Viljakkala on enemmän kuin kylä

Torstai 16.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Ekokumppanit Oy on ”yritys”, jonka omistavat Tampereen kaupunki liikelaitoksineen yhdessä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa. Yhtiön kolmantena omistajana on vuoden 2009 alusta ollut Tampereen Sähkölaitos Oy. Ekokumppanit Oy tuottaa tiedotus-, neuvonta-, koulutus- ja asiantuntijapalveluja, joilla edistetään kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa ja yritystoimintaa.  

Olen muutaman kerran käynyt Ekokumppanit Oy:n Ekokumppani Klubi ry:n järjestämissä tilaisuuksissa. Viimeksi ”törmäsin” Ekokumppaneihin Hämeenpuiston Ystävien ja Tampereen kaupungin järjestämässä Puistofiestassa Hämeenpuistossa sunnuntaina 12.8.2012.

Ekokumppanit Oy oli muodostanut näyttelyosastonsa ”Ystäväkylä” –teeman varaan.

Osastolla tutustuttiin Pirkanmaahan ja sen tarjontaan leikkimielisesti kisaillen.

 

 

 

Kisa tapahtui siten, että esittelijän tarjoamasta korista poimittiin kortti, johon oli kirjoitettu jonkin pirkanmaalaisen kylän nimi. Kylä piti osata laittaa oikealle paikalleen Pirkanmaan kartalle. Kartaan oli merkitty kuntarajat, suurimmat tiet suuntaa-antavasti sekä vesistöt, mutta muuta vihjettä kartalta ei kunnannimen lisäksi saanut.

 

Osallistuin kisaan ja sain tehtäväkseni laittaa Mahnalan kylän nimikyltti oikealle paikalle.

 

Tehtävä oli helppo, sillä osasin vaivattomasti asettaa Mahnalan nimikyltin kohdalleen. Nyt jälkeenpäin ajattelen, että olisin voinut vallan hyvin saivarrella ja sijoittaa Mahnalan nimikyltti mökkinaapuriini, sillä myös Lavajärvellä Majajärven rannalla on Mahnalan kylään kuuluvia alueita!

 

Harmittelen, että Ekokumppanit Oy:n kyläkisassa Viljakkala oli rinnastettu tavalliseen kylään.

 

Mielestäni niin ei ole, vaan kysyjät olivat tavoitelleet Viljakkalan kirkonkylää.

 

Ylöjärveen taannoin tapahtuneen kuntaliitoksen myötä viljakkalalaiset ovat mm. Ekokumppanit Oy:n mielestä menettäneet Viljakkalan kirkonkylän ja saaneet tilalle Viljakkalan kylän!

 

En hyväksy menettelyä, vaan haluan ylläpitää Viljakkalan kirkonkylästä edelleen nimeä ”Viljakkalan kirkonkylä”.

 

Kisasta vielä sen verran, että oikeaan osuneen Mahnala-nimen sijoittamisesta sain valita palkinnon tarjolla olleista palkinnoista.

 

Valitsin palkinnokseni Suojärven Suklaatilan 80 grammaa painavan ”Mustikka valkosuklaan”.

Palkinnon nauttiminen oli todellinen juhlahetki!

 

 

-Esko Erkkilä-

Puolustan tamperelaista lähityötä!

Sunnuntai 29.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Atanas Aleksovski (SDP) on Tampereen kaupunginhallituksen edustaja Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnassa.

Toimin Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana.

 

Olen jokseenkin kaikista Infran johtamiseen liittyvistä kysymyksistä samaa mieltä Atanaksen kanssa.

 

Arvostan, että Atanas Aleksovski otti Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa kesäkuun 18. päivänä esille tärkeän asian. Asia on Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toiminta, kun se käyttää Tampereen kaupungin omistamien sinisten bussien korjaamisessa virolaisten korjaamoiden palveluksia.

 

Tarkistin Atanaksen puheenvuoron kaupunginvaltuuston kokouksen videotallenteelta ja se kuului näin:

 

(Välimerkit olen liittänyt puheeseen parhaan taitoni mukaan)

 

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut! 

Tämä TKL. Varmasti ne bussit on kaikki sinisiä ja varmasti sinisiä on vaikea arviointi nopeasti. Onko se oma vai joku muu, mutta kyllä sen sen verran sanoisin jos Infran korjaamon joka TKL käyttää vähemmän vähemmän rahaa tähän korjauksiin. Ja osa korjauksista tehdään jopa Virossakin, tota noin. Että kyllä selvästi taso laskenut on kyllä, laskenut näihin näihin juttuihin, että että en tiedä että onko nyt hyvä vai huono. Se on totuus. Kiitos.”

 

Arvostan Aleksovskin puheenvuoroa, sillä siinä hän toi selvästi esille, että Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos korjauttaa bussejaan Virossa.

 

Kaupunginvaltuuston jäsenen ja Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajan Petri Siuron (vihreät) repliikkipuheenvuoro Aleksovskin esille ottamaan kysymykseen kuului näin:

 

”Kiitos puheenjohtaja!

 

No, TKL:stä oli.

 

Kun me olemme nyt tässä tilaaja-tuottaja –mallissa ja TKL:n tulee ajatella mitenkä mahdollisimman taloudellisesti hoidetaan nämä asiat, että meillä on edullinen joukkoliikenne täällä.

 

Miksi busseja käytetään Virossa?

 

Niin johtuu siitä, että se on huomattavasti halvempaa ja työn laatu on siellä erittäin hyvä.

 

Että valitettavasti Infran nämä korjauskustannukset ovat olleet niin niin korkeat tai siis korotuspaineet niin kovat että voi olla että yksityisiltä markkinoilta TKL saisi edullisemmin näitä korjauksia ostettua kuin kaupungin omalta palveluntuottajalta mikä mikä on ikävää.”

On hieno asia, että Tampereen kaupunginvaltuuston kokoukset videoidaan ja sen avulla tamperelaiset pääsevät myöhemminkin tarkistamaan, että mitä mieltä kaupunginvaltuutetut ovat olleet eri asioista.

 

Vihreiden Petri Siuron puhe oli selvää tekstiä, jossa hän asettui selkeästi puolustamaan Tampereen sinisten bussien korjaamista Virossa.

 

Siuron ja TKL:n linja merkitsee, että Virossa sijaitsevien korjaamoiden suosimisen vuoksi Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksessa on jatkettava korjaamotoimintojen väen vähentämistä! Onko tämä Tampereen Vihreiden valtuustoryhmän kanta?

 

Tämä linjaus on isku vasten kasvojamme, jotka olemme hyvällä menestyksellä ja henkilöstön suurella myötävaikutuksella saaneet aikaan toimintojen tehostumista Tampereen kaupungin korjaamotoiminnoissa eli Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksessa.

 

Kaupunginvaltuuston videoinnit todistavat, että TKL, siurot ja vihreät puolustavat globaalia maailmaa, johon kuuluu vähät välittäminen TKL:n sinisten bussien korjaamotoimintojen hiilijalanjäljestä, energian säästämisestä ja lähipalvelujen ylläpitämisestä.

 

TKL:n luottamushenkilöpäättäjien mielestä tehokasta toimintaa on siis se, että bussi ajetaan Tampereelta Helsinkiin, laivataan Tallinnaan ja ajetaan korjattavaksi virolaiselle korjaamolle. Korjauksen jälkeen sama ralli toisinpäin!

 

Olisiko kuitenkin paikallaan miettiä, että josko se epäkuntoinen bussi siirrettäisiin muutaman sadan metrin verran Infran korjaamolle, jossa Tampereelle veronsa maksava tamperelainen asentaja korjaisi bussin ja TKL:n sininen bussi olisi taas korjauksen jälkeen valmis ilman ulkomaanmatkaa palvelemaan tamperelaisia?

 

Voisivatko päättäjät, TKL:n johtokunta ja TKL:n toimiva johto harkita tätä vaihtoehtoa!

 

Olen varma, että en ole ainoa tamperelainen, joka tätä kysyy!

Puolustan tamperelaista työtä yhtä suurella intohimolla kuin puolustan lähiruokaa!

Tamperelainen lähityö on mielestäni yhtä arvokasta kuin lähiruoka!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Taa ikiaikojen käy teon uljaan muisto ja maine"

Lauantai 14.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Otsikkoteksti on kaiverrettu Viron Valgassa Pohjan Poikien muistokiveen, jota kävimme katsomassa taannoisella Balkanin kulttuuri-, historia- ja sotahistoriamatkallamme.

 

 

 

Muistokiveen hakattu teksti kuuluu kokonaisuudessaan näin:

**********

 

Pohjan Pojat 1919

 

Taa ikiaikojen käy teon uljaan

muisto ja maine, vapaus

vaalijanaan, siunaus seppelenään.

**********

Tekstin pilkut sekä loppupiste ovat tämän jutun kirjoittajan  lisäämiä.

----

Muistokivi liittyy 31.1.1919 Valgan kaupungin valtaamiseen johtaneeseen Pajun taisteluun, johon Pohjan Pojat – suomalainen vapaaehtoisjoukko – osallistui yhdessä virolaisten kanssa.

 

Virolaisten ja suomalaisen vapaaehtoisjoukon voitollinen Pajun taistelu oli tärkeä osa Viron vapaussodassa, sillä sen tuloksena Neuvosto-Venäjän joukkoina ollut latvialainen tarkk´ampujapataljoona kärsi tappion.

 

Pajun taistelussa molemmat osapuolet käyttivät panssarijunia, mutta lopullinen välienselvittely tapahtui mies miestä vastaan pistimin ja puukoin.

 

Pohjan Poikien komentajana toimi virolaissyntyinen

Hans Kalm.

 

Kalm sai elää pitkän ja värikkään elämän, sillä hän kuoli suomalaisena Jyväskylässä vasta vuonna 1981.

