Keskustan esittämä kuntayhteistyötä rakentava lausuntoesitys sai Tampereen kaupunginvaltuustossa kannatusta yli puoluerajojen

Sunnuntai 29.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Kokoomusjohtoinen hallitus hakkaa pääministeri Jyrki Kataisen ja kuntaministeri Henna Virkkusen johdolla edelleenkin päätään mäntyyn, kun se ajaa kuntauudistusta kuin käärmettä pyssyyn.

 

Tampereen kaupunki sai pyytämänsä lisäajan oman lausuntonsa jättämiselle kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitykseen ja se päättikin Tampereen lausunnosta vasta 16.4.2012 pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa.

 

Kaupunginhallitus esitti lausunnoksi virkamiesten valmistelemaa 21 –sivuista naapurikuntien päättäjiä ja kuntalaisia osoittelevaa syytekirjelmää.

 

On selvää, että Keskusta ei voinut hyväksyä virkamiesten vihapäissään laatimaa muistiota lausunnoksi ja sen vuoksi keskustalaiset kaupunginvaltuutetut esittivät jo keskustelun aikana virkamiesten syytekirjelmästä poikkeavia näkökohtia.

 

Seurasin kaupunginvaltuuston kokousta netin kautta suorana videolähetyksenä.

 

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Kriikku teki keskustelun aikana seuraavan muutosesityksen Tampereen kaupungin lausunnoksi kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitykseen:

 

**************

 

TAMPEREEN KAUPUNGIN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON
RAKENNETYÖRYHMÄN SELVITYKSEEN


Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys korostaa nykyisen kuntarakenteen ongelmia erityisesti suurten kaupunkiseutujen näkökulmasta.

Tampereen seudulla näin ei ole ja sen vuoksi Tampereen kaupunki pitääkin kunta- ja palvelurakenteen tarkastelun jatkamista Paras-hankkeen pohjalta yhteistyössä muiden kuntien kanssa tarpeellisena.


Tampereen kaupunkiseudulla on tehty maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelussa
yhteistyötä kuntien kesken sekä myös seututasolla jo pitkään. Yhteistyö on ollut onnistunutta, ja siitä ovat hyötyneet Tampereen seutukunnan kunnat sekä niiden asukkaat. Tampereen kaupunki haluaa kehittää hyvin sujunutta kuntien välistä yhteistyötä eikä näe tarpeelliseksi kunnallishallinnon rakennetyöryhmän ehdottamaa selvitystä.

Ylikunnalliset hankkeet ovat haaste, jonka ratkaisemiseen löytyy useita käyttökelpoisia vaihtoehtoja. Näitä hankkeita Tampereen seudulla ovat mm. keskusjätevedenpuhdistamo, suuret kaupalliset hankkeet sekä Tampereen seudun joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät kysymykset.

Esitetty uusi kunta olisi maantieteellisesti liian laaja ja sen hallinto kasvattaisi byrokratian hallitsemattomaksi ja kustannustehottomaksi. Pirkanmaan olosuhteissa se merkitsisi maakunnan entistä voimakkaampaa kahtiajakoa paremmin ja heikommin menestyneisiin alueisiin.

Lähidemokratian kehittämiseen Tampereella on panostettu. Asukasvaikuttaminen on Tampereella saanut mm. Alvari-toiminnan ansiosta virallisen aseman kaupungin kehittämisessä.

Jos kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esittämä suurkunta syntyisi, olisi lähidemokratiasta huolehtiminen ylivoimaista. Kunta on asukkaita varten ja Suur-Tampereessa se periaate ei toteutuisi.


Tampereen kaupunki toteaa, että mahdollinen kuntarakenteen kehittäminen on tapahduttava yhteistyössä Tampereen seudun kuntien kesken. On todennäköistä, että Tampereen seudulla on valmius perustaa kuntien yhteinen työryhmä vapaaehtoisuuden pohjalla.

Ministeriön esittämään ja kustantamaan kuntajakoselvitykseen Tampereen kaupunki ei näe olevan tarvetta eikä mahdollisuuksia.



Kuntatyöryhmän esitykseen kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksiin Tampereen kaupunki toteaa, että se kuuluisi pakottavien keinojen valikkoon eikä siten ole käyttökelpoinen eikä hyväksyttävä.

Velvoittavan lainsäädännön käyttäminen kuntauudistuksen toteuttamisessa ei ole Tampereen
kaupungin kannalta tarkoituksenmukaista, koska uudessa kunnassa olisi tärkeää, että osapuolet
sitoutuvat uudistukseen ja näkevät tulevaisuuden yhdenmukaisella tavalla.


Tampereen kaupunki toteaa, että kuntien itsenäisyys oman alueensa asumisen ja sisäisen liikenteen suunnittelusta sekä paikallisista palveluista on tarpeen säilyttää. Raskaat ja ylikunnallista vaikutusta omaavat palvelut ja hankkeet tulisi toteuttaa yhtenäisellä alueella ylikunnallisen demokraattisen toimielimen päätöksillä.


Tampereen kaupunki toteaa, että maankäytön, liikenneympäristön tai joukkoliikenteen suunnittelu ja kehittäminen eivät edellytä uudenlaista kuntarakennetta, mutta yhteistyötä kylläkin.

Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteeseen liittyvät liikenneverkko-
ja kunnallistekniikan ratkaisut on jo pitkään hoidettu seudun kuntien kanssa yhdessä
sopimuspohjaisesti. Muun muassa pelastustoimi ja jätehuolto toimivat ylikunnallisesti.

Tampereen merkitys liikenteen solmukohtana on suuri ja tilanteen kehittäminen vaatii luottamuksellisia yhteistyösuhteita Tampereen seudun kuntien kesken - kuntaliitokset pysähdyttäisivät hyvään alkuun päässeen kuntien välisen yhteistyön ehkä jopa vuosikymmeniksi. Raideliikenteeseen panostaminen ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman
tietoinen ja voimakas kehittäminen ovat keskeisiä toimenpiteitä tulevaisuudessa, kun
halutaan turvata Tampereen seudun tasapainoinen kehitys.

Tampereella on jo suunnitteilla katuraitiotiejärjestelmä, joka voi jatkossa ulottua useamman
kunnan alueelle. Tampereen seudulla ja koko Pirkanmaalla Sastamalaan, Parkanoon, Jämsään ja myös etelän suuntaan on tärkeätä saada kaupunkiseudun katuraitiotien lisäksi rataverkkoa hyödyntävä henkilölähiliikenne käyntiin kohtuullisella aikavälillä.


Maakuntakaavan 2. vaihekaavan mukainen rataoikaisu kaupungin eteläpuolelta
mahdollistaa tavaraliikenteen siirtymisen pois ydinkeskustasta ja nykyisen henkilöliikenteen
kapasiteetin kolminkertaistamisen. Siksi eteläinen oikorata on tärkeä hanke kaupunkiseudun
ja sen yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta. Lähijunaliikenteen käynnistyminen
liittäisi myös Oriveden radanvarsikuntana entistä selkeämmin Tampereen taajamarakenteeseen ja tarjoaisi uuden houkuttelevan kaupunkirakenteen kehityssuunnan.


Elinkeinotoiminta on kunnan talouden perusta ja yhdessä toteutettu elinkeinojen kehittäminen, kuten Tampereen seudulla Tredea Oy , pystyy parhaiten vastaamaan haasteisiin tarkoituksenmukaisesta kehittämisestä koko seudun näkökulmasta antaen tilaa kunkin kunnan omien vahvuuksien edelleen kehittämiseen.

Yhteenvetonaan Tampereen kaupunki toteaa, että kuntarakenne on onnistunut, kun se vastaa ihmisten arjen tarpeisiin kuntarajoista riippumattomasti.

Tampereen kaupunki haluaa kehittää Tampereen seudun kuntayhteistyötä kuntien ja kansalaisten yhdenvertaisuuden ja hallinnon kustannustehokkuuden lähtökohdista.

Kuntien välillä pitää olla tervettä kilpailua ja sen kuntatyöryhmän esitys Tampereen seudulta tukahduttaisi.

Tampereen kaupunki haluaa jatkossakin kehittää Tampereen seudulla kuntien välistä luottamuksellista yhteistyötä ja sen kehittämistä, eikä kannata kuntarakennetyöryhmän esittämää kuntamuutosta Tampereen seutukunnan alueella.

 

****************

 

Asia meni äänestykseen ja siinä Keskustan esittämä lausunto sai kannatusta yli puoluerajojen, sillä sen puolesta äänestivät Keskustan neljän kaupunginvaltuutetun (Mikko Kriikku, Mikko Alatalo, Timo Hanhilahti ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen) lisäksi kaikki perussuomalaiset (Heikki Luoto, Laina Koskela, Markku Talonen ja Jouni Viitanen), molemmat sitoutumattomat (Lasse Oksanen ja Matti Joki) sekä SKP:n Jari Heinonen ja vasemmistoliiton Marjatta Stenius-Kaukonen.

 

Vaikka virkamiesten esitys voittikin äänestyksen luvuin 55 – 12, oli Keskustan esittämä lausuntoluonnos kuitenkin voitto Tampereen kaupunkilaisille.

Keskustan lausunnon ansiosta tamperelaiset voivat nyt pystypäin kohdata naapurikuntien asukkaita ja muistuttaa, että Tampereellakin on päättäjiä, jotka arvostavat naapurikuntien asukkaita ja heidän kunnallista itsenäisyyttään sekä itsemääräämisoikeuttaan.

 

-Esko Erkkilä-

Merkittävien päätösten iltapuhde Tampereella ja Kangasalla

Tiistai 17.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Maanantaina huhtikuun 16. päivänä Tampereen kaupunginvaltuusto ja Kangasalan kunnanvaltuusto tekivät merkittäviä päätöksiä.

 

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti äänin 55 – 12 heittää tiskirätin päin kehyskuntien päättäjien ja asukkaiden kasvoja, kun se hyväksyi Tampereen virkamiesten laatiman 21- sivuisen syytekirjelmän kehyskuntien tekemistä synneistä lausunnoksi kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitykseen.

 

Onneksi Tampereen valtuustosta löytyi 12 kaupunginvaltuutettua, joiden ansiosta tamperelaiset voivat pystyssäpäin kohdata jatkossakin kehyskuntien asukkaita!

 

Tunneliäänestyksessä ”pupu” meni tamperelaisten päättäjien pöksyihin, kun he siirsivät tunnelipäätöksen ainakin kuukauden verran lähemmäs syksyn kunnallisvaaleja. