Tammisunnuntain merkitys ei saa unohtua

Maanantai 30.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Tammisunnuntaita vietetään tammikuun viimeisenä sunnuntaina sen muistoksi, että Suojeluskunnat alkoivat riisua venäläistä sotaväkeä aseista sunnuntaina tammikuun 27. päivänä 1918.


Katsotaan, että Tammisunnuntaista alkoi Suomen Vapaussota.


Tammisunnuntain viettäminen on vilkkainta Etelä-Pohjanmaalla, mutta myös Tampereen Tuomikirkossa vietettiin eilen Tammisunnuntain Kirkkojuhlaa.


Kirkkojuhla alkoi klo 15.00 ja sen järjestäjinä toimivat Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys ry ja Maanpuolustusnaisten Liiton Pirkanmaan Piiri ry.


Olin mukana Tammisunnuntain Kirkkojuhlassa Tampereen Tuomiokirkossa.

Juhlan aluksi Suomen lippu saapui juhlatilaisuuteen ja se ryhmittyi lippulinnan eteen.

Seurakuntaneuvos ja Peltolammin koulun entinen rehtori Kalevi Nummi luki katkelmia Raamatusta.

Kirkkojuhlan sotilasmusiikista huolehti Panssarisoittokunta johtajanaan musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkola.


Panssarisoittokunta esiintyi Tuomiokirkon lehterillä ja alhaalta näkyi ainoastaan kapellimestarin selkä.


Soittokunta esitti Isä meidän, Pyhiinvaeltajien kuoron sekä Narvan marssin. Narvan marssin kuunteleminen on joka ainoa kerta todellinen juhlaelämys.

Huomaathan lehterikaiteessa osan Köynnöksenkantajat -teoksesta!

Poikakuoro Pirkanpojat esitti Jean Sibeliuksen Soi kunniaksi Luojan ja Finlandian sekä Fredik Paciuksen Suomen laulun. Pirkanpoikien johtajana toimi Jouni Rissanen.

Kirkkoherra Lauri Salmisen puhe oli väkevää sananjulistusta, jossa Tammisunnuntain syntyhetket kerrattiin Kirkkojuhlan yleisölle.


Salminen totesi, että Tammisunnuntain tapahtumista alkanut Vapaussota lunasti Suomen itsenäisyyden pariksi vuosikymmeneksi.

Tammisunnuntain testamenttina kirkkoherra Salminen totesi, että kansakunta tarvitsee keskinäistä yhteyttä, ei eripuraa.

Kirkkojuhlan loppuliturgian suoritti kirkkoherra Esa Eerola.


===

Tampereen Tuomiokirkko on taidemaalari Hugo Simberg´n maalausten merkittävä sijoituspaikka.

Freskon Kuoleman puutarha Simberg on maalannut vuonna 1906 ja se on esillä Tampereen Tuomiokirkon kirkkosalissa.

Tuomiokirkon lehterikaiteessa on Simberg´n fresko Köynnöksenkantajat, jossa 12 poikaa kannattelee ruusuköynnöstä. Poikien lukumäärä viittaa Raamatun apostoleihin. Tässä on kuvattuna eräs ruusuköynnöstä kannatteleva poika.

Köynnöksenkantajat -teoksen pituus on 52 metriä.

Hugo Simberg´n hyvin tunnettu teos on Haavoittunut enkeli.

Alkuperäinen teos sijaitsee Ateneumissa Helsingissä, mutta Simberg maalasi lähes samanlaisen myös Tampereen Tuomiokirkkoon. Tämä Tampereen teos on alkuperäistä hieman suurempi ja maalauksen tausta on erilainen kuin Ateneumissa olevalla.

Haavoittunut enkeli sijaitsee Tampereen Tuomiokirkon lehterillä.

Tammisunnuntain Kirkkojuhla oli arvokas juhlatilaisuus ja palautti mieleen itsenäisyytemme alkuaikojen vaikean ajanjakson.

Toivon, että myös jälkipolvemme muistavat Tammisunnuntain ja osaavat antaa arvoa itsenäisyytemme varhaistapahtumille.

-Esko Erkkilä-

Ulkoministeri von Rippentropin jalanjäljillä nykyisessä Puolassa

Keskiviikko 25.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Joachim von Ribbentrop oli kansallissosialistisen Saksan ulkoministerinä 1938-1945. Hän kuuluu Suomen historiaan kahdenkin eri vaiheen kautta merkittävästi.

 

Ensimmäisen kerran Rippentrop vaikutti Suomen historiaan, kun hän elokuun 23. päivänä 1939 allekirjoitti Moskovassa Neuvostoliiton ulkoministeri Molotovin kanssa kommunistisen Neuvostoliiton ja natsi-Saksan välisen hyökkäämättömyyssopimuksen, joka tunnetaan Molotovin-Rippentropin sopimuksena. Sen salaisessa lisäpöytäkirjassa Suomi oli Puolan itäosan sekä Baltian maiden ohella luvattu Neuvostoliiton etupiiriin.

 

Toisen kerran Rippentrop vaikutti ratkaisevasti Suomen asioihin kesäkuussa 1944, kun Suomi oli joutunut Neuvostoliiton suurhyökkäyksen edessä ahtaalle ja Neuvostoliitto ilmoitti vaativansa ehdotonta antautumista. Kesäkuun 22. päivänä von Ribbentrop lensi Helsinkiin vaatimaan Suomelta sitoumusta sodan jatkamisesta tai Saksa vetäisi sotilaallisen tukensa välittömästi pois. Ulkoministeri Rippentropin Suomessa käymien neuvottelujen tuloksena presidentti Ryti lähetti kesäkuun 26. päivänä 1944 Saksan johtaja Adolf Hitlerille kirjeen, jossa Ryti ilmoitti, että hän sitoutuu olemaan tekemättä rauhaa Neuvostoliiton kanssa ilman Saksan hyväksyntää. Rytin kirjeen ansiosta Suomi sai Saksasta edelleen materiaalista apua ja sillä oli ratkaiseva merkitys, että Suomi pystyi säilyttämään itsenäisyytensä.

 

Sain perhekuntani, sukulaisperheen sekä hämeenkyröläisten sota- ja kulttuurimatkalaisten kanssa viime kesänä vierailla ulkoministeri Rippentropin jalanjäljillä.

 

Puolaan ja Baltian maihin suuntautuneen sotahistoriaan ja kulttuuriin keskittyneen matkamme eräs kohde oli Sudenpesä eli toisen maailmansodan aikainen paikka silloisessa Itä-Preussissa. Sudenpesästä Hitler johti toista maailmansotaa yli 800 päivän ajan.

 

Monet natsi-Saksan johtajista viettivät paljon aikaansa Sudenpesässä, mutta ulkoministeri Rippentrop oli valtaosin Berliinissä. Sudenpesässä Rippentropilla ei ollut omaa nimikkobunkkeria, vaikka hän kävikin siellä usein. Rippentrop asui Sudenpesästä parinkymmenen kilometrin etäisyydellä sijaitsevassa nykyisin Sztynortiksi kutsutussa kylässä.

 

Sodan aikana kylää kutsuttiin Steinortiksi ja siellä oleva kartanolinna toimi ulkoministeri Joachim von Rippentropin majapaikkana.

 

Juuri tuon kartanolinnan pihamaalla pieni ryhmä viime kesän matkalaisiamme poikkesi käymään.

 

Lähdimme bussilla Sudenpesästä ja matkaseurueemme piti kahvinkeittotauon kartanolinnan mailla.

 

Tässä muutama valokuva kreivi Heinrich von Lehndorff´n sodan aikana omistaman kartanolinnan nykytilasta:

 

 

Yleisnäkymä kartanolinnan rakennuksista kuvattuna siltä alueelta, jonne pysäköimme bussimme kahvinkeittoa varten.

 

Vasemmalla näkyvät päivänvarjot ovat kartanolinnan erääseen ulkorakennukseen rakennetun ravintolan terassin päivänvarjoja. Kävimme pienellä ryhmällä nauttimassa oluet päivänvarjojen alla.

 

Kartanolinna on viime vuosina vaihtanut omistajaa usein. Nyt ulkorakennukset omistaa matkailuyritys ja kuten kuvasta näkyy, rakennuksia restauroidaan kuumeisella kiireellä.

 

 

Kreivi Lehndorff´n omistaman kartanolinnan kunto on nykyään varsin heikko. Välttämättömät kattoremontit on tehty, mutta todelliset entisöintityöt odottavat.

 

Ulkoministeri Rippentropin asui sodan aikana kartanolinnan parhaimmissa huoneissa ja isäntäväki joutui tyytymään rakennuksen päässä sijaitseviin pienempiin huoneisiin.

 

 

Kreivi Heinric Lehndorff oli natsi-Saksassa vastarintaliikkeen miehiä ja voi vain kuvitella tilannetta, että ulkoministeri Rippentropp asui vastarintaliikkeeseen kuuluvan kreivin omistamassa kartanolinnassa. Kaiken huipuksi kreivi jatkoi asumistaan Rippentropin ”valtaamassa” kartanolinnassa!

 

Heinäkuun 20. päivänä 1944 eversti Claus von Stauffenberg suoritti Sudenpesässä Hitlerin eliminoimiseksi suunnitellun pommiattentaatin. Attentaatti epäonnistui ja sen jatkoselvittelyjen aikana niin Stauffenberg kuin kreivi Lehndorff´kin teloitettiin.

 

Kreivi Heinrich von Lehndorff´n ruumis päätyi joukkohautaan.

 

 

Lehndorff´lle kuuluneen kartanolinnan pihalle on pari vuotta sitten pystytetty muistopaasi, jota kreivi Lehndorff´n lapset ja muu jälkimaailma pitävätkin nykyään Heinrich Lehndorff´n hautakivenä.

Muistokivessä on maininta talon omistajan osuudesta Hitlerin eliminoimiseksi toteutettuun pommiattentaattiin.

