stand upp-koomikko Ali Jahangiri sekä kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

 

Ohjelma oli jaksotettu muutamaan erillisteemaan, joita kutakin käsiteltiin erikseen.

 

 

”Vuoden ajojahti” –teemassa kaikki keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että KEVA:n toimitusjohtaja Merja Ailuksen tapaus täytti vuoden ajojahti –teeman.

  

 

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo mainitsi uhkakuvina maatalousväestön katkeruuden päättäjiä kohtaan, ”joka juontaa juurensa jo Natura-ajoilta saakka”.

 

Toisena uhkakuvana Alatalo otti esille lasten- ja vanhustenhoidon leikkaukset.

Alatalon mielipiteeseen leikkausten uhkakuvaluonteesta on helppo yhtyä.

 

 

 

 

 

Uhkakuvia käsiteltäessä kansanedustaja Alatalo otti esille oman toimintansa politiikassa, jotta direktiivimääräyksiin saataisiin suomalaista liikkumatilaa niin, että ne paremmin vastaisivat kansallista mielipidettämme.

 

 

 

 

 

***********

Viime vuoden viimeinen Pressiklubi löytyy näin googlaamalla:

"Ruben Stiller Pressiklubi"

 

 

**********

 

  

Toistan vielä, että Ruben Stiller on toimittaja, joka osaa työnsä!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

Viljasadon määrä on sääolosuhteiden armoilla ja viljanhinnat määräytyvät markkinoilla

Torstai 2.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Työskentelin 40 vuotta ja 6 kuukautta kestäneen työurani aikana yli 15 vuotta vilja-asioiden parissa. Viisitoista ”viljavuottani” sijoittuivat ajanjaksoon, jolloin olin työelämässä ennen eläkkeelle siirtymistäni.

 

Vilja-asiat kiinnostavat edelleenkin ja seuraa viljamarkkinoita jatkuvasti.

 

Viljantuotannolla on keskeinen rooli elintarvikeketjussa, sillä viljan elintarvikekäytön lisäksi kaikki viljalajit ruista lukuun ottamatta muodostavat perustan myös kotieläintuotannolle.

 

 

**********

 

Maa- ja metsätalousministeriön Tilastopalvelukeskus tuottaa luotettavia viljatilastoja ja niiden antaman tiedon perusteella voidaan arvioida maamme viljatasetta.

 

Viime kesän satotilastot tarkentuvat vasta 11.2.2014, kun lopulliset satotilastot julkaistaan, mutta nyt käytettävissä olevien ennakkotietojen perusteella voidaan hyvinkin analysoida viime vuonna korjatun viljasadon määriä sekä myös laatutietoja.

 

 

 

 

 

TIKE:n 28.11.2013 julkaisema ennakkotieto kertoo, että viime vuonna korjattu viljasato oli 489 miljoonaa kiloa suurempi kuin edellisvuonna. 

 

 

Sadon määrä ei kuitenkaan ole korrelaatiossa viljasta saatuun hintaan, sillä viljojen markkinatilanne vaihtelee voimakkaasti. Markkinatilanteen vaihtelut ovat globaaleja ja ne on otettava annettuina suureina.

 

Asiantuntijat ovat laskeneet, että lähes 500 miljoonaa kiloa edellisvuotta suuremman kokonaissadon bruttoarvo on peräti 170 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2012 korjatun viljasadon bruttoarvo!

 

Uskon, että luvut tuntuvat monesta lähes käsittämättömiltä – paljon enemmän työtä, mutta rutkasti vähemmän myyntituloja!

 

 

********

 

Olen joskus aiemminkin käsitellyt näillä sivuilla ruissatomme pientä omavaraisuutta.

 

MMM:n Tilastokeskuksen 28.11.2013 julkaisemien ennakkosatotietojen perusteella Suomessa saatiin korjattu ruista viime syksynä laareihin 27,0 milj. kiloa.

 

Rukiin elintarvikekäyttö Suomessa on viime vuosina ollut seuraava:

 

• vuonna 2009 91,1 milj. kiloa
• vuonna 2010 95,3 milj. kiloa
• vuonna 2011 95,1 milj. kiloa
• vuonna 2012 91,9 milj. kiloa

 

Luvut ovat rukiin kokonaiskulutuslukuja, sillä ruista ei käytetä kotieläinten ruokintaan.

 

Kun tiedämme rukiin kokonaistarpeen olevan tasoa 95 milj. kiloa vuodessa ja kun viime syksynä saatiin 27 milj. kilon suuruinen kokonaissato, on helposti laskettavissa, että alkaneena talvena kotimaista ruista riittää vain joka neljänteen leipään!

 

Kolme leipää neljästä on siis leivottava petusta eli tuontirukiista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan asukkaista ainakin 959 henkilöä saavat katsoa peiliin, kun etsivät syyllistä Viljakkalan terveyspalvelujen alasajoon

Keskiviikko 1.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Viime vuoden lopulla puhutti paljon se, kun Ylöjärven kaupunki päätti alasajaa Viljakkalan terveyspalvelut. Ei tarvitse olla kummoinenkaan asiantuntija, kun pystyy ennustamaan, että syyllisten etsiminen tähän palvelujen heikentämiseen jatkuu alkaneena vuonna.

 

Tutkailin 28.10.2012 järjestettyjen kunnallisvaalien tuloksia Viljakkalan osalta ja totesin, että syypäitä Viljakkalan terveyspalvelujen alasajoon on ainakin 959 viljakkalalaista.

 

Viljakkalassa annettiin viime kunnallisvaaleissa 1.007 ääntä ja se merkitsi 58,1 %:n äänestysvilkkautta.

 

Luvuista on helposti laskettavissa, että Viljakkalassa oli viime kunnallisvaalien aikaan 1.733 äänioikeutettua.

 

Viljakkalan äänestysprosentti jäi alhaiseksi, sillä 726 viljakkalalaista jätti äänestämättä.

 

Voidaan ilman muuta todeta, että heillä ei ole pienintäkään mahdollisuutta kritisoida Viljakkalan terveyspalvelujen alasajamista, sillä päätös Viljakkalan terveyspalvelujen alasajosta tehtiin 28.10.2012 kunnallisvaaleissa valitun kaupunginvaltuuston päätöksellä.

 

Merkittävä joukko viljakkalalaisia äänesti viime kunnallisvaaleissa kokoomusta ja demareita, jotka päätöksenteon hetkellä yksituumaisesti äänestivät Viljakkalan terveyspalvelujen alasajamisen puolesta.

 

Kokoomusta viljakkalalaisista erehtyi viime kunnallisvaaleissa äänestämään 128 henkilöä ja demareita 105 henkilöä.

 

Tiedän, että jotkut kokoomuslaiset ja demareihin kuuluvat kunnallisvaaliehdokkaat olisivat nähneet terveyspalvelujen säilyttämisen Viljakkalassa aiheelliseksi. On kuitenkin selkeästi todettava, että heidän mielipiteensä ei saanut pienintäkään kannatusta kokoomus- eikä demarileireissä – viljakkalalaisilta oli siis täyttä ajattelemattomuutta ja jopa tyhmyyttä äänestää kokoomuslaista tai demariehdokasta!

 

Kokoomuslaisia tai demareita äänestäneillä viljakkalalaisilla ei ole vähäisintäkään mahdollisuutta arvostella Viljakkalan terveyspalvelujen alasajoa, sillä jokainen Ylöjärven kaupunginvaltuustoon valittu kokoomuslainen ja demari äänesti ratkaisevassa äänestyksessä viljakkalalaisten etua vastaan!

 

Toistan vielä, että oma surkea lukunsa ovat ne 726 viljakkalalaista, jotka eivät lainkaan käyttäneet äänioikeuttaan ja siten antoivat valtakirjan niille, jotka lopettivat terveyspalvelut Viljakkalasta.

 

 

Toivon, että seuraavissa kunnallisvaaleissa viljakkalalaiset äänestävät keskustalaisia, perussuomalaisia tai kristillisdemokraatteja, sillä nämä ryhmät olivat ainoita, jotka koko valtuustoryhmänsä painoarvolla äänestivät Viljakkalan terveyspalvelujen säilyttämisen puolesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan ryhmäpuheenvuoro Pirkanmaan maakuntavaltuustossa: "Lähtökohtana maakunnan tasapainoinen kehittäminen"

Tiistai 31.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Liiton maakuntavaltuusto kokoontui maanantaina 16.12.2013 ja käsitteli Pirkanmaan maakuntakaavan neljää maankäyttövaihtoehtoa sekä niiden vaikutuksia maakunnan yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen ja palveluverkkoon.

 

Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot on valmistelussa nimetty seuraaviksi:

 

 

Aurinko 1:

 

• Ydinkaupunkiseutua ja seutukeskuksia (Valkeakoski, Sastamala, Ikaalinen, Mänttä-Vilppula) korostava keskittävä ja tiivistävä malli.

 

 

Aurinko 2:

 

• Ydinkaupunkiseutua ja eteläistä kasvusuuntaa painottava keskittävä malli.

 

 

Planeetat:

 

• Asemanseutuja ja ydinkaupunkiseutua painottava raideliikennemalli.

 

 

Tähdet:

 

• Seutu- ja paikalliskeskusten merkitystä korostava keskittävä monikeskusmalli.

 

 

 

Keskustan ryhmäpuheenvuoron käytti Maakuntavaltuuston Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Hanhilahti.

 

Hanhilahden - joka toimii Tampereella Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajana - ryhmäpuheenvuorossa tuli selkeästi esille, että Keskusta kantaa aitoa huolta koko Pirkanmaan kehittymisestä.

 

 

Timo Hanhilahden ryhmäpuheenvuoron otsikkona oli

 

 

…”Lähtökohtana maakunnan tasapainoinen kehittäminen”…

 

 

ja se kuului näin:

 

 

”Keskusta lähtee maakunnan tasapainoisesta kehittämisestä. Keskuskaupungin etu on hyvinvoiva muu maakunta ja päinvastoin, muu maakunta hyötyy vetovoimaisesta keskuskaupungista.

Maakunnan kehittymisen kulmakivinä ovat kattava palveluverkosto, hyvät liikenneyhteydet ja toimiva työnjako maakunnan eri osien välillä. Vain näillä keinoilla voidaan turvata asukkaiden kohtuullisesti tasavertainen asema palveluissa. Hyvillä liikenneyhteyksillä luodaan toiminnan mahdollisuudet eri seutujen yritystoiminnalle. Se merkitsee maakunnallisesti tärkeiden tiehankkeiden toteuttamista. Vähintään yhtä tärkeää on ohjata resursseja alemman tieverkoston kunnon ylläpitämiseen ja kohentamiseen nykyisestä tilanteesta, jossa tieverkosto rapautuu nopeaa vauhtia.

Suunnittelun lähtökohtana on kasvava maakunta, jonka vetovoima jatkuu vähintään nykyisellä tasolla. Kaikki esitetyt vaihtoehdot merkitsevät voimakasta keskittymistä keskusseudun alueelle väestöpohjan ja työpaikkamahdollisuuksien osalta. Maankäyttövaihtoehdoissa Aurinko 1 ja 2 ohjaa kasvua erityisesti keskuskaupunkiin ja eteläiselle kasvusuunnalle. Ne tulevat olemaan kasvualueita riippumatta siitä, millaisen vaihtoehdon maankäytössä valitsemme. Ohjaava vaikutus näissä vaihtoehdoissa rajoittuu lähinnä siihen, mitä toimenpiteitä jätetään tekemättä tai mihin kiinnitetään nykyistäkin vähäisempää huomiota.

Asemanseutujen ja rataverkoston läheisyyden huomioiminen on luonnollinen ja taloudellisesti tehokas tapa vaikuttaa paikallisesti työmatkoihin ja saavutettavuuteen sitten, kun paikallisjunaliikenne saadaan nykyistä toimivammaksi.

Keskusseudun, eteläisen kasvusuunnan ja rataverkoston hyödyntäminen ei kuitenkaan voi merkitä maakunnan kehittämisen laiminlyöntiä kuntakeskuksissa ja asutuissa kylissä. Tästä syystä vaihtoehdossa Tähdet oleva malli luo parhaat kehitysnäkymät koko maakunnan alueelle. Ydinkaupunkiseudun osuus kasvusta on tässäkin mallissa yli 80 %. Sekin merkitsee voimakasta keskittämistä koko maakunnan näkökulmasta.

Tampereen kaupunkiseudun valinnoilla voidaan tukea tai näivettää muuta maakuntaa. Keskusta katsoo, että kasvavassa maakunnassa keskuskaupungilla ei ole tarvetta hakea kasvua muun maakunnan kustannuksella. Tärkeämpää on tukea erityisesti maakunnan kaikkien seutukeskusten kehitystä. Keskuskaupungin ulkopuolisilla alueilla on mahdollisuus täydentää yritystoiminnan verkostoja ja luoda vaihtoehtoisia asumismuotoja niitä haluaville. Maakunnallisella suunnittelulla ja mahdollistavalla kaavoituksella voidaan luoda pohjaa koko alueemme hyvinvoinnille.

Maankäytön ja liikenneyhteyksien kehittäminen Helsinki – Hämeenlinna – Tampere  -vyöhykkeellä kiinnittää maakuntaamme valtakunnallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin sekä vahvistaa asemaamme merkittävimpänä kasvualueena pääkaupunkiseudun ulkopuolella. HHT-vyöhykkeen kehitystyöhön varattavat resurssit tai rahoitusmallit on löydyttävä siten, ettei se ole poissa maakunnan muusta kehittämisestä.

Nykyisessä tilanteessa liikenneinvestointien painopisteen on siirryttävä vahvaan perustieverkkoon, tavoiteltuihin uudistuksiin esim. 3-tien ja 9-tien kohdalla sekä erityisesti alemman tieverkon toimintakuntoon ottaen huomioon myös raskaan liikenteen tarpeet. Mm. raaka-aineiden ja biomateriaalien lisääntyvä kuljetustarve koskee koko maakuntaa.

Uuden järjestelyratapihan rakentaminen on varteenotettava vaihtoehto, mutta ei kuulu kiireellisimpien investointien joukkoon. Vanha ratapiha luonnollisesti vapautuu samalla muuhun kaupunkikäyttöön. Henkilöliikenneaseman siirtäminen on katsottava lähinnä kaupunkikeskustan kehittämisen näkökulmasta.