 

Kalm oli koulukuntakaverini, sillä hän valmistui maanviljelysteknikoksi Mustialasta viisi vuotta ennen Pajun taistelua eli vuonna 1914.

Kalm oli Mustialasta valmistuessaan 25 –vuotias. Tuolloin nykyisiä agrologeja kutsuttiin maanviljelysteknikoiksi – opinahjona Kalmilla sekä minulla on ollut Mustiala.

Maatalouden perusopinnot Kalm ehti ennen Mustialaa suorittamaan Päivölän maatalousoppilaitoksella Sääksmäellä!

Hans Kalm on henkilö, joka agrologitutkinnon jälkeen koki elämässään värikkäitä vaiheita.

 

Agrologikoulutuksen lisäksi hänellä oli vuosien saatossa siviiliammatteina mm. hammaslääkäri ja lääkäri.

Viron, Venäjän ja Suomen lisäksi Kalm asui ainakin Yhdysvalloissa, Englannissa, Ruotsissa sekä Meksikossa.

 

Venäjän armeijassa Kalm ehti yletä agrologitutkinnon jälkeen esikuntakapteeniksi, Viron vapaussodassa virolaiseksi everstiksi ja sitten sotilasuransa päätteeksi Suomen Puolustusvoimissa myös everstiksi!

Kalm taisteli ensimmäisessä maailmasodassa Venäjän puolella mm. Riianlahdella tulevia aseveljiään suomalaisia jääkäreitä vastaan.

 

 

Pohjan Poikien muistokiven vierellä on kiven historiasta kertova opastustaulu.

Opastustaulun vasemmassa alakulmassa on Hans Kalm´n kuva.

Pohjan Pojat osallistui Pajun taisteluun 2.200 sotilaan rykmentillä. Suomalaisen vapaaehtoisjoukon ikäjakauma oli suuri, sillä nuorimmat sotilaat olivat alle kaksikymppisiä ja osaston vanhin oli 67 –vuotias.

 

Viron retkellä Pohjan Pojat osallistuivat Pajun taistelun lisäksi taisteluihin Marienburgissa ja Petserissä.

 

 

 

On harvinaista, että kirkon ulkoseinälle on kiinnitetty sodassa kaatuneiden sankarilaatta.

Valgassa näin kuitenkin on, sillä kirkon seinällä on Pohjan Poikien Viron sotaretkellä kaatuneiden sotilaiden muistolaatta, jossa on jokaisen kaatuneen sotilaan nimi.

Sankaritaulu Virossa kaatuneista Pohjan Pojista saatiin kirkon seinälle vuonna 1999.

Harmittelen, että sankarilaatan kiiltävän pinnan vuoksi valokuvassa näkyy häiritsevästi vastapäisen rakennuksen kuva.

 

 

 

Sankarilaatan otsikkona on:

 

Viron vapauden puolesta kaatuivat Valkin, Marienburgin ja Petserin rintamilla seuraavat Pohjan Poikain rykmentin sotilaat

 

Kaatuneiden upseerien ja aliupseerien nimet mahtuivat tähän kuvaan.

 

Sotamiesten nimiluettelo on niin pitkä, että se on kokonaisuudessaan seuraavissa kolmessa kuvassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteenvetona Pohjan Poikien tappioluvuista Viron vapaussodassa se, että heitä kaatui sotaretken aikana 116 (joiden kaikkien nimet on kaiverrettu Valgan kirkon seinällä sijaitsevaan sankarilaattaa) ja haavoittui 214 sotilasta.

 

 

Kerroin eilen Pajun taistelun muistomerkistä ja virolaisesta Julius Kuperjanovista.

Kun siihen lisätään tässä Pohjan Pojista kerrottu, kokonaiskuva Pajun taistelusta on ainakin jutun kirjoittajalle hahmottunut.

 

 

-Esko Erkkilä-

Politiikkaan kaivataan liike-elämässä kunnostautuneita osaajia

Lauantai 30.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Haluan tässä jutussani arvostaa kahtakin hyvin menestynyttä K-maatalouskauppiasta, jotka olen tuntenut heidän lapsuudestaan saakka. Sen jatkona peräänkuulutan liike-elämässä hankittua kokemusta myös politiikkaan.

 

Pontimena juttuuni on Maaseudun Tulevaisuudessa maaliskuun 23. julkaistu juttu, jonka otsikkona on

 

K-kauppiaat: Ostovoimaa ei saa vaarantaa

 

Toimittaja Tiina Taipaleen kirjoittamassa juttukokonaisuudessa osa käsittelee jalasjärveläistä K-maatalouskauppias Sami Saarniota.

 

Muistan Samin jo niiltä ajoin, kun hän palasi pienenä poikana koulusta isänsä Matti Saarnion omistamaan kauppaan, jossa mm. minä olin esittelemässä työnantajani rehutuotteita.

 

Sami oli aktiivinen nuorimies ja kaatoi koulusta tultuaan esittelijöiden esittelypöydät nurin ja nautti siitä!

 

No, me teollisuuden esittelijät olimme pitkämielisiä ilmiselvää tulevaa kauppiasta kohtaan ja nostelimme esittelypöydät kiltisti taas kuntoon.

 

On hienoa, että Sami Saarniosta on kasvanut tervehenkinen maatalouskauppias ja toivottelen hänelle parhainta menestystä!

 

Esimerkillistä suhtautumista Samin asenteessa kertoo toimittajan väliotsikko, joka kertoo Samin arvostavan kauppansa henkilökuntaa.

 

 

Toinen muistelukseni koskee Jalasjärven naapuripitäjässä Kauhajoella vaikuttavaa K-maatalouskauppias Hannu Loukkoa.

 

Hannu on laajentanut liiketoimintaansa Kauhajoen lisäksi myös Närpiöön sekä Vähäkyrön Tervajoelle.

 

Aloitin agribisnesurani Hannu Loukon isän Matti Loukon omistamassa K-Maatalouskeskuksessa Kauhajoella.

 

Muistan Hannun koululaisena, joka ei ottanut liian raskaasti perusopintoja. Mainiot liikemieslahjat ovat sittemmin vauhdittaneet Hannun etenemistä liike-elämässä.

 

Arvostan Hannu Loukon liikemiesuraa ja olen enemmän kuin tyytyväinen, että hän kohosi jossain vaiheessa jopa Kesko Oy:n hallintoneuvoston jäseneksi.

 

Liike-elämässä saavutetut hyvät tulokset ovat asioita, joita arvostan.

 

Tuokiokuvat tässä jutussa lyhyesti esitellyistä kauppiaista ovat esimerkki liike-elämässä hyvin pärjänneistä ”nuorukaisista”, jotka ovat alansa huippuja.

 

Liike-elämästä kunnallispolitiikan ”taustataaviksi” siirtyneenä valittelen, että monia kauppamiehiä tarvittaisiin hyvin kipeästi laittamassa kuntoon myös kunnallispolitiikan sekä valtakunnan politiikan kuvioita!

 

Olen monesti ollut malttamaton siihen saamattomuuteen, joka ainakin kunnallispolitiikalle on leimaa-antavaa. Toraillaan ja käydään eräänlaista varjonyrkkeilyä muita puolueita kohtaan, mutta todellisia päätöksiä ei pystytä tekemään.

 

Päätökset – jos niitä lainkaan tehdään – jäävät torsoiksi ja eivät palvele kuntalaista.

 

Liike-elämälle tyypillinen suoraviivaisuus olisi tarpeen myös politiikassa!

Lainaan soveltaen arvostamani Mauri Pekkarisen lausumaa Keskustan puoluekokouksessa Rovaniemellä kun totean, että tarvitaan kauppiasmaista otetta politiikkaan - Mauri taisi tosin olla sitä mieltä, että autokauppiaat eivät kuulu politiikkaan!

Olen vakaasti sitä mieltä, että liike-elämässä hankittu kokemus on suurta pääomaa politiikassa!

Toivon ja vakaasti uskon, että Keskustan puheenjohtajaksi valittu Juha Sipilä pystyy vastaamaan haasteeseeni!

 

-Esko Erkkilä-

Onko Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä hallintohimmeleistä tiensä päässä?

Perjantai 1.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän muodostavat Tampereen lisäksi Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Ylöjärvi ja Vesilahti.

 

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, jota lyhyemmin kutsutaan nimellä ”Tampereen kaupunkiseutu” järjesti toukokuun 30. päivänä 2012 seminaarin, jonka aiheena oli

 

”Infra on kuntien kilpailukyvyn runko”.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana sain kutsun tilaisuuteen, joka järjestettiin Työväenmuseo Werstaan auditoriossa Väinö Linnan aukiolla Tampereella.

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen, sillä siellä vallinnut henki viesti voimakkaasti sitä pinnan alla kytevää eripuraisuutta, jonka on saanut aikaan Kokoomuksen pääministeri Jyrki Kataisen ja kuntaministeri Henna Virkkusen ajama kuntauudistus.

 

 

Seutujohtaja Päivi Nurmisen alustus, jonka aiheena oli ”Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö” kuvasti vahvasti sitä epävarmuutta, jota kuntauudistuskaavailut ovat saaneet aikaan Tampereen kaupunkiseudulla.

 

Tampereen kehyskunnat eivät luota kaupunkiseudun yhteistyössä Tampereen muita kuntia hamuilevaan politiikkaan ja tämä luo varjon pääkaupunkiseudun jälkeen maan toiseksi suurimman talousalueen kehittymiselle.

 

Kataisen ja Virkkusen kuntauudistussuunnitelmista kärsivät tamperelaiset, Tampereen kehyskunnat, koko Pirkanmaa ja lopulta koko Suomi.

