Tampereen kaupungin Palveluliikenne ansaitsee kiitoksen

Maanantai 14.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Mielelläni poikkean tavanomaisesta linjastani eli jonkin epäkohdan arvostelemisesta, kun nyt kerron Tampereen kaupungin Palveluliikenteestä.

 

Tampereen Palveluliikenne palvelee erityisesti ikäihmisiä, liikuntaesteisiä ja pyörätuolilla liikkuvia.

 

 

 

Tampereen Palveluliikenne hoidetaan pikkubusseilla, joista tässä eräs niistä eli linjalla 11 kulkeva.

 

 

 

Palveluliikenne kattaa koko ydinkaupungin, sillä palvelubussilinjoja on kaikkiaan 16.

 

Linjat 6, 11 ja 13 toimivat linjamaisesti, mutta pieniä poikkeuksia asiakkaiden toivomusten mukaan on niilläkin mahdollista tehdä.

 

Palveluliikenne toimii pääasiassa kutsuperiaatteella, sillä matka tilataan soittamalla bussin numeroon. Esimerkiksi Palokallion, Peltolammin ja Multisillan aluetta palvelevan palvelubussin puhelinnumero on 050-531 7244.

 

Palvelubusseilla on kaupungilla tiettyjä aikataulupisteitä, joista lähtöajat ovat kiinteitä.

 

Palveluliikenteessä matkan hinta on sama kuin kaupungin busseissa ja matkan voi maksaa joko Tampereen kaupungin matkakortilla tai käteisellä.

 

Palvelubussit liikennöivät maanantaista perjantaihin pääsääntöisesti klo 8.30 – 14.30.

 

 

 

Myös Lempäälässä on vastaavaa palvelutoimintaa. 

Tässä kuvassa eräs Lempäälän palvelubusseista pysähtyneenä Koivistonkylän Prisman luona Tampereella.

 

 

 

En ole vielä tarvinnut palvelubusseja, mutta olen seurannut matkustajien asettautumista palvelubussin kyytiin. 

Niissä Tampereen palvelubusseissa joita olen seurannut, ostokset pitää tunkea matkustajaosaston lattialle ja matkustajien syliin. 

Ainakin siinä Lempäälän palvelubussissa, josta tässä kuva, ostosongelma on ratkaistu sillä, että palvelubussin takana on erillinen tila matkustajien ostoksille.

Tuntumani Tampereen kaupungin Palveluliikenteeseen perustuu vain sivustakatsojan rooliin ja niihin asiakkaiden kommentteihin, jotka ovat kantautuneet korviini. Niiden perusteella uskallan sanoa, että palvelubussien kuljettajiksi on seuloutunut taksin- ja bussinkuljettajien aatelia - on kerrassaan ollut hienoa seurata sitä huolenpitoa, jota palvelubussien käyttäjät kuljettajilta saavat.

 

Vaikka tämä juttuni huokuukin tyytyväisyyttä Tampereen kaupungin Palveluliikenteelle, on sen verran todettava kehityskohteena, että seuraavissa kilpailutuksissa palvelubusseihin vaadittaisiin Lempäälän bussien tapaan erilliset tilat matkustajien ostoksille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Laatokan jäälle Talvisodassa sankarivainajana kaatunut Elias Simojoki oli mallina Tampereella sijaitsevalle Vapaudenpatsaalle

Torstai 10.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Hämeenpuistossa, lähellä Kirjastotalo Metsoa, sijaitsee Vapaudenpatsas.

 

Patsaaseen liittyy useita mielenkiintoisia taustatarinoita ja uskon, että useimmat tamperelaisetkaan eivät tunne niitä.

 

 

 

Tässä patsas talvisessa asussaan – vasemmalla näkyy pieni nurkka Kirjastotalo Metsosta.

 

Vapaudenpatsas on Vapaussodassa tapahtuneen Tampereen valtauksen muistomerkki ja sen vuoksi patsaan varhaishistoriaan liittyy monia ristiriitoja.

 

Patsas on kuvanveistäjä Viktor Janssonin käsialaa ja se on paljastettu vuonna 1921 eli kolme vuotta Vapaussodan päättymisen jälkeen. Patsaan suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1918.

 

Patsaan pysyminen nykyisellä paikallaan tarvitsi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen ja se saatiin vuonna 1923. KHO päätti, että patsas on ”lain suojeluksessa”.

 

Veistoksen mallina toimi Elias Simojoki, jonka sukunimi oli vuoteen 1926 saakka Simelius.

 

Simojoki oli IKL:n kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsen. Koulutukseltaan Simojoki oli pappi.

 

Simojoki oli syntynyt 1899 Rautiossa – Rautio liittyi Kalajokeen vuonna 1973. Opin työvuosieni alkuvaiheessa tuntemaan Raution mukavaksi pitäjäksi. Nykyään Kalajoki ja sen myötä Rautio luetaan kuuluviksi Pohjois-Pohjanmaalle, mutta minun ajatusmaailmassani molemmat ovat yhä edelleen Keski-Pohjanmaalla sijaitsevia paikkakuntia.

 

Elias Simojoki toimi Talvisodan aikana rykmentin pastorina JR39:ssä.

 

Suomalaiset saivat pysäytettyä Neuvostoliiton hyökkäyksen Koirinojalle Pitkärannan ja Impilahden välille, jonne rintamalinjat vakiintuivat tammikuun 1940 aikana.

 

Rintamalinjojen väliin jäi haavoittunut hevonen, joka tuskissaan makasi Laatokan jäällä. Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset yrittivät ampumalla lopettaa hevosen kärsimykset, mutta eivät onnistuneet.

 

Elias Simojoki meni kärsivän hevosen luo ja lopetti sen pistoolinlaukauksella. Sen jälkeen Neuvostoliiton sotilaat ampuivat Simojoen ja niin Kiuruveden papista tuli yksi Talvisotamme sankarivainajista.

 

 

 

 

Laatokan jäälle tammikuun 25. päivänä 1940 kaatunut Elias Simojoki on ollut mallina Tampereen Vapaudenpatsaan mieshahmolle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalajoen sataman menestyminen on malliesimerkki "maakuntasataman" hienosta etenemisestä

Keskiviikko 9.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen suurella mielihyvällä seurannut Kalajoen sataman tavaraliikenteen kehittymistä viime vuosina.

 

Minulla on sataman pärjäämisen seurantaan hyvä syy, sillä sain aikoinaan tehdä kiinteää ja tuloksekasta yhteistyötä Kalajoen sataman kanssa.

 

Kalajoen sataman kehitysluvut osoittavat, että ”maakuntasataman” merkitys on arvaamattoman suuri laajalle alueelle sen lähiympäristössä.

 

Suurten satamien rinnalla pienehkön sataman kehittäminen vaatii sen sijaintipaikkakunnan kunnallisilta päättäjiltä oikeaa asennetta oman satamansa kehittämiseen ja sitä, että sataman käytännön asioiden hoitoon on osattu valita oikeat henkilöt.

 

Kalajoella nämä molemmat seikat ovat kunnossa – Kalajoen kaupungin päättäjät omaavat näkemyksen, jolla satamaa kehitetään pohjoisen Keski-Pohjanmaan ja eteläisen Pohjois-Pohjanmaan etuja palvelevaksi portiksi alueen talouselämälle. Kun päättäjät ovat sen lisäksi osanneet valita pystyvät henkilöt vastaamaan käytännön toiminnasta, ovat edellytykset tuloksekkaalle toiminnalle olemassa.

 

Jaksan korostaa kuntapäättäjien eli luottamushenkilöiden ja kunnan virkamiesten roolia sataman kehittämisessä.

 

Kun sataman potentiaalinen asiakas näkee, että kuntapäättäjät ja virkamiehet aidosti panostavat yhteistoiminnan kehittämiseen, voi asiakas tehdä päätöksensä luottavaisin mielin.

 

Suuret kuntayksiköt leijuvat omissa korkeuksissaan ja uskovat, että asiakkaat kumartavat heitä. Näin ei ole tapahtunut esimerkkitapauksessasi Kalajoelle.

 

Monien mielestä kansanedustaja ja entinen ministeri Tapani Tölli on maamme paras kunta-asioiden asiantuntija.

 

Muistan, kun Tölli jossakin tilaisuudessa mainitsi, että jos Kalajoki ei olisi itsenäinen kunta, niin Kalajoen Hiekkasärkät eivät olisi se matkailukeskittymä kuin se nyt on.

 

Jotta kunta tai kaupunki pystyisi kehittymään – tai paremminkin sanoen, jotta sitä pystyttäisiin kehittämään – sen pitää olla sopivan kokoinen. Suurkunnissa asiat jäävät liian monesti oman onnensa nojaan.

 

Yritysten hankinta on mm. Tampereella jäänyt vaille huomiota.

 

Tampereella ei ole edes yritysasiamiestä eli henkilöä, jonka puoleen Tampereelle tuloaan suunnitteleva yritys voisi kääntyä. Kaupungin organisaatiossa on kyllä jos jonkinlaista johtajaa ja heillä ikiomia johtoryhmiä, mutta raaka työnteko eli yritysten hankkiminen kaupunkiin on unohtunut.

 

Peräänkuulutan suurkunnilta samanlaista intoa kehittää kunnan elinkeinoelämää kuin Kalajoella on tapahtunut.

 

Olkoon sanani ja kokemukseni myös opiksi niille ”kuntauudistajille” jotka nyt yrittävät epätoivon vimmalla kasvattaa Suomeen mammuttikuntia.

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö tukee Juha Sipilää, kun tämä toteaa, että hiekka valuu hallituksen tiimalasissa

Perjantai 4.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö piti syyskokouksensa 28.12.2012 ja antoi kokouksestaan seuraavan tiedonannon:

 

Tiedonanto oli julkaisuvapaa heti.

 

*************

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön vuosikokous pidettiin 28.12.2012 . Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Esko Erkkilä. Varapuheenjohtajana alkavalla kaudella toimii Antti Juva ja kunnallissihteerinä jatkaa Titta Mattila.

 

Kokouksessa Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö muistutti, että hallituksen virheellinen toiminta STX-telakan loistoristeilijätilauksessa merkitsee ongelmia myös Pirkanmaalle ja Tampereelle.