Tampere-Pirkkalan lentoaseman roolia on tarvetta vahvistaa yhteistyössä Helsinki-Vantaan lentoaseman kanssa. Pidemmällä aikavälillä on mahdollista kytkeä lentoaseman kehitys tuleviin väyläratkaisuihin.

Täydennysrakentaminen on ennen muuta vaihtoehto uusien asuinalueiden perustamiselle. Suunnitelmissa olevat uudet asuinalueet, kuten Nurmi-Sorila Tampereella on syytä rakentaa ohjelman mukaisesti, mutta uusien laajamittaisten alueiden suunnittelussa on tarvetta olla pidättyväinen. Täydennysrakentaminen liittyy seutu- ja kuntakeskusten lisäksi myös kyliin, joiden täydennysrakentaminen on välttämätöntä toimivan asutuspohjan, palveluiden, joukkoliikenteen ja sosiaalisen ympäristön ylläpitämiseksi. Kyläkaavojen laatimista on vauhditettava koko maakunnan alueella.

Työssäkäynnin ja asumisen rakenteessa on tarpeen tunnistaa meneillä oleva muutos. Toistakymmentä vuotta kehitteillä olleet etätyön mallit ovat vähin erin löytämässä toteutusmuotonsa. Tietotekniikan kehityksen ja parantuvien yhteyksien kautta tulee etätyö mahdolliseksi entistä useammalle samalla kun työnantajien asenne on muuttumassa mm kustannussyistä yhä suotuisammaksi.

Loma-asuntojen taso on parantunut ja paranee koko ajan sekä rakentajien omista toiveista johtuen että viranomaisten vaatimusten takia. Suomalaisen asumisen mallissa yhä useampi haluaa kaupunkiasunnon oheen hyvin varustellun loma-asunnon, jossa vietetään aikaa ympäri vuoden. 

Maankäyttövaihtoehtojen arviointi on suunnitelmassa tehty osin subjektiivisesti. Keskittämisen edut on nähty itsestään selvänä. Ympäristönäkökulman tarkastelussa olisi tarpeen ottaa huomioon laaditut tutkimukset.

Kokonaisuutena vaihtoehdot on rakennettu tilanteeseen, jossa suuntautumisvaihtoehdot ja seutujen intressit on asetettu ristiriitatilanteeksi. Asetelma haastaa kilpailuun, jollaista maakunnan sisällä ei tule olla. Maakunnan kilpailulliset haasteet tulevat ulkoapäin ja yritystoiminnan osalta myös maan rajojen ulkopuolelta. Keskuskaupungin roolia tuskin kukaan asettaa kyseenalaiseksi. Lopulta on kyse siitä, onko Tampere valmis maakunnalliseen yhteistyöhön, jossa se saa itsekin parhaat edut hyvin kehittyvästä maakunnasta.”

 

Annan suuren arvon sille vastuullisuudelle, jota Maakuntavaltuuston Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Hanhilahti ryhmäpuheenvuorossaan esitti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Toisenlainen aamu Tallinnassa

Maanantai 30.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Pääsen muutaman kerran vuodessa käymään Tallinnassa erilaisten porukoiden kanssa.

 

Minulla on periaatteena, että ulkomaille ei ole koskaan tultu yksinomaan nukkumaan ja sen vuoksi tapaankin aina aamuisin ennen hotellin aamupalaa lähteä tutkailemaan kaupunkia – tätä periaatettani noudatan myös Tallinnassa.

 

Saattaa olla, että olen Tallinnan aamuinani jämähtänyt vanhoihin kuvioihin, sillä tapaan siellä aamutuimaan käydä Tallinnan rautatieasemalla sijaitsevassa 24 h auki olevassa kansankuppilassa.

 

 

Kuppila sijaitsee ”Balti jaam” ´lla eli Tallinnan rautatieasemalla.

 

 

 

Kävelin Hotelli Virusta Balti jaam´n kuppilaan viimeksi aamulla 5.12.2013.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vakuutan, että hieman aamu-seitsemän jälkeen kantakuppilassani on sellaista elämää, että sitä on nautinto katsella!

 

Näkeehän päivällä Tallinnan vanhassa kaupungissakin elämää, mutta rautatieaseman kuppilassa näkee aamutuimaan hieman erilaista menoa kuin vanhassa kaupungissa!

 

 

***********

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jaama torilla poikkeamisesta jää aina mukava tunnelma ja sitä edesauttaa se toivotus, jolla toivotetaan vierailemaan torilla toistekin eli

 

 

Külastage meid jälle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tunnen pienoista kademieltä säveltäjämestari Jean Sibeliusta ja Suomen ensimmäistä tangokuningas Kauko Simosta kohtaan!

Sunnuntai 29.12.2013 - -Esko Erkkilä-

En ole ehkä ainoa, joka koen vähäpätöisyyttä, kun pitäisi loihtia ystäväperheen tai yrityskumppanin vieraskirjaan henkevä tervehdys kiitokseksi mukavasta yhteisestä hetkestä.