 

Kreivi Lehndorff´n kaikki neljä lasta – Marie Elenore, Vera, Gabriele ja Katharina - olivat saapuneet paikalle, kun kartanolinnan vaiheista kertova muistokivi kesällä 2009 paljastettiin. Iäkkäät siskokset julistivat silloin kuvassa näkyvän muistokiven isänsä vertauskuvalliseksi hautakiveksi.

Kartanolinnan ulkorakennukset ovat matkailuyrityksen omistuksessa, mutta se palautti varsinaisen kartanolinnan saksalais-puolalaiselle säätiölle.

Toivottavasti nyt Sztynortin kartanolinna on hiljalleen palautumassa arvonsa mukaiseen kuntoon.

 

 

Tässä vielä kuva haikarasta, joka oli rakentanut tukevan pesän kartanolinnan erään kattorakennelman päälle!

 

Kiitokset jälleen kerran kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäelle, että saimme viime kesänä olla mukana hienolla sotahistoria- sekä kulttuurimatkalla Puolassa ja Baltian maissa!

Näimme matkalla mm. Hitlerin komentopaikan eli Sudenpesän sekä ulkoministeri Rippentropin majapaikkanaan käyttämän kartanolinnan!

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Suomen turvallisuuden kannalta arveluttavien leikkausten tekemisellä on nyt niin tavaton kiire?

Keskiviikko 18.1.2012 - -Esko Erkkilä-

On kummallista, että presidentinvaalien kynnyksellä ja jopa niiden aikana ollaan tekemässä mittavia heikennyksiä Suomen turvallisuuteen.


Tilanteen tekee kummalliseksi se, että lähipäivinä valitaan Suomeen Tasavallan Presidentti ja hän on myös Puolustusvoimien Ylipäällikkö. Nyt uusi Ylipäällikkö joutuu ottamaan vastuun maamme turvallisuudesta, kun sitä on edellisen Ylipäällikön viime hetkillä ratkaisevasti heikennetty.


Luettelo maamme turvallisuuden vaarantavista toimenpiteistä on valitettavan pitkä ja vakuuttava.


Maamiinakielto oli nykyisen Presidentin junailema hanke, jolla ratkaisevasti heikennettiin Suomen asemaa mahdollisessa kriisitilanteessa. Maamiinat ovat Suomelle tehokas puolustuksellinen ase ja ne eivät ole missään olosuhteissa vaarallisia suomalaisille. Miksi ne piti kieltää?


Puolustusvoimien ruokahuollon yksityistämispyrkimykset ovat ajattelematonta toimintaa ja merkitsevät monien muiden siihen liittyvien ongelmien ohella turvallisuusriskiä.

Ruokahuollon yksityistäminen mahdollistaa jopa sen, että Puolustusvoimien ruokahuollosta kriisiaikana vastaisi monikansallinen yritys, jonka päätökset tehdään maassa, joka on Suomen vastapuoli kriisitilanteessa! Ovatko ruokahuollon yksityistämisen puolesta intoilleet huomanneet lainkaan tätä mahdollisuutta?


Varuskuntien lakkauttaminen raskasta leimakirvestä käyttäen on vaarallinen hanke, jos se toteutuu siinä laajuudessa, josta mediassa nyt kerrotaan.


On totta, että Suomea ei puolusteta varuskunnista, mutta riittävän tiheä varuskuntaverkko antaa monipuoliset mahdollisuudet kouluttaa maamme puolustamiseen kykeneviä joukkoja.


Lakkautusuhan alla ovat ainakin seuraavat varuskunnat:

•    Pohjois-Karjalan prikaati
•    Keuruun pioneerirykmentti
•    Niinisalon tykistöprikaati
•    ruotsinkielinen Dragsvikin varuskunta
•    Lapin ilmatorjuntarykmentti

Näiden lisäksi lakkautuskurimuksessa tulevat olemaan myös meri- ja ilmavoimien eräät yksiköt.

Sotilaat ovat tottuneet tottelemaan ja siitä saimme oivan esimerkin itsenäisyyspäivänä Tampereen Keskustorilla, kun maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi puolusteli tulossa olevia varuskuntaleikkauksia.

Kenraaliluutnantti Jyväsjärvi suoritti leikkausten puolustelun niin taitavasti, että minäkin menin kenraalin virittämään ansaan ja olin hyväksymässä hänen esittämänsä perustelut.

Varuskuntien lakkauttamisessa on eräs sama tärkeä piirre, kuin kuntateurastushankkeessa – molempia hankkeita vetää kokoomuslainen poliitikko!

Kuntateurastushanke on Henna Virkkusen vastuulla ja varuskuntien teurastushanke puolestaan Ilkka Kanervan vetämän toimikunnan vastuulla.

Pääministeri Jyrki Katainen antaa suojeluksensa molemmille teurastushankkeilla ja Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö hyväksyy puolueen ”kuninkaana” molemmat hankkeet!

Kuntaliitosten osalta Niinistö on ainoa presidenttiehdokas, joka on ilmoittanut hyväksyvänsä kuntien pakkoliitokset.

Pelkään, että maamiinakiellon osalta ”juna meni jo”, mutta Puolustusvoimain ruokahuollon yksityistämisen ja varuskuntien lakkauttamisen lopullinen kohtalo ilmeisesti jää tulevan Ylipäällikön hyväksyttäväksi.

---
Olen varma, että Paavo Väyrynen Tasavallan Presidenttinä ja Puolustusvoimien Ylipäällikkönä laittaisi maamme turvallisuutta nakertavat suunnitelmat uuteen harkintaan.

Se on yksi pitävä peruste kirjoittaa äänestyskopin hiljaisuudessa vaalilippuun numeroksi

4.

-Esko Erkkilä-

Tavase-hanke meni mahtavasti eteenpäin toissailtana

Keskiviikko 11.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien tekopohjavesihanke Tavase nytkähti voimallisesti eteenpäin maanantaina tammikuun 9. päivänä.


Tavasen puolestapuhujat sekä me Tavase-vastustajat odotimme jännityksellä Kangasalan kunnanvaltuuston päätöstä Kangasalan suostumisesta Tavase Oy:n esittämään osakepääoman korottamiseen ja samoin odotimme jännityksellä Tavasesta tehdyn MOT-ohjelman esittämistä televisiossa.


Molemmat onnistuivat yli odotusten ja ne veivät Tavase-kysymystä vahvasti eteenpäin.


Kangasalan kunnanvaltuusto päätti äänin 26-19, että se ei lähde osakepääoman korottamiseen ja MOT-ohjelma poisti viimeisetkin suomut Tavase-uskovien silmistä!


Tavase meni siis vahvasti eteenpäin ja eteenpäinmeno on sitä, että luonnoton hanke vetelee viimeisiä henkosiaan!


Voisiko yhteen maanantai-iltaan mahduttaa enempää hienoja uutisia!


Valkeakoski ja Akaa ovat jo aikaisemmin tehneet päätöksen Tavasesta luopumisesta ja nyt Kangasalla tehty kunnanvaltuuston päätös merkitsee käytännössä Kangasalan irtautumista mielettömästä hankkeesta.


Nyt Tavasessa ovat käytännössä mukana enää Tampere, Lempäälä sekä Vesilahti.


Osakaskuntien joukkopako merkitsee ainakin sitä, että yrityksen nimenä ei voi jatkossa olla Tavase Oy, sillä Va-osuus nimestä on kokonaan pois ja Se-osuuskin merkitsee enää Lempäälää ja Vesilahtea.


Kerrassaan hieno päätös Kangasalan kunnanvaltuutetuilta – Teiltä löytyi sitä kaukokatseisuutta ja oman kuntanne edun ajattelemista, jota Tampereen kaupunginvaltuutetuilta 12.12.2011 Tavase-päätöksen aikana puuttui!


=========

MOT-ohjelma ansaitsisi oman juttunsa, mutta nykyisessä aihepaljoudessa joudun käsittelemään sitä nyt.

Toimittaja Maarit Åström-Kupsanen oli löytänyt ohjelmaan maan parhaat asiantuntijat ja erinäisten vaiheiden jälkeen myös Tavase Oy:n toimitusjohtaja Petri Jokelan.

Åström-Kupsanen taustoittaa ohjelmanteon vaikeutta blogissaan, joka on julkaistu www.yle.fi –sivuilla maanantaina 9.1.2012 klo 17.07.

Hän toteaa mm. näin:


”MOT lähti ohjelmaa tehdessään siitä, että kuntien (lue kuntalaisten) omistama Tavase Oy saa ja sen tulee kertoa omasta hankkeestaan. Tavase Oy:n käyttäytyminen on kuitenkin ollut erikoista. Tavase Oy:n toimitusjohtaja Petri Jokela vältteli viikkokausia haastattelupyyntöjä ja yritti siirtää tapaamista ohjelman ulostulon jälkeiseen aikaan. Tampereen kaupunki sai Jokelan tulemaan kameran eteen mm. koska kaupunki harjoittaa avointa viestintää.

Tavase kuvasi Ylen haastattelutilaisuuden salaa ja lupia kysymättä ja julkaisi aineiston kaikkine kahvinjuonteineen Tavase Oy:n nettisivuilta. Sama aineisto linkitettiin Valkeakosken kunnan sivustolta. Tavase ei myöskään reagoinut Tampereen johtoryhmän määräykseen poistaa tallenne välittömästi, vaan viivytteli lähes koko päivän.

Tavasen viestintäkauhu herättää kysymyksiä siitä mitä yritys yrittää peitellä.”

Tamperelaisena olen tyytyväinen, että kaupunki pakotti Tavase Oy:n toimitusjohtajan kameroiden eteen – tämän käsityksen saa ainakin Åström-Kupsasen blogikirjoituksesta.

On myös tärkeää kuulla, että Tampereen kaupungin johtoryhmä osoitti konserniin kuuluvalle yksikölle miten ilmeisen luvatta kuvattujen videotallenteiden kanssa pitää menetellä.