 

Telakan alihankkijoina olleet pirkanmaalaisyritykset ja niiden työntekijät joutuvat nyt omalta osaltaan toimimaan maksumiehinä hallituksen saamattomuudelle.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö tukee puheenjohtaja Juha Sipilän hallitukselle tekemää kysymystä; mitkä ovat ne teollisuus- ja yhteiskuntapolitiikan toimet, joilla hallitus aikoo viedä Suomen uudelleen kestävän kasvun ja hyvinvoinnin uralle?

 

Lisätietoja

 

Tampereen Keskustan kunnallisjärjestön pj. Esko Erkkilä  050 556 4878

ja varapj . Antti Juva p. 050 511 1716

 

**********

 

Emme tiedotetta laatiessamme osanneet aavistella, että STX-telakka joutuu näin nopeasti aloittamaan YT-neuvottelut Turun ja Rauman telakoillaan.

 

YT-neuvottelujen aloittaminen sai jopa elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren tunnustamaan, että loistoristeilijätilauksen lipuminen Ranskaan nopeutti YT-neuvottelujen aloittamista.

                                         

Kokoomusministerin herääminen karuun todellisuuteen tuli valitettavasti liian myöhään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jouluisia tunnelmia kyliltä ja kotoa

Maanantai 24.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Jouluaaton tunnelmissa suodaan varmaan pieni kuvakimara kyliltä ja kotoa.

 

Aluksi muutama hetki kyliltä:

 

 

 

Tampereen Joulutori Keskustorilla oli avoinna Itsenäisyyspäivän aatosta Joulun aatonaattoon saakka. Joulutoriaika päättyi siis eilen.

 

 

Säät suosivat Joulutoria, mutta siitä huolimatta tamperelainen joulutori jäi kävijämääriltään perin vaisuksi. 

Tampereen Joulutori yrittää etsiä jotain samaa kuin saksalaiset joulutorit, mutta väestöpohja Tampereella ei ole riittävä.

 

 

 

Harmittaa esseniläisten joulutorimyyjien puolesta, että asiakkaita oli talvisesta säästä huolimatta perin niukalti.

*************

 

 

Metsä Group järjesti 19.12.2012 Laukontorilla perinteisen jouluhetken sekä joulukuusten hankkimistilaisuuden osuuskunnan jäsenille ja metsänomistajille. 

Mukana menossa oli myös aito joulupukki!

 

 

 

Tarjolla olleet joulukuuset olivat kasvatettuja muotovaliota ja ne olivat kasvaneet Tuuloksessa.

 

 

 

Myynnissä oli Kuningaskuluttaja-ohjelmassa parhaaksi todettuja joulukuusenjalkoja. Valitettavasti kyseinen joulukuusenjalka on valmistettu USA:ssa, joten sen hankkiminen ei olisi ollut ainakaan mikään ekoteko. Meillä on ”nurkat täynnä” joulukuusenjalkoja, joten siinäkään mielessä jenkkilässä valmistettu joulukuusenjalka ei kiinnostanut.

***********

 

 

 

Tampereen keskusta on joulunaikaan hienosti valaistu ja nyt kun on ollut myös lunta sekä pakkasta, on keskustan jouluilme ollut oikein talvinen.

 

 

 

Väinö Aaltonen on veistänyt Hämeensillan kupeeseen vuonna 1927 sijoitetun Suomen Neidon. Tuntuu siltä, että sekin nauttii kunnon talvesta!

 

 

Ja sitten joulunäkymiä kotosalta:

 

 

 

Kävelytien varrella oleva syyshortensia-aita on selvinnyt ainakin alkutalven lumisateista pienin vaurioin.  Syyshortensiaa saa leikata keväällä vasta sen jälkeen, kun yöpakkasten mahdollisuus on ohitettu.

 

 

 

Ikkunassa oleva lasityö ja sen taakse sytytetty tähtikuvio muodostavat mielenkiintoisen yhdistelmän.

 

 

 

Lasiverannan jouluilmettä!

 

 

 

Elävä takkatuli luo parasta joulutunnelmaa!

 

 

**************

 

 

 

Toivottelen lukijoilleni Oikein Rauhaisaa Joulunaikaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Keskustaan saavutaan nopeasti, jotta voidaan olla hitaasti ja rauhallisesti perillä"

Torstai 20.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman lopputulosta esiteltiin luottamushenkilöille ja muille asianosaisille torstaina 13.12.2012. Esittely tapahtui aamupäivätapahtumana Museokeskus Vapriikissa.

 

Olin paikalla Etelä-Alvareiden edustajana.

 

Kutsuttuja oli pitkä lista eli seuraavat tahot:

 

Keskustan kehittämisen seurantaryhmä

 

Luottamushenkilöt

Yhdyskuntalautakunta

Valtuustoryhmät

 

Kansalaisyhdistykset

Suomen liikenneliitto ry

Alue-Alvarit

 

Yrittäjät ja elinkeinoelämä

Tampere tunnetuksi ry

Tammerkosken yrittäjät

Tampereen kauppakamari

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy

Tampereen Aluetaksi Oy

 

Tampereen kaupunki

Takli projektiryhmä

Keskustahanke

Joukkoliikenne

Liikennesuunnittelu

Kaavoitus

Vammais- ja esteettömyysasiamies

Tapahtumatoimisto

 

Muut asiantuntijat

Tampereen teknillinen yliopisto

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Pirkanmaan ELY-keskus

 

On hämmästyttävää, että laajasta kutsuttujen joukosta huolimatta paikalla oli ainoastaan n. 25 henkilöä ja heistäkin osa poistui kesken tilaisuuden.

 

Tilaisuuden tekniset järjestelyt onnistuivat hyvin, sillä asiaohjelma oli onnistuttu sijoittamaan vajaan kahden tunnin jaksoon ja siitäkin keskusteluosuus käytti vajaan tunnin.

 

 

 

Tilaisuuden avannut apulaispormestari Timo Hanhilahti muistutti, että Tampereen keskustan kehittäminen on tärkeä asia, sillä Tampereen keskustan vetovoima merkitsee paljon koko Pirkanmaalle.

 

Hanhilahti korosti, että lopulliset ohjauspäätökset tulevat aikanaan luottamushenkilöiltä.

 

Hän peräsi vaihtoehtoja keskustan kehittämiseen, sillä vaihtoehtojen esittäminen takaa aina parhaan lopputuloksen

 

Apulaispormestari peräänkuulutti keskustan kehittämisessä muistettavan tamperelaisuutta. Hanhilahti konkretisoi tämän merkitsevän mm. sitä, että mistä tahansa Suomesta kotoisin olevan pitää viidensadan metrin keskustakävelyn perusteella tietää olevansa Tampereella!

 

 

 

Suunnittelutyötä johtanut Björn Silfverberg alusti varsinaisen asiaosuuden ja hänen esityksensä teema oli:

”Hidas ja nopea kaupunki kulkumuotojen yhteispelillä”.

 

Silfverberg muistutti, että suunnittelutyön johtavana teemana on ollut Tampereen kilpailukyvyn parantaminen.

 

-Monta isoa hanketta on tulossa suunnitteluun ja päätöksentekoon, sanoi Silfverberg.

 

Silfverbergin esityksen todellinen helmi oli mielestäni tämän jutun otsikkolause;

”Keskustaan saavutaan nopeasti, jotta voidaan olla hitaasti ja rauhallisesti perillä”

 

Toinen asia, josta olin mielissäni ja josta omaan myös tiettyä kokemusta, oli se kun Silfverberg totesi, että Würzburg on kaupunki, josta voidaan ottaa oppia Tampereen keskustaa kehitettäessä.

 

Vierailin lomamatkallani Würzburgissa viime Vappuna ja sain tästä baijerilaiskaupungista miellyttävän vaikutelman.

 

Myös se miellytti minua, kun Silfverberg totesi olevan tärkeää, että autolla pitää päästä keskustaan.

 

Polkupyöräilijät ovat ahtautuneet liiaksi Tampereen keskustaan ja suunnitelmien toteuttaminen merkitsee, että Hämeenkatu rauhoitetaan pyöräilyltä Koskipuiston ja Rautatienkadun väliseltä matkalta – hieno asia!

 

Eräs hyvä slougan, joka jäi ”soimaan” Silfverbergin esityksestä oli

 

”Järveltä järvelle”

 

Sen sisältö jäi tilaisuudessa hieman avoimeksi, mutta toivottavasti Tampereen kaupungin ideanikkarit pystyvät jalostamaan sen pohjalta hienon mainoslauseen Tampereen markkinointiin.

 

 

 

Projektiarkkitehti Kay Bierganns keskittyi ”Keskusta kehittyy” –esityksessään Tampereen keskustan maanalaisten pysäköintitilojen esittelyyn ja uusien pysäköintitilojen kaavailuihin.

 

P-Hämppi on tässä vaiheessa valmis, mutta P-Frenckell ´n osalta on laajentamissuunnitelmia.

 

P-Kunkku on kokonaan aloittamatta ja kulkuyhteys Näsinkallion eritasoliittymästä Tampereen keskustan maanalaisiin pysäköintitiloihin on luonnollisesti vasta suunnittelijoiden pöydällä, sillä se on osa mahdollisesti joskus toteutettavasta Rantaväylän tunnelista.

 

On todettava, että Bierganns´n esityksestä huokui hänen vajavainen suomalaisen ja tamperelaisen kulttuurin tuntemuksensa. Vast`ikään baijerilaisista maisemista palanneena voin todeta, että emme voi ja meidän ei kannata suoraan kopioida keski-eurooppalaisia ratkaisuja Tampereelle.

Konsulttien lennokkuus on kuitenkin tiettyyn rajaan saakka hyvä ja se voidaan tässä vaiheessa antaa anteeksi ja jopa hyväksyä, mutta asia on luottamushenkilöiden aikoinaan lopullisessa päätöksenteossa huomioitava.

 

Alustusten aikana ja niiden jälkeen käyty keskustelu oli vilkasta.

 

Hämeenkadun ehkä joskus tapahtuva rauhoittaminen henkilöautoliikenteeltä puhutti, sillä yhtenä "kiertoväylänä" käytettävä Satakunnankatu on paikoitellen vain n. kymmenen metriä leveä. Silfverberg vakuutti, että Satakunnankadun leveys on riittävä. Silfverbergin vastausta "on syytä epäillä"!

 

Tampereen keskustan liikenneverkon kehittäminen on tamperelaisten ja pirkanmaalaisten kannalta tärkeää.

 

Seitsemän kilometrin etäisyydellä Tampereen keskustasta asuvana se ei ole kuitenkaan minulle ”maailman tärkein” asia. Saan lähes kaikki tarvittavat palvelut Koivistonkylästä ja Tampereen-Pirkkalan rajamailla sijaitsevalta Sarankulman-Partolan alueelta.

 

Käyn toki Tampereen keskustassa, mutta viivyn siellä vain välttämättömän ajan.

 

Toivon, että ”keskusta-kansan” liikennejärjestelyihin ml. ratikat ja tunneli haaskattaisiin mahdollisimman vähän rahaa, sillä se kaikki on pois muista tärkeistä menoeristä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Suo, kuokka ja Jussi ovat mennyttä aikaa?

Tiistai 18.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistys järjesti lämminhenkisen jouluisen hetken Tampereella sunnuntaina 16.12.2012.

 

 

 

Tilaisuus oli kaikille avoin ja sen avasi Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja, SuPer´n järjestöpäällikkö Raija Moilanen.

 

 

 

Aluksi Länsi-Tampereen paikallisyhdistyksen jäsen, kansanedustaja Mikko Alatalo piti ajankohtaiskatsauksen eduskunnan syksystä.

Mikko oli tapansa mukaan valmistautunut esitykseensä hyvin. Hän jos kuka on kokenut esiintyjä, mutta jaksan aina ihailla Mikon tapaa valmistautua esityksiinsä – se on kuulijoiden kunnioittamista parhaimmillaan!

 

Otan esille muutamia asioita Mikon kolmevarttia kestäneestä ja mielenkiintoisesta puheenvuorosta:

 

• Keskustan kannatus on viimeisimmän HS-gallupin mukaan yhä nousussa ja se kertoo Keskustan politiikan nauttimasta luottamuksesta.

• Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän tuoma uusi poliittinen kulttuuri on saanut kiitosta kaikkien puolueiden kannattajilta ja hän nauttiikin arvostusta myös muissa puolueissa.

• Hallituksen toteuttama koulutuspaikkojen vähentäminen merkitsee, että metropolialue voittaa ja keskittäminen jyllää myös koulutuksessa.

• Demarien linja lastenhoidossa on ”Kehdosta kunnalle” –periaate. Eikö lapsia voida enää kotona kasvattaa?

• Energiatodistuksen vaatiminen myyntitilanteissa omakotitaloilta saa konsulttien armeijat liikkeelle rahastamaan omakotiasujia. Keskusta kannattaa Ruotsin mallin mukaista todellisiin kustannuksiin perustuvaa todistusta.

• Talouselämää hallituksen ruuvi kiristää. Keskusta ei halua alentaa palkkoja.

• Sote-uudistus pakottaa kunnat kuntaliitoksiin, sillä myös elinvoimaiset 20.000 – 50.000 asukkaan kunnat pakotetaan taipumaan uudistuksiin.

• Hallitus on taipumassa EU:n esittämään turvemaiden raivaukseen ja kyntökieltoon. Maa- ja metsätalousvaliokunta vastusti asiaa, mutta suuren valiokunnan mielipide oli sekava. Vihreät hallitsevat pienellä mandaatilla koko hallituksen työskentelyä. Turvemaiden raivaus- ja kyntökielto merkitsisivät, että suo, kuokka ja Jussi ovat mennyttä aikaa.

 

 

 

 

Esityksensä jälkeen Mikko otti esille kitaransa ja esitti uusimman kappaleensa;

 

"On kotipiha hiljainen"

 

 

Kappaleesta ennustetaan uutta kestohittiä, sillä sen sanat koskettavat monia suuriin ikäluokkiin kuuluvia.

 

Kiitän Mikkoa kattavasta eduskuntakatsauksesta ja puhuttelevasta ”On kotipiha hiljainen” –kappaleesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen vaarallisin bussipysäkki sijaitsee Automiehenkatu 2:ssa bussilinjalla numero 5!

Lauantai 8.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Joukkoliikenteen viimeisin aikataulumuutos kohteli kaltoin Peltolammilla ja Palokalliolla asuvia tamperelaisia.

 

Linjan 26 vuoroväli muuttui 20 minuutista puoleen tuntiin.

 

Ongelmaa lievittämään luotiin uusi bussilinja numero 5, mutta sen vaikutusalue on rajallinen Peltolammin osalta ja täysin mitätön Palokallion asukkaiden kohdalla.

 

Viitoslinja palvelee tyydyttävästi Automiehenkadulta keskustan suuntaan, mutta keskustasta Automiehenkadulle matkustajat joutuvat poistumaan bussista Tampereen heikoimmalla ja vaarallisimmalla bussipysäkillä.

 

Automiehenkatu 2:ssa sijaitsevaa bussien pysähtymispaikkaa ei voi parhaalla tahdollakaan kutsua bussipysäkiksi, sillä se ei täytä alkeellisintakaan bussipysäkin kriteeriä.

 

 

Linjan numero 5 bussi on saapunut keskustan suunnasta Automiehenkatu 2:ssa sijaitsevalle ”bussipysäkille”.

Huomaathan, että paikalla ei ole pienintäkään pysäkkilevennystä, vaan bussi joutuu pysähtymään ajoradalle.

 

 

 

Matkustajat joutuvat poistumaan bussista suoraan nurmikolle.

Varusteina pitää kesäaikaan olla kumisaappaat ja talvella talvijalkineiden lisäksi oma lumilapio, jotta pystyy hangessa saamaan itselleen jonkinlaisen kulku-uran.

Voi vain kuvitella, että miltä tuntuu poistua bussista korkean lumivallin päälle. Toinen vaihtoehto on se, että bussi koukkaa "bussipysäkillä" lähelle ajoradan keskiviivaa ja antaa matkustajille mahdollisuuden poistua bussista ajoradalle.

 

 

 

Bussin lähettyä jatkamaan matkaansa on matkustajien jatkettava tarpomistaan kohti Lempääläntien jalkakäytävää kesäaikana nurmikolla ja talvella hangessa…

 

 

 

 

…tai toinen vaihtoehto on kulkea ajoradalla. Ajoradalla kulkeminen on vaarallista, sillä Automiehenkatu on vilkasliikeinen läpiajokatu, jonka varrella sijaitsevat mm. Biltema sekä Tampereen Ikea.

 

 

 

Kesäaikaan nurmikolla kulkeminen on haasteellista, sillä rapakoita pitää väistellä, jos aikoo kuivin jaloin selvitä Lempääläntien jalkakäytävälle.

 

 

Bussilinjalla 5 sijaitseva Automiehenkatu 2:n ns. ”bussipysäkki” on bussipysäkin irvikuva.

 

On ollut asioiden luokatonta valmistelua, että linja numero 5 perustettiin ilman asianmukaisten bussipysäkkien rakentamista.

 

Milloin ja kuinka nopeasti tilanne aiotaan korjata?

 

 

-Esko Erkkilä-

Yllätyin, sillä Tampereen joukkoliikenteen henkilökohtainen matkakortti ei automaattisesti huomioi sen haltijan ikääntymistä!

Tiistai 4.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Sain tehtäväkseni Eläkeliiton jäsenenä tutkailla, että mikä on eläkeläisille edullisin tapa osallistua Tampereen uimahallien virkistävien vetten kutsuun.

 

Tampereella on neljä kunnallista uimahallia;

 

• Tampereen uimakeskus, Joukahaisenkatu 7
• Pyynikin uimahalli, Kortelahdenkatu 26
• Tesoman uimahalli, Tuomarinkatu 7
• Hervannan uimahalli, Torisevanraitti 7

 

Tutkailuni tuloksena selvisi, että yli 65-vuotiaille – kuten kaikille muillekin – edullisin tapa maksaa uimahallimaksu on maksaa se Tampereen joukkoliikenteen henkilökohtaisella matkakortilla.

 

Henkilökohtaisella matkakortilla maksaen yksi uimahallikäynti maksaa yli 65-vuotiaille 2,90 €! Ei lainkaan paha hinta!

 

Tutkailuni yllätys oli se, että henkilökohtaisen matkakortin takaama edullinen hinta vaatii henkilön täyttäessä 65 –vuotta henkilökohtaisen käynnin Joukkoliikenteen palvelupisteessä Frenckell`ssä.

 

Henkilökohtaisessa matkakortissa kyllä on henkilön syntymäaika, mutta tietotekniikka ei riitä siihen, että kortilla saisi automaattisesti yli 65-vuotiaalle kuuluvat edut. Niiden saaminen vaatii Frenckell´n palvelupisteessä käynnin!

 

 

Toinen yllätys minulle oli, että Tampereen joukkoliikenne huomioi ainoastaan yli 65 –vuotiaat eläkeläisiksi. Sama pätee myös silloin, kun uimahallimaksuja maksetaan Tampereen joukkoliikenteen henkilökohtaisella matkakortilla.

Tarkasti ottaen 65 -vuotta täyttäneet eivät Tampereen Joukkoliikenteen määräysten mukaan eläkeläisiä, vaan he ovat senioreita! Hämmästykseni oli suuri, kun huomasin, että Tampereen Joukkoliikenne ei tunne lainkaan "eläkeläinen" -käsitettä.

 

 

Mielestäni Tampereen joukkoliikenteen ja sen myötä myös Tampereen uimahallien olisi myönnettävä eläkeläisalennus myös alle 65 – vuotiaille, jos kyseinen henkilö on vaikkapa sairauden vuoksi saanut eläkepäätöksen.

 

 

On luonnollista, että saman menettelyn pitäisi olla voimassa myös niille, jotka ovat siirtyneet eläkkeelle ennen 65 vuoden ikää (sillä onhan 63 –vuotias virallisesti eläkeläinen, jos hän on 63 –vuotta täytettyään siirtynyt eläkkeelle).

