Koska loppuu kuntakiusaaminen?

Sunnuntai 17.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Pirkkalalainen Keskustan kunnanvaltuutettu Raili Naskali on otsikoinut ”Pirkkalainen” –lehteen kirjoittamansa kolumnin otsikkoteemalla.

 

 

 

Naskali kirjoittaa ”Viikon vieras” –kolumnissaan, että kuntapäättäjät ovat olleet kuntakiusaamisen kohteita jo pidemmän aikaa.

 

-          Jatkuvasti tehdään selvityksiä ja annetaan vastauksia, mikään ei tunnu kuitenkaan riittävän. Viime keväänä suurin osa Pirkanmaan kunnista lausunnoissaan vastusti hallituksen kuntauudistussuunnitelmia. Kuntaministerille vastaukset eivät merkinneet mitään, kirjoittaa Raili Naskali.

 

Tampereen naapurikunnista Ylöjärvi ja Nokia antavat Pirkkalan ohella kritiikkiä hallituksen kuntarakenteen uudistamisesta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen liittyvästä sekamelskasta.

 

Ylöjärven kaupunginhallituksen luonnoksessa lausunnoksi kuntarakennelaista todetaan, että Ylöjärvi kykenee tuottamaan kaikki tarkoituksenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut omana tuotantonaan.

 

Ylöjärvi näkee, että hallituksen suunnitelmat erikoissairaanhoidon järjestämiseen kaavaillut sote-alueet olisivat suorastaan vahingollisia – ne lisäisivät tarpeettoman byrokratiaportaan!

 

Nokian kaupunki toteaa, että palvelurakennetyöryhmän loppuraportin linjaukset eivät tue taloudellista, tehokasta ja asiakasnäkökulmaltaan laadukasta palvelurakennetta.

 

Keskustan Raili Naskalin käyttämä termi ”kuntakiusaaminen” on oikea ilmaisu Kataisen-Urpilaisen-Virkkusen harjoittamalle kuntien kiusaamiselle.

 

Toivottavasti kuntakiusaamiselle nyt saadaan piste, kun myös kokoomus- ja demarivetoiset kunnat ovat selkeästi sanoneet EI hallituksen kuntauudistussuunnitelmille!

 

-Esko Erkkilä-

Kilpailuviraston päätös nostaa maidon kuluttajahintaa jopa 30 %

Perjantai 11.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Kilpailuvirasto ja Kuluttajavirasto yhdistyivät 1.1.2013 alkaen uudeksi virastoksi, jonka nimeksi tuli Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV).

 

Kilpailuvirasto ehti viimeisinä töinään tehdä suomalaiselle kuluttajalle todellisen karhunpalveluksen, kun se 20.12.2012 julkisuuteen saattamallaan päätöksellä esittää Markkinaoikeudelle, että Valio Oy:lle määrättäisiin 70 miljoonan euron seuraamusmaksu määräävän aseman väärinkäytöstä perusmaitojen valmistuksen ja tukkumyynnin markkinoilla.

 

Kansalaisilla on ollut harhaluulona, että Kilpailuvirasto ja sen toiminta takaavat Suomessa mm. elintarvikkeille kuluttajaystävälliset hinnat.

 

Kilpailuviraston viime hetkillään tekemä päätös osoittaa kuitenkin tyystin toista, sillä viraston käsittämätön toiminta on kohottamassa kulutusmaidon hintaa n. 30 %.

 

Kilpailuvirasto tulkitsi, että markkinajohtaja Valio olisi syyllistynyt ns. saalistushinnoitteluun, kun se on vastannut tuontimaitojen hintatasoon.

 

Nyt Kilpailuviraston tulkinnat pakottavat Valion toteuttamaan maidon merkittävän hinnannousun. Kyse on maitolaadusta riippuen 30 – jopa 35 %:n suuruisesta hinnankorotuksesta.

 

Kilpailuvirasto oli itsenäisenä virastona toimiessaan viranomainen, joten Valion on noudatettava hinnankorotuksessa selkeää viranomaismääräystä.

 

Myös muut maitoalan toimijat ovat seuraamassa Valion helmikuun alussa toteuttamaa hinnankorotusta.

 

On selvää, että lähes kolmanneksen suuruinen hinnankorotus merkitsee, että maidonkulutus tulee vähenemään.

 

Maidonkulutuksen vähenemistä vauhdittaa hallituksen päätös, jolla elintarvikkeiden arvonlisävero kohosi 14 prosenttiin.

 

Kilpailuviraston vaatima maidon hinnankorotus merkitsee varmasti myös ravitsemuksellisten näkökohtien laiminlyöntiä. Pelkään, että erityisesti koulujen ja laitosten ruokatarjonnassa maidon osuus tulee supistumaan.

 

********

 

Muistelen, että kilpailu- ja kuluttaja-asiat kuuluvat hallituksessa työministeri Lauri Ihalaisen vastuulle.

 

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) muodostamisesta kertoneessa lehdistötiedotteessa todettiin mm. näin:

 

Uuden viraston tavoitteena on terveet ja toimivat markkinat, joilla yritykset ja muut toiminnanharjoittajat käyttäytyvät vastuullisesti ja ottavat huomioon myös kuluttajien edut.

 

Näen, että yritysten vastuullista toimintaa on viranomaismääräysten noudattaminen – kuten Valio Oy nyt tekee - , mutta myös se, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) huomioisi kuluttajien edut.

 

*************

 

Kuluttajaviraston itsenäisen elämänsä viime hetkillä tekemässä päätöksessä saattaa olla ripaus myös pyrkyripolitiikkaa, sillä uudelle Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV) haetaan parhaillaan pääjohtajaa sekä kahta ylijohtajaa.

 

Pääjohtajakisaan ovat ilmoittautuneet (aakkosjärjestyksessä lueteltuina):

 

• Aminoff Jalo
• Jokinen Juhani
• Lindberg Rainer
• Sulavuori Yrjö
• Virtanen Martti

 

Heidän lisäkseen yksi henkilö ei halua nimeään julkisuuteen.

 

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) ylijohtajaksi on tarjolla mm. entisessä Kilpailuvirastossa toimineita henkilöitä.

 

************

 

Toivon ministeri Lauri Ihalaisen puuttuvan nyt jo lopetetun Kilpailuviraston viime hetken päätökseen ja palauttavan kansalaisten uskon kilpailuviranomaisten toimintaan.

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Münchenistä, Mittenwaldista ja Salzburgista!

Tiistai 11.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Sain sukulaisperheen sekä perhekuntani kanssa tehdä lähes viikon mittaisen loma- ja kokemusmatkan Baijerin pääkaupunkiin Müncheniin ja sitä runsaan sadan kilometrin etäisyydellä sijaitsevaan alppikaupunki Mittenwaldiin. Poikkesimme päivän mittaisella reissulla myös Itävallan puolelle Salzburgiin.

 

Kohteinamme olivat joulutorit, kirkot, museot ja muut alueen mielenkiintoiset kohteet.

 

Asuimme koko ajan Münchenissä hotellissa, joka sijaitsi runsaan kahdensadan metrin etäisyydellä päärautatieasemalta.

 

Hotelliasuminen Saksassa on edullista, sillä viiden yön majoitus kolmen hengen huoneessa maksoi 202,00 €/henkilö. Hintaan sisältyi maittava ja runsas aamiainen sekä ystävällinen palvelu.

 

 

 

Suomalaisilla on varmaan paljonkin oppimista Saksasta ja yksi asia on se, että katuvalaistuksessa meillä on paljon säästämisen varaa.

 

 

 

Saksalainen katuvalaistus toteutetaan tavalla, joka Suomessa aiheuttaisi valtavan äläkän. Münchenin pääkaduilla valaistus on tuskin neljäsosaa siitä mihin olemme tottuneet.

 

Ajoin vaimoni kanssa runsas viikko sitten aamutuimaan Tampereelta Hämeenkyröön ja totesimme, että kolmostie on Tampereelta Hämeenkyröön saakka valaistu. München on Saksan kolmanneksi suurin kaupunki ja siellä katuvalaistus on keskikaupungilla paljon heikompi kuin kolmostiellä Tampereen ja Hämeenkyrön välillä!