 

Kerron pari esimerkkiä tapauksista, joissa joku etevä on osannut taidoillaan hoitaa ”vieraskirjaongelman” hienosti.

 

 

*********

 

Ensimmäinen juttuni koskee – ei enempää ja ei vähempää kuin säveltäjämestari Jean Sibeliusta.

 

Sain jokunen aika sitten vierailla vuosiharjoittelupaikassani Hahkialan kartanossa Hauholla.

 

Hahkialan kartanon aulassa on nähtävyytenä talon vieraskirja siltä ajalta, jolloin säveltäjämestari Jean Sibelius oli käynyt vaimonsa Aino Sibeliuksen kanssa vieraisilla silloisen kartanonomistajan, oikeuskansleri Axel Charpentierin luona.

 

Sibelius on vetäissyt vieraskirjaan muutaman nuotin säveltämästään Finlandia-hymnistä ja nimensä tämän nuotistonpätkän alle!

 

Eipä siinä sitten muuta tarvittukaan!

 

 

**********

 

 

Toinen muisteluksenpätkäni liittyy siihen, kun minut lyötiin Hämeenkyrön Kierikkalan kylän Maisemakahvilassa joskus vuosia sitten Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan ritariksi numero 307.

 

Meitä oli silloin muistaakseni kuusi henkilöä, joille Ritarikunnan Suurmestari Eero Pylsy soi ritariarvon.

 

Eräs ritariksi silloin lyödyistä oli Viljakkalasta eli synnyinpitäjästäni kotoisin oleva Suomen ensimmäinen tangokuningas Kauko Simonen. Hänet valittiin Suomen ensimmäiseksi tangokuninkaaksi vuonna 1985.

 

Ritariksi lyönnin jälkeen katselimme, että kuka kiittäisi Suurmestaria meille suodusta kunniasta ja silloin Kauko nousi ylös ja viritti Maisemakahvilassa hienon tangon – siinä oli kiitos Suurmestarille meidän kaikkien puolesta!

 

Kauko Simosta pääsee kuuntelemaan netistä useidenkin kappaleiden tiimoilta, mutta ensimmäiseksi suosittelen googlaamaan vaikkapa näin:

”Kauko Simonen Monika, Monika, Monika”

 

Kauko Simonen tapaa aina kesäisin käydä laulamassa Inkulan Holvisillan kesäjuhlilla Viljakkalassa – pitääpä merkitäkin ensi kesän juhlatilaisuuden aika kalenteriini, sitten kun se www.holvisilta.fi sivuille ilmestyy!

 

 

************

 

Osaan yhden ”slouganin”, joka sopii joihinkin yhteyksiin ja opin sen kolmisenkymmentä vuotta sitten eräältä työkaveriltani.

 

Se sopii vaikkapa syntymäpäivätervehdykseksi ja kuuluu kaikessa karuudessaan näin:

 

 

”Tervehdin Sinua lämpimin onnentoivotuksin merkkipäivänäsi”

 

 

Bisnesmaailmaan, esimerkiksi uuden liikkeen avajaisiin muokkasin sen näin kuuluvaksi:

 

 

”Tervehdimme Teitä lämpimin onnentoivotuksin uuden kurkihirren alle siirtymisen vuoksi!”

 

 

Vaimoni suhtautuu nykyisin tervehdykseeni suurella varovaisuudella, sillä hän pelkää, että olen sitä jo käyttänyt, kun onnisteltava on täyttänyt edellisen kerran tasavuosikymmeniä!

 

Aiheellista varovaisuutta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi ulkomaista alkuperää olevien tuotteiden myyjät yrittävät salata tuotteidensa valmistusmaan?

Lauantai 28.12.2013 - -Esko Erkkilä-

EU toi mukanaan ihmisten, tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkumisen.

 

Periaate on tuonut Suomelle paljon hyvää ja sen aavistaen äänestinkin lokakuun 16. päivänä 1994 järjestetyssä EU-kansanäänestyksessä EU:hun liittymisen puolesta.

 

Suomen EU-aika ei ole kuitenkaan ollut pelkkää riemumarssia, mutta ”päivääkään en ole katunut” äänestyspäätöstäni.

 

 

***********

 

 

Työhistoriani aikana toimin elintarviketeollisuudessa ja sain lähes aitiopaikalla seurata myös niitä kuvioita, jotka liittyivät Suomen EU-jäsenyyteen.

 

Eläkkeellä siirtyessäni kiinnostukseni elintarvikemaailmaan ei suinkaan ole vähentynyt, sillä seuraan alan kehittymistä edelleen.

 

Eräs seikka johon olen kiinnittänyt huomiota, on se että ulkomailla valmistettuja elintarvikkeita Suomessa markkinoivat yritykset pyrkivät salaamaan myymiensä tuotteiden alkuperämaan.