 

 

-Esko Erkkilä-

Talvisodan alkamisesta tuli 30.11.2012 kuluneeksi 73 vuotta

Sunnuntai 2.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto aloitti Talvisodan Suomea vastaan torstaina marraskuun 30. päivänä vuonna 1939.

 

Tapahtumasta tuli 30.11.2012 kuluneeksi 73 vuotta.

 

Talvisodan alkaminen oli yllätys Suomen hallitukselle ja koko kansalle vaikka jo vuosikausia oli ollut nähtävissä ennusmerkkejä Neuvostoliiton halusta poistaa Suomi maailmankartalta.

 

Suomi menetti Talvisodassa 11 % pinta-alastaan hyökkääjälle, mutta sodan lopputulos osoitti kuitenkin, että vääryydellä aloitettu sota ei tuhonnut Suomea.

 

 

***********

 

Karjalan Liitto, Karjalaisseurojen Tampereen piiri, Tampereen tuomiokirkkoseurakunta ja Tampereen ortodoksinen seurakunta järjestivät perjantaina 30.11.2012 Talvisodan syttymisen valtakunnallisen muistotilaisuuden Tampereella.

 

 

                                                                                                                                  

Tilaisuus alkoi Tampereen Vanhassa Kirkossa klo 18.00.

Otin kuvan talvisesta Vanhasta Kirkosta ja sen edessä seisovasta joulukuusesta ennen muistotilaisuuden alkamista.

 

 

 

Tilaisuuden juontajana toimi Karjalan Liiton hallituksen jäsen Eija Hatakka-Peltonen. Hän toi tilaisuuteen myös Karjalan Liiton tervehdyksen.

Eija Hatakka-Peltosen sukujuuret juontavat Metsäpirtin Hatakkalan kylään ja niiden seutujen asukkaiden tuntoja hän kertoikin niiltä ajoilta, jolloin Talvisota syttyi.

 

 

 

 

Piispa emeritus Juha Pihkala piti muistotilaisuudessa puheen.

 

Piispa Pihkala analysoi puheessaan Suomen kohtalonhetkiä ja kutsui niitä myös kriiseiksi.

 

Hänen mukaansa Suomen ensimmäinen kohtalonhetki ajoittui ristiretkiin, jotka todellisuudessa olivat Suomen valloittamista.

 

Maamme toinen kriisi oli Pihkalan mukaan se, kun Suomi joutui Venäjän vallan alle.

 

Kolmanneksi kriisiksi Tampereen hiippakunnan emeritus-piispa nimesi odotetusti Kansalaissodan, joka koetteli Tamperetta erityisen voimallisesti. Sen kaikki haavat eivät ole ehkä vieläkään parantuneet Tampereella.

Suomen neljäs kriisi oli Juha Pihkalan mukaan Talvi- ja Jatkosodat.

 

Suomi elää parhaillaan viidettä kriisiään, mainitsi Juha Pihkala. 1990-luvulla alkanut lama ja sitä seurannut erityisesti nuorten turvaton elämä ovat piispa Pihkalan mielestä yhä edelleen jatkuessaan osa maamme viidettä kriisiä.

 

Emeritus-piispa Juha Pihkalan ajatuksiin on helppo yhtyä.

 

 

 

Lämminhenkisen tilaisuuden aikana ja sen lopuksi esiintyi Karjalan Kaiku -kuoro.

Kuoron virallinen esiintymisasu on kansallispuku.

 

 

Vanhassa Kirkossa pidetyn muistotilaisuuden jälkeen yleisö siirtyi kynttiläkulkueena Tampereen ortodoksiseen kirkkoon.

 

Olisin mielelläni ollut mukana myös Tampereen ortodoksisessa kirkossa, mutta perjantai-illan ohjelmani ei sitä sallinut.

 

Kiitän muistotilaisuuden järjestäjiä arvokkaasta tilaisuudesta.

 

Talvisodan syttymispäivän muistaminen on tärkeä perinne Suomessa ja sitä on aiheellista jatkaa tulevinakin vuosina.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuntademokratiayksikön tuottama "Avoin kaupunki - Tampere 2030" -aineisto antaa runsaasti tietoa päätöksenteon pohjaksi

Lauantai 1.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Valtuustosalissa oli 28.11.2012 tarkoitus järjestää kaupungin virkamiehille suunnattu Alue-Alvareiden 5-vuotiseen toimintaan liittyvä juhlaseminaari ”Avoin kaupunki – Tampere 2030”.

 

Seminaariin oli kuitenkin niin laimea kiinnostus, että se jouduttiin peruuttamaan.

 

Juhlaseminaarin jälkeen suunniteltu Alue-Alvareiden 2011 – 2012 –kauden päätöskokous kuitenkin järjestettiin ja saimme sen lopuksi tutustua siihen aineistoon, joka oli ollut tarkoitus esittää virkamiehille.

 

 

Kuntademokratiayksikön esittelemä kokonaisuus pohjautuu Alue-Alvareiden tuottamaan aineistoon ja tämän ansiosta se kuvastaa hyvin sitä tulevaisuudenkuvaa, jonka tavallinen tamperelainen toivoo kotikaupungissaan toteutuvan vuonna 2030.

 

 

On heti kärkeen todettava, että tavallisten tamperelaisten tulevaisuudenkuva on tyystin toisenlainen, kuin se linja jolla poliittiset päättäjät aikovat edetä.

 

 

Esitän seuraavassa suoria lainauksia Alue-Alvareille 28.11.2012 esitetystä ”Avoin kaupunki – Tampere 2030" -aineistosta:

 

 

Länsi-Tampere…

 

…nähdään vuonna 2030 olevan vihreä, monipuolisesti ja sopusuhtaisesti rakennettu, pientalovaltaiset asuinalueensa säilyttänyt alue, jossa yhteisöllisyys toimii, julkiset palvelut ovat kaikkien saatavilla ja ympäristöstä huolehtiminen kuuluu kaikille.

 

 

Etelä-Tampereen…

 

…Alue-Alvarit puolestaan näkevät alueensa olevan ”vihreä keidas” lähellä keskustaa.

 

Etelä-Tampereella luonnonläheisyys ja viheralueet on säilytetty täydennys- ja rantarakentamisesta huolimatta. Veden läheisyys, alueen historia ja arvot näkyvät.

 

Viheralueet ja riittävät ulkoilualueet tarjoavat mahdollisuuden ihmisen ja luonnon vuorovaikutukselle. Viherkäytävät yhdistävät alueita toisiinsa.

 

 

Kaakkois-Tampere…

 

…on vuonna 2030 Alue-Alvareiden mukaan alue, jossa mm. luonnonläheisyys luo pohjan hyvälle elämälle ja menestykselle.

 

Alue on väljä ja siellä on kaikkien ulottuvilla luonto, viheryhteydet sekä Herukka-reitti!

 

Alueen väljyys toistuu aineistossa, ei tehorakentamista, vain harkittua tiivistämistä, infran ja rakennusten vanhenemiseen on varauduttu.

 

 

Koillis-Tampere…

 

…on 2030 vireä ja vehreä alue vesistöineen.

 

Maaseutu elää vireästi ja siellä pientaloja on valmistunut väljille tonteille tuoden uusia perheitä maaseudulle.

 

Koillis-Tampereen kaupunkialue on vuonna 2030 rakennettu väljästi ja pientalovaltaisesti jättäen tilaa ympäröivälle luonnolle.

 

Hyvin huolletut puistot ja ulkoilureitit tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen harrastus- ja virkistyskäyttöön sekä rauhoittumiseen.

 

 

Toivon, että uuden kaupunginvaltuuston jäsenet nopeasti tutustuvat tähän hienoon aineistoon.

 

Mitään ratkaisevaa ei vielä ole Tampereen kaupunkisuunnittelussa menetetty, mutta nykymeno tiivistysrakentamisineen, hajarakentamiskieltoineen ja kaupunkilaisten ahtaminen keskustaan on nyt saatava järjellisiin mittasuhteisiin.

 

”Avoin kaupunki – Tampere 2030” –aineistoon kannattaa mielestäni perehtyä myös Tampereen kehyskuntien asukkaiden sekä päättäjien.

 

Tutustuminen auttaa ymmärtämään, että tamperelaiset eivät kannata kaiken keskittämistä Tampereelle – tamperelaiset haluavat asua väljästi ja lähellä luontoa.

Maalla tai maaseutumaisessa ympäristössä asuminen on monen tamperelaisen toiveena. Jos Tampere ei siihen pysty, niin siinä piilee kehyskunnille suuri mahdollisuus.

 

Haja-asutusalueiden rakennuskiellot ja älytön tiivistysrakentaminen ovat harvojen mielipide – tavallisten tamperelaisten mielipide ne eivät ole!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kokeneet keskustalaiset kuntajohtajat

Torstai 29.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampere on vetovoimainen keskus ja eräs osoitus siitä on mm. se, että useat keskustalaisesti ajattelevat kuntajohtajat ovat eläkepäivillään asettuneet Tampereelle asumaan.

 

Tunnen heitä moniakin, mutta taannoisten kunnallisvaalien aikana sain ”Meidän Tampere” –lehden toimittajana tehdä kahdesta kokeneesta kuntajohtajasta haastattelun vaalilehteemme.

 

Kyseessä ovat Tuomo Räihä ja Eero Mäki-Tanila joiden kanssa apulaispormestari Timo Hanhilahden kanssa saimme viettää asioita pohdiskelevan juttuhetken.

 

Mäki-Tanila ja Räihä olivat Keskustan ehdokkaita ja Tuomo Räihä sai niin paljon ääniä, että hänet valittiin Keskustan varavaltuutetuksi.

 

Juttu julkaistiin Keskustan vaalilehdessä, mutta jutussa käsitellyt asiat ovat vaalien jälkeenkin ajankohtaisia.

 

Näin juttumme kulki:

 

*************

 

Keskustan kokeneet kuntajohtajat ovat valmiit kehittämään Tamperetta

 

On onni Tampereelle, että kaupungista on muodostunut kokeneiden keskustalaisesti ajattelevien kuntajohtajien asuinpaikkakunta.