 

On ihmeellistä, että Suomessa nousee mahdoton mekkala, jos keskiyön aikaan sammutetaan joka toinen katulamppu – suosittelen protestoijille pientä tutustumismatkaa Saksaan.

 

 

 

Saksalaisissa kaupungeissa on Joulutoreja melkein jokaisessa kadunkulmassa. 

Joulutorien suosikkijuoma on Glühwein eli maustettu kuuma viini.

 

 

 

Glühweinia tarjoillaan keramiikkamukeista, joiden panttimaksu tällä myyjällä oli peräti 3,00 euroa – varsinainen viini maksoi paikasta riippuen 2,50 – 4,00 €/muki.

 

 

 

Myyntikojuja joulutoreilla on lukemattomia. Tässä myydään bratwurstia…

 

 

 

…ja tässä puolestaan monenlaisia joulukoristeita.

Saksalaisilla joulutoreilla on mukava tunnelma, mutta niillä tulee helposti mieleen vanha totuus, että kyllä maailmassa on paljon turhaa tavaraa!

 

 

 

 

Joulupukki on ainakin müncheniläisillä joulutoreilla harvinaisuus, mutta yksi hyvin todentuntuinen ja polkupyörällä matkassa ollut osui kamerani linssiin!

 

 

Tarkoitukseni on palata matkalla kokemaamme myöhemmin.

 

 

-Esko Erkkilä-

Eräs episodi Tavasen alkutaipaleelta

Perjantai 16.11.2012 - -Esko Erkkilä-

 

 

***********************

 

 

 

Valtiopäivät TAA 681/1998 vp

Talousarvioaloite 681

Jorma Rantanen /sd ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan (TAVASE) järjestämiseen

Eduskunnalle

Tampereen ja Valkeakosken vedenhankinnan yleissuunnittelutyön tavoitteena on alueen pohjavesivarojen mahdollisimman tehokas käyttöönotto ja tekopohjavesien muodostamismahdollisuuksien selvittäminen. Suunnittelualueena ovat Hämeenkyrön, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Toijalan, Valkeakosken, Vesilahden, Viialan ja Ylöjärven kuntien alueet. Lisäksi suunnittelussa otetaan huomioon Sahalahden kunnan vedentarve.

Yleissuunnitelmassa on useampia vaiheita, joiden kokonaisinvestoinnit maksavat 213 000 000 markkaa. Investointikustannukset on ajoitettu tasaisesti vuosille 1994─2010. Tärkeimpänä tavoitteena on pitää talousveden laatu mahdollisimman hyvänä. Toisena tärkeänä tavoitteena on vedenhankinnan turvaaminen poikkeustilanteissa. Tällöin vedenhankinta pystytään turvaamaan, vaikka jokin vedenottamo tai pintavesilaitos olisi käyttökelvoton.

Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen,

että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1999 talousarvioon momentille 35.10.77 1 000 000 markkaa Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan (TAVASE) järjestämiseen.

Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1998

Jorma Rantanen /sd Reino Ojala /sd Eila Rimmi /vas

Arja Ojala /sd Pia Viitanen /sd Mikko Kuoppa /va-r

Kimmo Sasi /kok Irja Tulonen /kok Markku Vuorensola /kesk

Reijo Lindroos /sd Kari Kantalainen /kok Sulo Aittoniemi

/kesk

Jukka Gustafsson /sd

 ********************

Ovatkohan tämän talousarvioaloitteen allekirjoittaneet poliitikot Tavasesta edelleen samaa mieltä?

 

Hanke on ollut alusta alkaen kuolleena syntynyt ja sen haittavaikutukset merkitsevät ongelmia koko Pirkanmaalle.

 

Tavasen ongelmat koskettavat erityisen rankalla kädellä Tampereen kaupunkia, sillä nyt siihen on kulunut veronmaksajilta kerättyjä varoja jo n. 7.000.000 euroa.

 

 

Takinkääntäjiä ei yleensä arvosteta, mutta tässä asiassa toivon, että saisimme todeta kaikki silloiset allekirjoittajat takinkääntäjiksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Missä on Tampereen salainen raha-arkku?

Torstai 18.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Eri asioihin panostamista pitää tarkastella vaihtoehtoina.

 

Asetin 10.10.2012 Tampereen valtuustosalissa järjestetyssä Vammaisneuvoston paneelissa vastakkain vammaispalvelujen rahantarpeen ja Tampereen kaupunginhallituksen tekopohjavesihanke Tavaselle myöntämän lisärahoituksen.

 

Sain seuraavana aamuna vahvasti nenilleni kokoomukselta, sillä sen mielestä Tavaseen upotettuja kaupungin miljoonia ja vammaispalvelujen tarvitsemia muutamia satoja tuhansia euroja ei olisi sopinut asettaa vastakkain!

 

Ihmettelen, sillä mielestäni eri asioihin panostamista pitää ihan ”aikuisen oikeasti” tarkastella vaihtoehtoina.

 

Kysyn, mistä kokoomus ja SDP ovat löytäneet salaisen raha-arkun, josta tamperelaisten palveluja heikentämättä pystytään löytämään rahat Tavaseen?

 

Kysyn myös, mistä kokoomus ja vihreät ovat löytäneet salaisen raha-arkun, josta tamperelaisten ihmisten palveluja heikentämättä pystytään löytämään rahat Rantaväylän tunneliin?

 

Kysyn vielä, mistä vihreät ovat löytäneet salaisen raha-arkun, josta tamperelaisten palveluja heikentämättä pystytään löytämään rahat pikaratikkaan?

 

 

ESKO ERKKILÄ

Tampere

(kesk)

************

Aamulehti julkaisi tämän kirjoitukseni neljän palstan juttuna Lukijalta-sivullaan 17.10.2012.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ammattiyhdistysliike on taas lyömässä yhden naulan omaan arkkuunsa

Sunnuntai 15.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen laatinut tämän kirjoituksen 12.4.2012 eli ennen, kuin ammattiyhdistysliike taipui koululaisharjoittelijoiden työharjoittelussa järkevän ratkaisun kannalle.

Julkaisen kirjoituksen 12.4.2012 laatimassani muodossa vaikka tiedänkin, että myönteiseen ratkaisuun ollaan pääsemässä!

**************

On ollut uskomatonta seurata, kun Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on torppaamassa koululaisharjoittelijoiden työharjoittelua kaupanalan yrityksissä.

 

PAM käyttää keppihevosenaan sitä, että koululaisharjoittelijat eivät saisi suorittaa harjoitteluaan ns. järjestäytymättömien työnantajien yrityksissä.

 

On suorastaan ennenkuulumatonta, että ammattiyhdistysliike pyrkii määräilemään yrityksiä sen perusteella, että ovatko ne ammattiyhdistysliikkeen talutusnuorassa.

 

Suomeen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajaksi Ruotsista 23.4.2012 palaava Juhana Vartiainen totesi demaritaustastaan huolimatta Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa maaliskuun 7. päivänä, että...

...ay-liike jähmettää päätöksiä Suomessa.

PAM:n tapauksessa juuri näin on.

 

Vartiaisen mielipiteeseen on helppo yhtyä.

 

Tutustu ja tienaa -sopimus on ollut voimassa jo useita vuosia. Siinä nuori on työssä kaksi viikkoa ja tienaa reilut 300 euroa. Tämän nuorten mahdollisuuden tutustua työelämään PAM nyt haluaa torpata!

 

Pääministeri Jyrki Kataiselle on ollut viime aikoina mahdotonta antaa tunnustusta mistään hänen toimistaan. Nyt on kuitenkin annettava tunnustus Kataiselle, kun hän patistaa PAM:ia luopumaan syrjintäpolitiikastaan.

Jään kuitenkin odottamaan työministeri Lauri Ihalaisen jyrähtämistä, sillä uskon, että ainoastaan hän pystyy ohjaamaan PAM:n ruotuun - siihen eivät pojanklopit pysty!

 

Ei voi olla oikein, että nuorilta viedään mahdollisuus tutustua työelämään ja saamaan kahden viikon kestävästä työjaksostaan vaatimaton korvaus.

 

PAM:n toiminta tulee voimistamaan ammattiyhdistysliikkeeseen kohdistuvaa karttamista ja kaikki sen toimenpiteet satavat suoraan YTK:n eli ns. Loimaan kassan hyväksi.