Toivottavasti nämä toimenpiteet antavat viitteitä siitä, että Tampereen kaupungin päättäjät uskaltavat jatkossa ottaa tiukan otteen selkeää imagohaittaa kaupungille aiheuttavan yhtiön toiminnasta.

Tavasea käsittelevän MOT-ohjelman nimi oli: ”Tekovesikauhu”.
Se on katseltavissa uusintana tänään eli 11.1.2012 klo 14.30 TV1:ssä ja toisena uusintana torstaina 12.1.2012 klo 09.30 samalla kanavalla.

Oletan, että ainakin ohjelman käsikirjoitus on vielä myöhemminkin löydettävissä netistä.

Esitys on niin mielenkiintoinen, että kaikkien tamperelaisten pitäisi se nähdä. Erityisen tärkeää sen näkeminen on Tampereen luottamushenkilöille, jotka ainakin vielä joulukuun 12. päivänä viime vuonna myötäjuoksivat Tavasen esitysten mukaisesti.

Tekovesikauhussa haastatellut todelliset asiantuntijat kumoavat jokaisen Tavase Oy:n esittämän latteuden.

Asiantuntijoina ohjelmassa esiintyvät mm.:

•    Esko Arasalo, Pälkäneen kunnanjohtaja
•    Heljä-Sisko Helmisaari, metsämaatieteen professori, MMT, dosentti, Helsingin Yliopisto
•    Tuula Tuhkanen, bio- ja ympäristötekniikan professori, Tampereen teknillinen yliopisto
•    Kalle Hakalehto, tekniikan tohtori, kaivosinsinööri
•    Ari Nieminen, diplomi-insinööri

Ohjelmaa katsellessa kannattaa kiinnittää huomiota puhujien äänenvoimakkuuteen, puheen vakuuttavuuteen, asioiden argumentointiin sekä puhujien kehonkieleen. Tavase-kriitikot ovat vakuuttavia ja asiastaan varmoja – näin ei ole vastapuolella.

-Esko Erkkilä-

Pyynikin näkötornilla ja vanhalla Laululavalla hienoja valoteoksia!

Tiistai 3.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Valotaiteilijat Carita Elko ja Satu Leskinen ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Tampereen Pyynikille hienot valoteokset.

 

Pyynikin näkötornin maastossa välkehtivä valoteos on nimeltään ”Kätketty” ja vanhalla Laululavalla pyörivä videoteos puolestaan ”Kaiut”.

 

Kävin ihailemassa valoteoksia tammikuun 2. päivänä.

 

 

Salaperäisesti valaistu Pyynikin näkötorni on osa ”Kätketty” –valoteosta.

 

 

Monet Pyynikinharjun puut saavat uuden ulottuvuuden, kun ne on taidokkaasti valaistu.

 

Tulee mieleen tarunhohtoinen Satumetsä. Ei kuitenkaan se Satumetsä, joka sijaitsi ja sijaitsee edelleenkin Suvannon rannalla Keljan taistelupaikalla Sakkolassa.

 

 

Vanhalla Laululavalla pyörii non stop-näytäntönä vanhoja valokuvia Vapriikin kuva-arkistosta. Kuvat on vuosikymmeniä sitten otettu Pyynikinharjulla. Videoteoksen on suunnitellut ja toteuttanut Satu Leskinen ja sen on valosuunnittelu on Carita Elkon käsialaa.

 

 

Vanhalta Laululavalta Pyynikin näkötornille nouseva ulkoilutie on kerrassaan hieno!

 

Kiitokset valotaiteilijoille hienojen taideteosten toteuttamisesta!

Pyynikin valoteosten tarvitsema sähkövirta otetaan normaalista sähköverkosta. On selvää, että valoteosten valaisuun tarvitaan paljon energiaa ja on varmaa, että osa kaupunkilaisista asettaa vastakkain esim. vanhustenhoidon ja valoteokset. Pitää kuitenkin muistaa, että...

...Pyynikin valoteokset ovat nähtävissä vain tammikuun 8. päivään saakka.

 

 

Tampereella on samaan aikaan nähtävillä myös toinen valoteos.

 

Sen ovat suunnitelleet Roope Siiroinen ja Katja Muttilainen.

 

 

Siirosen ja Muttilaisen valoteos sijaitsee Tampereen keskustassa Tammerkosken rannalla ja Takon tehdasalueella.

 

Teoksen suunnittelijat sanovat, että valoteos korostaa Tampereen valtakunnallisesti merkittävää perinnettä ja Tammerkosken merkitystä kaupungin synnyssä.

 

On rehellisesti todettava, että keskikaupungilla sijaitseva valoteos ”häviää” muuhun valosaasteeseen ja se ei pääse esille yhtä voimakkaasti kuin Pyynikillä sijaitsevat valoteokset.

 

Tammerkosken partaalla sijaitsevia valoteoksia voi käydä ihailemassa tammikuun 5. päivään saakka.

 

-Esko Erkkilä-

Durbanin ympäristökokouksessa turpaansa saaneessa Suomen valtuuskunnassa oli mukana peräti 43 henkilöä!

Maanantai 26.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen valtuuskunnan saavutuksille Durbanin ympäristökokouksessa ei voi hurrata, sillä Suomella oli käsissään miljardiluokan voitonmahdollisuudet, mutta lopputuloksena Suomi joutuikin maksumieheksi.

Durbanissa tuli siis turpaan!

 

Olin yhteydessä Ympäristöministeriöön ja pyysin luetteloa henkilöistä, jotka edustivat Suomea Durbanissa. Ministeriölle on annettava tunnustus, sillä sain listan osanottajista nopeasti.

 

Pyysin sähköpostiviestissäni tietoa myös siitä, että milloin kukin valtuuskunnan jäsen oli paikalla Durbanissa, mutta sitä Ympäristöministeriöstä minulle ei suostuttu kertomaan.

 

Tässä lista henkilöistä, jotka olivat paikalla Durbanissa:

 

Puheenjohtaja

Ympäristöministeri Ville Niinistö

 

Varapuheenjohtajat

Pääneuvottelija Sirkka Haunia, ympäristöministeriö

Kansainvälisten asiain johtaja Jukka Uosukainen, ympäristöministeriö

 

Jäsenet

Osastopäällikkö Jorma Julin, ulkoasiainministeriö

Suurlähettiläs Tiina Myllyntausta, ulkoasiainministeriö

Finanssineuvos Outi Honkatukia, valtiovarainministeriö

Ympäristöjohtaja Veikko Marttila, maa- ja metsätalousministeriö

Neuvotteleva virkamies Juhani Tirkkonen, työ- ja elinkeinoministeriö

Ympäristöneuvos Jaakko Ojala, ympäristöministeriö

EU-erityisasiantuntija Merja Turunen, valtioneuvoston kanslia

Asiantuntijat ja avustajat

Ulkoasiainneuvos Markku Niinioja, ulkoasiainministeriö

Lähetystöneuvos Markku Aho, ulkoasiainministeriö

Lähetystöneuvos Tito Gronow, ulkoasiainministeriö

Neuvonantaja Matti Nummelin, ulkoasiainministeriö

Tarkastaja Johanna Pietikäinen, ulkoasiainministeriö

Lainsäädäntösihteeri Maria Pohjanpalo, ulkoasiainministeriö

Erikoistutkija Folke Sundman, ulkoasiainministeriö

Ulkoasiainsihteeri Petra Yliportimo, ulkoasiainministeriö

Erityisasiantuntija Anne Tarvainen, ulkoasiainministeriö

Suurlähettilään sihteeri Beverley Harris, ulkoasiainministeriö

Kuljettaja Sonnyboy Chuma, ulkoasiainministeriö

Harjoittelija Janne Posti, ulkoasiainministeriö

Ympäristöylitarkastaja Jaana Kaipainen, maa- ja metsätalousministeriö

Tutkija Matti Kahra, maa- ja metsätalousministeriö

Erityisavustaja Paloma Hannonen, ympäristöministeriö

Tiedottaja Karoliina Kinnunen Mohr, ympäristöministeriö

Neuvotteleva virkamies Tuomas Kuokkanen, ympäristöministeriö

Neuvotteleva virkamies Harri Laurikka, ympäristöministeriö

Suunnittelija Outi Leskelä, ympäristöministeriö

Ylitarkastaja Paula Perälä, ympäristöministeriö

Neuvotteleva virkamies Tuija Talsi, ympäristöministeriö

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen, eduskunta

Talousvaliokunnan jäsen Harri Jaskari, eduskunta

Tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Oras Tynkkynen, eduskunta

Ympäristövaliokunnan valiokuntaneuvos Marja Ekroos, eduskunta

Tutkimusprofessori Ilkka Savolainen, VTT

Tilastopäällikkö Riitta Pipatti, Tilastokeskus

Varttunut tutkija Tarja Tuomainen, Metla

Erityisasiantuntija Aira Kalela, Global Gender and Climate Alliance

Ilmastovastaava Hanna-Kaisa Kangas, WWF Suomi

Kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hakkarainen, Kepa

Ilmastolähettiläs Tom Henriksson, Allianssi

Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka, SAK

 

Osanottajalista herättää paljon kysymyksiä. Teen tässä niistä muutaman:

 1.      Miksi maksajien edustajat puuttuvat kokonaan. Tarkoitan maksajilla metsänomistajien, MTK:n ja metsäteollisuuden edustajia.

 2.      Poliittisista päättäjistä olivat mukana vain Kokoomuksen tamperelaisedustaja Harri Jaskari, Vasemmistoliiton oululaisedustaja Martti Korhonen ja Vihreiden tamperelaisedustaja Oras Tynkkynen. Miksi SDP:n, Suomen Keskustan ja Perussuomalaisten edustajaa ei kelpuutettu paikalle?

 3.      Miksi joku Kepa oli edustettuna valtuuskunnassa? Järjestö toteaa nettisivuillaan itsestään näin: ”Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa on järjestöjen yhteistyö-, vaikuttamis- ja palvelujärjestö.”  Kysyn, että palveleeko järjestö Suomen etuja?