 

 

Seutujohtaja Päivi Nurminen oli sisällyttänyt esityksensä alkuun dian, joka taustoitti hyvin niitä erilaisia lähtökohtia, joista Tampereen seutukunnat ponnistavat.

Nurmisen esittämät lukusarjat ovat vankka tae sille, että toimintansa kestävälle perustalle saaneita kehyskuntia ei kiinnosta liittyä tehottomaan Tampereen kaupunkiin.

 

Parhaillaan menossa olevat Tampereen kaupungin ”hätätyönä” laatimat talouden korjaustoimenpiteet karistavat viimeisetkin liittymishalut kehyskuntien päättäjiltä ja asukkailta.

 

Vihreitä edustava nokialainen kaupunginvaltuutettu ja Nokian teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja Leo Lähde kysyi Nurmiselta urheilijoille tavallisesti esitetyn kysymyksen:

 ”Miltä nyt tuntuu?”

 

Tampereen seutukunnan palkkarenkinä seutujohtaja yritti tietysti pyöritellä asioita myötäsukaan, mutta kaikesta huomasi, että Tampereen ja kehyskuntien eripura ei anna mielekästä pohjaa seutukunnan työn jatkamiselle.

 

Olen jo aikaisemmin pitänyt Tampereen seutukunnan kyhäämistä turhana hallintohimmelin rakentamisena ja nyt pidetty seminaari vankisti käsitystäni, että Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä voitaisiin lopettaa.

 

Onneksi kuntayhtymän marraskuulla 2008 allekirjoitetussa perustamisasiakirjassa on osattu valmistautua kuntayhtymän lopettamiseen.

 

Perustamissopimuksen 24 § toteaa näin:

 

”Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääoma-osuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.”

 

Ehdotan, että Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä asettautuu hiipuvalle toiminnan tasolle ja valmistaudutaan sen purkamiseen tarpeettomana hallintohimmelinä jäsenkuntien syksyllä valittavien uusien valtuustojen päättämällä aikataululla.

 

Mielestäni en syyllisty populismiin, kun totean tuntevani huonoa omaatuntoa, että sain nauttia maittavan lounaan kaikkien teknisten palvelujen seutuseminaarin osanottajien tapaan Ravintola Ziberiassa. Eivät luottamushenkilöt ansaitse ylitsepursuavaa tarjoilua - kahvi- ja teetarjoilu riittää varsin hyvin puolilta päivin alkavan seminaarin tarjoiluksi!

 

Ajattelen niitä lukemattomia lounaita, jotka Tampereen seutukunta on maksanut hallinnossaan mukanaoleville kuntien virkahenkilöille ja myös päättäjille – jo yksistään näiden ilmaisten lounaiden lopettaminen olisi suuri helpotus taloudellisissa ongelmissa painiskeleville kunnille!

On aina muistettava koettu ikivanha totuus:

Ilmaisia lounaita ei ole!

 

Pirkanmaalaisten kuntien edunvalvonnan pitää mielestäni tapahtua Pirkanmaan Liiton kautta – siihen ei tarvita Tampereen seutukunnan tapaista hallintohimmeliä.

 

-Esko Erkkilä-

Kauppa rohmuaa elintarvikkeiden hinnoista yhä suuremman osan!

Torstai 31.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan vasta nyt MTK-Pirkanmaan sääntömääräisen kevätkokouksen tiimoilta, joka järjestettiin Hämeenkyrössä Kylätoimintakeskus Heiskan Antinsalissa huhtikuun 17. päivänä.

 

 

Tilaisuuteen toi Hämeenkyrön kunnan tervehdyksen Hämeenkyrön uusi kunnanjohtaja Antero Alenius.

 

 

 

Kevätkokouksen avasi MTK-Pirkanmaan puheenjohtaja Heidi Tanhua ja hyvin avasikin, sillä Tanhua osasi hyvin kuvailla niitä synkähköjä tunnelmia, jotka vallitsevat alkutuottajien piirissä.

MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikosken juontamissa tilaisuuksissa osanottaja tuntee olonsa "turvalliseksi", sillä Visa osaa johtaa suurtakin tilaisuutta jouhevasti.

 

 

Kokouksen merkittävimmän puheenvuoron käytti MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen.

Hakanen on raketin lailla kohonnut pirkanmaalaisvaikuttajien kärkikaartiin – harmi, että Sastamalassa asuvana Hakanen kuuluu MTK-organisaatiossa Satakunnan alueeseen. No, kaikissa muissa organisaatioissa me pirkanmaalaiset saamme omia Pertin ihan luvan kanssa pirkanmaalaiseksi!

 

Hakasen esityksen aihe oli: ”Maatalouspolitiikan ajankohtaiskatsaus”.

 

 

Hakasen esityksen keskeinen sanoma oli alkutuottajan aseman heikkeneminen suomalaisessa elintarvikeketjussa.

 Heikkeneminen näkyy käyristä, jotka kuvaavat maatalouden tuotantopanosten ja tuottajahintojen erkanemista 2000-luvulla.

 

 

Pertti Hakasen havainnollistama tilanne veti vakaviksi mm. MTK-Hämeenkyrön puheenjohtajan Tiina Jokelan (vasemmalla), MTK:n hämeenkyröläisen varapuheenjohtajan Tiina Linnainmaan (keskellä) sekä Mikko Kärjen (oikealla) Lempäälästä.

 

 

MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen Sastamalasta havainnollisti elintarvikkeiden maltillista hintakehitystä, kun hän vertasi elintarvikkeiden hintaindeksiä (keltainen käyrä) ansiotason kohoamiseen (sininen käyrä).

 

Todelliseen käytännön hintatilanteiden muuttumiseen Hakanen pääsi esityksessään, kun hän valotti eräiden elintarvikkeiden osalta ”hintakakun” jakaantumista eri osapuolten kesken vuosina 2000 ja 2010.

 

 

Kananmunien hinnasta tuottaja sai vuonna 2000 0,82 €/kg eli 36 %, kun vastaavat luvut vuonna 2010 olivat 0,88 €/kg ja 29,3 %!

Kananmunien osalta kauppa pystyi siis kymmenen vuoden aikana kohottamaan osuutensa kolmanneksesta (36,4%) lähes puoleen (49,2%)!

Kananmunien kuluttajahinta kohosi kymmenessä vuodessa ainoastaan 0,72 €/kg!

 

 

Ruisreikäleivän kohdalla maataloustuottajan osuus sen kuluttajahinnasta on minimaalinen, sillä vuonna 2000 tuottaja sai ruisleivän kuluttajahinnasta 4,9 % ja kymmenen vuotta myöhemmin entistäkin vähemmän eli tasan 4 %!

Kauppa pystyi rokottamaan ruisleivän hinnasta vuonna 2010 jo lähes 9-kertaisen hinnan alkutuottajaan verrattuna!

Kaupan osuuden vertailu tuottajan siivuun verrattuna lienee yllätys kaikille!

 

 

Hakanen selvitti, että viime vuonna kevytmaidon kuluttajahinnasta kaupan osuus oli lähes sama kuin maidontuottajan siivu.

Maito on kaupalle muutoinkin tuottoisa myyntiartikkeli, sillä sen osalta kiertonopeus on suuri, koska rahat kilahtavat kuluttajalta kaupan kassaan paljon aiemmin kuin meijerin lasku kaupalle erääntyy.

 

 

Kuudensadan gramman suuruisen lihamakaronilaatikon hinnasta tuottajan osuus oli viime vuonna 11,5 %, kun kauppa rohmusi kuluttajahinnasta peräti 41,3 %!

 

 

 

Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki on viime päivinä todennut, että kaupan tienesti elintarvikkeista on kolmen prosentin tietämillä.

 

Varsin vahvaa puppua, sillä tilastot kertovat tyystin toista.

 

 

MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen valotti esityksenä lopuksi elintarvikeketjun eri toimijoiden kannattavaisuutta, kun hän esitti eri osapuolten saamat sijoitetun pääoman tuottoprosentit.

 

Maataloustuottajat jäävät keskimäärin miinukselle, mutta parhaat tilat pääsevät tasolle 3,5 – 5,6 %.

 

Tiedän, että elintarviketeollisuus on ahtaassa raossa taloudellisesti ja Hakasen tiedot vahvistivat asian, sillä suuret lihatalot pääsevät sijoitetun pääoman tuotossa tasolle 2 – 6 %.

 

Kauppa se on joka kannattaa, sillä mm. Keskon tulos sijoitetun pääoman tuotoksi on tasolla 16 %!

 

Kiitän Pertti Hakasta selkeästä esityksestä – näitä tietoja pitäisi pystyä levittämään laajalti myös kuluttajien tietoisuuteen, jotta elintarvikeketjun eri toimijoiden osuus olisi nykyistä paremmin kuluttajien tiedossa!

 

-Esko Erkkilä-

Hämeensillan veistokset saivat ylleen vappuhepeneitä!

Tiistai 1.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Sara Hilden-akatemian opiskelijat pukivat Tampereella Hämeensillan Suomi-neidolle sekä pirkkalaisveistoksille värikkäät vappuasusteet huhtikuun 13. päivä.

 

Sara Hilden-akatemia on vapaa-ajan oppilaitos, jonka päätehtävänä on antaa kuvataiteen perusopetusta lapsille ja nuorille.

 

Akatemian omistaa Tampereen kaupunki ja se kuuluu itsenäisenä yksikkönä Tampereen työväenopistoon.

 

Hämeensilta on valmistunut v. 1929 ja syyskuun lopulla sillan valmistumisvuonna Wäinö Aaltosen veistokset sijoitettiin sillan päihin.

 

Veistokset on lahjoittanut Tampereen kaupungille kauppaneuvos Rafael Haarla.

 

 

Veronkantaja sai kaulaansa narrin kauluksen.