 

On selvää, että kaikkien palkkatyössä toimivien pitää varmistaa toimeentulonsa työttömyyden varalta.

 

Varmistin aikoinaan työttömyysturvani YTK:n kautta ja vaikka en työttömyysturvaa koskaan tarvinnutkaan, pidän ”Loimaan kassan” nykyistäkin työttömyysturvan takaamista 99 euron vuosimaksulla edullisena.

 

Kannustan kaikki kaupanalan työntekijöitä hoitamaan työttömyysturvansa YTK:n kautta – se maksaa vain 99,00 euroa vuodessa!

 

-Esko Erkkilä-

Kokemuksia johtokuntatyöskentelystä Tampereen Infrassa

Perjantai 13.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto valitsi minut vuonna 2009 juuri perustetun Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajaksi vuosiksi 2009 ja 2010.

 

Sain uusintapestin samaan luottamushenkilötoimeen myös valtuustokauden loppupuoliskolle eli vuosille 2011 ja 2012.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitos  tarjoaa yhdyskuntatekniikan suunnittelua, paikkatietopalveluja, rakentamis- ja kunnossapitopalveluja sekä kuljetus- ja korjaamopalveluja.

 

Kunnallisena liikalaitoksena suurin asiakasryhmämme ovat Tampereen kaupungin eri tulosyksiköt.

 

Tampereen Infran perustamishetkellä liikelaitoksen palveluksessa oli lähes 800 henkilöä, mutta tehostamistoimenpiteiden tuloksena henkilöstömäärä on nyt n. 550 henkilöä.

 

Monet ovat sanoneet, että Tampereen Infra on ainoa Tampereen kaupungin yksiköistä, joka on pystynyt tehostamaan toimintaansa päättymässä olevan valtuustokauden aikana.

 

Tampereen Infran nopean tehostamistyön eräs osa-alue on ollut hienosti kehittynyt sisäinen tiedostuslehti.

 

Liikelaitoksen toimitusjohtaja Sakari Suominen on antanut tiedotuspäällikkö Jyrki Ristilälle mahdollisuuden luoda liikelaitoksen tiedotuslehdestä ”Infralainen” liikelaitoksen henkilöstöä yhteennivovan voimatekijän. Liikelaitoksen luottamushenkilöjohto eli johtokunta on antanut tälle työlle vankkumattoman tukensa.

 

Infralainen –lehden vastuullinen julkaisutaho pyysi minulta otsikkoaiheista kirjoitusta lehden huhtikuun numeroon. Kirjoitukseni julkaistiin 12.4.2012 julkaistussa Infralaisessa.

 

Koska ”Infralainen” –lehteä jaetaan myös muille kuin henkilöstölle, katson mahdolliseksi julkaista kirjoitukseni myös tällä saitilla.

 

Kirjoitukseni kuului näin:

*************

 

”Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen neljäs toimintavuosi on hyvässä vauhdissa. Samoin on myös liikelaitoksen johtokunnan osalta – seitsemän kaupunginvaltuuston valitsemaa luottamushenkilöä vahvistettuna kaupunginhallituksen nimeämällä edustajalla on tehnyt tiivistä yhteistyötä saman ajan.

 

Liikelaitoksen johtokuntatyöskentely vastaa yrityksen hallitustyöskentelyä.

 

Johtokunnan jäsenet on valittu poliittisten ryhmien toimesta, mutta johtokuntatyöskentelyssä kaikkien toiminta tähtää liikelaitoksen, sen henkilökunnan ja kaupunkilaisten parhaaksi.

 

Yrityksen ja liikelaitoksen henkilökunta on se voimavara, jonka varaan toiminta rakennetaan – tämä periaate on ollut kirkkaana mielessä Infran johtokunnalla, kun se on päätöksiään tehnyt.

 

Johtokunnassa oli toisilleen tuntemattomia henkilöitä, kun se vuonna 2009 aloitti toimintansa.  Vaati suurta perehtymistä, kun samaan aikaan oli tiedostettava, että vastasyntyneen Infran taustalla oli useita erillisiä yksiköitä, joiden piti nopealla aikataululla hitsautua yhtenäiseksi Infraksi. Onnistuimme haasteessamme!

 

Toimiva johto on koko ajan nauttinut johtokunnan luottamusta. Ilman luottamusta luottamushenkilöjohdon ja toimivan johdon välillä ne muutokset, joita kuluneen kolmen vuoden aikana on saatu aikaiseksi, eivät olisi olleet mahdollisia.

 

Infra on hitsautunut yhdeksi kokonaisuudeksi.  Uskon, että myös kaikki infralaiset kokevat samoin. Tehdyt tilaratkaisut ja jo varhain aikaansaatu yhteinen graafinen ilme ovat olleet kokonaisuuden luomisessa tärkeitä.

 

Tulos on yrityksen tärkein arvostuksen mittari. Sama pätee myös kunnallisen liikelaitoksen onnistumisen arvioinnissa.

 

Henkilöstön keskuudessa tulostietoisuus on kasvanut. Johtokunnan kokouksissa vierailleet yksiköiden päälliköt ovat kertoneet oman yksikkönsä tuloksista ja tulevaisuuden näkymistä. Olemme huomanneet kaikkien sisäistäneen, että ainoastaan kannattavalla ja asetettuihin tavoitteisiin pystyvällä yksiköllä on mahdollisuus tulevaisuuteen.

 

Luottamushenkilöjohto arvostaa, että se on kutsuttu useimpiin Infran henkilöstö- ja asiakastilaisuuksiin – niissä on päässyt tutustumaan Infran henkilökuntaan sekä asiakkaisiin.   

 

On ollut helppo havaita, että henkilöstö arvostaa toimivaa johtoa. Tämä antaa lisävarmuutta luottamushenkilöjohdolle – olemme voineet luottaa, että Infrassa asiat ovat mallillaan.

 

Vuosi 2012 on tuloksenteon osalta vasta alkuvaiheessaan, vaikka vuodesta jo neljäsosa onkin selvillä.

 

Tulostavoite vuodelle 2013 on nolla-tulos. Yritysmaailmassa nolla-tulostavoitetta ei hyväksyttäisi, mutta kunnallisen liikelaitoksen tuloksena se kaikkien niiden toimenpiteiden jälkeen joita on tehty, on kunniallinen tavoite.

 

Infran tulostavoite on pilkottu yksikkökohtaisiin tavoitteisiin ja luotan, että yksikkökohtaiset tulostavoitteet ovat jokaisen tiedossa.

 

On välttämätöntä, että yksikön vastuuhenkilöt seuraavat tulostavoitteen toteutumista päivittäin. Heidän vastuullaan on myös se, että tulosseuranta pysyy kaikkien infralaisten tietoisuudessa. Johtokunta seuraa tulostavoitteen toteutumista kuukausittain ja saa silloin toimivalta johdolta luvut myös koko kuluvan vuoden tulosennusteesta.

 

Kiitän kaikkia infralaisia tehokkaasta ja tuloksekkaasta toiminnasta kuluneen runsaan kolmen vuoden aikana.

 

Olemme osoittaneet, että meillä on tärkeä paikka Tampereen kaupungin organisaatiossa ja kaupunkilaisten palvelijana tulevaisuudessakin!

 

-Esko Erkkilä-”

Demareiden ministerikierrätys vie paitsioon kaksi hallituksen ehkä pätevintä ministeriä?

Tiistai 6.3.2012 - -Esko Erkkilä-

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen kertoi jo nykyhallituksen syntyhetkellä, että eräät heidän ministerinsä tulevat olemaan ns. pätkäministereitä.

 

Demareiden pätkäministereiksi nimettiin jo silloin ulkoministeri Erkki Tuomioja, työministeri Lauri Ihalainen ja opetusministeri Jukka Gustafsson.

 

Demariministereiden kierrätyshuhut ovat tiivistyneet ja onneksi kierrätyslistalle on nyt nostettu myös peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson.