 4.      Nuorissa on tulevaisuus, mutta kuinka pitkälle ajateltua oli se, että Suomen nuorisotyö - Allianssi oli mukana virallisessa valtuuskunnassa, mutta ei esim. MTK?

 5.      Myös naisnäkökulman esilletuonti on tärkeää, mutta oliko Global Gender and Climate Alliance GGCA - järjestön edustajan mukanaolo välttämätöntä? Järjestö saa avustuksena Suomen valtiolta riihikuivaa rahaa 2,6 M€ vuosina 2010-2011 ja kertoo nettisivuillaan tehtävästään mm. näin: GGCA ajaa naisnäkökulman parempaa huomioimista ilmastonmuutokseen liittyvässä päätöksenteossa ja toiminnassa ja näin ollen pyrkii parantamaan naisten asemaa suhteessa ilmastonmuutokseen. 

Suomessa on lukuisia naisjärjestöjä, jotka olisivat varmasti osanneet pitää Suomen puolta paremmin kuin Global Gender and Climate Alliance GGCA!

 

Olen taipuvainen uskomaan, että Durbanin ympäristökokouksen Suomen kannalta surkea lopputulos selittyy merkittäviltä osin, kun tutustuu Suomen valtuuskunnan kokoonpanoon.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Kokoomus maksatti tamperelaisilla käsittämättömän kalliin hinnan, jotta SDP:n valtuustoryhmä suostui kannattamaan Kokoomuksen ajamaa kiinteistöveron korottamista

Torstai 22.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 7.11.2011, että kiinteistöveroa korotettiin tontin osalta 23,5 % ja rakennusten osalta 12,5 %.

Laskelman lähde on Tampereen Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö ry:n puheenjohtajan Simo Ylisiurusen pääkirjoitus Tampereen Omakotiviestissä 4/2011 eli lehden joulukuun 2011 numerossa. Pääkirjoitus on otsikoitu: "Talollisten piinat jatkuvat!!

 

Suomen Keskustan ja Tampereen Sitoutumattomien valtuustoryhmät vastustivat Kokoomuksen korotusesitystä ja sen vuoksi Kokoomus joutuikin solmimaan kiinteistöveron korottamisesta epäpyhän liiton demareiden kanssa.

 

Oli pitkään suuri kysymysmerkki, että miten demarit suostuivat korotukseen, joka välittömästi kiertyy asumismuodosta riippumatta kaikkien tamperelaisten kukkaron kuristajaksi. On todennäköistä, että juuri demarien kannattajat kärsivät kiinteistöveron korottamisesta eniten!

 

Aamulehden Moro teki todellisen paljastuksen, kun se 16.12.2011 nettiversiossaan klo 10.01 paljasti kiinteistöveron korottamiseen liittyneet kiemurat.

 

Suomen Keskustan sekä Sitoutumattomien valtuustoryhmät eivät suostuneet Kokoomuksen esitykseen kiinteistöveron korottamisesta ja sen vuoksi Kokoomus joutui etsimään tukea demareilta. Suuri kysymysmerkki on, että miksi Kokoomus välttämättä halusi kuristaa tamperelaisia kiinteistöveron korottamisella!

 

Demarit suostuivat tukemaan Kokoomusta, mutta tamperelaisten kannalta todella ”kalliilla lunnailla”.  

Demareiden valtuustoryhmä vaati, että heidän ykkösmiehensä kotikulmille Tohloppijärven rantaan on rakennettava 500.000 euroa maksava rantasauna!

 

Käsittämätöntä koplausta!

 

Kokoomuksen ja demareiden hyväksymänä kiinteistöveron korottaminen meni läpi. On surkuhupaisaa nyt todeta, että Kokoomuksen rivivaltuutetut olivat autuaan tietämättömiä koplauksesta – osa heistä toki nyt kummeksuu kalliin rantasaunan rakentamista, mutta todellisesta tilanteesta he olivat ulkona kuin lumiukot.

 

Nyt on huolehdittava, että Kokoomuksen ja SDP:n kaikkien aikojen koplaus ei pääse unohtumaan, vaan se on pidettävä pinnalla ainakin ensi syksyn kunnallisvaaleihin saakka.

On mielenkiintoista nähdä, että uskaltavatko demarit käyttää Tohlopin rantasaunaa vaalivalttinaan ja vielä suurempi on mielenkiinto Kokoomuksen menettelyn seuraamisessa, josko he hyödyntävät Tohlopin rantasaunaa vaalivalttinaan.

Jo on aikoihin eletty, jos demarit tai Kokoomus käyttävät kiinteistöveron korottamista ja siihen liittyviä koplauksia vaalivaltteinaan!

 

Tässä Moron juttu kokonaisuudessaan:

============

 

Näin Tohlopin kohusauna junailtiin budjettiin – kokoomuksen palkkio demareille

16.12.2011 - 10:01

Kaupungilla on hämmästelty, miten ihmeessä Tohlopin puolen miljoonan euron avantosauna on saatu runnottua valtuustossa ensi vuoden budjettiin, joka on reippaasti alijäämäinen.

Tässä selitys: XL-rintama hajosi ja demarit vaativat tukensa korvaukseksi rantasaunan.

Tohlopin talviuintisauna oli todellakin demareiden tyylipuhdas iltalypsyjen iltalypsy. Moron saamien tietojen mukaan koko sotkun takana on XL-ryhmän hajoaminen budjettineuvotteluissa.

Moron sisäpiirilähteen mukaan keskusta ja sitoutumattomat eivät hyväksyneet kiinteistöveron korotusta, joten kokoomuksen piti saada demarit budjettisovun takuumieheksi. Demareiden ryhmänjohtaja Pekka Salmi havaitsi mahdollisuutensa ja hoiti ns. kotiin demareiden perinteisen iltalypsyn. Sdp antoi tukensa kiinteistöveron nostolle ja sai vastineeksi aika tyyriin avantosaunan Tohlopin rantaan.

Kokoomuspiireissä ollaan silti melko tyytyväisiä kauppaan, sillä kiinteistöveron korotus tuottaa kaupungin kanssaan ensi vuonna 7 miljoonaa euroa. Ilman avantosaunaa hyöty olisi tietysti suurempi, noin 7,5 miljoonaa euroa.

Kalliin saunan räätäleiksi voidaan siis osoittaa lähinnä keskusta ja sitoutumattomat sekä neuvokkaasti toimineet demarit. Kokoomus joutui vain taipumaan neuvottelun tuoksinassa.

Moron tietolähde arvelee, ettei sauna välttämättä maksa puolta miljoonaa. Taantuman aikana kustannus voi olla huomattavasti pienempi.

Moro

===========

Kiitokset kaikkien tamperelaisten puolesta Morolle. Nyt tiedämme taustat kiinteistöveron korottamiselle!

Moron maininta Keskustan ja Sitoutumattomien "syyllisyydestä" kiinteistöveron korottamiseen ei luonnollisestikaan pidä paikkaansa, vaan Kokoomus joutui niiden vastahangan vuoksi maksattamaan kalliin hinnan tamperelaisten kukkarosta demareille, jotta nämä suostuivat tukemaan Kokoomuksen käsittämätöntä linjaa!

-Esko Erkkilä-

Vihreät ilakoivat Suomen kilpailukyvyn menetyksellä

Sunnuntai 18.12.2011 - -Esko Erkkilä-

On vaikea ymmärtää Vihreitten jatkuvia ponnisteluja Suomen kilpailukyvyn menettämiseksi ja suomalaisten elämän vaikeuttamiseksi.

 

Maailmaa syleilevät haihattelut rapauttavat Suomen kilpailukyvyn juuri sillä hetkellä, jolloin se on muutenkin veitsenterällä. Vihreiltä puuttuu isänmaallinen vastuuntunto.

 

Ympäristöministeri Niinistön toilailut Durbanin ympäristökokouksessa ovat surkeata kuultavaa; ministerin toiminta maksaa suomalaisille suorina kustannuksina nykyhinnoittelun mukaan 30 miljoonaa euroa vuodessa!

 

Kolmenkymmenen miljoonan euron suuruinen vuosikustannus saattaa tulevaisuudessa kohota moninkertaiseksi, jos ennusteet päästöoikeuksien hintakehityksestä toteutuvat!

 

Suomen kilpailukyvyn tuhoojaministerinä Niinistö ei tajua, että suomalaisen metsäteollisuuden rapauttaminen koskee laajalti kansalaisia. Korjuukoneiden valmistamisessa Suomi on johtava maa maailmassa ja metsäkoneiden valmistaminen työllistää Suomessa laajan joukon metallimiehiä sekä suunnittelijoita.

 

Suomen metsäteollisuuden kilpailukyvyn menettäminen merkitsee suomalaisen puunkorjuukoneketjun osittaista alasajoa.

 

Alasajon vaara koskee tamperelaista metsäkonesuunnittelua (John Deere Foresty Oy), metsäkonevalmistusta Joensuussa (John Deere Foresty Oy), metsäkonevalmistusta ja niiden suunnittelua Ruovedellä (ProSilva Oyj), Vieremällä (Ponsse Oyj), Porissa (Sampo-Rosenlew Oy) sekä Vaasan lähellä Mustasaaressa (Oy Logset Ab).

 

Metsäkonevalmistuksen alasajon lisäksi Niinistön solmima sopimus merkitsee entistä tiukempia aikoja suomalaisille kuljetusyrityksille.

 

On selvää, että metsäteollisuusyritykset joutuvat ulosmittaamaan päästöoikeuskauppoihin tarvittavat varat kantohinnan alennuksina. Kantohinnan alennukset merkitsevät tulonmenetystä kaupunkimetsäomistajille aivan yhtä lailla kuin maaseudulla asuville metsänomistajille. Niinistön junailema päätös on siis suonenisku kaikille metsänomistajille.

 

Oletan ja myös näyttää siltä, että ympäristöministeri Ville Niinistö ei ole lainkaan osannut hahmottaa Durbanissa sopimansa tuhoisia vaikutuksia koko suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle.

 

On surkuhupaisaa, kun Niinistö toteaa Dubranin neuvottelutuloksen yhteenvetona näin:

 

”EU:n komissio on Suomelle kiitollisuudenvelassa!”

 

Uskomaton lausunto!

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piiri tyrmää työmatkavähennyksen poiston

Sunnuntai 11.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piirin syyskokous pidettiin 10.12.2011 Tampereella, Museokeskus Vapriikissa.

 

Kokouksessa oli paikalla seitsemisenkymmentä edustajaa. Olin mukana virallisena kokousedustajana.

 

 

Kokouksen aluksi ojennettiin piirihallituksen jäsen Paula Virtaselle (keskellä) kultainen ja toiminnanjohtaja Ritva Männistölle (Virtasesta oikealle) hopeinen ansiomerkki, sillä molemmat merkinsaajat ovat tehneet ansiokasta työtä puolueen hyväksi.

 

Ansiomerkit luovuttivat Keskustan varapuheenjohtaja Timo Kaunisto ja puoluehallituksen jäsen Riitta Koskinen. Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Markku Vuorensola seuraa ansiomerkkien luovuttamista oikealla.

 

Kokouksessa laadittiin julkilausuma ja siinä tyrmätään suunnitelmat työmatkavähennyksen poistamisesta.

 

Julkilausuma tässä kokonaisuudessaan:

 

”Valtiontalouden tarkastusvirasto moittii ilmastotutkimusraportissaan suomalaista työmatkustamista ilmaston lämmittämisestä. Virasto haluaa poistaa työmatkojen oman auton käytön verovähennysoikeuden. Viraston mielestä verotuskohtelu on ristiriidassa yhdyskuntarakenteen tiivistämisen kanssa.

 

Keskustan Pirkanmaan piirikokous tyrmää verovähennysoikeuden poiston.

 

Työmatkavähennyksen kantavana ideana on kannustaa ihmisiä ottamaan työtä vastaan kauempaakin, suitsia asumisen hinnan nousua, sekä tukea pikkukaupunkien ja maaseudun elinvoimaa.

 

Koko Suomen työmatkaliikenteen vaikutus maailman ilmastomuutokseen on lähes mitätön. Jo nyt työmatkavähennyksen saa vain, jos työmatkaa ei voi tehdä julkisilla kulkuneuvoilla. Muutoksella aiheutetaan vain lisää kuluja työntekijöille ja vaikeutetaan osaavan työvoiman saatavuutta.

 

Keskustan mielestä hallituksen keskittävä, maaseutua ja pikkukaupunkeja autioittava politiikka on vallalla myös valtion virastoissa. Tämä kehitys on saatava pysähtymään ja alueiden ääni kuulumaan sekä näkymään myös valtaeliitin toimissa. Suomen talouden ja kilpailukyvyn kannalta ympäristöpolitiikan ja talouspolitiikan keskinäistä suhdetta tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti.

 

Keskustan Pirkanmaan piiri tukee voimakkaasti Paavo Väyrysen valintaa Suomen seuraavaksi presidentiksi. Haluamme presidentin, joka tuntee koko Suomen vahvuudet sekä ymmärtää sen eri alueiden elinvoimaisuuden.”

 

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampere ehdottaa joulutorin siirtämistä Hämeenpuistoon

Lauantai 10.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere  piti sääntömääräisen syyskokouksensa 7.12.2011.

 

Ehdotimme syyskokouksen kannanotossamme, että Tampereen Joulutori järjestettäisiin jatkossa Hämeenpuistossa.

 

Perustelimme kannanottoamme sillä, että kaupungin keskustan kehittäminen on viime vuosina painottunut Keskustorilta itään, mutta lännen suunta kuten Hämeenpuisto sekä Pyynikintori ovat jääneet kehittämisessä vähemmälle.

 

Totesimme julkisuuteen toimittamassamme kannanotossa, että Hämeenpuistossa on tänä vuonna järjestetty joitain kaupallisia ja taiteellisia tapahtumia. Ne sopivat sinne hyvin ja sen vuoksi esitimmekin, että Hämeenpuiston elvyttämistä jatkettaisiin järjestämällä ensi vuonna Joulutori Hämeenpuistossa kirjastotalo Metson läheisyydessä.

 

Joulutori saataisiin Hämeenpuistossa keski-eurooppalaiseen tyyliin käytävämalliseksi ja se olisi mielestämme toiminnallisempi kuin suppeamuotoinen ympyrätori.

 

Kannanottomme kuului kokonaisuudessaan näin:

 

"MSL-Tampere ehdottaa joulutoria Hämeenpuistoon.

 

Tampereella järjestetään tänä vuonna neljännen kerran joulutori Keskustorilla. Joulutunnelman lisääminen on tuonut kaivattua toimintaa kaupungin keskustaan. Kaupungin keskusta-alueen kehittäminen on painottunut viime vuosina Keskustorilta itään. Lännen suunta kuten Hämeenpuisto ja Pyynikintori ovat jääneet kehittämisessä vähemmälle.

 

 

Tänä vuonna Hämeenpuistossa on järjestetty joitakin kaupallisia ja taiteellisia tapahtumia. MSL-Tampere ehdottaa, että Hämeenpuiston toiminnan elvyttämistä jatkettaisiin järjestämällä ensi vuonna joulutori Hämeenpuistossa kirjastotalo Metson läheisyydessä. Käytävämallinen joulutori olisi toiminnallisempi kuin suppeamuotoinen ympyrätori."

 

Kannanottomme lisäksi toimitimme julkisuuteen myös henkilövalintojamme koskevan osion ja se kuului puolestaan näin:

 

"Puheenjohtajana jatkaa Esko Erkkilä

Puheenjohtajakseen MSL-Tampereen syyskokous valitsi vuodelle 2012 Esko Erkkilän, jolla alkaa toinen puheenjohtajavuosi. Hallituksen muu kokoonpano on sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Ari Hirvikoski, Kaarina Peltomäki, Ritva Männistö, Seppo Ollinkoski ja Jouni Koskela, joka toimii pärekorinheittojaoston puheenjohtajana."

 

Kannanottomme ja tiedotteemme saivat tamperelaisessa mediassa suuren huomion, sillä ne julkaisivat aineistoamme laajalti tamperelaisten tiedoksi.

 

-Esko Erkkilä-

Seppeleenlaskut Kalevankankaan hautausmaalla aloittivat itsenäisyyspäivän valtakunnallisen paraatin ohjelman

Torstai 8.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella järjestettiin itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati 6.12.2011.

 

Paraatiohjelma alkoi jo aamuvarhaisella, kun paraatipäivän ohjelmaan kuuluneet seppeleenlaskut alkoivat Kalevankankaan hautausmaalla klo 9.00.

 

Olin paikalla juhlavassa ja sotilaallisen täsmällisesti johdetussa tilaisuudessa.

 

 

Kunniavartiomiehet asettuivat arkkitehti Viljo Rewellin ja kuvanveistäjä Arvi Tynyksen suunnitteleman muistomerkin ympärille ennen seppeleenlaskutilaisuuden alkamista.

 

Suomen liput hulmusivat Kalevankankaan hautausmaan korkeimmalla kohdalla.

 

 

Suomen lippu saapui tilaisuuteen täsmällisesti klo 9.00.

 

 

Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Juhani Kääriäinen totesi tervehdyssanoissaan, että Suomen itsenäisyys joutui koetukselle melkein heti itsenäistymisen jälkeen, kun alkoi Vapaussota, joka sittemmin muodostui sisällissodaksi.

 

Kenraalin tervehdyssanat päättyivät toteamukseen, että on etuoikeus elää vapaana omassa Isänmaassa.

 

 

Kalevankankaan muistomerkille seppeleenlaskun suorittivat

 

• Länsi-Suomen Sotilaslääni
• Tampereen kaupunki
• Tampereen Kansalaistoimikunta

 

ja siihen osallistuivat omalta paikaltaan myös

 

• Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä
• Tampereen ortodoksinen seurakunta
• Sotaveteraanit
• Sotainvalidit
• Kaatuneiden omaiset
• Rintamamiehet
• Rintamanaiset

 

 

 

Narvan marssin alkaessa seppelepartiot lähtivät

• v. 1918 kaatuneiden vapaussoturien haudalle,
• v. 1918 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalle…

 

 

…sekä

• ruotsalaisten vapaaehtoisten muistokivelle ja
• Karjalaan jääneiden vainajien muistokivelle.

 

 

Suomen lippu poistuu ja tilaisuus Kalevankankaalla on päättynyt.

 

 

Kalevankankaan sankarihautausmaan muistomerkissä on Ilmestyskirjasta teksti: ”Katso uudeksi minä teen kaikki”. Muistomerkki on paljastettu v. 1946.

 

 

Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkissä on teksti: ”Vakaumuksensa puolesta sortuneiden työläisten muistolle”. Yli viisimetrisen teoksen on veistänyt Vehmaan graniitista tamperelainen kuvanveistäjä Jussi Hietanen ja se on paljastettu v. 1941.

 

-Esko Erkkilä-

Keräävätkö kartelliin osallistuneet metsäteollisuusyritykset korvauksiin tarvittuja ja ehkä vielä tarvittavia rahoja metsänomistajilta?

Tiistai 6.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Kilpailuvirasto tutki Stora Enson, UPM-Kymmenen ja Metsäliiton puukaupan hintayhteistyötä vuosilta 1997 – 2004. Se esitti tutkimustensa tuloksena kilpailunrikkomusmaksua Stora Ensolle ja Metsäliitolle, mutta UPM:lle sitä ei esitetty, sillä yhtiö paljasti laittoman toiminnan.

 

Kilpailuviraston esitys meni Markkinaoikeuden ratkaistavaksi ja se päätyi 3.12.2009 antamassaan ratkaisussa Kilpailuviraston kannalle ja määräsi Metsäliitolle 21miljoonan ja Stora Ensolle 30 miljoonan euron seuraamusmaksun kartellista. Metsäliitto avusti Kilpailuvirastoa asian selvittämisessä, minkä johdosta sen seuraamusmaksua alennettiin 30 %:lla.