 

 

Eränkävijän Sara Hilden-akatemian opiskelijat koristelivat otsalle, kaulalle ja käsivarrelle sijoitetulla punotulla köynnöksellä. Eränkävijällä on Wäinö Aaltosen luomana ilves olallaan.

 

 

Sillan Kyttälän puoleisessa päässä sijaitseva Kauppias sai opiskelijoilta silinterihatun päähänsä ja kaulaliinan kaulaansa.

Tamperelaiset tietävät, että Kauppias pudottaa kädessään pitelemänsä oravannahan maahan, jos patsaan ohittaa 17-vuotias impi – eipä ole vielä milloinkaan oravannahka pudonnut Hämeensillalle!

 

 

Suomi-neito sai opiskelijoilta kunniakäädyt harteilleen. Myös vappunaamari on ilmestynyt neidon silmille.

Suomi-neito on Hämeensillan veistoksista ainoa, joka on matkaillut. Vuonna 1931 se käväisi Sveitsin Zürich´ssä ja vuonna 1965 se vieraili Essenissä Saksassa.

 

Hämeensillan veistosten leikkimielinen koristelu on ollut hyvän maun mukaista ja se on piristänyt Vappua vastaanottamaan valmistautuvaa Tampereen kaupunkia.

 

-Esko Erkkilä-

"Möhköfanttikauppiaat Virkkunen-Pajunen-Vapaavuori tulevat nielemään karvaan kalkin..."

Torstai 16.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuntauudistuskeskusteluun ollaan saamassa vaikuttavuutta, kun Kokoomuksen kansanedustajat ovat uskaltautuneet tulla julkisuuteen Virkkusen kuntamallia arvostelevilla mielipiteillään.


Mallia antaa espoolaisen kokoomuskansanedustajan Sanna Lauslahden 14.2.2012 klo 9.15 julkaistu kirjoitus Uudessa Suomessa.


Kirjoituksen otsikko on;

Miljoonakaupunki vain levittäisi Helsingin ongelmia

Pirkanmaalla Lauslahden kirjoitus voitaisiin aivan hyvin muuttaa muotoon; Suur-Tampere vain levittäisi Tampereen ongelmia ja Varsinais-Suomessa sama asia voitaisiin ilmaista näin: Suur-Turku vain levittäisi Turun ongelmia.


Sen verran kokoomuskansanedustaja suojelee puoluesisartaan, että hän kutsuu Virkkusen kuntakarttaa ”virkamiesesitykseksi”. Todellisuudessahan kuntakarttaesitys on laadittu pääministeri Jyrki Kataisen (kokoomus) ja ministeri Henna Virkkusen (kokoomus) yksityiskohtaisten ohjeiden mukaiseksi.


Kansanedustaja Lauslahden kirjoitus on täyttä asiaa joka sana. Se on suoraan Keskustan linjauksista lainattua tekstiä, joka sitten on sovitettu pääkaupunkiseudun kuvioihin.


Lauslahti toteaa kirjoituksensa alussa:

Ehdotus on vanhanaikainen, kallis ja päätöksentekoa jäykistävä sekä kansalaisista etäännyttävä ratkaisu.

Laittamattomasti sanottu kokoomuslaiselta kansanedustajalta kokoomuslaisesta ehdotuksesta – monen kansalaisen luottamus kokoomuslaiseen päätöksentekoon horjuu, kun osa omistakin uskaltaa sitä arvostella suorin sanoin!


Lisään sulkuihin muutaman sanan, kun liitän tähän Lauslahden kirjoituksesta pätkän.


”Kilpailu synnyttää (Tampereen seutukunnan) alueelle dynamiikkaa ja mahdollistaa parhaiden käytäntöjen vertailemisen. Tällaisten positiivisten tekijöiden poistaminen olisi vahingollista koko (Tampereen) seudulle, kun (Tampereen) tehottomat hallinnolliset rakenteet saisivat mahdollisen suurliitoksen jälkeen kaikessa rauhassa kalkkeutua niille sijoilleen.”

Korostan, että sulkuihin lisätyt sanat ovat allekirjoittaneen makustelua ajankohtaisesta asiasta - muu teksti on kansanedustaja Sanna Lauslahden!


Sanna Lauslahden kirjoitus on tuonut Uuden Suomen nettisivuille lukemattoman määrän Lauslahtea kannustavia kommentteja.


Tämän jutun otsikko on osa Viktor Flinkkilän kommentista, joka kuuluu koko pituudeltaan seuraavasti:


”Erinomainen blogi. Möhköfanttikauppiaat Virkkunen-Pajunen-Vapaavuori tulevat nielemään karvaan kalkin, kun heille valkenee että koko heidän ideoimansa mammuttikuntahanke tulee kaatumaan rytisten kuin Goljatti aikanaan.”


-Esko Erkkilä-

Tulipahan ainespuita kunnallisvaaleihin!

Torstai 9.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen Kuvalehden tammikuun 13. päivä julkistama hallituksen esitys kuntauudistukseksi paljastui eilen karuksi todellisuudeksi.

Suomen Kuvalehti siis osoitti, että sen uutisiin voi luottaa.

Toissapäivänä Suomen Kuvalehti paljasti, että valtionhallinnossa eli hallituspiireissä otettiin viime syksynä keskusteluun lokakuun 2012 kunnallisvaalien siirtäminen poikkeuslailla mahdollisesti syksyyn 2014.


Kunnallisvaalien siirtämissuunnitelma kuntauudistuksen kohtaaman vastarinnan vuoksi tuntuu käsittämättömältä, mutta kaikkea voimme näköjään odottaa Kataisen kokoomuslaiselta vasemmistohallitukselta.


Suomen Kuvalehden paljastukset kuntarajojen muuttamiseksi pitivät paikkansa ja nyt on uskottava, että myös kunnallisvaalien siirtosuunnitelma on ollut vakavasti esillä Kataisen johdolla.


Kun kuntauudistukseen ja kunnallisvaalien siirtosuunnitelmiin lisätään varuskuntapaikkakuntien harventaminen, on kyse kerrassaan megaluokan myllerryksistä, joita Kokoomuksen Jyrki Kataisen hallitus esittää.


Rohkeudesta Kokoomusta ei voi syyttää, sillä omien tarkoitusperiensä vuoksi se asettaa koko puolueen tulevaisuuden veitsenterälle. Kuntauudistus, kunnallisvaalien siirtohanke ja varuskuntien lakkauttaminen ovat kova pala kiihkeimmällekin kokoomuslaiselle.


Kokoomuksen esitysten nukkeprinsessana kuntauudistuksen osalta on toiminut hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen. Nukkeprinssin rooli varuskuntien lakkauttamisessa on työnnetty Ilkka Kanervalle, joka on istuvan eduskunnan pitkäaikaisin kansanedustaja.


Käytin termejä ”nukkeprinsessa” ja ”nukkeprinssi” sen vuoksi, että kuntauudistus, kunnallisvaalien siirtokaavailut sekä varuskuntien lopettaminen ovat pääministeri Jyrki Kataisen ja pääministeripuolue Kokoomuksen pitkäaikainen haave. Haaveen edistäjiksi tarvittiin nukkeprinsessa ja nukkeprinssi, jotka sitten haaveiden kariutuessa voidaan siirtää sivuun ja palkita heidän vaivanpalkkansa jollakin korkealla viralla.


Jään mielenkiinnolla odottamaan Kanervan siirtymistä uuteen tehtävään, mutta erityisesti odotan Henna Virkkusen nopeaa eroa ministeripestistään sen vuoksi, että siirto korkeaan palkkiovirkaan tuli Keskustan päättäväisen toiminnan vuoksi tarpeelliseksi ja siten ajankohtaiseksi.


Keskustalaisena pitäisi olla tyytyväinen siitä, että kuntauudistus- ja kunnallisvaalien siirtosuunnitelmat sekä varuskuntien lakkauttaminen tulivat vihdoin kaikkien tietoon.


Tyytyväisyyttä alentaa kuitenkin sen tuskan tietäminen, jota kokoomuslainen politiikka sai eilen aikaan lukemattomissa perheissä työpaikkojen menettämisen vuoksi. Varuskuntien lopettaminen merkitsee monelle varuskunnissa maanpuolustustyötä tehneelle töiden katkeraa loppumista.


Se merkitsee monelle paikkakunnalle todellista suoneniskua, sillä kaikki lopetettavat varuskunnat ovat sijaintipaikkakuntansa suuria työllistäjiä.

Kuntauudistus laittaa kylmänväreet kulkemaan liitoskuntien asukkaiden selkäpiissä.

Vaikeuksia tulevat kohtaamaan myös ne asukkaat, jotka ovat sellaisten kuntien asukkaita, joihin kokoomushallitus on liittämässä muita kuntia. Demokratia heikkenee sekä byrokratia tulee kasvamaan ja sellainen tilanne ei ole koskaan tavalliselle kansalaiselle onneksi.

Nyt on huolehdittava, että kunnallisvaalit järjestetään ajallaan.

Syksyn kunnallisvaaleissa on jokaisen velvollisuus äänestää sellaisia puolueita ja henkilöitä, jotka vastustavat vallan keskittämistä ja kantavat aitoa huolta vähäväkisistä.

-Esko Erkkilä-

Laimea kiinnostus presidentinvaalien toiseen kierrokseen merkitsee, että monet lipputangot jäävät tänään ilman lippua!

Sunnuntai 5.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Tänään on kaksinkertainen liputuspäivä; J.L. Runebegin päivä ja Tasavallan Presidentin vaalipäivä.


Ennakkotunnelmat ovat kuitenkin sellaiset, että hyvin harvassa lipputangossa liehuu tänään Suomen lippu, sillä laimeus presidentinvaaleihin merkitsee laiskuutta lipun nostamiseksi myös J.L Runebergin kunniaksi. Harmi J. L. Runebergin kannalta!

Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Suomen liput hulmusivat jokseenkin kaikissa lipputangoissa, mutta tänään asia on ilmeisesti toinen.

Presidentinvaaleissa toiselle kierrokselle selvinneet ehdokkaat ovat kuin samalla muotilla valettuja – juuri sen vuoksi kiinnostus kansalaisten keskuudessa vaalien toiselle kierrokselle on ollut laimeaa.


On selvää, että laimeasta kiinnostuksesta huolimatta joko Niinistö tai Haavisto saa tänään enemmän ääniä kuin ”veljensä” ja tulee sen vuoksi valituksi.


Kansalaisten kannalta on hyvä, että presidentinvaalien jälkeen päästään ”itse asiaan” eli valmistautuminen syksyn kunnallisvaaleihin voi kunnolla alkaa.


Tavallisen suomalaisen kannalta on jokseenkin yhdentekevää, onko presidenttinä Haavisto tai Niinistö.


Tärkeää on sen sijaan se, että kuinka syksyn kunnallisvaalien tuloksena hoidetaan suomalaisten käytännön asiat. Niiden osalta ratkaisevaa on kunnallisvaalien tulos.


Kunnallisvaaleissa keskustalaiset ja järkevät kokoomuslaiset sekä järki-demarit löytävät yhteisen sävelen ja Kataisen-Virkkusen-Urpilaisen –linja saa kansalaisten tuomion – näin uskon!

Ennen kunnallisvaaleja on odotettavissa Kataisen-Urpilaisen -hallitukselta ennennäkemättömän kovat talouslinjaukset.

On mielenkiintoista nähdä, että suostuuko presidentinvaaleissa vasemmiston ehdokkaista hyvin pärjännyt Paavo Arhinmäki ja hänen johtamansa Vasemmistoliitto tavallista suomalaista kuristaviin toiminpiteisiin.

Näemmekö hallituskriisin jo ennen kunnallisvaaleja?


-Esko Erkkilä-

Vasemmistolaisministerit liittyivät sekoilevien ministereiden joukkoon!

Tiistai 31.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Kokoomuksen hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen kuntien pakkoliitoshuuhailullaan sekä vihreiden ympäristöministeri Ville Niinistö Durbanin ”turpaanottamisellaan” ovat osoittaneet Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallituksen ministereinä kykenemättömyytensä hallituksen jäseniksi.


Eilen eli maanantaina tammikuun 30. päivänä kaksi uutta Kataisen hallituksen vasemmistolaista naisministeriä teki todelliset pohjanoteeraukset ministeritehtävissään.

SDP:n peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson laittoi koko ihmiskuntajärjestyksen uusiksi, kun hän esitti, että myös miesten pitää saada tulla raskaaksi!

On käsittämätöntä, että Suomen hallituksen jäsen -  peruspalveluministeri - ajaa lainmuutosta, joka mahdollistaisi, että mies voisi tulla raskaaksi. Näin siitä huolimatta, että lainmuutos liittyisi translakiin.


Eilen aamulla ministeriöstä tuli lehdistölle tietoja, joiden mukaan peruspalveluministeri on ollut hyvin aktiivinen sellaisen lakimuutoksen edistämisessä, joka mahdollistaisi miehen raskauden.


Asiasta nousseen kohun jälkeen SDP:n ministeri  Guzenina-Richardson on vierittänyt syytä avustajiensa niskoille.

Toinen eilen sekoillut vasemmistolaisministeri oli vasemmistoliiton Merja Kyllönen, joka esitti työtehtävissä käytetyn oman auton kilometrikorvausten alentamista.

Todella ihmeelliseksi Kyllösen esityksen tekee se, että kilometrikorvausten alentamista sovellettaisiin ainoastaan Jyväskylän eteläpuolisilla alueilla!


Eräänä Kyllösen perusteena on, että Jyväskylän eteläpuolella julkinen liikenne toimii niin hyvin, että työntekijän oman auton käyttämiseen työtehtävissä ei ole tarvetta.


Kyllösen esitys ei ole tästä maailmasta.


Puhun kokemuksesta, sillä toimin yli 40 vuotta tehtävissä, joissa oman auton käyttäminen oli välttämätöntä.


En voi kuvitella tilannetta, että esim. myyntihenkilöt voisivat työtehtävissään kokonaan tukeutua julkiseen liikenteeseen.


Työnantaja edellyttää vaikkapa päivittäistavarakaupalle yrityksen tuotteita myyviltä henkilöiltä 6 – 10 asiakaskäyntiä päivässä. Myyntimiehillä on aina mukaan näytteitä sekä mainosmateriaalia ja niiden kuljettaminen julkisissa liikennevälineissä olisi mahdotonta.

Aamulla taipaleelle lähdettäessä olisi konttorilta otettava mukaan suuret määrät tuotenäytteitä ja mainosmateriaalia, jotta niitä riittäisi kaikilla asiakaskäynneillä jaettavaksi.

Kyllösen esitys on naurettava, mutta kun sellaisen tekee hallituksen ministeri, on tyhmäkin esitys otettava vakavasti.

Tähän saakka Kataisen hallituksen ministereistä ovat rankimmin sekoilleet Kokoomuksen ja Vihreiden ministerit.

Suomalainen sananlasku toteaa, että joukossa tyhmyys tiivistyy ja Suomen hallituksessa näyttää nyt toteutuvan vauhdilla sananlaskun viisaus – nyt sekoilevat oikein kunnolla Kokoomuksen ja Vihreiden ministereiden lisäksi myös  SDP:n ja Vasemmistoliiton ministerit! Milloin KD:n Päivi Räsänen ja RKP:n Stefan Wallin sekä Anna-Maja Henriksson liittyvät sekoilevien joukkoon?

MG-R:n ja Merja Kyllösen sekoilujen jälkeen tulee etsimättä mieleen, että ovatko kyseiset ministerit saattaneet kaikki oman hallinonalansa muut ongelmat jo kuntoon, kun ehtivät pelehtimään miesten raskauksien ja työajojen kilometrikorvausten alentamisen parissa!

Kysyn vaan!

-Esko Erkkilä-

Paavo Väyrysen sekä Suomen Keskustan päättäväinen ja nopea puuttuminen kuntateurastussuunnitelmiin alkavat tuottamaan tulosta

Perjantai 27.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Nykyhallitus, mutta erityisesti Kokoomus, on ottanut ykkösasiakseen kansalaisdemokratian halveksimisen ja diktatorisen hallintotavan, kun se tavoittelee todellista kuntateurastusta.


Keskustan presidenttiehdokas VTT Paavo Väyrynen otti suunnitelmiin tiukan kannan erityisesti sen jälkeen, kun Suomen Kuvalehti paljasti hallituksen aikeet kuntien lukumäärän saattamisesta tasolle 70 kuntaa.


Suomen Keskusta on koko ajan vastustanut Kokoomuksen johtohenkilöiden ajamaa uudistusta.


Innokkaimmat kuntateurastajat ovat Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö, pääministeri Jyrki Katainen, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen sekä Virkkusen aseenkantajaksi palkattu valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen.


Paavo Väyrysen ja Suomen Keskustan työ alkaa nyt tuottaa tulosta, sillä julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan kuntauudistusta ollaan siirtämässä jopa yli syksyllä 2012 pidettävien kunnallisvaalien!


On luonnollista, että Henna Virkkunen riensi siirtosuunnitelmien julkitulon jälkeen heti kertomaan, että kuntateurastus toteutetaan alun perin laaditun aikataulun puitteissa.


Kuntauudistuksen siirtäminen kunnallisvaalien jälkeiseen aikaan merkitsee Suomen Keskustalle melkoista äänivyöryä, sillä se on ainoana puolueena järjestelmällisesti ja yksituumaisena vastustanut järjetöntä hanketta.


On annettava tunnustus ”järkikokoomuslaisille”, lähinnä ns. kehyskuntien luottamushenkilöille, jotka ovat alusta alkaen toimineet asiassa viisaasti ja yhdessä Suomen Keskustan kanssa.


Tunnustus on annettava myös SDP:n väistyvälle puoluesihteeri Mikael Jungner´lle, joka jo varhain ilmoitti Savon Sanomien haastattelussa, että demarit eivät hyväksy kuntien pakkoliitoksia.


Oli mielenkiintoista todeta Aamulehden ”Jälkilöylyt” –tapahtumassa 23.1.2012, kun Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistön apulainen ja myötäjuoksija Pirkko-Liisa Ollila yritti taistella totuutta vastaan ja uskotteli, että kuntien pakkoliitokset eivät kuuluisi presidenttiehdokas Sauli Niinistön keinovalikoimaan.


Kuntien pakkoliitosten isä Jyrki Katainen on taustalla, kun kokematon kuntaministeri Henna Virkkunen toistelee kuntien pakkoliitosten välttämättömyyttä ja toimenpiteen nopeaa aikataulua.


Voimme olla melkoisen varmoja, että Kokoomus on taustasuunnitelmissaan varautunut Henna Virkkusen nopeaan siirtämiseen kuntaministerin paikalta jo hyvissä ajoin ennen syksyn kunnallisvaaleja.


Jos Virkkunen saa jatkaa käsittämättömiä suunnitelmiaan vielä syksyn alkaessakin, on Kokoomus todella heikoilla syksyn kunnallisvaaleissa.

Sen vuoksi veikkaan, että nykyiselle hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle ollaan Kokoomuksen piirissä jo nyt kaavailemassa hyväpalkkaista virkaa tai tointa mahdollisimman kaukana päivän politiikasta.

Kokoomus ei yksinkertaisesti kestä Virkkusen politiikkaa syksyn kunnallisvaaleissa!