 

Erityisen voimakkaasti tämä ilmenee, kun yritykset joutuvat tuotteidensa takaisinvetotilanteisiin.

 

Takaisinvetotilanne on se, kun yritys joutuu viranomaismääräyksen perusteella vetämään esim. laatuvirheen vuoksi tuotteen pois markkinoilta.

 

 

Saatan katsella elintarvikeasioita suomalaisten sinivalkoisten silmälasien läpi, mutta vakaa tuntumani on, että ulkomaiset elintarviketuotteet joutuvat suomalaisia tuotteita yleisemmin takaisinvetotilanteisiin.

 

 

 

*************

 

 

Otan esimerkiksi tapahtumat, jotka tapahtuivat joulukuun puolivälissä 2013.

 

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ilmoitti 13.12.2013, että Nutricia Baby Oy joutuu vetämään myynnistä neljä erää markkinoimiaan käyttövalmiita ”Muksu Neljän viljan puuro, ikäsuositus alk. 6kk” lastenpuuroja.

 

Evira perusteli päätöstään, että takaisinvedon syynä on yrityksen mukaan tuotantoteknisistä syistä johtuva tuotteen mahdollinen mikrobiologinen pilaantuminen säilytysajan kuluessa.

 

Päivittäistavarakaupat noudattivat Eviran määräystä nopeasti, sillä totesin henkilökohtaisesti, että mm. Tampereen Sokos oli noudattanut takaisinveto-ohjetta, koska kyseisten tuotteiden hyllytila oli tyhjä jo seuraavana päivänä.

 

 

*************

 

 

On selvää, että takaisinvedon kohteeksi joutuneen tuotteen alkuperämaa kiinnosti minua ja lähetinkin asiasta sähköpostikyselyn Eviralle sekä Nutricia Baby Oy:lle tiistaina 17.12.2013 klo 19.35.

 

Ylitarkastaja Mika Varjonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta vastasi minulle samana iltana klo 20.16 ja ilmoitti, että takaisinvedetty tuote on valmistettu Ruotsissa.

 

Nutricia Baby Oy vastasi minulle myös varsin nopeasti, sillä heidän tuoteasiantuntijansa kertoi minulle sähköpostitse 18.12.2013 klo 11.24, että takaisinvedettävä tuote on valmistettu Ruotsissa.

 

Tuoteasiantuntijan pitkästä vastauksesta selvisi, että Nutricia Baby Oy on maailmanlaajuisen Danone-konsernin tytäryhtiö.

Nutricia Baby Oy:n tuoteasiantuntija jaaritteli vastauksensa pitkähkössä alkuosassa kaikenlaista tarpeetonta ja vasta sitten vastasi kysymykseeni. Minulle olisi riittänyt lyhyt vastaus - "Ruotsi".

 

 

 

Mitä tästä opimme?

 

 

• suomalainen elintarvikevalvonta Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa on huippuluokkaa ja siellä reklamaatiotapausten hoitajat tekevät tilanteen niin vaatiessa pitkää työpäivää

• maailmanlaajuinen elintarvikekonserni Danone hallitsee kaiken muun ohella suomalaisissa päivittäistavarakaupoissa mm. lastenruokahyllyjä

• ilmeinen merkittävä osa Suomessa myytävistä lastenruuista valmistetaan (ainakin Danonen osalta) Belgiassa, Puolassa ja Ruotsissa

• Danone ilmoittaa omavalvonnassaan havaitsemistaan ongelmista kuuliaisesti ainakin Suomessa valvovalle viranomaiselle eli Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle

• Danone(kaan) ei aivan avoimesti ja kiertelemättä halua kertoa, että missä maissa se valmistaa/valmistuttaa tuotteensa. On toki Danonen kunniaksi todettava, että jokaisessa lastenruokaa sisältävässä paketissa kerrotaan selkeästi valmistusmaa.

• kuluttajien aktiivisuutta tarvitaan yritysten sekä myös valvovan viranomaisen suuntaan, jotta elintarvikkeiden alkuperä saadaan julkisuuteen. Erityisen tärkeää se on silloin, kun joudutaan takaisinvetotilanteisiin.

 

Se on varmaa, että ulkomailla valmistettujen elintarvikkeiden ”kompastelu” lisää luottamusta suomalaista elintarvikeketjua kohtaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ollilan työryhmän esitys sisältää paljon kriittistä pohdittavaa

Torstai 26.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Liikenneministeri Merja Kyllönen (vasemmistoliitto) asetti 3.2.2012 Jorma Ollilan johtaman työryhmän, jonka tarkoituksena oli selvitellä, että kuinka Suomessa voitaisiin edetä kohti oikeudenmukaisempaa ja älykkäämpää liikennejärjestelmää, ja miten tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä.

 

Työryhmä julkaisi loppuraporttinsa 16.12.2013 ja loppuraportin nimi on:

 

”Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä”.