 

Olen viime päivinä seurannut erään pienehkön puukaupan solmimista. Puuerä on kuitenkin sen verran kiinnostava, että Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjalla hoitamaan kauppaan tuli neljä tarjousta.

 

Tarjoukset olivat erilaisia ja oletankin, että metsäteollisuusyritykset eivät nykyään tee yhteistyötä kartellin merkeissä. Toisaalta samoin oli kai kartellin aikanakin eli pienessä piirissä sovittiin ”savukohtaisesti”, että mikä yritys maksaa korkeimman hinnan.

 

Tarjousten ”aukilaskennassa” selvisi, että 1997 – 2004 hankintakartellissa olleet yritykset pääsivät sijoille 2, 3 ja 4. Onko tämä merkki siitä, että kartellitoiminnasta kärynneet Metsäliitto ja Stora Enso edelleen keräävät seuraamusmaksujaan ja UPM peesaa niitä?

 

Tarjouskisan voitti maakunnallinen puunjalostusyritys ja käsittääkseni metsänomistaja solmi sen kanssa hakkuusopimuksen.

 

Tiedän toki, että tarjouskisa ei välttämättä ole tae parhaan ostajan löytämiseksi, sillä esimerkiksi puunrunkojen katkontaperiaatteet ovat ratkaisevia lopullisen tilityshinnan saamisessa.

 

Vuosien 1997 – 2004 kartelliyritysten pitää edelleen olla varuillaan kartellin seuraamuksista, sillä useat metsänomistajat ovat virittelemässä oikeudenkäyntejä kartellin aiheuttamista menetyksistään. On muistettava, että ilmeistä vahinkoa kärsineiden metsäomistajien joukossa on mm. kuntia sekä seurakuntia.

Kartellivuosina 1997–2004 yhteensä 400.000 suomalaista yksityismetsänomistajaa myi puuta yhtiöille.

Metsänomistajien korvausvaateiden loppusumma nousee korkoineen noin 50 miljoonaan euroon. Suurimmat yksittäiset vahingonkorvausvaatimukset ovat yli miljoona euroa.

 

Puukartellin vaikutukset ovat kiertyneet moniaalle yhteiskunnassa, sillä keinotekoisen alhaiset puunhinnat merkitsivät mm. metsätilakaupoille liian alhaisia hintoja. Näin sen vuoksi, että metsähehtaarin hintaodotukset olivat kartellivuosina laskettu liian alhaisiksi.

 

Puukartellin selvittämiseen liittyvät asiakirjat ovat yksityiskohtaisuudessaan paljastavia. Ne ovat nähtävissä esim. Kilpailuviraston (www.kilpailuvirasto.fi) ja Markkinaoikeuden (www.oikeus.fi/markkinaoikeus/) nettisivuilta. Markkinaoikeuden päätös löytyy myös googlettamalla ”407/06/KR”.

 

Puunjalostusteollisuutemme lippulaivojen kartellitoiminta oli häpeällistä toimintaa ja aiheutti laajalti vahinkoa Suomen eräälle tukijalalle eli metsätaloudelle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Pirkanmaan liitto "unohti" Tampereen?

Perjantai 2.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan liiton maakuntahallituksen toimesta on asetettu nähtäville Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen liikenne- ja logistiikkaosio.

 

Se on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 § mukaisesti asetettu julkisesti nähtäville 21.11. – 30.12.2011 väliseksi ajaksi muistutusten antamista varten.

 

Sen lisäksi vaihemaakuntakaavaa on esitelty asukastilaisuuksissa Ylöjärvellä, Pirkkalassa, Nokialla ja Lempäälässä, mutta Pirkanmaan liitto ”unohti” esitellä vaihemaakuntakaavaa Tampereella. Ihmeellistä, sillä vaihemaakuntakaava koskee eniten Tamperetta!

 

Osallistuin Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan esittelytilaisuuteen Nokialla, kun vastaavaa tilaisuutta ei jostain käsittämättömästä syystä Tampereella olla järjestämässä.

 

Keskustelin maakuntaliiton töppäyksestä Nokialla maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntyksen kanssa ja hän totesi, että Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotus ei koske Tamperetta.

 

Olen vahvasti ei mieltä maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntyksen kanssa ja totean, että Pirkanmaan kunnista kyseinen kaavasuunnitelma koskee eniten Tamperetta!

 

Vaihemaakuntakaavaan on sisällytetty mm. Pirkanmaata koskevat valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman alue sekä myös muualla Pirkanmaalla sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet – on varsin ihmeellistä, jos joku uskaltaa väittää, että nämä hankkeet eivät koskisi Tamperetta!

 

Kysyn Pirkanmaan liiton vastuullisilta virkahenkilöiltä, että eikö suunniteltu läntinen ohitusrata, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen etelään ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman melualueen laajentaminen koskemaan koko Tampereen eteläistä aluetta koske Tamperetta?

 

Saman kysymyksen osoitan vastattavaksi myös Pirkanmaan liiton luottamushenkilöille.

 

Pääosin kannatan Pirkanmaan liiton esitystä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan hyväksymiseksi. Olen kuitenkin huolestunut, että Pirkanmaan liiton töppäys Tampereen ”unohtamisesta” asukastilaisuuden järjestämisestä saattaa luoda pitävän mahdollisuuden valituksen tekemisestä.

 

Ehdotan, että Pirkanmaan liitto järjestää pikaisesti tilaisuuden, jossa myös tamperelaisilla on mahdollisuus sanoa mielipiteensä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Veden Sulkavuori-suunnitelmien YVA-teelmäksen hylkääminen vahvistaa uskoa asukasvaikuttamisen mahdollisuuksiin

Torstai 1.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan ELY-keskus antoi 29.11.2011 lausuntonsa Tampereen Veden YVA-suunnitelmasta rakentaa Pirkanmaan keskuspuhdistamo Tampereen Sulkavuoreen.

 

Keskuspuhdistamon YVA-selostuksessa on ELY-keskuksen mielestä lukemattomia puutteita ja sen vuoksi se totesikin YVA-selostuksen riittämättömäksi.

 

Olin useiden muiden tavoin ollut menettämässä luottamustani ELY-keskusten lausuntoihin erilaisten hankkeiden YVA-prosesseissa. Sulkavuori-case osoittaa, että aktiivisella asukasmielipiteen esiintuomisella YVA-prosessista muodostuu todellinen ja olenkin nyt mieluusti valmis muuttamaan mielipiteeni!

 

Tampereen Veden Sulkavuori-hankkeestaan laatimaa YVA-selvitystä voidaan täydellä syyllä kutsua teelmäkseksi, sillä hankkeen yhteysviranomaisen lausunto on koko pituudeltaan karua luettavaa. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto on pituudeltaan 33 sivua ja kun teelmäksen arvostelu alkaa heti lausunnon alussa, on selvää, että laadittu YVA-selvitys on lähes arvoton.

 

Yhteysviranomaisen antamien kattavien moitteiden vuoksi onkin ihmeteltävä sitä Tampereen kaupungin nettisivuille 29.11.2011 klo 15.51 ilmestynyttä tiedotetta, jonka otsikkona on: ”Tampereen Vesi täydentää keskuspuhdistamon YVA-selostusta”.

 

Tiedotteessa vähätellään niitä puutteita, jotka Pirkanmaan ELY-keskus on antanut YVA-selostuksesta.

 

Nettiin Tampereen kaupungin sivuille ilmestyneessä ja Tampereen Veden toimitusjohtaja Pekka Pesosen allekirjoittamassa tiedotteessa todetaan, että Tampereen Vesi tulee täydentämään arviointiselostuksen pikaisesti yhteysviranomaisen puutteellisiksi arvioimilta osin.

 

Nyt mielestäni täydentäminen ei riitä, vaan on laadittava kaikkia sijoituspaikkaehtoja koskeva vertaileva ympäristövaikutusten arviointiselostus – vanhan korjaileminen ei riitä!

 

Toimin Tampereen Vedelle ilman korvausta konsulttina, kun kerron, että Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa sivulla 2 todetaan ykskantaan: ”Hankkeen YVA-menettelyä ei ole yhteen sovitettu muiden menettelyiden kanssa.”

 

Lause merkitsee, että aikaisemmin laaditut YVA-sijoituspaikkavaihtoehdot eivät ole yhteismitallisia nyt kenkää saaneen YVA:n kanssa – menee siis kokonaan uusix!

 

Uudessa YVA:ssa on samoista lähtökohdista arvioitava kaikki aikaisemmat sijoituspaikkavaihtoehdot, nolla-vaihtoehto eli nykyisten puhdistamojen saneeraaminen sekä on tarkasti tutkittava myös eräät uudet sijoituspaikkaehdot, joita nyt hylätyssä YVA:ssa monet lausuntojen antajat ja mielipiteiden esittäjät ovat esittäneet.

 

Mielipiteitä nyt hylättyyn YVA:aan jätettiin lukuisia ja ne kaikki olivat hyvin perusteltuja. Uskon, että niillä oli ratkaiseva vaikutus, kun Pirkanmaan ELY-keskus tyrmäsi Tampereen Veden Sulkavuori-suunnitelmat.

 

Osallistuin kahden mielipiteen aikaansaamiseen – Palokallion Omakotiyhdistys ry:n sekä Etelä-Alvarin mielipiteiden muotoiluun. Sen lisäksi lähetin oman henkilökohtaisen mielipiteeni, joka esiintyy Pirkanmaan ELY-keskuksen loppulausunnon liitetiedostoissa ”Asukas B, Ruokomäenkatu” –nimellä.

Puutun vielä ”YVA:ilun” kustannuspuoleen.

Tampereen Veden toimesta on nyt laadittu monia YVA- ja muita sevityksiä jätevesien keskuspuhdistamosta. Konsulttifirmat ovat tyytyväisiä, sillä niiden kassat pullistelevat tamperelaisten veronmaksajien rahoista. Nyt hylätty YVA-suunnitelma on kultakimpale konsulttiyrityksille. Kaikki joudutaan aloittamaan alusta (ja kaukaa) sekä laatimaan yhteismitalliset YVA:t aikaisemmin kolutuille sijoituspaikkavaihtoehdoille!