-Esko Erkkilä-

Paavo Väyrynen hieno presidentinvaalikampanja loi hyvän pohjan Keskustan pärjäämiselle syksyn kunnallisvaaleissa

Maanantai 23.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros on käyty ja Keskustan ehdokkaan VTT Paavo Väyrysen saama ääniosuus on mainio saavutus, vaikka kolmas sija kaksivaiheisessa vaalissa ei luonnollisestikaan tyydytä.


Toisella kierroksella kansalaisilla ei ole valinnanvaraa, sillä molemmat sinne selviytyneet ovat monessa asiassa toistensa klooneja.


Onneksi Paavo Väyrynen pystyi avaamaan monen kansalaisen silmät maamme poliittisesta suunnasta ja se on merkittävä etu Keskustalle syksyn kunnallisvaaleissa.


Kuntauudistus, kuntien pakkoliitokset, monet maamme turvallisuutta heikentävät suunnitelmat, ulkopolitiikan kokemattomat oppipojat ja jopa itsenäisyyttämme uhkaava liittovaltiokehitys ovat Väyrysen ansiosta nyt paljon syvällisemmin kansan tietoisuudessa kuin aikaisemmin.


Henkilökohtaisesti en jaksa heittää päälleni tuhkaa, vaan uskon Paavo Väyrysen hienosti vedetyn presidentinvaalikampanjan tuloksena tänä vaikeanakin hetkenä Isänmaan tulevaisuuteen.


Keskustaväen on nyt pelastettava se, mitä presidentinvaalien osalta on pelastettavissa.

 
Jokaisen keskustalaisen on itse päätettävä, että miten menettelee presidentinvaalien toisella kierroksella – oman ratkaisuni olen jo tehnyt.


Kirjoitan näitä tulevaisuudenuskoisia rivejä myöhään vaalipäivän iltana.


Surutyöhön meillä ei ole pienintäkään syytä, vaan nyt aloitamme tiiviin valmistautumisen syksyn kuntavaalikoitokseen. Paavo Väyrynen antoi meille ”kuivia sytykepuita” sille, että pystymme syksyn kunnallisvaaleissa hyvään vaalitulokseen.

Talvisessa lipputangossa tänään liehunut Suomen lippu velvoittaa meitä muistamaan Isänmaamme edun.

Nyt jos koskaan maamme tarvitsee keskustalaista politiikkaa!

-Esko Erkkilä-

Durbanin ympäristökokouksessa turpaansa saaneessa Suomen valtuuskunnassa oli mukana peräti 43 henkilöä!

Maanantai 26.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen valtuuskunnan saavutuksille Durbanin ympäristökokouksessa ei voi hurrata, sillä Suomella oli käsissään miljardiluokan voitonmahdollisuudet, mutta lopputuloksena Suomi joutuikin maksumieheksi.

Durbanissa tuli siis turpaan!

 

Olin yhteydessä Ympäristöministeriöön ja pyysin luetteloa henkilöistä, jotka edustivat Suomea Durbanissa. Ministeriölle on annettava tunnustus, sillä sain listan osanottajista nopeasti.

 

Pyysin sähköpostiviestissäni tietoa myös siitä, että milloin kukin valtuuskunnan jäsen oli paikalla Durbanissa, mutta sitä Ympäristöministeriöstä minulle ei suostuttu kertomaan.

 

Tässä lista henkilöistä, jotka olivat paikalla Durbanissa:

 

Puheenjohtaja

Ympäristöministeri Ville Niinistö

 

Varapuheenjohtajat

Pääneuvottelija Sirkka Haunia, ympäristöministeriö

Kansainvälisten asiain johtaja Jukka Uosukainen, ympäristöministeriö

 

Jäsenet

Osastopäällikkö Jorma Julin, ulkoasiainministeriö

Suurlähettiläs Tiina Myllyntausta, ulkoasiainministeriö

Finanssineuvos Outi Honkatukia, valtiovarainministeriö

Ympäristöjohtaja Veikko Marttila, maa- ja metsätalousministeriö

Neuvotteleva virkamies Juhani Tirkkonen, työ- ja elinkeinoministeriö

Ympäristöneuvos Jaakko Ojala, ympäristöministeriö

EU-erityisasiantuntija Merja Turunen, valtioneuvoston kanslia

Asiantuntijat ja avustajat

Ulkoasiainneuvos Markku Niinioja, ulkoasiainministeriö

Lähetystöneuvos Markku Aho, ulkoasiainministeriö

Lähetystöneuvos Tito Gronow, ulkoasiainministeriö

Neuvonantaja Matti Nummelin, ulkoasiainministeriö

Tarkastaja Johanna Pietikäinen, ulkoasiainministeriö

Lainsäädäntösihteeri Maria Pohjanpalo, ulkoasiainministeriö

Erikoistutkija Folke Sundman, ulkoasiainministeriö

Ulkoasiainsihteeri Petra Yliportimo, ulkoasiainministeriö

Erityisasiantuntija Anne Tarvainen, ulkoasiainministeriö

Suurlähettilään sihteeri Beverley Harris, ulkoasiainministeriö

Kuljettaja Sonnyboy Chuma, ulkoasiainministeriö

Harjoittelija Janne Posti, ulkoasiainministeriö

Ympäristöylitarkastaja Jaana Kaipainen, maa- ja metsätalousministeriö

Tutkija Matti Kahra, maa- ja metsätalousministeriö

Erityisavustaja Paloma Hannonen, ympäristöministeriö

Tiedottaja Karoliina Kinnunen Mohr, ympäristöministeriö

Neuvotteleva virkamies Tuomas Kuokkanen, ympäristöministeriö

Neuvotteleva virkamies Harri Laurikka, ympäristöministeriö

Suunnittelija Outi Leskelä, ympäristöministeriö

Ylitarkastaja Paula Perälä, ympäristöministeriö

Neuvotteleva virkamies Tuija Talsi, ympäristöministeriö

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen, eduskunta

Talousvaliokunnan jäsen Harri Jaskari, eduskunta

Tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Oras Tynkkynen, eduskunta

Ympäristövaliokunnan valiokuntaneuvos Marja Ekroos, eduskunta

Tutkimusprofessori Ilkka Savolainen, VTT

Tilastopäällikkö Riitta Pipatti, Tilastokeskus

Varttunut tutkija Tarja Tuomainen, Metla

Erityisasiantuntija Aira Kalela, Global Gender and Climate Alliance

Ilmastovastaava Hanna-Kaisa Kangas, WWF Suomi

Kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hakkarainen, Kepa

Ilmastolähettiläs Tom Henriksson, Allianssi

Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka, SAK

 

Osanottajalista herättää paljon kysymyksiä. Teen tässä niistä muutaman:

 1.      Miksi maksajien edustajat puuttuvat kokonaan. Tarkoitan maksajilla metsänomistajien, MTK:n ja metsäteollisuuden edustajia.

 2.      Poliittisista päättäjistä olivat mukana vain Kokoomuksen tamperelaisedustaja Harri Jaskari, Vasemmistoliiton oululaisedustaja Martti Korhonen ja Vihreiden tamperelaisedustaja Oras Tynkkynen. Miksi SDP:n, Suomen Keskustan ja Perussuomalaisten edustajaa ei kelpuutettu paikalle?

 3.      Miksi joku Kepa oli edustettuna valtuuskunnassa? Järjestö toteaa nettisivuillaan itsestään näin: ”Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa on järjestöjen yhteistyö-, vaikuttamis- ja palvelujärjestö.”  Kysyn, että palveleeko järjestö Suomen etuja?

 4.      Nuorissa on tulevaisuus, mutta kuinka pitkälle ajateltua oli se, että Suomen nuorisotyö - Allianssi oli mukana virallisessa valtuuskunnassa, mutta ei esim. MTK?

 5.      Myös naisnäkökulman esilletuonti on tärkeää, mutta oliko Global Gender and Climate Alliance GGCA - järjestön edustajan mukanaolo välttämätöntä? Järjestö saa avustuksena Suomen valtiolta riihikuivaa rahaa 2,6 M€ vuosina 2010-2011 ja kertoo nettisivuillaan tehtävästään mm. näin: GGCA ajaa naisnäkökulman parempaa huomioimista ilmastonmuutokseen liittyvässä päätöksenteossa ja toiminnassa ja näin ollen pyrkii parantamaan naisten asemaa suhteessa ilmastonmuutokseen. 

Suomessa on lukuisia naisjärjestöjä, jotka olisivat varmasti osanneet pitää Suomen puolta paremmin kuin Global Gender and Climate Alliance GGCA!

 

Olen taipuvainen uskomaan, että Durbanin ympäristökokouksen Suomen kannalta surkea lopputulos selittyy merkittäviltä osin, kun tutustuu Suomen valtuuskunnan kokoonpanoon.

 

-Esko Erkkilä-

Keräävätkö kartelliin osallistuneet metsäteollisuusyritykset korvauksiin tarvittuja ja ehkä vielä tarvittavia rahoja metsänomistajilta?

Tiistai 6.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Kilpailuvirasto tutki Stora Enson, UPM-Kymmenen ja Metsäliiton puukaupan hintayhteistyötä vuosilta 1997 – 2004. Se esitti tutkimustensa tuloksena kilpailunrikkomusmaksua Stora Ensolle ja Metsäliitolle, mutta UPM:lle sitä ei esitetty, sillä yhtiö paljasti laittoman toiminnan.

 

Kilpailuviraston esitys meni Markkinaoikeuden ratkaistavaksi ja se päätyi 3.12.2009 antamassaan ratkaisussa Kilpailuviraston kannalle ja määräsi Metsäliitolle 21miljoonan ja Stora Ensolle 30 miljoonan euron seuraamusmaksun kartellista. Metsäliitto avusti Kilpailuvirastoa asian selvittämisessä, minkä johdosta sen seuraamusmaksua alennettiin 30 %:lla.