 

Tuomioja ja Ihalainen ovat kierrätyslistalla sen vuoksi, että he syövät ammattitaidollaan Urpilainen julkisuusgloriaa ja Guzenina-Rickhardson´n ilmeinen siirtäminen vaihtopenkille perustuu kyseisen ministerin vaatimattomiin ja jopa kyseenalaisiin aikaansaannoksiin. Muistissa on ministeri Maria Guzenina-Richardson´n (os. Stieren, entinen Lindell) avustajansa välityksellä julkisuuteen saattamat kannanotot mm. miesten synnyttämiseen liittyen. 

 

Gustafsson´n rooli ministerinä on jäänyt ennakkotunnelmien mukaisesti perin valjuksi ja hänen paluunsa ahkeraksi välihuutajaksi lisää istuntosalin tunnelmaa paljon enemmän kuin hänen jatkamisensa opetusministerinä.

 

 

Guzenina-Richardson´n tilalle on vahvassa nousussa kansanedustaja Mia-Petra Kumpula-Natri Vaasasta.

 

Vaikka Kumpula-Natrikin on ns. poliittinen broileri eli käytännön työelämän kokemus joitain kesäharjoitteluita lukuun ottamatta puuttuu, on hän perhekuntansa kautta hankkinut tiettyä kokemusta elävästä elämästä. Kumpula-Natrin aviomies Pasi Natri on toiminut mm. Fennovoima Oy:n yhteiskuntatiedottamisesta vastaavana johtajana.

 

Maantiede saattaa olla Mia-Petra Kumpula-Natrin ministeritien pahin karikko, sillä hänen valintansa ministeriksi tietäisi kahden naisministerin pestiä Vaasan vaalipiiristä – Urpilainen Kokkolasta ja Kumpula-Natri Vaasasta!

 

On kuitenkin selvää, että Kumpula-Natrin valinta ministeriksi vahvistaisi SDP:n ministeriryhmää ja koko hallitusta.

 

Työministeri Lauri Ihalaisen syrjäyttäminen olisi suuri vahinko. Tosin se palvelisi Urpilaisen henkilökohtaisia tavoitteita, sillä tahdottoman jees-miehen valinta ministeriksi kohottaisi puheenjohtaja Urpilaisen asemaa puolueessa.

 

Ulkoministeri Erkki Tuomioja on aina ollut oman tien kulkija SDP:ssä ja myös ”kivenä kengässä” kaikille SDP:n puheenjohtajille. Tuomiojan ja Urpilaisen suhteet eivät tee tässä suhteessa poikkeusta.

 

Olen aina arvostanut kohtuullisesti Tuomiojaa ja arvostukseni häneen kohosi viime perjantaina, kun hän kertoi valmistelleensa uuden presidentin eli Sauli Niinistön vierailua Yhdysvaltoihin. Tuomioja kertoi radiossa leventelemättä, että hän ja Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton ovat keskustelleet Niinistön vierailusta Valkoisessa Talossa.

 

Olisi hieno asia, jos Suomen Tasavallan presidentti saisi kutsun saapua Valkoiseen Taloon – tähän saakka Suomen Presidentin suhteet Yhdysvaltain presidenttiin ovatkin jääneet vain solmion oikomisen asteelle joissakin kokouksissa!

 

On siis harmi, että hallituksen kokeneimmat ministerit Tuomioja ja Ihalainen ovat lähtölaskennan kohteina. Heidän pakkolähtönsä hallituksesta tulee entisestään heikentämään hallituksen mahdollisuuksia vastata tulevaisuuden haasteisiin.

 

-Esko Erkkilä-

SDP:n Lauri Ihalainen - ministeri paikallaan

Sunnuntai 12.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Perin harvoin saan antaa tunnustusta demareille ja erityisesti jollekin henkilölle demarileirissä.


Nyt siihen on aihetta ja voin vakuuttaa, että teen sen mieluusti, sillä tunnustuksen antamiselle on vankat perusteet.


Arvostamani henkilö on ministerin arvonimen omaava ja nyt työministerinä toimiva Lauri Ihalainen.


Sain henkilökohtaisesti ensimmäisen kerran nähdä Lauri Ihalaisen Pirkka-hallissa Tampereella keskiviikkona helmikuun 1. päivänä, kun hän osallistui REKRYTORI 2012 –tapahtumassa paneelikeskusteluun, jonka aihe oli ”Kunnan firma vai kunnon firma – markkinahäirikköjä vai setelikoneita?”.


Ministeri Ihalainen teki paneelissa vakuuttavan vaikutuksen ja hän osoitti omaavansa sellaisen kokemuksen työelämän asioissa, että harva henkilö Suomessa siihen pystyy.


On valittaen todettava SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen kaavailut, että vanhemman polven demariministerit laitetaan vaihtoon vaalikauden puolivälissä. Silloin ovat vaarassa joutua vaihtoon ainakin nykyiset ministerit Jukka Gustafsson, Erkki Tuomioja ja Lauri Ihalainen.


Kansakunnan kannalta on valitettavaa, jos Ihalainen ja Tuomioja joutuvat jättämään tehtävänsä – nyt on laitettava toiveensa sille, että koko hallitus joutuu vaalikauden puolivälissä eroamaan ja saamme kokonaan uuden hallituksen.

Otin ministeri Ihalaisesta montakin valokuvaa Pirkka-hallin paneelissa, mutta huonosta sijoittumisestani johtuen vain harvat kuvat onnistuivat.


Tässä yksi kuva, jossa ministeri Ihalainen jopa hymyilee!

Luettelen muutamia näkökohtia, joita ministeri Ihalainen puheenvuoroissaan esitti:

•    keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on nyt Suomessa 60 vuotta ja 4 kuukautta. Eläkeläisistä 200.000 henkilöä on työkyvyttömyyseläkkeellä ja jos heidän lukumääränsä saataisiin puolittumaan, se kohottaisi keskimääräistä eläkkeellejäämisikää puolellatoista vuodella (1 vuotta ja 6 kuukautta)!

•    eläkeläisistä 30.000 henkilöä on sellaisia osatyökykyisiä, jotka haluaisivat palata työelämään

•    tuottavuutta on nostettava, mutta samalla työelämän laatua pitää kohottaa

•    työtä pitäisi pystyä avartamaan ja kuntasektorilla on tässä paljon tehtävää

•    pitää pystyä tekemään aidosti oikeita päätöksiä

•    kuntasektorin palvelutarjonnassa julkisen ja yksityisen sektorin pitäisi pystyä limittymään

Kokoomuksen hellimästä ”kuntakohelluksesta” myös ministeri Lauri Ihalainen joutui vakavalla naamalla laskettelemaan hallituksen hyväksymää jargonia. Tämä on laskettava ministerin muuten mainion esiintymisen miinus-puoleksi.

Ministeri Ihalainen mainitsi, että tarvitaan taloudellisesti vahvoja kuntia ja sen vuoksi on muka tarve kuntauudistukselle. Toki on Ihalaisen puolustukseksi todettava, että hän tarkensi ”minkä muodon uudistus sitten saakin”!

Oli piristää kuulla työministeri Lauri Ihalaisen linjauksia työelämän haasteista.

Kaikesta näkyi, että Lauri Ihalaisen saama ministerin arvonimi on osunut oikealle henkilölle!

-Esko Erkkilä-

Ministeri mukana paneelikeskustelussa ja kuulijoita vain muutama - miksi näin?

Lauantai 11.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kauppakamari, kaupunkilehti Tori, Tampereen TE-toimisto ja Honkalamedia Oy järjestivät REKRYTORI 2012 -messutapahtuman Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa keskiviikkona helmikuun 1. päivänä 2012.

Vaikka tapahtuma olikin suunnattu lähinnä nuorille, jotka etsivät työ- tai opiskelupaikkaa, siellä oli paljon nähtävää ja koettavaa myös varttuneille.

Tapahtuman vetonaula, jonka vuoksi minäkin menin heti aamutuimaan Pirkka-halliin, oli paneelikeskustelu, jolla oli haastava teema eli

Kunnan firma vai kunnon firma – markkinahäirikköjä vai setelikoneita?

Paneelikeskusteluun osallistui seitsemän panelistia ja…

…sen puheenjohtajana toimi Pirkanmaan Liiton maakuntajohtaja Esa Halme.