 

Tampereella heitä asuu useitakin - nyt kaksi heistä on asettunut kunnallisvaaliehdokkaiksi Keskustan listalle.

 

 

 

Oulunsalon kunnanjohtajana 1975 – 2009 toiminut Tuomo Räihä (vasemmalla) ja Kiikan sekä Äetsän kunnanjohtajana vuosina 1977 – 2008 toiminut ja sen jälkeen Sastamalan kaupungissa ”Elämänlaatu ja elävä maaseutu” –sektorista vuosina 2009 – 2012 vastannut Eero Mäki-Tanila (oikealla) kokoontuivat 13.9.2012 apulaispormestari Timo Hanhilahden (keskellä) kutsusta pohtimaan Tampereen kehittämistä.

 

 

Meidän Tampere –lehden toimittaja totesi, että kaikki kolme pitävät huolen kunnostaan. Mäki-Tanila on juossut 30 maratonia ja juoksee edelleen viikossa 30 – 50 kilometriä. Räihä on innokas kävijä Ratinassa, jossa Tampereen kaupungin ”vertaistuella” järjestetään senioreille monipuolista liikuntaa. Apulaispormestari Hanhilahti tunnetaan innokkaana pyöräilijänä ja tänäkin vuonna polkupyöräilyä hänelle on jäänyt taakse jo 2.500 kilometriä!

 

Kuntajohtajat painottivat pohdiskelussaan keskustan kehittämisen tärkeyttä. Palveluiden, viihtyvyyden ja turvallisuuden kehittäminen ovat heidän mielestään Tampereen keskusta-alueen kehittämisessä ydinalueita.

 

Toisaalta Räihä, Mäki-Tanila ja Hanhilahti olivat yksimielisiä siitä, että Tamperetta pitää kehittää laidasta laitaan – kaupunginosien, asuinalueiden ja kylien kehittäminen pitää olla keskeisellä sijalla kaupungin kehittämisessä.

 

Valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtaja Päivi Laajalan johtaman työryhmän työtä kuntajohtajat kritisoivat ammattitaidolla.

 

Eero Mäki-Tanilan mielestä ainoa järkevä tapa edetä kuntauudistuksessa on keskustella kuntien välisestä yhteistyöstä pakkoliitospuheiden sijasta.

 

Mäki-Tanila totesi, että kaupunkiseudun asukkaiden kannalta keskeisiä yhteistyökohteita ovat esim. liikenne, terveydenhuolto ja yleiskaavoitus.

 

Tuomo Räihä kysyi, halutaanko kuntakentälle monopolia vai verkostoja? Monopolin seurauksena paikallisdemokratia vähenisi hänen mielestään ja siten puheet paikallisen päätösvallan säilyttämisestä ovat teatteria.

 

Kaikki kolme kuntajohtajaa olivat yksimielisiä, että pieni kilpailu kuntien välillä ja jokaisen kunnan vahvuuksien esilletuonti kehittää tehokkaimmin koko aluetta. Ihmisten identiteetin säilyttäminen on tärkeää ja suurkuntia luomalla se suorastaan ryöstettäisiin monilta!

 

Räihä ja Mäki-Tanila vakuuttivat, että kaikissa kunnissa mietitään joka hetki miten kuntien verkosto parhaiten pystyy kehittämään koko seutukuntaa.

 

Kuntajohtajien keskeinen kunnallisvaaliteesi on, että palvelut pitää pystyä hoitamaan kaikille. He muistuttivat, että lasten ja ikääntyneiden paras paikka on kaikissa tapauksissa oma koti.

 

Koulujen liikuntakasvatuksen edistämisestä Räihä, Mäki-Tanila ja Hanhilahti olivat huolissaan. He totesivat, että lasten ja nuorten lihavuus tuo jo varhain diabeteksen vaaran sekä merkitsee iän karttuessa sydän- ja verisuonitautien lisääntymistä. Nivelrikot ovat vanhemmiten seurausta jo varhaisiässä alkaneesta liikalihavuudesta.

 

Kuntajohtaja Eero Mäki-Tanilan eräs resepti lasten ja nuorten liikuntakasvatuksen edistämiseen on parkour-telineiden ja –ratojen rakentaminen koulujen pihoille sekä muille sopiville paikoille. Parkour-telineet ovat edullisia ja niillä liikkuminen kiinnostaa nykyajan lapsia sekä nuoria. Ehdottelipa Mäki-Tanila Meidän Tampere –lehden toimittajaakin kokeilemaan parkouria!

 

Oulunsalon entisenä kunnanjohtajana Tuomo Räihällä on kokemusta kehyskunnassa sijaitsevan lentokentän ja suurkaupungin keskustan välille aikaansaadusta ”laatukäytävästä”. Räihä on asiassa asiantuntija ja hän haluaa, että Oulussa ja Oulunsalossa aikaansaatu vastaava laatukäytävä saataisiin myös Pirkkalan lentoaseman ja Tampereen keskustan välille.

 

Apulaispormestari Hanhilahden kokoonkutsuma keskustelutilaisuus osoitti, että Keskustan listoilta Tampereen kaupunginvaltuustoon pyrkivillä kuntajohtajilla on paljon tietoa ja kokemusta. Heidän tietonsa ja taitonsa pitäisi pystyä nyt hyödyntämään tamperelaisten ja koko seutukunnan parhaaksi.

*************

 

Nyt juttua tutkailtuani huomaan, että siinä kuntajohtajat tuovat esille muutaman sellaisen asian, joita pitäisi välittömästi alkaa viemään eteenpäin.

-Esko Erkkilä-

Venla, Juulia ja Eetu antoivat ajateltavaa päättäjille

Tiistai 27.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Arvostan, että Tampereella järjestetään eri puolilla kaupunkia pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasiltoja.

 

Asukasillat lisäävät kuntalaisdemokratiaa, sillä niihin ovat kaikki kaupunkilaiset tervetulleita esittämään kysymyksiä ja keskustelemaan ajankohtaisista kaupunkia koskevista asioista.

 

Asukasilloissa ovat tentattavina pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan lisäksi apulaispormestarit sekä kaikkien kaupunginvaltuustossa olevien puolueiden edustajat. Kyseessä ovat siis todelliset päättäjät!

 

Vuoden viimeinen ja samalla nykyisen pormestarin sekä kaupunginvaltuuston viimeinen asukasilta järjestettiin eilen Lielahden koulun auditoriossa, Lielahdenkatu 15.

 

Olin paikalla, vaikka asunkin tyystin toisella puolella kaupunkia kuin nyt kohteena ollut Länsi-Tampereen alue.

 

Asukasillat on perinteisesti avannut järjestävän alueen Alue-Alvarin puheenjohtaja, mutta eilen Länsi-Alvarin vuorovaikutussuunnittelija Birgitta Tunturi oli junaillut hieman tavallisuudesta poikkeavan avauksen.

 

Avauksen suorittivatkin Lielahden koulun ala-asteen oppilaat Venla, Juulia ja Eetu.

 

He esiintyivät vuorotellen ja heidän esityksessään oli todellista sanomaa.

 

Kirjasin lasten esityksestä seuraavat parannusta kaipaavat ja myös kiitosta ansaitsevat kohdat:

 

• Länsi-Tampereella toikkaroivat päihtyneet kaupunkilaiset huolestuttavat lapsia

• yläasteen oppilaat juovat energiajuomia ja aiheuttavat ilkivaltaa, sotkemista ja varastelua. Tämän vuoksi Venla, Juulia ja Eetu ehdottivatkin, että energiajuomia ei saisi myydä alle 15-vuotiaille

• alueen roskaaminen on lasten kokema ongelma

• päihteiden käyttö ja tupakanpoltto häiritsevät lapsia

• koulujen pyöräparkeissa ei ole valvontaa ja sen vuoksi pyöriä varastetaan ja tehdään niille ilkivaltaa

 

Venla, Juulia ja Eetu toivat esille myös Lielahden myönteisiä asioita:

 

• harrastuspaikat ja palvelut ovat lähellä

• uimarantoja on useita ja ne ovat viihtyisiä

• puistot ovat vihreitä ja niissä on monipuolisen tekemisen mahdollisuudet

 

Asukasillan keskeiset teemat mielestäni olivat turvallisuusvaje, joka asukkaiden mielestä Lielahdessa vallitsee sekä heikko ja parannusta kaipaava joukkoliikenne.

 

Turvallisuusvajeen kohdalla apulaispormestari Irja Tulonen heitti pallon Lielahden koululle, mutta rehtori Matti Annalalle asukkaiden kertoma oli uutta asiaa!

 

Asukkaat olivat huolissaan, että ikkunoihin koputellaan, naisia ahdistellaan, palloja potkitaan asuntojen seiniin ja oviin – kaikki tämä tapahtuu iltamyöhään.

 

*********

 

Arvostin, että vasemmistoliiton kokenut edustaja Marjatta Stenius-Kaukonen – joka nyt jättää vapaaehtoisesti Tampereen kaupunginvaltuuston – otti esille ns. kolmannen sektorin mahdollisuudet kansalaisten hyvinvoinnin edistäjänä.

 

MS-K mainitsi puheenvuorossaan, että mm. Tampereen Diabetesyhdistys voisi tulla kouluille puhumaan energiajuomien suuresta sokeripitoisuudesta ja niiden sitä kautta aiheuttamista ongelmista. Pidin, että Marjatta Stenius-Kaukonen mainitsi muina kolmannen sektorin tärkeinä toimijoina myös Tampereen Hengitysyhdistyksen ja Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen.

 

Etelä-Alvarin jäsenenä oli mieluisaa kuulla, että monissa puheenvuoroissa Tampereen Alvari-toimintaa arvostettiin.

 

Mielenkiintoista oli, että tilaisuuden lopulla myös tunnelikeskustelu ponnahti pintaan.

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja vihreiden Irene Roivainen totesi topakasti, että tunnelikeskusteluun ei mennä, sillä asiat on jo päätetty.