 

Olen viime päivinä seurannut erään pienehkön puukaupan solmimista. Puuerä on kuitenkin sen verran kiinnostava, että Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjalla hoitamaan kauppaan tuli neljä tarjousta.

 

Tarjoukset olivat erilaisia ja oletankin, että metsäteollisuusyritykset eivät nykyään tee yhteistyötä kartellin merkeissä. Toisaalta samoin oli kai kartellin aikanakin eli pienessä piirissä sovittiin ”savukohtaisesti”, että mikä yritys maksaa korkeimman hinnan.

 

Tarjousten ”aukilaskennassa” selvisi, että 1997 – 2004 hankintakartellissa olleet yritykset pääsivät sijoille 2, 3 ja 4. Onko tämä merkki siitä, että kartellitoiminnasta kärynneet Metsäliitto ja Stora Enso edelleen keräävät seuraamusmaksujaan ja UPM peesaa niitä?

 

Tarjouskisan voitti maakunnallinen puunjalostusyritys ja käsittääkseni metsänomistaja solmi sen kanssa hakkuusopimuksen.

 

Tiedän toki, että tarjouskisa ei välttämättä ole tae parhaan ostajan löytämiseksi, sillä esimerkiksi puunrunkojen katkontaperiaatteet ovat ratkaisevia lopullisen tilityshinnan saamisessa.

 

Vuosien 1997 – 2004 kartelliyritysten pitää edelleen olla varuillaan kartellin seuraamuksista, sillä useat metsänomistajat ovat virittelemässä oikeudenkäyntejä kartellin aiheuttamista menetyksistään. On muistettava, että ilmeistä vahinkoa kärsineiden metsäomistajien joukossa on mm. kuntia sekä seurakuntia.

Kartellivuosina 1997–2004 yhteensä 400.000 suomalaista yksityismetsänomistajaa myi puuta yhtiöille.

Metsänomistajien korvausvaateiden loppusumma nousee korkoineen noin 50 miljoonaan euroon. Suurimmat yksittäiset vahingonkorvausvaatimukset ovat yli miljoona euroa.

 

Puukartellin vaikutukset ovat kiertyneet moniaalle yhteiskunnassa, sillä keinotekoisen alhaiset puunhinnat merkitsivät mm. metsätilakaupoille liian alhaisia hintoja. Näin sen vuoksi, että metsähehtaarin hintaodotukset olivat kartellivuosina laskettu liian alhaisiksi.

 

Puukartellin selvittämiseen liittyvät asiakirjat ovat yksityiskohtaisuudessaan paljastavia. Ne ovat nähtävissä esim. Kilpailuviraston (www.kilpailuvirasto.fi) ja Markkinaoikeuden (www.oikeus.fi/markkinaoikeus/) nettisivuilta. Markkinaoikeuden päätös löytyy myös googlettamalla ”407/06/KR”.

 

Puunjalostusteollisuutemme lippulaivojen kartellitoiminta oli häpeällistä toimintaa ja aiheutti laajalti vahinkoa Suomen eräälle tukijalalle eli metsätaloudelle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaupinojan saneeraus tekee Tavasesta tarpeettoman

Sunnuntai 27.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Vesihanke. Tampereen kaupunginvaltuuston budjettipäätös 21.11.2011 oli viimeistä edellinen naula Tavase-hankkeen arkkuun. Päätös merkitsee 5 miljoonan euron suuruisen määrärahan myöntämistä Kaupinojan vedenkäsittelylaitoksen saneeraamiseen.

 

Määrärahan myöntäminen on kaukokatseinen päätös, sillä se merkitsee todellisuudessa Tavase-hankkeen hautaamista.

 

Summa hyväksyttiin Kaupinojan investoinnin aloittamiseksi ensi vuonna. Kaupinojan kokonaisinvestointi tulee olemaan 12 miljoonaa euroa, mutta kun se tekee Tavase-hankkeen tarpeettomaksi, se on paras päätös, joka Tampereella on tehty aikoihin. Päätöksestä koituu hyvää kaikille Tavase-hankkeen piirissä olleille kunnille – päätös on parasta seutukuntapolitiikkaa pitkiin aikoihin.

 

Kaupinojan investointi merkitsee laitoksen kapasiteetin kohottamista korkeammalle tasolle kuin konsanaan Tavase-suunnitelmat merkitsisivät.

 

Näsijärveen 800 metrin etäisyydelle rannasta 20 metrin syvyyteen asennettava imuputki takaa tasalämpöisen (10…12 astetta) raakaveden saannin laitokselle.

 

Kyseisellä paikalla Näsijärven syvyys on 60 metriä, joten imuputken sijoituspaikka on ihanteellinen.

 

Mainittakoon, että nyt Roineesta Ruskon laitokselle johdettavan järviveden lämpötila voi kesällä nousta jopa 20 asteeseen – myöskään tekopohjavesihankkeissa ei edes teoriassa päästä Näsijärven vettä viileämpiin lämpötiloihin.

 

Kaupinojan investoinnin toteuttaminen merkitsee, että Tampereella veden omavaraisuus on sen jälkeen 2,3 kertainen!

 

Kaupinojan vesilaitokselle tehtävä investointi muodostuu vuosien saatossa edulliseksi, kun veden siirtolinjat Kaupista Tampereen keskustaan ovat vain murto-osa Tavase-hankkeen vaatimista siirtolinjainvestoinneista.

 

Kaupinojan investointi tuli mahdolliseksi pitkän ja kaukokatseisen ympäristötyön tuloksena. Näsijärven puhdistuminen on ollut vauhdikasta, ja se mahdollistaa Kaupinojan hankkeen toteuttamisen.

 

Tampereen kaupunginvaltuuston tekemä päätös merkitsee valtavaa kustannussäästöä ja se on myös merkittävä ympäristöteko.

 

Nyt on paikallaan kysyä, turmeleeko Sulkavuoreen suunniteltu jäteveden keskuspuhdistamo pysyvästi Pyhäjärven niin, ettei siellä päästä koskaan Näsijärven puhtauteen?

 

On mielenkiintoista nähdä, miten Tampere ja muut Tavaseen sekaantuneet kunnat pystyvät pääsemään irti luonnottomasta ja kalliista hankkeesta.

 

Ehdotan, että tamperelaiset päättäjät ottavat tapahtuneet töppäilyt aikaisempien päättäjien tekemänä vahinkona ja ajavat Tavase Oy:n konkurssiin.

 

Tavase Oy:n konkurssi maksaa Tampereelle lähes kymmenen miljoonaa euroa, mutta se on kuitenkin pienemmän riesan tie, kun vaihtoehtona on Pälkäneen, Kangasalan sekä Pinsiön harjumaisemien tuhoutuminen ja toimimaton laitos!

 

Viimeinen naula Tavase Oy:n arkkuun on, kun Tampereen kaupunginvaltuusto päättää syksyllä 2012 Kaupinojan laitoksen saneeraamiseen vielä tarvittavan seitsemän miljoonan euron myöntämisestä vuoden 2013 budjetissa!

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

Tämä teksti on julkaistu Aamulehden ”Lukijalta”-palstalla 26.11.2011!

Viittaukset kuntien pakkoliitoksiin Tampereen seutukunnassa tulee selkeästi torjua!

Maanantai 21.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö antoi seuraavan julkilausuman torstaina 18.11.2011:

VIITTAUKSET KUNTIEN PAKKOLIITOKSIIN TAMPEREEN SEUTUKUNNASSA TULEE SELKEÄSTI TORJUA!

KESKUSTA ESITTÄÄ SUUNNITELMAA HALLINNON KEHITTÄMISEKSI JA BYROKRATIAN KARSIMISEKSI

Tampere on Keskustan mielestä edelleen ja myös tulevaisuudessa Suomen paras paikka asua, yrittää ja rakastaa. Tampereen tulee olla myös jatkossa Suomen suosituin kaupunki. Keskusta haluaa rakentaa Tampereesta kaupungin, missä keskiöön nostetaan ihminen, kuntalainen.

Tamperelaisen on oikeus odottaa laadukkaita julkisia palveluja myös tulevaisuudessa.

Keskustan mielestä kaupungin voimavaroja on syytä kohdistaa erityisesti lapsiin ja nuoriin. Niillä panostuksilla turvataan kaupungin menestys myös tulevaisuudessa.

Keskusta on myös johdonmukaisesti kannattanut monimuotoisuutta niin lasten kotihoidossa kuin ikäihmisille suunnatuissa palveluissa. Siksi Keskusta kannattaa kaupunkilaisille tarjottavia aitoja valinnanmahdollisuuksia.

Keskusta kannattaa lisäksi lähiruoan lisäämistä mm. kouluruokailussa. Ensivaiheen tavoitteena tulee olla, että jokaisella lautasella on jokin lähiruokana tuotettu ainesosa.


Viittaukset kuntien pakkoliitoksiin Tampereen seutukunnassa tulee selkeästi torjua. Kuntien välistä yhteistoimintaa kehittämällä luodaan luottamusta ja rakennetaan toimivia ja tehokkaita palveluja. Tämä kehitys on vakavasti vaarannettu puheilla kuntien pakkoliitoksista.

Tampereella on edelleen pulaa omakoti- ja yritystonteista. Tonttien tarjontaa tulee lisätä ja kaavoitusta sekä lupamenettelyä nopeuttaa. Rakennusluvan saaminen kestää Tampereella 3 – 6 kk kun se muissa kunnissa saa 2 – 3 viikossa.