Peräänkuulutan erityisesti Tampereen Vesiliikelaitoksen johtokunnan roolia taloudellisissa kysymyksissä. Onko liikelaitoksen operatiivinen johtaminen riittävän tiukasti johtokunnan näpeissä?

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto löytyy helposti nettiosoitteesta www.ely-keskus.fi -> ELY-keskukset -> Pirkanmaan ELY -> Tiedotteet -> Pirkanmaan keskuspuhdistamon Sulkavuoren vaihtoehdon arviointiselostus riittämätön.

 

Opettavaisia lukuhetkiä!

 

-Esko Erkkilä-

Maapirn- ja küüslauk -ostoksilla Tallinnan Jaama Turg´lla

Maanantai 28.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen viime aikoina ottanut tavakseni Tallinnan reissuilla poiketa katselemassa ja myös ostoksilla rautatieaseman vierellä sijaitsevalla Jaama –torilla.

 

Pidin tavastani kiinni myös taannoisella Suomen Keskustan Presidentti-risteilyllä, sillä poikkesin torilla heti aamusella.

 

Risteilylaivamme Baltic Princess rantautui Tallinnassa D-terminaaliin ja sieltä on kävelymatkaa Jaama-torilla vajaat pari kilometriä. Kävelin matkan raikkaassa syyssäässä.

 

Lähellä D-terminaalia sijaitsee Linnahall´n raitiovaunupysäkki, mutta menomatkan suoritin ripeästi kävellen. Raitiotievaunun raiteet kulkivat koko menoreittini vierellä.

 

 

Jaama Turg on avoinna arkipäivisin klo 8 – 18 ja lauantaisin sekä sunnuntaisin klo 8 -17.

 

Vierailin torilla 30.10.2011 eli ajankohta pitää huomioida, kun vertailee seuraavissa kuvissa ilmeneviä hintoja esim. suomalaiseen hintatasoon.

 

 

Jaama Turg´lla on muutama suurmyyjä, mutta taaempana paikalliset mummut myyvät omien palstojensa tuotteita. Tässä erään suurmyyjän tarjontaa.

 

Tapaan tehdä pienet ostokseni mummoilta, sillä heille parinkin euron kauppa on merkittävä tulonlisä. Lisäksi heidän kanssaan on mukava jutella.

 

 

Myös Virossa kotimaiset elintarvikkeet ovat Suomen tapaan usein kalliimpia kuin ulkomaiset.

Tällä myyjällä kotimaiset valkosipulit maksoivat 6,80 €/kg ja unkarilaiset 3,80 €/kg – ero oli siis huomattava.

 

 

Karpalokilon hinta vaihteli 3,80 – 4,00 €/kg ja karpalot olivat isoja.

 

 

Kotimainen avomaankurkku 2,20 €/kg.

 

 

Kotimainen porkkana 0,60 €/kg.

 

 

Kotimainen palsternakka 1,40 €/kg.

 

Kotimainen tomaatti 1,38 €/kg. Tomaatti oli siis selvästi edullisempaa kuin avomaankurkku.

 

Kotimainen punasipuli 1,20 €/kg.

 

 

Suurmyyjällä oli tarjolla puolalaista paprikaa ja se maksoi 1,30 €/kg.

 

”Astelpaju” on mielestäni erän kauneimmista virolaisista sanoista ja se tarkoittaa tyrniä. Tyrnimarjat maksoivat 4,00 €/kg.

 Meillä on useita tyrnejä ja tiedän, että miten haastavaa hommaa on tyrnin poiminta!

 

Ostin eräältä mummolta maapirn´ä sekä  küüslauk´ aa. Maapirn on maa-artisokka ja küüslauk puolestaan valkosipuli.

 

 

Maa-artisokat olivat komeita, mutta valitettavasti en ottanut niistä valokuvaa. Maa-artisokan kilohinta oli 1,30 euroa ja ostin mummon koko ”varaston” eli 1,8 kiloa.

 

Valkosipulit mummo oli hinnoitellut kappalekaupalla ja hinta oli 0,80 €/kpl.

 

 

Myyjämummoni käytti sujuvasti helmitaulua, kun hän summasi ostosteni hinnan!

 

Suosittelen Tallinnassa poikkeamaan Jaama Turg´lla, sillä se on taatusti erilainen kokemus!

 

-Esko Erkkilä-

Kaupinojan saneeraus tekee Tavasesta tarpeettoman

Sunnuntai 27.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Vesihanke. Tampereen kaupunginvaltuuston budjettipäätös 21.11.2011 oli viimeistä edellinen naula Tavase-hankkeen arkkuun. Päätös merkitsee 5 miljoonan euron suuruisen määrärahan myöntämistä Kaupinojan vedenkäsittelylaitoksen saneeraamiseen.

 

Määrärahan myöntäminen on kaukokatseinen päätös, sillä se merkitsee todellisuudessa Tavase-hankkeen hautaamista.

 

Summa hyväksyttiin Kaupinojan investoinnin aloittamiseksi ensi vuonna. Kaupinojan kokonaisinvestointi tulee olemaan 12 miljoonaa euroa, mutta kun se tekee Tavase-hankkeen tarpeettomaksi, se on paras päätös, joka Tampereella on tehty aikoihin. Päätöksestä koituu hyvää kaikille Tavase-hankkeen piirissä olleille kunnille – päätös on parasta seutukuntapolitiikkaa pitkiin aikoihin.

 

Kaupinojan investointi merkitsee laitoksen kapasiteetin kohottamista korkeammalle tasolle kuin konsanaan Tavase-suunnitelmat merkitsisivät.

 

Näsijärveen 800 metrin etäisyydelle rannasta 20 metrin syvyyteen asennettava imuputki takaa tasalämpöisen (10…12 astetta) raakaveden saannin laitokselle.

 

Kyseisellä paikalla Näsijärven syvyys on 60 metriä, joten imuputken sijoituspaikka on ihanteellinen.

 

Mainittakoon, että nyt Roineesta Ruskon laitokselle johdettavan järviveden lämpötila voi kesällä nousta jopa 20 asteeseen – myöskään tekopohjavesihankkeissa ei edes teoriassa päästä Näsijärven vettä viileämpiin lämpötiloihin.

 

Kaupinojan investoinnin toteuttaminen merkitsee, että Tampereella veden omavaraisuus on sen jälkeen 2,3 kertainen!

 

Kaupinojan vesilaitokselle tehtävä investointi muodostuu vuosien saatossa edulliseksi, kun veden siirtolinjat Kaupista Tampereen keskustaan ovat vain murto-osa Tavase-hankkeen vaatimista siirtolinjainvestoinneista.

 

Kaupinojan investointi tuli mahdolliseksi pitkän ja kaukokatseisen ympäristötyön tuloksena. Näsijärven puhdistuminen on ollut vauhdikasta, ja se mahdollistaa Kaupinojan hankkeen toteuttamisen.

 

Tampereen kaupunginvaltuuston tekemä päätös merkitsee valtavaa kustannussäästöä ja se on myös merkittävä ympäristöteko.

 

Nyt on paikallaan kysyä, turmeleeko Sulkavuoreen suunniteltu jäteveden keskuspuhdistamo pysyvästi Pyhäjärven niin, ettei siellä päästä koskaan Näsijärven puhtauteen?

 

On mielenkiintoista nähdä, miten Tampere ja muut Tavaseen sekaantuneet kunnat pystyvät pääsemään irti luonnottomasta ja kalliista hankkeesta.

 

Ehdotan, että tamperelaiset päättäjät ottavat tapahtuneet töppäilyt aikaisempien päättäjien tekemänä vahinkona ja ajavat Tavase Oy:n konkurssiin.

 

Tavase Oy:n konkurssi maksaa Tampereelle lähes kymmenen miljoonaa euroa, mutta se on kuitenkin pienemmän riesan tie, kun vaihtoehtona on Pälkäneen, Kangasalan sekä Pinsiön harjumaisemien tuhoutuminen ja toimimaton laitos!

 

Viimeinen naula Tavase Oy:n arkkuun on, kun Tampereen kaupunginvaltuusto päättää syksyllä 2012 Kaupinojan laitoksen saneeraamiseen vielä tarvittavan seitsemän miljoonan euron myöntämisestä vuoden 2013 budjetissa!

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

Tämä teksti on julkaistu Aamulehden ”Lukijalta”-palstalla 26.11.2011!

Miksi demariministerit eivät pysty laittamaan määräysvallassaan olevaa AKT-pesää järjestykseen?

Lauantai 26.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Maamme on päivä päivältä joutumassa entistä enemmän samanlaiseen ahdinkoon, kuin EU:n ongelmamaat.

 

On oikein, että EK edellyttää työmarkkinoiden monivuotisen häirikön AKT:n taipumista tulopoliittisen raamisopimuksen taakse, jotta kokonaisvaltainen raamisopimus voidaan hyväksyä.

 

AKT:n niskuroinneista on suomalaisella talouselämällä karvaita kokemuksia, sillä se on useana vuonna pysäyttänyt Suomelle elintärkeän viennin sekä vaikeuttanut tuontituotteiden saamista teollisuuden raaka-aineeksi tai kuluttajien käyttöön.

 

Perjantai-iltana eli 25.11.2011 oli uutislähetyksissä havaittavissa selvää tuskastumista myös muiden työntekijäjärjestöjen taholta, kun AKT edelleen jatkoi niskurointiaan.

 

Hallituksen demariministerit näyttävät olevan AKT:tä diktaattorimaisesti johtavan Timo Rädyn (sdp) käskyläisiä, kun eivät uskalla lyödä nyrkkiä pöytään ja laittaa niskuroijaa järjestykseen. AKT:n demaripesä kaipaisi laajempaakin tuuletusta, sillä AKT:n tiedotuspäällikkö Hilkka Ahde (sdp) on lehtiuutisten mukaan Rädylle pelkkää ilmaa.