 

Hyvin tuntemani ja arvostustani nauttiva SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Atanas Aleksovski halusi kuitenkin sanoa tässä tilaisuudessa viimeisen sanan ja hän muistutti taas kerran, että tuleva valtuusto päättää tunnelin kohtalosta. Aleksovski sai puheenvuoronsa päätteeksi illan ainoat suosionosoitukset.

 

Kiitän pormestari Timo P. Niemistä ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaista asukasiltojen järjestämisestä.

 

Olen varma, että Lielahden koulun auditorioon eilen kokoontunut yli satalukuinen tamperelaisyleisö yhtyy kiitoksiini!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vihreiden Emmanuel Eneh, vasemmistoliiton Mahmoud Machal ja kristillisten Irmeli Merikanto äänestivät väärin?

Maanantai 26.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti 13.11.2012 keskustalaisen Tuukka Liuhan esityksestä, että koko sairaanhoitopiirin alueella ambulanssit ovat kautta vuorokauden välittömässä lähtövalmiudessa.

 

Tämän eettisesti kestävän periaatteen puolesta äänestivät tamperelaisista sairaanhoitopiirin valtuutetuista vihreiden Emmanuel Eneh, vasemmistoliiton Mahmoud Machal sekä kristillisten Irmeli Merikanto – arvostan heidän äänestyskäyttäytymistään.

 

Elina Siren (kokoomus) ja Hellä Asumaniemi (SDP) äänestivät, että Tamperetta ja Nokiaa lukuun ottamatta muualla sairaanhoitopiirin alueella tiettyinä vuorokauden aikoina ambulanssit olisivat saaneet viivytellä lähdössä 15 minuuttia.

 

En hyväksy viivyttelyä ambulanssien lähtöajoissa.

 

Nyt Tampereen kaupunginhallitus on tarttunut toimeen ja haluaa sen mielestä niskoittelevat tamperelaiset sairaanhoitopiirin valtuutetut kuriin.

 

Osoituksena siitä on Tampereen kaupunginhallituksen esityslistalla tänään pykälä, joka kuuluu näin:

 

 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien kutsuminen koolle keskustelemaan sairaanhoitopiirin perussopimuksen muuttamisesta

 

En tiedä, että kenen isoille varpaille tamperelaiset Eneh, Machal ja Merikanto astuivat, mutta näin ilmeisesti tapahtui. Pelkään, että kyseessä olivat Tampereen kaupungin virkahenkilöt – eivät suinkaan todelliset päättäjät eli luottamushenkilöt.

 

Keskustalaisena on helppo olla samaa mieltä vihreiden Eneh´n, vasemmistoliiton Machal´n sekä kristillisten Merikannon kanssa, että ambulanssien lähtövalmiudessa ei saa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella olla viiveitä.

 

On ilahduttavaa, että myös Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin valtuuston kokoomuslainen puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen äänesti lähtövalmiudesta päätettäessä Tuukka Liuhan (kesk) kanssa samalla tavalla.

 

Toivon, että tamperelaiset ja pirkanmaalaiset seuraavat tiiviisti, että miten Tampereen kaupunginhallitus tänään suhtautuu sen esityslistalla olevaan asiaan.

 

*****

 

Mainitsen jo nyt, että Tampereen kaupunginhallituksen esityslistalla tänään on myös toinen mielenkiintoinen asia eli Keskustan tekemän Tavase-valtuustoaloitteen käsittely.

 

Valmisteluaineistossa on täyttä puppua, mutta siitä myöhemmin lisää.

 

Sen jo kuitenkin voi nyt todeta, että jos päätös myötäilee päätösehdotusta, niin Tampereen kaupunginhallituksen asiantuntemus ei päätä huimaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Liikenneministeri Kyllösen giljotiiniohjeistus oli sittenkin totta!

Sunnuntai 18.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Kaikilla on tuoreessa muistissa nykyhallituksen kuntakartta, jonka olemassaolon Kataisen-Virkkusen-Urpilaisen –kopla kiisti, kun Suomen Kuvalehti sen aikoinaan julkaisi.

 

Muutaman ajan kuluttua kaikille selvisi, että mainittu kuntakartta oli kuitenkin olemassa, vaikka se Suomen Kuvalehden kertomana yritettiinkin hallituksen toimesta kiistää.

 

Nyt liikenneministeri Merja Kyllösen giljotiinisuunnitelma tiehankkeiden torppaamiseksi on kokemassa täsmälleen saman kohtalon kuin Virkkusen kuntakartta.

 

Eduskunnan kyselytunnilla torstaina 15. marraskuuta 2012 klo 16.00 kansanedustaja Mikko Alatalon ansiokas toiminta ja Helsingin Sanomien lauantaina 17.11.2012 julkaistu artikkeli ovat karua kertomaa ja todistavat ministeri Kyllösen päätöksistä sekä yli miljardin euron suuruisen giljotiinilistan olemassaolosta.

 

Kansanedustaja Alatalo kysyi näin:

 

Arvoisa puhemies!  Arvoisa ministeri Kyllönen!

Julkisuuteen on tullut niin sanottu giljotiinilista, jolla leikataan maakunnille tärkeistä tiehankkeista lähes miljardi euroa. Ylen uutisten mukaan leikkauslista tuli teille, ministeri, yllätyksenä. Kuitenkin on tullut tietoa siitä, että Liikennevirastossa on suunniteltu tieremonttien leikkauksia jo kesästä saakka ja nimenomaan ministerin ohjaamana. Työryhmää ohjastetaan niin sanottuun uudelleenarviointiin, mikä tarkoittaa tiehankkeiden paloittelua, rahojen rajuja leikkauksia, entisten suunnittelurahojen hukkaamista sekä hankkeiden viivästymistä.

Olette maininnut kyllä, arvoisa ministeri, uudelleenarvioinnista, mutta onko teillä todella ollut mandaatti kaikilta hallituspuolueilta teettää peräti miljardin euron leikkaukset vai ovatko virkamiehet leikanneet tuon miljardin vasten tahtoanne, vaikka tehän ette hyväksy sellaisia virkamiehiä, jotka eivät nauti teidän luottamustanne?

Mikko Alatalon aloittama keskustelu lainehti eduskunnassa monien tiehankkeiden ympärillä. Sen aikana monet kansanedustajat käyttivät puheenvuoroja joissa käsiteltiin useita tiehankkeita eri puolilla maata.

 

Jossain vaiheessa päästiin VT8:n kohdalle ja siitä perussuomalaisten Ritva Elomaa sekä ministeri Merja Kyllönen sanailivat näin:

 

Ritva Elomaa/ps:

Arvoisa puhemies!

Valtatie 8 puhuttaa, ja vielä kerran koko kansan edessä haluaisin kysyä. Maskun ympäristölupa umpeutuu ensi vuonna, saadaanko siihen rahat, alkaako Kasitien parannus?

 

Liikenneministeri Merja Kyllönen:

 Arvoisa herra puhemies!

Koska kertaus on opintojen äiti, niin toistan vielä kerran, että me teemme kaikkemme, jotta Maskun ympäristölupa ei vanhene ja lapio - mikä kirves ja hakku, mikä tarvitaan - on maassa 2013.

 

Mikko Alatalon aloittaman mielenkiintoisen eduskuntakeskustelun pöytäkirja kannattaa lukea. Se löytyy seuraavanlaista polkua seuraten:

www.eduskunta.fi -> täysistunto -> viimeisimmät täysistuntopöytäkirjat -> PTK 111/2012 vp - Täysistunto ja suullinen kyselytunti ja siellä kohta "HTM" -> Tiehankkeiden leikkaussuunnitelmat

*********

 

Helsingin Sanomat julkisti lauantaina 17.11.2012 sivullaan A4 ”Kyllösen giljotiinin” olleen liikenne- ja viestintäministeriön Liikennevirastolle määräämä ohjeistus.

 

Kirjeet ohjeistuksista on Helsingin Sanomien saamien tietojen mukaan päivätty 4. kesäkuuta ja 19. syyskuuta.

 

Liikenne- ja viestintäministeriön 4.6.2012 lähettämissä kirjeissä todetaan, että ”uudelleenarvioinnin” kohteiksi määrätään seuraavat tiesuunnitelmat:

 

• VT6 Taavetti – Lappeenranta
• VT8 Turku – Pori
• VT3 Tampere –Vaasa
• VT4 Jyväskylä – Oulu
• VT5 Mikkeli – Juva
• VT 9 Tampere –Orivesi
• VT 12 Lahden eteläinen kehätie

 

On enemmän kuin surullista, että maakuntien tiehankkeet on nyt Kataisen – Urpilaisen – Kyllösen päätöksillä torpattu.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen uuden kaupunginvaltuuston pitää ryhdistäytyä; kaupunkiin on laadittava sen ensimmäinen hankintastrategia!

Keskiviikko 14.11.2012

EU on näinä aikoina laatimassa julkisten hankintojen direktiiviä. Direktiivin aikaansaaminen merkitsee, että Suomen hankintalakia on uudistettava.

 

Hankinta-asioiden uudelleenajattelu merkitsee, että kuntien pitää laatia ja ainakin päivittää hankintastrategiansa.

 

Googlasin ”Hankintastrategia Tampere” ja sain tulokseksi nämä:

 

Palvelujen hankintalautakunta, ehdotus 26.9.2002

Kaupunginhallitus, päätös 14.10.2002

Kaupunginvaltuusto, tiedoksi 30.10.2002

 

Tulos osoittaa, että Tampereen kaupunki ei ole panostanut hankinta-asioiden linjaamiseen yli kymmeneen vuoteen!

Käsittämätöntä!

 

Olen erityisen huolestunut Tampereen kaupungin elintarvikehankinnoista, sillä niitä poliittiset päättäjät eivät ole ohjeistaneet koskaan!

 

Jo nykyiset hankintasäädökset mahdollistavat elintarvikehankinnat, joissa huomioidaan tuoreiden ja hyvälaatuisten elintarvikkeiden saamisen päiväkotien, ikäihmisten ja muiden julkisten laitosten asiakkaiden käyttöön.

 

Pelkään, että kunnallisten hankintaorganisaatioiden henkilöstön nykyinen taito ei riitä kuin halvan hinnan arviointiin.