Panelisteina olivat:

Sastamalan kaupunginjohtaja Paavo Salli,

Tampereen työ-ja elinkeinotoimiston toimialajohtaja Johanna Ahlgren-Holappa,

Pihlajalinna Oy:n toimitusjohtaja Mikko Wiren,

TAYS Sydänkeskus Oy:n toimitusjohtaja Kari Niemelä,

Tampereen kaupungin apulaispormestari Olli-Poika Parviainen,

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n aluepäällikkö Nina Heikkilä

 ja työministeri Lauri Ihalainen.

Panelikeskustelu oli harvinaislaatuisen korkeatasoinen ja on harmi, että kuulijoita oli paikalla ainoastaan kymmenkunta. Näistäkin valtaosa oli panelistien avustajia tai muuten virkansa puolesta paikalla olleita, joten aitoja kuulijoita oli lisäkseni vain pari henkilöä.

Aihe oli mielenkiintoinen ja panelistit eivät antaneet harvalukuisen yleisön haitata, vaan keskustelussa joka sana oli asiaa.

Käsittelen huomenna tällä palstalla ministeri Ihalaisen puheenvuoroja, mutta tässä muutama havainto muiden panelistien sanomisista:

Kaupunginjohtaja Salli muistutti terveyden edistämisestä ja painotti jokaisen henkilökohtaista vastuuta terveydestää.

Salli muistutti, että myös kuntasektorin pitää hallita markkinat. Hän kertoi, että tietotekniikan kilpailuttaminen on herkkä laji ja sen kilpailuttamisessa usein päädytään kiistatilanteisiin.

Kuntien vajavainen hankintaosaaminen nousi koko keskustelussa tärkeälle sijalle ja mm. Mikko Wiren kertoi, että jossain kunnassa oli kunta antanut laatupisteitä yritykselle, jonka tarjoama ruoka oli halvinta!

Wiren kertoi tositapauksesta, jossa kunnan johtava virkahenkilö oli todennut, että eihän kunta voi kaikkia suosituksia noudattaa – ei siihen mitkään rahat riitä!

Kari Niemelä peräänkuulutti, että tuottavuuden lisääminen on tapahduttava yhdessä henkilöstön kanssa. Hän totesi, että Suomessa erikoissairaanhoito on maailman hajautunein.

Sairaanhoitoalan häiriköiksi Niemelä listasi HUS:n, Terveystalo Oy:n sekä Mehiläinen Oy:n. Heikkilä painotti, että hankintalakia on korjattava.

Erityistä mielenkiintoa tamperelaisena tunsin tietysti apulaispormestari Olli-Poika Parviaisen linjauksiin.

Parviainen mainitsi, että Tampere on kohtuullisen houkutteleva kaupunki, mutta myönsi, että erityisesti sosiaali- ja terveyspuolella haasteita riittää. Suorittavia käsiä tarvitaan Tampereella, totesi apulaispormestari.

Parviaisella oli hieman samanlainen kuva tietojärjestelmistä kuin kaupunginjohtaja Sallilla. Olli-Poika Parviainen peräänkuulutti, että eri tietojärjestelmien pitäisi pystyä ”keskustelemaan” keskenään nykyistä paremmin.

Olin ilahtunut, että apulaispormestari Parviainen painotti osatyökykykyisten aseman parantamista. Hän mainitsi, että osatyökykyisiä koskevia joustoja kaivattaisiin erityisesti kunnilta.

Myös siitä olin ilahtunut, että apulaispormestari kaipasi nykyistä enemmän seuraa ja mittareita kaupungin ja kaupungille ulkopuolisten tekemiin töihin.

Parviaisen linjaukseen, että palvelutehtävien benchmarkkaus tehtäisiin julkisen palvelutason kautta, en kuitenkaan voi yhtyä.  Jos benchmarkkauksen perusteena olisi ainoastaan julkisen tahon palvelutaso ja erityisesti tehokkuus, niin tuskin koskaan pystyisimme todelliseen tehokkuuteen kuntasektorilla. Bechmarkkausta tarvitaan, mutta siinä on kaikissa käänteissä oltava periaatteena, että vain paras on kyllin hyvää!

Maakuntajohtaja Esa Halmeen loppuyhteenvetona toteamaan on helppo yhtyä, kun hän totesi, että julkisen vallan on opeteltava palvelujensa tuottamista. Halme totesi asiakkaan toiveena olevan, että ongelmat ratkaistaan nopeasti, halvalla ja kerralla oikein!

-Esko Erkkilä-

Viljan varmuusvarastointijärjestelmää voidaan avata, mutta avaaminen ei saa johtaa tehottomuuteen ja avaamisesta ei saa muodostua turvallisuusriskiä

Tiistai 7.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Tulevaisuus kertoi marraskuun 23. päivänä 2011, että viljan varmuusvarastoinnin epäillään rajoittavan kilpailua. Aiheesta kirjoittivat toimittajat Janne Impiö ja Veikko Niittymaa.

 

Huoltovarmuuskeskus (HVK) hallinnoi viljojen varmuusvarastointijärjestelmää kuten muidenkin varmuusvarastoinnin piiriin kuuluvien tuotteiden varmuusvarastointia. HVK:n toiminnasta saa perusteellisen kuvan www.huoltovarmuus.fi –nettisivuilta.

 

MT:n juttukokonaisuus on kattava selvitys viljan varmuusvarastoinnista.

 

Juttukokonaisuudessa todetaan mm., että varmuusvarastoidun viljan määrä on leipäviljan osalta 400 miljoonaa kiloa, siemenviljaa tai laatuominaisuuksiltaan siemeneksi soveltuvaa viljaa varmuusvarastoidaan 80 miljoonaa kiloa ja nurmikasvien siemeniä määrä, jolla voidaan kattaa yhden epäonnistuneen siementuotantovuoden vajaus.

 

Työ- ja elinkeinoministeriön työnjaon mukaisesti huoltovarmuuteen liittyvät asiat kuuluvat työministeri Lauri Ihalaisen vastuulle.

 

Maaseudun Tulevaisuuden juttukokonaisuuden mukaan vilja-alan pienet ja keskisuuret toimijat eivät ole tyytyväisiä viljan varmuusvarastointiin liittyviin seikkoihin.

Eräänä syynä tyytymättömyyteen saattaa olla, että viljojen interventiotoiminta on käytännössä päättynyt ja vilja-alan jotkut toimijat tuskailevat nyt tyhjien viljasiilojensa kanssa ja haluavat niille järkevää käyttöä.

 

MT:n jutuista ei yksiselitteisesti selviä, että minkä kokoiset yritykset ovat sen mielestä vilja-alalla pieniä tai keskisuuria.

 

Varmuusvarastoitua viljaa joudutaan kierrättämään kahden-kolmen vuoden välein. Tämä merkitsee, että varmuusvarastointiin pystyvällä yrityksellä on oltava tietty varastointikapasiteetti oman käyttötarpeensa lisäksi.

 

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että oman varastotarpeensa lisäksi kahden…kolmentuhannen tonnin extra-kapasiteetin omaava yritys on liian pieni varmuusvarastointiin. Viljasta on varmuusvarastoinnin aikana pystyttävä pitämään hyvää huolta ja se ei onnistu pienen siilokapasiteetin omaavilta yrityksiltä. Varastoinnin aikana saattaa tulla tilanne, että varmuusvarastoitua viljaa on kierrätettävä siilosta toiseen ja kierrätys vaatii riittävästi siilokapasiteettia.

Kustannustehokkuus on asia, jota pitää soveltaa myös viljan varmuusvarastointiin. Se merkitsee, että varmuusvarastojen on sijaittava siten, että varastojen täyttäminen sekä varmuusvarastojen tyhjentäminen vientiin ja/tai lopulliseen kotimaan käyttöön on taloudellisesti mielekästä. Tämä periaate puoltaa satamapaikkakuntien ja lähellä viljan suurkäyttäjiä sijaitsevien varastojen valintaa varmuusvarastointipaikkakunniksi.

 

Suhtaudun kaikkeen viljelijöiden bisneksiin positiivisesti, mutta varmuusvarastoinnin laajentamiseen tilakuivureihin ja tilavarastoihin suhtaudun varauksellisesti.