 

Loppuraporttiin liittyy täydentävä lausunto sekä esimerkkitapausten taustaoletuksia ja ne mukaan lukien raportilla on pituutta 63 sivua.

 

Loppuraportti oheistietoineen on julkinen ja sen löytää esim. näin googlaten:

”Ollilan työryhmän esitys”.

 

Silmäilin loppuraportin läpi ja kiinnitin huomiotani niihin tiivistelmiin, jotka loppuraporttiin oli kirjoitettu lihavoinnilla. Sen lisäksi olen seurannut loppuraportista lehdistössä käytyä keskustelua.

 

 

Maallikkona kommentoin esitystä muutaman ranskalaisen viivan verran:

 

• eläkeläisenä ajan nykyisin vain n. 10.000 kilometriä vuodessa ja sillä kilometrimäärällä työryhmän esitys ilmeisesti olisi minulle kannattavampi kuin nykysysteemi

• työelämässä ollessani ajoin 30.000 – 40.000 veloituskilometriä vuodessa ja niillä ajomäärillä työryhmän esitys olisi huomattavasti heikompi kuin nykysysteemi. Kun silloin ajoin lisäksi omaa ajoa 15.000 – 20.000 kilometriä vuodessa, niin ”omistaan olisi joutunut laittamaan oikein paljon”

• työryhmän kuvitelma, että uusien autojen hinta alenisi autoveron verran, on tuulentupien rakentelua, sillä nyt autotehtaat kompensoivat Suomen korkeaa autoveroa Suomeen myytävien autojen hankintahinnoissa. On varmaa, että kompensaatio poistuisi, jos Suomessa ei enää perittäisi autoveroa nykymallin mukaisesti

• satelliittipaikannukseen ja sitä kautta veroperusteiden määräämiseen siirtyminen merkitsisi, että joutuisimme ”sateliittivaltakuntien” armoille eli käytännössä USA:n puolustushallinnon hyyryläisiksi. Olisiko jenkkien varaan siirtyminen sitä politiikkaa, johon suomalaiset haluaisivat Suomen ajaa?

• työryhmän esityksessä on tiettyjä verotusportaita tiiviisti asutettujen ja harvaan asutettujen paikkakuntien välillä, mutta on selvää, että kaupunkiseutujen päättäjät tulisivat lyhyelläkin aikavälillä käyttämään suunniteltua verotuskäytäntöä syrjäseutujen rokottamiseen ja keskuskaupunkien betonibunkkereissa asuvien tukemiseen – ei kiitos siis tämänkään näkökulman tiimoilta!

 

Keskeinen syy ehdotetun systeemin vastustamiseeni on se, että Ollilan työryhmän esitys suitsisi kaikkea liikkumista ja olisi siten yhteiskunnan kaikenlaista toimeliaisuutta sekä aktiivisuutta vastaan.

 

Työryhmän esitys passivoisi kaikkea tehokasta sekä eteenpäin suuntautuvaa toimintaa ja olisi siten malliesimerkki osaoptimoinnin vaaroista.

 

 

Keskustelu asian tiimoilta jatkukoon, mutta pitää tiedostaa ne vaarat, jotka Ollilan nyt loppuraporttinsa julkistaneen työryhmän raporttiin sisältyvät.

 

Eräästä asiasta suomalaiset saavat olla iloisia:

 

Kataisen-Urpilaisen-Arhinmäen-Niinistön-Haglundin-Räsäsen -hallitus ei pääse tätä asiaa päättämään!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Varpunen Jouluaamuna

Keskiviikko 25.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Tänään on Joulupäivä.

 

Olemme saaneet taas kerran kuulla joulumusiikkia muutaman viikon ajan ja kuulemme sitä vielä jonkin ajan.

 

Joulumusiikin helmiä on mielestäni ”Varpunen Jouluaamuna”.

 

Tiedän, että kieliopillisesti Jouluaamu pitäisi kirjoittaa pienellä alkukirjaimella, mutta arvostan Joulua ja teen tahallisen kielioppivirheen.

 

Vasta tämän Joulun aikaan olen perehtynyt ”Varpunen Jouluaamuna” –laulun taustoihin.

 

Laulun pohjana olevan ruotsinkielisen runon on kirjoittanut Zachris Topelius vuonna 1859.

 

Runo ilmestyi suomeksi 1874, kun Karl August Hougberg suomensi sen.

 

Yleensä laulusta kuullaan vain kolme ensimmäistä säkeistöä:

 

”Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa,
Järven aalto jäätynyt talvipakkasessa.
Varpunen pienoinen, syönyt kesäeinehen,
Järven aalto jäätynyt talvi pakkasessa.

Pienen pirtin portailla oli tyttökulta:
Tule, varpu, riemulla, ota siemen multa!
Joulu on, koditon varpuseni onneton,
Tule tänne riemulla, ota siemen multa!