 

On surullista, jos hankintaorganisaation ohjeisiin kirjattu tavoite on, että sen päätöksistä mahdollisimman vähän joutuu markkinaoikeuden tutkittavaksi. Tämän tavoitteen kirjaaminen toimintaohjeeksi merkitsee, että hankintaorganisaatio asettaa hinnan merkityksen hankintakilpailun ainoaksi kriteeriksi.

 

Muistutan, että…

 

 

…”halvin hinta ei saa olla ainoa ja johtava kriteeri, vaan sen tulee olla vain yksi kriteeri muiden, etenkin sosiaalisten ja ekologisten arviointien joukossa.”

 

 

Toivon ja suorastaan vaadin, että vastavalittu Tampereen kaupunginvaltuusto laatii ensitöinään kaupungille hankittavien tuotteiden sekä palvelujen hankintastrategian!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pormestarin tarjoamat juhlakahvit Raatihuoneella olivat tunnustuksen osoitus Alvari-toiminnalle

Perjantai 9.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Pormestari Timo P. Nieminen tarjosi Alue-Alvareille 5 –vuotisjuhlakahvit Tampereen Raatihuoneella eilen eli torstaina 8.11.2012.

 

Alue-Alvarit ovat Tampereen kaupungin päätöksentekoon kuuluva alueellisen vaikuttamisen verkosto, joka on saanut alkunsa pormestari Timo P. Niemisen nyt päättyvän 6 –vuotisen kauden alussa.

 

Tampereella toimii neljä Alue-Alvaria ja keskikaupungin Facebook-Alvari. Niihin kuuluu yhteensä 264 jäsentä.

 

Alue-Alvarit ovat asukkaista ja yhdistysten tai järjestöjen edustajista koottuja alueellisia työryhmiä, jotka kaupunginhallitus on nimennyt.

 

Olen ollut Etelä-Alvarin jäsen sen perustamisesta lähtien.

 

Pormestari Timo P. Niemisen toimintaa on arvioitu myötäsukaisesti ennen kunnallisvaaleja käydyissä paneelikeskusteluissa ja samoin myös kunnallisvaalien jälkeen järjestetyissä paneeleissa.

 

 

 

 

Aamulehden 5.11.2012 järjestämässä ”Pormestarikatsastuksessa” yleisö arvioi Timo P. Niemisen kehittäneen eniten Tampereen keskustan elinvoimaa, mutta heti seuraavana hänen ansiolistallaan tuli demokratian lisääminen.

Itse äänestin Timo P.  Niemisen kehittäneen eniten demokratiaa.

 

 

 

Raatihuoneella järjestetyn juhlatilaisuuden odotustunnelmissa kamerani linssiin osui Etelä-Alvarin vetäjä eli vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen (vasemmalla) ja Koillis-Alvarin vuorovaikutussuunnittelija Annamaria Valanto-Pyhältö.

 

 

 

Tapasin myös Etelä-Alvarin varapuheenjohtaja Taina Lampun (oikealla) sekä aina vaan nuorentuvan Ensi Järvisen.

 

 

 

Pormestari Timo P. Niemisen reipas kädenpuristus ja tervetulotoivotus odotti meitä jokaista alvarilaista, jotka olimme saapuneet Raatihuoneelle juhlatilaisuuteemme.

 

 

 

 

Pormestari korosti puheenvuorossaan Alvari-toiminnan merkitystä suoran informaation antajana kaupungin ylimmälle johdolle.

Timo P. Nieminen mainitsi mielestäni aivan oikein, että ylimmän johdon virkamiehiltä ja jopa luottamushenkilöiltä saama informaatio on vanhaa. Mutkien kautta saatu informaatio saattaa olla myös tarkoitushakuista, mainitsi pormestari.

Pormestari muisteli Alvareiden alkuaikoina saaneensa virkamiehiltä varoituksen sanat, että nyt tulet kuulemaan todellisia toiveiden tynnyreitä. Nieminen kertoi vastanneensa, että antaa tulla vaan!

Pormestari Timo P. Nieminen korosti Alvareiden toiminnan saaneen häneltä alusta alkaen luottamusta ja arvostusta. Hän kiitteli Alvari-toiminnan olleen vastuullista ja alueellista toimintaa, jota ylimmät päättäjät ovat tahtoneet.

Puheenvuoronsa lopuksi pormestari osoitti lämpimät kiitoksen sanat Alvareille ja toivoi, että Alvari-toimintaa kehitettäisiin tulevaisuudessakin.

 

 

 

Pormestarin puheenvuoron jälkeen Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg kiitti saamastamme kutsusta ja toimintamme arvostuksesta.

 

 

Puheenvuorojen jälkeen siirryimme kahvipöytään ja nauttimaan kahveista Raatihuoneen eri saleihin sekä tutustumaan Raatihuoneen seinillä oleviin taideteoksiin.

 

 

Kiertelin Alvareiden joukossa ja näppäilin muutamia valokuvia:

 

 

 

Etelä-Alvarin jäsen Niilo Paldanius ja vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen kuuntelivat pormestarin puhetta tarkkaavaisina.

 

 

 

Myös Lasse Kristeri (vasemmalla), Toivo Aura sekä Tuomo Hakkarainen ovat Alvareita!

 

 

 

 

Juhani Skogberg´n kamerallani ottamassa kuvassa keskustelen pormestarin kanssa meitä molempia kiinnostavista Suomen historiaan liittyvistä asioista.

 

 

Tampereen Raatihuoneella on mittavat kokoelmat Suomen huipputaidetta.

 

 

 

Professori Martti Häikiö totesi taannoin eräässä toisessa tilaisuudessa, että tästä Pekka Halosen maalaamasta teoksesta suorastaan aistii tervan tuoksun!

 

 

 

Tampereen kaupunginjohtajana 1957 – 1969 toiminut Erkki Napoleon Lindfors sekä…

 

 

 

 

…samassa virassa 1969 – 1985 toiminut Pekka Paavola katselevat muotokuvina nykymenoa Raatihuoneen toisessa kerroksessa.

On toki muistettava, että Pekka Paavola on edelleen vahva ja arvostettu taustavaikuttaja Tampereella.

 

 

 

Raatihuoneen kattokruunun valot sammuivat Alvareiden merkeissä, mutta tiedän niiden taas syttyneen muutaman hetken kuluttua erään toisen tilaisuuden juhlistamiseksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kysymys lakimiesarmeijalle: "Miten tämä on mahdollista?"

Torstai 8.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamulehden 5.11.2012 järjestämässä ”Pormestarikatsastuksessa” tuli esille eräitä mielenkiintoisia, jopa tärkeitä kysymyksiä.

 

Erittäin suurella mielenkiinnolla ja tarkkaavaisena kuuntelin, kun pormestariehdokkaat keskustelivat Tampereen kaupungin oman tuotannon näkymistä sekä sitä, kun keskusteltiin Tampereen kaupungin hankintatoimen kehittämisestä.

 

Aluksi muutama kommentti oman tuotannon tiimoilta:

 

Keskustan pormestariehdokas Timo Hanhilahti paalutti, että kaupungin oman tuotannon osuuden pitää olla yli puolet sen sektorin palveluista, jota kulloinkin tarkastellaan.

 

Olen Hanhilahden kanssa samaa mieltä, sillä volyymiltään liian pieneksi kuihdutettu oma tuotanto ei pysty olemaan taloudellisesti kilpailukykyistä.

 

Hanhilahti painotti – aivan oikein - , että oman tuotannon johtamista pitää koko ajan kehittää.

 

Puhun kokemuksesta kun totean, että Tampereen kaupungin liikelaitosten johtokuntien luottamushenkilöillä on johtamisen kehittämisessä tärkeä rooli. Johtokunnat ovat elin, joka antaa tukensa liikelaitoksen toimivalle johdolle liiketoiminnan johtamisessa. Johtokunnan kuuluu myös välittömästi puuttua toimivan johdon toimenpiteisiin tai toimimattomuuteen, jos se havaitsee puuttumiseen olevan tarvetta.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana hieman harmittelen, että Peltolammin alueurakkaa ei otettu kaupungin oman tuotannon hoidettavaksi, kun se taannoin oli katkolla.

 

Yksityistämisessä on joskus kuljettava myös siihen suuntaan, että ulkopuolisille yrityksille ulkoistettuja toimintoja otetaan takaisin kaupungin oman tuotannon hoidettavaksi. Nyt Tampereella ei juurikaan näin tapahdu, vaan oman tuotannon hoidossa olevia toimintoja koko ajan valuu ulkoistuksen nimissä bisnesyritysten hoidettavaksi. Se ei kuulu keskustalaiseen ajattelutapaan!

 

 

Sitten Tampereen kaupungin hankintatoimen kehittämisestä:

 

 

Keskustelun tästä aihepiiristä aloitti Keskustan pormestariehdokas Timo Hanhilahti, joka peräsi kaupungin toimenpiteitä lähiruuan aseman parantamiseksi.

 

Pormestariehdokkaat totesivat yhteisesti, että tarjouspyynnön laatiminen on todellinen taitolaji.

 

Tarjouspyynnössä pitää huomioida monia muitakin asioita kuin pelkkä hinta.

 

Varoittavana esimerkkinä mainittiin Jyväskylän kaupungin pesulakilpailutus, jonka voitti virolainen pesula.

 

Nyt Jyväskylän ja Viron välillä pyörii kuljetusyrittäjille mieluinen likaisen ja puhtaan pyykin rekkaralli, kun Jyväskylästä kuljetetaan likainen pyykki Viroon ja puhtaat pyykit Virosta Jyväskylään.

 

Jokainen osaa todeta, että pesulakilpailutuksen lopputulos ei ollut järkevä.

 

Jyväskylän pesulakilpailutuksen lopputulos on yhtä järjetön kuin se, että TKL:n busseja korjautetaan Virossa!

 

Pormestariehdokkaat peräänkuuluttivat Tampereen kaupungin oman tuotannon mahdollisuutta osallistua kilpailutuksiin. Tiedän ne vaikeudet, jotka oman tuotannon osallistuminen kilpailutuksiin aiheuttaa, mutta totean, että pormestariehdokkaiden ehdottamaa varjokilpailutusta käytetään ainakin jossain määrin jo nyt. Varjolaskelmien avulla pystytään estämään ainakin räikeimmät yritykset naruttaa Tampereen kaupunkia ja sen veronmaksajia.