 

Varmuusvarastointi tilavarastoissa hajauttaisi varastointia maakuntiin ja se olisi huoltovarmuuden kannalta sinänsä oikein.

On kuitenkin muistettava, että huoltovarmuusviljat ovat yhteistä omaisuuttamme ja niiden kuntoa on vastuullisten viranomaisten koko ajan valvottava. Tilavarastoitujen viljaerien tarkkailu olisi työlästä ja toiminta sen vuoksi paljon kustannuksia vaativaa.

 

Avoimuuden lisääminen viljan varmuusvarastointijärjestelmässä on paikallaan. On kuitenkin huolehdittava, että järjestelmän avaaminen ei johda tehottomuuteen ja avaamisesta ei saa myöskään muodostua kansallista turvallisuusriskiä.

 

-Esko Erkkilä-

Hevosten laitumelta noutamisessa ja saunanpesän sytyttämisessä on samantapainen ongelma!

Keskiviikko 1.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Tuntuu erikoiselta, että hevosten laitumelta noutamisessa ja saunanpesän sytyttämisessä olisi samantapainen ongelma. Minun osaltani ainakin niin on ja kerron hieman tarkemmin, sillä omaan vankkaa kokemusta hevosten noutamisesta laitumelta ja myös saunanpesän sytyttämisestä:

Kotonani olleet hevoset olivat nimeltään Vappu ja Tyttö. Olen pojankloppina noutanut niitä lukemattomia kertoja laitumelta joko talliin yöksi tai valjastettavaksi.

Molemmat hevoset olivat säyseitä ja antoivat helposti ottaa itsensä kiinni, mutta siitä huolimatta niille aina varattiin leivänkannikoita palkkioksi kiinniotosta.

Kotona leivottu kuiva ruisleipä maistoi kasvavalle klopille aina hyvin, mutta erikoisen hyvältä se maistui silloin, kun suitset kädessä olin matkalla noutamaan hevosta laitumelta.

Hevoselle noutopalkaksi varattuja leivänkannikoita piti matkalla mutustella ja kuinka hyvää leipä silloin olikin!

Miten hevosen ”noutoleipien” mutusteleminen liittyy saunanpesän sytyttämiseen?

Meillä saunotaan päivittäin ja koska sekä omakotitalossamme ja myös mökillämme on puilla lämmitettävät saunat, on saunanpesän lämmittäminen lähes jokapäiväistä puuhaa.

Saunanpesän lämmittämisessä tarvitaan sytykkeenä sanomalehteä ja jokseenkin aina sytykkeeksi aiotussa lehdessä on niin mielenkiintoinen juttu, että artikkeli on luettava ennen sytyttämistä tai sitten koko lehti pitää säilyttää!

Näiden tapausten perusteella olen kokenut, että hevosen laitumelta noutamisessa ja saunanpesän sytyttämisessä on samantapaisia piirteitä!

-Esko Erkkilä-

Kansalaisten pitää tietää poliitikkojen takavuosina tekemät virheet

Sunnuntai 29.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Tavase-hanke vetelee viimeisiään, mutta tuskalliselta sen lopettaminen ainakin Tampereen kunnallispolitiikan piirissä tuntuu.


Turhan ja mielettömän hankkeen kuoppaamisen vaikeudessa yksi syy saattaa olla se, että monet pirkanmaalaiset kansanedustajat toimivat yhteistuumin Tavase-hankkeen ”kätilöinä” 1990-luvun lopulla.


”Arkistojen aarre” on Eduskunnan asia- ja asiakirjahaun kertoma talousarvioaloite 681 vuoden 1998 Valtiopäiviltä.


Kyseinen talousarvioaloite on kansanedustaja Jorma Rantasen (sdp) tekemä, jossa esitettiin 1.000.000 (miljoonan) markan suuruisen määrärahan osoittamista Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan (TAVASE) järjestämiseen.


Kansanedustaja Rantasen allekirjoittamaan talousarvioaloitteeseen yhtyivät seuraavat pirkanmaalaiset kansanedustajat:


•    Reino Ojala, SDP
•    Eila Rimmi, Vasemmistoliitto
•    Arja Ojala, SDP
•    Pia Viitanen, SDP
•    Mikko Kuoppa, Vasemmistoryhmä
•    Kimmo Sasi, Kokoomus
•    Irja Tulonen, Kokoomus
•    Markku Vuorensola, Keskusta
•    Reijo Lindroos, SDP
•    Kari Kantalainen, Kokoomus
•    Sulo Aittoniemi, Keskusta
•    Jukka Gustafsson, SDP


Mittava joukko silloisia Pirkanmaan ykkösvaikuttajia, joista yksi on nykyhallituksessa jopa ministerinä eli Jukka Gustafsson (SDP) ja kaksi muuta edelleen kansanedustajina eli Pia Viitanen (SDP) ja Kimmo Sasi (Kokoomus).


Osa silloisista TAVASE-puolestapuhujista on edelleen Gustafsson´n, Viitasen ja Sasin tapaan merkittävissä asemissa Pirkanmaan sekä Tampereen politiikassa.


Tässä kopio talousarvioaloitteesta TAA 681/1998 vp, joka osoittaa silloisten kansanedustajien yksituumaisuutta sittemmin kelvottomaksi osoittautuneesta TAVASE-hankkeesta.


--------------------------



Valtiopäivät TAA 681/1998 vp

Talousarvioaloite 681

Jorma Rantanen /sd ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan (TAVASE) järjestämiseen

Eduskunnalle

Tampereen ja Valkeakosken vedenhankinnan yleissuunnittelutyön tavoitteena on alueen pohjavesivarojen mahdollisimman tehokas käyttöönotto ja tekopohjavesien muodostamismahdollisuuksien selvittäminen. Suunnittelualueena ovat Hämeenkyrön, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Toijalan, Valkeakosken, Vesilahden, Viialan ja Ylöjärven kuntien alueet. Lisäksi suunnittelussa otetaan huomioon Sahalahden kunnan vedentarve.

Yleissuunnitelmassa on useampia vaiheita, joiden kokonaisinvestoinnit maksavat 213 000 000 markkaa. Investointikustannukset on ajoitettu tasaisesti vuosille 1994─2010. Tärkeimpänä tavoitteena on pitää talousveden laatu mahdollisimman hyvänä. Toisena tärkeänä tavoitteena on vedenhankinnan turvaaminen poikkeustilanteissa. Tällöin vedenhankinta pystytään turvaamaan, vaikka jokin vedenottamo tai pintavesilaitos olisi käyttökelvoton.

Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen,
että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1999 talousarvioon momentille 35.10.77 1 000 000 markkaa Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan (TAVASE) järjestämiseen.

Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1998

Jorma Rantanen /sd Reino Ojala /sd Eila Rimmi /vas

Arja Ojala /sd Pia Viitanen /sd Mikko Kuoppa /va-r

Kimmo Sasi /kok Irja Tulonen /kok Markku Vuorensola /kesk

Reijo Lindroos /sd Kari Kantalainen /kok Sulo Aittoniemi
/kesk

Jukka Gustafsson /sd

----

Kannattaa huomata, että Tavase-hankkeen todellinen kustannusarvio on 14 vuoden ajan numeraalisesti säilynyt samana, mutta valuutta on muuttunut markoista euroiksi!

Syyskuun 15. päivänä 1998 arvon kansanedustajille on kerrottu kustannusarvion olevan 213 miljoonaa markkaa, kun se nykyään asettuu tasolle 200 miljoonaa euroa.

Kahdessasadassa miljoonassa eurossa on huomioitu se, että Sasiin on rakennettava uusi imeytyskenttä, jotta luvatut vesimäärät pystyttäisiin tuottamaan.

Jorma Rantasen ym. allekirjoittamassa talousarvioaloitteessa mainitaan kuntina mm. Hämeenkyrö, Nokia ja Ylöjärvi, jotka eivät tarkentuneiden suunnitelmien jälkeen lähteneet mukaan lainkaan. Myös Pälkäne ei ole osakkaana mukana, mutta se on pakosta mukana, sillä imeytyskenttiä suunnitellaan aivan Pälkäneen keskustan tuntumaan.

Pälkäneen tapaista ”ihanuutta” tulevat kohtaamaan ehkä myös Hämeenkyrö, Ylöjärvi ja Nokia, jos Tavasen laajentaminen Sasiin sallitaan.