Säästöjen etsintä tulee kohdistaa kasvaneen, tehottoman ja päällekkäisen byrokratian poistamiseen sekä toimintaprosessien suunnitteluun siten, että kuntalaisen ääni ja kuntalaisen saaman palvelun laatu paranee. Keskusta esittää, että Tampereen kaupunki laatii pikaisesti suunnitelman hallinnon virtaviivaistamiseksi ja tehottoman byrokratian karsimiseksi.

Rakenteellisesta kehittämistyöstä tulee raportoida kaupunginvaltuustoa puolivuosittain.


Lisätietoja:

Kunnallisjärjestön pj Antti Juva p. 050 511 1716
Kunnallisjärjestön vpj Esko Erkkilä p. 050 556 4878

Pirkanmaalla on jo 470 metsäkohdetta, joille valtion varoista maksetaan pientä korvausta biologisen monimuotoisuuden ylläpitämisestä

Torstai 17.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin 11.11.2011 Pirkanmaan Metsäkeskuksen metsäretkelle, jonka kohteena olivat luonnonhoito- ja talousmetsät.

Retkellä pääsi tutustumaan metsien nykyaikaiseen hoitoon luonnonhoito- ja talousmetsäkohteilla, sai neuvoja ympäristötuen valintaperusteista, kohteiden arvottamisesta ja erilaisista suojeluvaihtoehdoista.

Retkikohteemme olivat mielenkiintoisia ja ne sijaitsivat Ylöjärvellä sekä Hämeenkyrössä.

Retkemme oppaana toimi metsäluontoneuvoja Matti Äijö Pirkanmaan metsäkeskuksesta.

Ensimmäinen kohteemme oli paahderinne. Niitä tavataan Pirkanmaalla ainakin Ylöjärvellä, Pälkäneellä ja Kangasalla.

Paahderinne on suppa eli se on metsässä oleva ”monttu”. Jossakin päin Pirkanmaata suppaa kutsutaan lukoksi.

Supassa lämpötilaerot voivat olla suuria – pohjalla on kylmänä vuodenaikana todella kylmä ja etelää kohti olevassa rinteessä on lämpimällä säällä puolestaan kuuma.

Paahderinne raivataan suojelukohteena puista lähes vapaaksi. Paahderinne on tavallaan metsäpalo-alueen korvike, sillä paahderinteessä kasvaa kasveja, jotka vaativat lämpimät olosuhteet. Näitä ovat mm. kangasajuruoho, kissankäpälä ja idänkeulankärki.

Paahderinteessä viihtyvät myös tietyt kovakuoriaiset, perhoset, myrkkypistiäiset ja hepokatit.

Paahderinnekohteemme sijaitsee Ylöjärvellä. Kuvasta on ehkä vaikea hahmottaa supan syvyyttä, mutta kuvan keskellä näkyy supan pohja ja kuva on otettu etelää kohti viettävältä paahderinteeltä.

Retkioppaamme metsäluontoneuvoja Matti Äijö selvitti paahderinnekohteella tervaskantojen ja yleensä tervaspuun muodostumista.

Äijö kertoi, että Pirkanmaalla on kaikkiaan 470 metsäluontokohdetta, joille maksetaan metsänhoitolain 10 pykälän mukaista ympäristötukea. Tukea saavien metsäluontokohteiden keskikoko Pirkanmaalla on n. 2,5 hehtaaria.

Metsäluontokohteiden sopimukset ovat pitkiä, sillä sopimusaika on 30 vuotta. Solmittu sopimus merkitään kiinteistörekisteriin eli kohteen omistajavaihdos ei päätä aikoinaan solmittua sopimusta.

Nykyaikaiset metsänomistajat kunnioittavat luonnon monimuotoisuutta. On hyvä, että valtio on tukemassa vaatimattomilla summilla niitä metsänomistajia, jotka ovat luopuneet tiettyjen monimuotoisuutta edustavien kohteiden talousmetsäkäytöstä.

-Esko Erkkilä-

Leonardo -muistomerkki Pirkkahallin edessä kertoo alueen ilmailuhistoriasta

Keskiviikko 16.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Pirkkahallissa kävijät eivät voi olla huomaamatta sisäänkäynnin edessä nupukivillä päällystetyn kalotin päällä sijaitsevaa hiilikuitukomposiitista rakennettua muistomerkkiä.

 

 

Kyse on kuvanveistäjä Kimmo Kaivannon luomuksesta, joka kuvaa Härmälän lentokentän ilmailusektoreita, lentokoneteollisuuden sekä koko alueen teollisteknistä ja kulttuurillista tietotaitoa.

 

Teoksen nimi on ”Leonardo” ja se on Lentovarikon Kilta ry:n tilaustyö kuvanveistäjä Kimmo Kaivannolta.

 

Teoksen korkeus on 20 metriä, jänneväli ylhäällä 16,5 metriä ja perustana olevan nupukivipäällysteisen kalotin halkaisija on 15 metriä.

 

Muistomerkki on valmistettu Finavitec Oy:ssä Kuoreveden Hallissa. Se siirrettiin 20.9.1999 ilmavoimien Mi-8 helikopterilla pystytyspaikalle Härmälään kokonaisena kopterin ulkopuolisena kuormana. Teos paljastettiin Tampereen 220-vuotispäivänä 1.10.1999 ja Tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan.

 

Muistomerkin kalotille johtaa kapea polku, kiitorata, jonka kivilaattoihin on kaiverrettu kuudentoista lentäjäsankarin nimet.

 

Lentäjäsankarien sotilasarvot, nimet ja kuolinpäivät ovat seuraavat:

 

• lentokonemekaanikko K. Putkonen, 29.5.1942
• luutnantti A. Nissinen, 27.10.1941
• kapteeni J. Saarinen, 9.4.1948
• vääpeli S. Vitikainen, 19.2.1944
• kapteeni P. Kokko, 19.2.1944
• lentomestari A. Siltavuori, 19.11.1943
• lentomestari M. Alho, 5.6.1943
• kersantti M. Sukanen, 31.5.1943
• kapteeni A. Järvinen, 7.3.1943
• kapteeni E. Pohjanheimo, 7.3.1943
• radiosähköttäjä E. Lehtinen, 21.5.1942
• kapteeni K. Pirhonen, 21.5.1942
• alikersantti V. Siironmaa, 20.4.1942
• vänrikki T. Kolhonen, 27.10.1941
• lentomestari H. Peltola, 21.4.1941
• lentomestari U. Heiskala, 2.3.1940

 

Härmälän lentokenttä rakennettiin 1932 – 1936 ja lentotoiminta siellä päättyi pääosin vuonna 1979.

 

Minulla on omakohtaista kokemusta Härmälän lentokentästä yhden nousun ja yhden laskun verran, sillä sain 1970-luvun loppupuoliskolla käyttää kahdesti työmatkoihin Härmälän lentokenttää. Käsittääkseni lentokoneena oli kuuluisa Convair Metropolitan. Convair oli luotettava lentokonetyyppi, sillä tyypille ei sattunut Suomessa ainuttakaan onnettomuutta niiden 27 vuoden aikana, jolloin Suomessa niillä lennettiin.

 

Härmälän lentokentältä nousut ja laskut vaativat matkustajakoneen pilotilta paljon taitoa, sillä kenttä oli ”kuopassa”. Nykyisen Bauhaus´n suunnalla metsä oli lähellä ja kiitoradan toisessa päässä Tampere-Helsinki –rautatie merkitsi, että kone oli saatava ennen rautatietä rivakkaan nousuun.

 

Nykypäivänä on vaikea uskoa, että Pirkkahallin edessä oli hieman yli 30 vuotta sitten matkustajakäytössä oleva kiitorata. Näin se kuitenkin on ollut!

 

-Esko Erkkilä-

Kalmanlehdon "kahvittelu" -kirjoitus paljasti, että Vihreillä ei ole ollut asettaa riittävää asiantuntemusta ja tarmoa omaavia henkilöitä johtokuntapaikoille

Torstai 29.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Vihreiden Iida Kalmanlehto kirjoitti Aamulehden mielipidepalstalla 18.9.2011 kirjoituksen, jonka julkitulo paljasti hänen puolueensa kapeat hartiat asiakysymysten hallinnassa.

 

Vihreät ovat nimenneet Kalmanlehdon peräti kahden johtokunnan jäseneksi; erikoissairaanhoidon johtokunnan sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunnan jäseneksi.

 

Varavaltuutettu Kalmanlehto päättää kirjoituksensa antamalla tunnustusta saamalleen kokemukselle, mutta epäilee suuresti kuukausittaisilla johtokuntiensa kahvinjuontisessioilla olevan paljoakaan muuta merkitystä!!

 

Kalmanlehto kysyy kirjoituksessaan aiheellisesti:

”…olisiko järkevämpää käyttää johtokuntalaisten valintaperusteena esimerkiksi ammattitaitoa kyseisen toiminnan alalla?”

 

Iida Kalmanlehto paljastaa näin, että Vihreillä ei ole ollut valittavana ainakaan erikoissairaanhoidon johtokuntaan eikä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen lautakuntaan riittävällä asiantuntemuksella varustettua jäsentä.

 

Toimin Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnassa sen varapuheenjohtajana ja tiedän, että johtokuntamme osalta tilanne on toisin kuin Kalmanlehto kertoo olevan omalta kohdaltaan. Kaikki Infran johtokunnan jäsenet ovat puoluekantaan katsomatta asiantuntijoita ja se onkin ollut edellytys, että olemme pystyneet johtamaan Infran toimintaa jämäkästi.

 

On tamperelaisten suuri onni, että Kalmanlehto kertoi Vihreiden ja omasta ongelmastaan nyt, kun seuraavat kunnallisvaalit ovat n. vuoden kuluttua. Nyt äänestäjät tietävät ainakin puolueen, jolla ei ole asettaa luottamustehtäviin päteviä ja asiantuntevia jäseniä.

 

-Esko Erkkilä-