 

Annan suuren tunnustuksen Kokoomuksen pormestariehdokkaaksi kohonneelle valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikoselle, kun hän peräänkuulutti hankintaosaamisen hankkimista lakimiesarmeijalle.

 

Ikonen evästi hankinta-asioissa lakimiesten palveluja käyttäviä näin:

 

 

Älkää kysykö:

 

”Onko tämä mahdollista?”

 

Vaan kysykää:

 

”Miten tämä on mahdollista?”

 

 

Totean viidentoista vuoden hankintaosaamisellani olevani Anna-Kaisa Ikosen kanssa samaa mieltä

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen vihreät ja perussuomalaiset sekä myös muut valtuustoryhmät ovat tervetulleita Keskustan kanssa vastustamaan mieletöntä Tavase -tekopohjavesihanketta

Maanantai 5.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuustoon 28.10.2012 valitut valtuustoryhmät vastasivat suurimman ryhmän eli kokoomuksen ja rkp:n valtuustoryhmän asettamiin 11 kysymykseen. Niillä pohjustetaan alkavia neuvotteluja pormestariohjelmasta.

 

Pyrin osaltani tekemään kunnallisvaaleista Tavase-vaalit ja tinkimättömänä mielettömän tekopohjavesihankkeen vastustajana olin mielissäni, että Keskustan lisäksi Tampereen Vihreät sekä Tampereen Perussuomalaiset ilmaisivat julkisesti kielteisen kantansa tekopohjavesihankkeen toteuttamiselle.

 

Kokoomuksen ja rkp:n valtuustoryhmän muille esittämien kysymysten joukossa oli kysymys numero 4 ja se kuului näin:

 

 

Miten ryhmänne suhtautuu Tampereen tulevaisuusinvestointeihin? Mahdolliset priorisoinnit, toteutus- ja rahoitusmallit ja aikataulut?

 

 

Poimin vastauksista Tavase -tekopohjavesihankkeeseen liittyvät maininnat:

 

 

Vihreät

 

”TAVASE-hanketta emme näe ajankohtaisena hankkeena.”

 

 

Perussuomalaiset:

 

”Perussuomalaiset vastustavat toiminnallisesti ja taloudellisesti riskialtista Tavase-tekopohjavesihanketta.”

 

 

Suomen Keskusta…

 

…ei julkistanut vastaustaan, mutta oletan sen myötäilevän sitä valtuustoaloitetta, jonka Keskustan valtuustoryhmä teki Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa 17.9.2012:

*********

 

TAVASE OY:N TILANNESELVITYS

 

Tekopohjavesiyhtiö Tavase Oy on jättänyt aluehallintoviranomaiselle hakemussuunnitelman, jolla haetaan lupaa tekopohjavesilaitoksen rakentamiselle tilanteessa, jossa Akaa, Kangasala ja Valkeakoski ovat vetäytymässä koko tekopohjavesihankkeesta. Tampereen kaupunki on taannut talousvaikeuksissa olevan yhtiön toiminnan jatkamisen.

 

Tampereen veronmaksajille tulee kertoa, että mikä on Tampereen kaupungin suunnitelma Tavasen jatkon suhteen. Vastausta vaille ovat kysymykset kolmen kunnan irtautumisen vaikutuksista hankkeeseen, Tampereen tämän hetken maksuosuudesta yhtiöön, mahdollisen investoinnin rahoitussuunnitelmasta, onko jo laadittu suunnitelma mahdollisesta Tampereen kaupungin hankkeesta irtautumisesta ja siitä johtuvan vesihuollon uuden suunnitelman tekemisestä. Kyse on merkittävästä tulevaan vaalikauteen liittyvästä ratkaisusta: tehdäänkö  noin 50 – 200 miljoonan euron investointi vai lopetetaanko hanke kirjanpidon alasajokirjauksin.

 

Keskustan valtuustoryhmä esittää nopeasti tehtävää selvitystä Tavase Oy:n tilanteesta ja sen toiminnan kustannuksista sekä esittää Tampereen kaupungin valmiuden lisäämistä vaihtoehtoisen vesihuoltosuunnitelman tekemiseksi Tavase Oy:n alasajamisen varalta.

 

Tampere 17.09.2012

 

Keskustan valtuustoryhmä

******

 

Toivottelen Tampereen Vihreät sekä Perussuomalaiset Keskustan linjalle. Se vastustaa mieletöntä tekopohjavesihanketta ja pyrkii irtautumaan siitä mahdollisimman nopeasti.

 

On ollut mieluisaa todeta, että myös Tampereen muut valtuustoryhmät ovat ilmaisseet olevansa valmiita luopumaan Tavase –hankkeesta!

 

Oletan, että lähipäivinä on suorastaan tungosta sillä tiellä, jonka lopputuloksena Tampereen kaupunki luopuu mielettömästä Tavase –tekopohjavesihankkeesta ja on valmis kirjaamaan kirjanpitoonsa runsaan viiden miljoonan euron alaskirjauksen.

 

Surullista, että Tampereen naapurikunnat joutuvat maksamaan Tavase –seikkailuistaan yhteensä n. kahden miljoonan euron suuruisen ”opintorahan”.

 

Positiivista prosessissa on kuitenkin se, että nopealla Tavasen kuoppaamisella pystytään minimoimaan veronmaksajille aiheutuvat vahingot!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuvasatoa Aamulehden ja Yle-Tampereen järjestämiltä vaalivalvojaisilta

Tiistai 30.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Tamperelaisten puolueiden edustajat kokoontuivat ravintola Ziperiaan Yle Tampereen ja Aamulehden yhteiseen vaali-iltaan vaalipäivänä eli 28.10.2012 klo 19.30.

 

Aamulehti julkaisi nettisivuillaan mahtavan 88 kuvan kavalkadin vaali-illan tapahtumista.

 

Jään Aamulehteä selvästi heikommaksi, mutta tässä oma kuvakavalkadini samasta tilaisuudesta. Sen verran panen Aamulehteä paremmaksi, että liitän muutaman saatesanan jokaiseen kuvaan. Tämä sen vuoksi, että ounastelen monien lukijoideni olevan Tampereen ulkopuolelta.  Heidän palvelunsa vuoksi muutama saatesana jokaisen kuvan kohdalla lienee siis paikallaan! 

 

 

 

Aamulehden päätoimittaja Jorma Pokkinen ja Ylen maakuntaradion päällikkö Maaria Grönfors toimivat tilaisuuden juontajina.

 

 

 

 

Vihreiden Satu Hassi on todellisuudessa puolueen pormestariehdokas, vaikka häntä ei ole ehdokkaaksi virallisesti nimettykään.

 

 

 

 

SDP:n kunnallisjärjestön puheenjohtaja Atanas Aleksovskiin olen tottunut luottamaan, sillä hän toimii kaupunginhallituksen edustajana Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnassa.

Saan lähes jokaisessa kokouksessa todeta näin:

”Olen jyrkästi samaa mieltä Atanaksen kanssa!”

 

 

 

Keskustan pormestariehdokas Timo Hanhilahti on tässä Maaria Grönfors´n haastateltavana.

 

 

 

21-vuotias kristillisdemokraattien pormestariehdokas Lauri Kangasniemi.

 

 

 

SDP:n Pauli Ruoholahti sekä Atanas Aleksovski keskustelevat ja saman puolueen Aila Dunder-Järvinen hymyilee vieressä.

 

 

 

 

Pirkanmaan Keskustanuorten toiminnanjohtaja Matleena Mikkonen (vasemmalla) oli pitkään kiinni Keskustan varavaltuutetun paikassa, mutta ääntenlaskun edetessä tilanne muuttui hieman. Oikealla Eva Back.

 

 

  

Monien iloksi myös Matti Pitko oli paikalla.

Matilla toimittajanura vaan jatkuu, sillä hän on tehnyt Paavo Väyrysen kanssa sopimuksen, että Matti lopettaa toimittajan hommat vasta sen jälkeen, kun Paavosta tulee Suomen presidentti!

 

 

 

 

Kansanedustaja Kimmo Sasi antoi asiantuntevia vastauksia toimittajien kysymyksiin.

 

 

 

 

Keskustan Pirkanmaan piirin johtokunnan jäsen Pirjo Männistö, toiminnanjohtaja Matleena Mikkonen ja kunnallisvaaliehdokkaamme Jenna Leppänen.

 

 

 

Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Harri Airaksinen ja kansanedustaja Harri Jaskari löivät kuvaajan pyynnöstä veljellisesti kättä, vaikka kisaavatkin tiukasti kokoomuksen pormestariehdokkaan paikasta.

 

 

 

 

Keskustan voimamies Matti Järvinen kohosi ensiyrittämisellä Keskustan varavaltuutetuksi.

 

 

 

Virkaiältään Suomen pitkäaikaisin apulaispormestari ja Keskustan pormestariehdokas Timo Hanhilahti koppasi kainaloonsa kokoomuksen Sointu Lankin (vas)  ja SDP:n  Aila Dunder-Järvisen.

 

 

 

 

Hyvillä arvosanoilla Keskustan järjestämässä Pormestaripaneelissa arvioitu pormestari Timo P. Nieminen on tässä Maaria Grönfors´n haastateltavana.

 

 

 

 

SDP:n Anneli Kivistö ja Keskustan Tampereen kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi ovat Tampereella kokeneinta poliittista joukkoa.

 

 

 

Tässä sain kamerani linssiin todellisen vaikuttajanelikon tamperelaisia kokoomusnaisia.

Vasemmalta ovat kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja ja pormestaritoimeen oleva ehdokasehdokas Leena Kostiainen, kansanedustaja Sofia Vikman, apulaispormestari Irja Tulonen ja entinen kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Riitta Koskinen.

 

 

 

 

Vihreät olivat kovin harvalukuisina vaali-illassa, mutta apulaispormestari Olli-Poika Parviainen pääsi jopa toimittaja Kai Pohjasen haastateltavaksi.

Jatkan huomenissa kuvakerrontaani!

-Esko Erkkilä-