On mainio asia, että aikoinaan tehdyt virheet on dokumentoitu.

Merkitseekö asioiden dokumentointi kuitenkin tässä asiassa sitä, että kyseisten päättäjien on entistä vaikeampi myöntää virheitään ja pitäytyvät sen vuoksi jääräpäisesti Tavase-hankkeen kannattajina?

-Esko Erkkilä-

K-ryhmä ja sieltä namibialaista naudan sisäfilettä ostavat kuluttajat syyllistyvät moninkertaiseen riistoon

Sunnuntai 14.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Järkytyin, kun huomasin Pirkkalan Citymarket´ssa myytävän namibialaista naudan sisäfilettä. Kyse oli erillisessä kylmäaltaassa olevasta ns. massalatauksesta.

 

Maailmassa on paljon järjettömyyksiä, mutta hyvin lähelle järjettömyyden huippua päästään, kun Suomessa myydään Namibiassa tuotettua naudanlihaa!

 

On varmaa, että namibialaisen yrityksen palveluksessa olevat paikalliset palkolliset ovat riiston kohteena.

 

Naudanlihaa Suomeen maahantuovan yrityksen edustajat perustelevat toimintaansa kauniilla sanakäänteillä – uskokoon ken tahtoo.

 

Namibialaisen naudanlihantuottajan saama hinta täsmäytetään ”takaisinpäinlaskien” siitä hinnasta, jolla tavara tekee kauppansa Suomessa.

 

Namibialaista naudanlihaa myyvät K-kaupat syyllistyvät suomalaisen naudanlihantuottajan riistoon, sillä Suomen alituotantotilanteessakin kauppa pystyy pitämään kotimaisen naudanlihan tuottajahinnan alhaisena.

 

Kotimaisen lihanjalostusteollisuuden työntekijät ovat riiston kohteena, sillä namibialainen naudanliha uhkaa heidän työpaikkojaan.

 

Hiilijalanjäljestä on turha puhua, kun kyse on Suomessa myytävästä namibialaisesta naudanlihasta.

 

Ajallisesti neljän kuukauden pituinen lihan rahtaaminen Namibiasta Suomeen, koko ajan toiminnassa oleva kylmäkuljetusketju sekä useat välivarastoinnit takaavat, että hiilijalanjäljestä tulee todella mittava.

 

Olen tottunut, että liiketoiminnan pitää olla eettisiltä arvoiltaan korkealuokkaista – namibialaisen naudanlihan rahtaaminen Suomeen ei sitä ole.

 

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) totesi Porissa Farmari-näyttelyssä hieman ivalliseen sävyyn, että hallitus panostaa lähi- ja luomuruokaan ”koska niillä kuulemma on kysyntää”. Nyt ymmärrän ministerin ivantavan sävyn, sillä namibialaisen naudanlihan markkinointi ei todellakaan ole lähiruokamarkkinointia!

 

Pidän lihasta ja liharuuat ovat suurta herkkuani. Pirkkalan Citymarket-kokemus herätti, sillä todennäköisesti ainakin ravintolassa tarjottavat ”häränpihvit” ovat usein valmistettu namibialaisesta naudanlihasta.

 

Olen ymmälläni!

 

-Esko Erkkilä-

Kauno Kleemolan patsas Kälviällä kertoo maamme historiasta

Lauantai 6.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Kleemolan puistossa Kälviän kellotapulin vieressä sijaitseva eduskunnan puhemiestä ja moninkertaista ministeriä Kauno Kleemolaa esittävä patsas on eräs Keski-Pohjanmaan ja koko Suomen onnistuneimmista muistomerkeistä.

 

Kauno Kleemola syntyi Kälviällä 1906 ja hän kuoli eduskunnan puhemiehenä vuonna 1965.

 

Kleemola kuului maalaisliiton ns. K-linjaan yhdessä Urho Kekkosen, Ahti Karjalaisen ja Arvo Korsimon kanssa. K-linjaan on sanottu kuuluneen myös Matti Kekkonen, Kustaa Vilkuna sekä Raision Tehtaitten pääjohtaja Eino Kivivuori.

 

Kauno Kleemola toimi ministerinä seitsemässä hallituksessa vuosina 1950 – 1962.

 

Vuoden 1962 eduskuntavaalien jälkeen hänet valittiin eduskunnan puhemieheksi ja tätä luottamustointa Kleemola hoiti kuolemaansa saakka.

 

Presidentti Kekkonen mainitsi radiossa Kauno Kleemolan muistosanoissa mm. seuraavaa:

 

”Hän oli sovinnon ja sovittelun mies, tasapuolinen ja tasoittava, henkilönä avoin ja ymmärtäväinen, jonka oli koruttomalla sydämellisyydellään helppo saada persoonallinen kosketus eri piireihin kuuluvien kansalaisten kanssa.”

 

 

Kälviällä Kleemolan puistossa kirkkotapulin vieressä sijaitsevan muistopatsaan on veistänyt presidentti Kyösti Kallion tyttären Kerttu Saalastin poika kuvanveistäjä Risto Saalasti – patsas paljastettiin v. 1981.

 

 

Kuvanveistäjä Risto Saalasti on saanut hyvin ikuistettua pronssiin puhemies Kauno Kleemolan piirteet.

 

Eduskunnan puhemies Kauno Kleemolan muistopatsas kannattaa sisällyttää käyntikohteeksi, kun liikkuu Keski-Pohjanmaalla!

 

-Esko Erkkilä-

Katastrofi uhkaa kotimaista sika- ja siipikarjatuotantoa

Tiistai 17.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Seuraan edelleen tiiviisti maa- ja kotieläintalouden asioita, vaikka ne eivät työn merkeissä enää kuulukaan päivittäisiin tehtäviini.

Olen erityisesti huolissani suomalaisen sika- ja siipikarjatuotannon tulevaisuudesta.

Kotieläintalouden kustannuskehitys laukkaa kaukana edessä, kun suomalaisen tuottajan saama hinta tuotteistaan rämpii suossa.

Saksalaisen dioksiiniskandaalin vaikutukset ovat vasta nyt realisoitumassa, kun skandaalin akuutissa vaiheessa pakkasvarastoihin ohjattujen saksalaisten ”dioksiinipossujen” lihat tulevat markkinoille.

On selvää, että yhtälö ”dioksiinivaarassa ollut pakastettu liha” merkitsee kaupan sisäänostajille kunnon apajaa. Kaupan sisäänostajat kun ymmärtävät ainoastaan halvan hinnan päälle ja halpaa tavaraa he nyt tulevat ulkomailta saamaan! 

Peräänkuulutan päivittäistavarakauppaa hallitsevilta S- ja K-ryhmiltä nyt ylimmän johdon linjausta, että kotimaista sianlihan- ja siipikarjatuotantoa ei ajeta alas.

Ei ole kansakunnan etu, jos joudumme jatkossa turvautumaan argentiinalaisen, brasilialaisen ja thaimaalaisen sianlihan ja broilertuotteiden varaan.

Toivon, että suomalaisen elintarviketeollisuuden palveluksessa olevat henkilöt nyt yksissä tuumin liputtaisivat kotimaisen elintarviketuotannon puolesta. Luulisin sen olevan helppoa, sillä kysehän on heidän työpaikoistaan ja toimeentulostaan.

Maailmantalouden kasvu nostaa kaikkien kotieläintalouden tuotantopanosten hintoja jatkossakin. Euroopan suhdannelaitosten yhdistys AIECE ennustaa, että viljan hinnat nousevat tänä vuonna 54 %! Samainen taho ennustaa, että viljan hinta säilyy korkealla tasolla myös ensi vuonna.

Suomen rempallaan olevat hallitusneuvottelut eivät ennusta hyvää kotimaiselle ruuantuotannolle. On suuri vaara, että Sirkka-Liisa Anttilan vahvalla tietämyksellään ja merkittäviltä osiltaan myös hyvillä henkilökohtaisilla kontakteillaan hankkimat Suomi-plussat menetetään. Onko Suomella siihen varaa?

Uuden maa- ja metsätalousministerin kiireisin tehtävä on estää sika- ja siipikarjatuotannon alasajo vuosina 2012…2013.