 

Autonkuljettajat ja kuljetusala kokonaisuudessaan tekevät koko yhteiskunnan kannalta tärkeää työtä. Liiton palkkajohtajan toiminta on nyt taas jälleen kerran kuitenkin murentamassa sitä arvostusta, jota AKT:n väki nauttii kansalaisten mielissä.

 

-Esko Erkkilä-

Timin mänty - merkittävä nähtävyys Hämeenkyrössä

Perjantai 25.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Timin mänty, monisatavuotinen uhripuu Hämeenkyrön Timin kylässä oli eräs kohteemme, kun taannoin retkeilimme Pirkanmaan Metsäkeskuksen luonnonhoito- sekä talousmetsäkohteilla Ylöjärvellä ja Hämeenkyrössä.

 

Olen kuullut moniaita kertoja Timin männystä, mutta vasta nyt ensimmäisen kerran sain tutustua Hämeenkyrön erääseen merkittävimpään turistikohteeseen.

 

Timin mänty sijaitsee Timintien varrella Yrjö Mäkelän omistamalla metsälohkolla.

 

Männyn ikää ei varmasti tiedetä, mutta asiantuntijoiden arvailut sen iästä ovat 400 vuodesta ylöspäin.

 

Timin mänty on edelleen elävä puu, vaikka sen vihreät oksat ovatkin jo käyneet vähiin.

 

 

Olen joskus ajanut Timintietä ja nähnyt tämän männyn sekä luullut sitä Timin männyksi. Olen kuitenkin erehtynyt, sillä…

 

 

…oikea Timin mänty kasvaa sitä vastapäätä tien toisella puolella kolmisenkymmentä metriä tiestä!

 

Timin männyn ympärysmitta rinnankorkeudelta on sellainen, että tarvitaan kolme miestä, jotta heidän sylensä yltävät männyn ympäri.

 

 

Männyn juurella olevat miehet antavat hyvän mittakaavan arvioida Timin männyn kokoa. Taustalla tien toisella puolella se mänty, jota joskus olen luullut Timin männyksi!

 

 

Timin mänty oli entisaikaan hammassärkyä potevien suosittu käyntikohde. Tikulla kaivettiin särkevän hampaan ientä, jotta siitä tuli verta ja sen jälkeen verinen tikku upotettiin Timin männyn kaarnaan. Hammassärky loppui ja mänty voimistui, kun sai lisää voimaa verisestä tikusta.

 

Kerrotaan, että vielä 1930-luvulla männyn haaroihin ja halkeamiin käytiin upottamassa rahoja eli mänty toimi uhrimäntynä vielä n. 80 vuotta sitten!

 

 

Männyn juurella käy nykyäänkin paljon ihmisiä ihailemassa vanhaa uhrimäntyä. Useat vierailijat kokevat edelleenkin männyn salaperäisen voiman, kun ovat Timin männyn oksien suojassa.

 

Kannattaa tulla Hämeenkyröön ja kokeilla!

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaalla on jo 470 metsäkohdetta, joille valtion varoista maksetaan pientä korvausta biologisen monimuotoisuuden ylläpitämisestä

Torstai 17.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin 11.11.2011 Pirkanmaan Metsäkeskuksen metsäretkelle, jonka kohteena olivat luonnonhoito- ja talousmetsät.

Retkellä pääsi tutustumaan metsien nykyaikaiseen hoitoon luonnonhoito- ja talousmetsäkohteilla, sai neuvoja ympäristötuen valintaperusteista, kohteiden arvottamisesta ja erilaisista suojeluvaihtoehdoista.

Retkikohteemme olivat mielenkiintoisia ja ne sijaitsivat Ylöjärvellä sekä Hämeenkyrössä.

Retkemme oppaana toimi metsäluontoneuvoja Matti Äijö Pirkanmaan metsäkeskuksesta.

Ensimmäinen kohteemme oli paahderinne. Niitä tavataan Pirkanmaalla ainakin Ylöjärvellä, Pälkäneellä ja Kangasalla.

Paahderinne on suppa eli se on metsässä oleva ”monttu”. Jossakin päin Pirkanmaata suppaa kutsutaan lukoksi.

Supassa lämpötilaerot voivat olla suuria – pohjalla on kylmänä vuodenaikana todella kylmä ja etelää kohti olevassa rinteessä on lämpimällä säällä puolestaan kuuma.

Paahderinne raivataan suojelukohteena puista lähes vapaaksi. Paahderinne on tavallaan metsäpalo-alueen korvike, sillä paahderinteessä kasvaa kasveja, jotka vaativat lämpimät olosuhteet. Näitä ovat mm. kangasajuruoho, kissankäpälä ja idänkeulankärki.

Paahderinteessä viihtyvät myös tietyt kovakuoriaiset, perhoset, myrkkypistiäiset ja hepokatit.

Paahderinnekohteemme sijaitsee Ylöjärvellä. Kuvasta on ehkä vaikea hahmottaa supan syvyyttä, mutta kuvan keskellä näkyy supan pohja ja kuva on otettu etelää kohti viettävältä paahderinteeltä.

Retkioppaamme metsäluontoneuvoja Matti Äijö selvitti paahderinnekohteella tervaskantojen ja yleensä tervaspuun muodostumista.

Äijö kertoi, että Pirkanmaalla on kaikkiaan 470 metsäluontokohdetta, joille maksetaan metsänhoitolain 10 pykälän mukaista ympäristötukea. Tukea saavien metsäluontokohteiden keskikoko Pirkanmaalla on n. 2,5 hehtaaria.

Metsäluontokohteiden sopimukset ovat pitkiä, sillä sopimusaika on 30 vuotta. Solmittu sopimus merkitään kiinteistörekisteriin eli kohteen omistajavaihdos ei päätä aikoinaan solmittua sopimusta.

Nykyaikaiset metsänomistajat kunnioittavat luonnon monimuotoisuutta. On hyvä, että valtio on tukemassa vaatimattomilla summilla niitä metsänomistajia, jotka ovat luopuneet tiettyjen monimuotoisuutta edustavien kohteiden talousmetsäkäytöstä.

-Esko Erkkilä-

Juuret ovat tärkeä osa identiteettiämme

Lauantai 29.10.2011 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen puheenjohtajana minulla oli taannoin tilaisuus yhdistyksemme viirinjakojuhlan avauspuheenvuorossani tarkastella aihepiiriä, jonka koen tärkeäksi.

 

Kyse on juurista ja niiden tuntemisesta.

 

Totesin mm.;

 

”Meillä monilla MSL-toiminnassa mukanaolevilla fyysiset juuret ovat maaseudulla, mutta yhä suuremmalla osalla meistäkin fyysiset juuret ovat kaupungissa. Joillakin ne ovat alun perin olleet kaupungissa ja joillekin ”kaupunkilaisjuuret” ovat kasvaneet vasta kaupungissa olemisen aikana.

 

Uskallan väittää, että kaupunkilaistaustan omaavat MSL-aktiivit ovat löytäneet pontimensa MSL:n perusajatuksesta, joka tavoittelee mm. tasa-arvon ja ihmisyyden päämäärien toteutumista.”

 

Otin esimerkin Karjalaan jääneiden juurista ja kerroin anoppini kokemasta:

 

”Juurien osalta ne vanhempamme, esivanhempamme, sukulaiset ja tuttavat, jotka joutuivat lähtemään Karjalasta sodan seurauksena, kaipasivat ja kaipaavat Karjalaan jääneitä kotiseutujaan – juuriaan.

 

Seurasin tässä mielessä nyt jo edesmennyttä anoppiani, joka oli syntynyt Salmin Mantsinsaarella. Yhteen aikaan hänen virallisissa tiedoissaan – mm. Kela-kortissa luki syntymäpaikan kohdalla ”Ulkomaat”. Onneksi tämä korjattiin ja anoppini Kela-kortissa luki lopulta syntymäpaikan kohdalla ”Salmi”.”

 

Kerroin, että tunnistan henkilökohtaisestikin omien juurieni osittain katkenneen, kun synnyinkuntani liittyi Ylöjärveen.

 

Viljakkala ei ole enää lainkaan se sama paikkakunta kuin se oli itsenäisenä kuntana – paljon heikompaan suuntaan on menty!

 

Annoin avaussanoissani tunnustusta Maaseudun Sivistysliitolle, kun sillä on monipuolista yhteistyötä kyläyhdistysten kattojärjestöjen ja vastaavien kanssa. Yhteistyö näiden tahojen kanssa auttaa ja rohkaisee ihmisiä juurien etsimisessä ja tunnistamisessa.

 

Palasin vielä suunnitteilla olevaan suureen kuntauudistukseen, kun totesin, että…

 

”…työsarkaa juurien etsimisessä ja löytämisessä riittää, sillä julkisuudessa paljon mielipiteitä kirvoittanut suuri kuntauudistus uhkaa tehdä suuret joukot suomalaisia juurettomiksi. Myös kaikkinainen toimintojen keskittäminen asutuskeskuksiin ja asutuskeskusten erilaiset kaavamääräykset – joita ollaan toteuttamassa mm. Tampereen seutukunnan alueella – merkitsevät ihmisten juurettomuuden lisääntymistä.”

 

Avaussanojeni lopuksi heitin haasteen:

 

”Haastan kaikki MSL-ajatusmaailman sisäistäneet, mutta myös kaikki muut kansalaiset talkoisiin, joissa huomioitaisiin ihmisten juuret ja pidettäisiin ne elinvoimaisina.

 

En halua tämän enempää yksilöidä toimenpiteitä, jotta kaikilla MSL:n asianosaisilla olisi vapaat kädet pohtia niitä tapoja, joilla juurien vaalimista huomioitaisiin.”

 

Toivoin avaussanoissani ja toivon niin tässäkin, että ehdotukseni pysäyttäisi meidät hetkeksi ja että se saisi tuulta siipiensä alle.

 

-Esko Erkkilä-