Tytön luo nyt riemuiten lensi varpukulta:
Kiitollisna siemenen otan kyllä sulta.
Palkita Jumala tahtoo kerran sinua.
Kiitollisna siemenen otan kyllä sulta!”

 

 

Laulun todellinen sanoma paljastuu laulun neljännessä säkeessä, joka kertoo, että pienoinen varpunen onkin tytön veli, joka on kuollut ja palaa varpusen muodossa tervehtimään sisartaan.

 

”En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta,
Olen pieni veljesi, tulin taivahasta.
Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen,
Pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta.
Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen,
Pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta.”

 

 

Sakari Topelius sai kokea neljästi lapsensa varhaiskuoleman.

 

Hän menetti kaksi poikaansa jo näiden vauvaiässä ja sen lisäksi yksi hänen tyttäristään kuoli jo varhain. Näiden lisäksi yksi Topeliuksen lapsista – tyttö – syntyi kuolleena.

 

 

Sanotaan, että ”Varpunen Jouluyössä” on syntynyt Topeliuksen Rafael-pojan varhaisen kuoleman pohjalta.

 

 

***********

 

On puhuttelevaa tietää, että ”Varpunen Jouluaamuna” –laulu omaa nämä taustat!

 

 

-Esko Erkkilä-

Joulu on parhaimmillaan, kun valmistelutyöt ovat lopuillaan, mutta vielä ei olla aatossa!

Tiistai 24.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan järjestämään joulurauhanjulistustilaisuuteen Sikomäen metsäkirkossa Hämeenkyrön Kierikkalassa.

 

Tilaisuus oli samalla päätöstapahtuma Nobel-kirjailija F.E. Sillanpään 125-vuotisjuhlavuodelle.

 

 

 

 

 

Tilaisuuden ohjelma oli korkeatasoinen ja ohjelmaosuuden aloitti Kierikkalan kylän oma tyttö Emilia Lager trumpettisooloillaan – hän myös saatteli esityksillään kirkkoväen kotimatkalle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hämeenkyröläinen tenori Valtteri Yrjölä esiintyi joulurauhanjulistustilaisuudessa peräti kolmesti.

Hänen laulunsa kaikuivat Sikomäellä voimallisesti!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sikomäen metsäkirkossa aatonaattona pidetyssä tilaisuudessa joulurauhan julisti Vilja Pylsy.

 

 

 

 

 

Rovasti Osmo Tahvanainen piti metsäkirkkotilaisuuden lopuksi joulumessun ja antoi kirkkoväelle siunauksen.

 

 

 

 

 

Kiitän tilaisuuden juontajana toiminutta Katariina Pylsyä (vasemmalla), Eero Pylsyä (oikealla) ja koko Pylsyn perhettä, silä Sikomäellä nyt järjestetty joulurauhanjulistustilaisuus oli järjestyksessään jo neljästoista.

 

Oli mukava kuulla Katariina Pylsyn toteamus, että ensi vuonna Sikomäen metsäkirkossa järjestetään jo 15. joulurauhanjulistustilaisuus!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viimeistä edelliset perinteiset Tampereen Valoviikot ovat päättymässä tammikuun 6. päivänä 2014

Maanantai 23.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Valoviikko –perinne juontaa alkunsa 1960-luvun alkupuoliskolle, sillä tuolloin kaupunginjohtaja Erkki Lindfors sai ajatuksen Valoviikoista Essenin vierailullaan.

 

Valoviikkojen toteuttajana on alusta alkaen toiminut tamperelaisten liikkeiden, tavaratalojen, pankkien ja vakuutusyhtiöiden perustama Tampere Tunnetuksi ry.

 

Ensimmäiset Valoviikot järjestettiin syksyllä 1966.

 

 

 

 

 

Nyt järjestettävät Tampereen Valoviikot ovat järjestyksessä 48. ja se kerrotaan myös siinä valomainoksessa, joka on Hämeenkadun yllä Tampereen rautatieaseman lähellä.

 

 

***********

 

Tampereen Valoviikoissa on kyse katoavasta perinteestä, sillä vain ensi vuonna Valoviikot järjestetään nykyisellä konseptilla.

 

Tampereen 50. Valoviikkoja suunnitellaan parhaillaan ja se tiedetään, että muutoksia on tulossa.

 

Valoviikkojen uudistaminen tapahtuu yhteistyössä Tampereen kaupungin, Tampere Tunnetuksi ry:n, keskustan taloyhtiöiden, yritysten sekä tamperelaisten kesken.

 

Uutta odotellessa kävin kameran kanssa kuvaamassa nykyisiä valokuviota ja tässä pieni kuvakimara kuvioista, jotka vuoden kuluttua siirtyvät historiaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Näemme nämä jouluvalot vielä vuoden kuluttua, mutta sitten ne siirtyvät muistojen joukkoon!

 

-Esko Erkkilä-