Löytyykö ministeriksi sellaista henkilöä?

 

Kysyy

-Esko Erkkilä-

Varttikarjalaisuus - arvostettu ominaisuus, vaikka monet eivät edes tunnista, että ovat varttikarjalaisia

Torstai 17.3.2011 - -Esko Erkkilä-

FT Outi Fingerroos,  Suomen Akatemian tutkijatohtori, etnologian yliassistentti, Jyväskylän yliopistosta on ”markkinoinut” itseään varttikarjalaisena.

Sain v. 2001 osallistua Outin kanssa samalle matkalle Tverin Karjalaan eli n. 160 kilometriä Moskovasta luoteeseen. Silloin hän ei vielä ollut FT!

Varttikarjalaisuus on minulla lähes omakohtainen kokemus, sillä kolme poikaani ovat varttikarjalaisia, koska vaimoni äiti oli kotoisin Salmin Mantsinsaarelta.

Varttikarjalaisuus tuli mieleeni, kun maaliskuun 9. päivänä sain hieman sivusta Sentteri-isäntänä seurata Pertti Hakasen järjestämää tilaisuutta Sentterissä.

Pertti oli yhdessä vaimonsa Seijan kanssa kutsunut Sentteri-vieraakseen Vpl. Pyhäjärvi –kerhon.

Tilaisuuteen tuli täyskarjalaisia eli Pyhäjärveltä evakkoon lähteneitä. Heidän lisäkseen mukana oli varmasti puolikarjalaisia muitakin kuin Pertti. Ehkä mukana oli myös muutama varttikarjalainen eli sellainen, jonka isovanhemmista toinen on syntynyt luovutetussa Karjalassa.

Arvostan erityisen korkealle täyskarjalaiset, mutta arvonannostani saavat nauttia myös puolikarjalaiset eli ne joiden vanhemmista toinen on syntynyt luovutetussa Karjalassa.

Varttikarjalaiset eivät useinkaan tiedosta karjalaisjuuriaan ja sen vuoksi aina iloisen FT Outi Fingerroosin tapaaminen tai hänen kuulemisensa ilahduttaa – Outi kun joka yhteydessä ”mainostaa” varttikarjalaisuutta.

Vpl. Pyhäjärvi –kerhon kokoontuminen oli hieno tilaisuus. Porukan yhteenkuuluvuus oli ulkopuolisenkin voimallisesti havaittavissa. Monet puhuttelevat karjalaislaulut kaikuivat Sentterin alasalista sisääntulokerrokseen.

Olen Venäjän-matkoillani muutaman kerran saanut poiketa Pyhäjärvellä ja tunnen siellä mm. lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkin sekä Pyhäjärven hautausmaan sijainnin. Uskon osaavani arvioida ne tunteet, jotka Vpl. Pyhäjärven asukkailla ja heidän jälkeläisillään ovat niiden äärellä.

Pertti ja Seija Hakanen tekivät arvokkaan työn, kun he kutsuivat Vpl. Pyhäjärvi-kerhon vieraakseen Sentteriin.

Pertin ja Seijan työ oli tavallaan valmistautumista ensi kesänä Sastamalassa järjestettäviä Pyhäjärvi-juhlia varten.

Juhlat järjestetään 16 -17.7.2011 ja ne tietävät monia työntäyteisiä hetkiä Pertti ja Seija Hakaselle, sillä Pertti Hakanen on juhlien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja.

Pari kuvaa Vpl. Pyhäjärvi –kerhon tapaamisesta Sentterissä:

 

Pertti Hakanen valmistautuu toivottamaan Vpl. Pyhäjärvi-kerhon tervetulleeksi Sentteriin.

 

 

Vpl. Pyhärvi-kerholaiset saivat kuulla Seija Hakasen esittämän laulukappaleen, jossa kerrottiin kauniista Karjalasta, vaikka lauluntekijä ei siellä ollutkaan syntynyt.

Seijan laulu kosketti omakohtaisesti, sillä arvostan luovutettua Karjalaa, vaikka en ole siellä syntynytkään.

 

-Esko Erkkilä-

Maassa maan tavalla - kylpylöiden saunassakin

Tiistai 17.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Venäläiset muodostavat kasvavan osuuden Suomen ja Viron kylpylöiden asiakaskunnasta.

 

Tilanne on kaikkien kannalta positiivinen, mutta siihen liittyy myös tietty "pimeä osuus" - venäläisten käyttäytyminen suomalaisessa saunassa.

 

Jouduin näkemään venäläisten epäasiallista käyttäytymistä viimeksi Turussa Holiday Club Caribian saunassa.

 

Puolen tusinaa venäläismiestä oli saunan lauteilla jopa nilkkoihin saakka yltävissä verryttelyhousuissa. Voi vain arvailla, että millaiset määrät suoranaista paskaa venäläismiesten epähygieninen käyttäytyminen toi Caribian kylpyvesiin!

 

Caribiassa kerrotaan kolmella kielellä - suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi - , että löylyhuoneeseen saa mennä ainoastaan ilman uimahousuja ja suihkun kautta. Näin pystyttäisiin kylpylän hygieninen taso pitämään kunnossa.

 

Puolen tusinan suuruinen venäläislauma ei ohjeista piitannut - oletettavasti yksikään seurueen jäsenistä ei ymmärtänyt suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä ohjeita.

 

Suomalaisten ja virolaisten kylpylöiden hygieninen taso on korkea ja sitä venäläiset matkaajat eivät saa nakertaa!  

 

Esitän, että venäläisten suosimissa suomalaiskylpylöissä ongelmaan kiinnitetään huomiota.

 

Helpoiten se kävisi venäjänkielistä ohjeistusta ja yleistä valvontaa lisäämällä.

 

Kylpylöiden valvojien on puututtava asioiden kulkuun, jos venäläismiehet eivät osaa peseytyä ennen kylpylään menemistään.

 

Venäläiset kylpylävieraat ovat usein suomalaisyritysten vieraita ja peräänkuulutankin, että isännät antaisivat venäläisvierailleen ohjeet kylpyläkäyttäytymiselle. Ei ole kenenkään etu, jos venäläisvieraat eivät osaa käyttäytyä Suomessa.

 

-Esko Erkkilä-

Oikea päätös!

Maanantai 7.6.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen yliopistollisen sairaalan TAYS:n Stroke Unit-yksikkö joutuu vaihtamaan nimensä.

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläisen on vastauksenaan yksittäisen henkilön kanteluun todennut, että Stroke Unit-nimi ei täytä kielilain ja hyvän hallintotavan vaatimuksia muun muassa asianmukaisen neuvonnan ja ymmärrettävän kielenkäytön osalta.

Kyseessä on TAYS Keskussairaalan aivohalvausyksikkö, joka antaa aivoverenkiertohäiriöpotilaiden ensivaiheen hoitoa. Esimerkiksi aivoinfarktiin sairastuneiden liuotushoito toteutetaan yksikössä. Yksikköön ohjataan potilaita sisäisesti sairaalan ensiavusta.

Eduskunnan Oikeusasiamiehen päätös on oikea.

 

Mitä ovatkaan ajatelleet...

Lue lisää »

Suomalainen talonpoika luottaa tulevaisuuteen

Maanantai 22.3.2010 - -Esko Erkkilä-

Viljanviljelijää on koeteltu, sillä viljasta ja muista pellontuotteista saatava tulo ei ole monena vuotena täyttänyt tuotantopanoksiin tarvittavaa rahamäärää. Tuottaminen on merkinnyt aikaisemmin kerätyn pääoman nakertamista.

 

Maataloustuotannon tuet ovat välttämättömiä, jotta elintarvikkeiden tuottaminen olisi mahdollista. Osa kansalaista ei ymmärrä maataloustukien merkitystä elintarvikehintojen alentajana, vaan väittävät, että ne olisivat perusteettomia - suurta tietämättömyyttä!

 

Näköalat ensi kesän osalta ovat entistä surkeammat, sillä viljanviljelyn turvaverkko - interventiojärjestelmä - on poistumassa. Siirrytään kylmään markkinatalouteen, jossa ei tunneta vähäisintäkään armoa.

 

Sain osallistua...

Lue lisää »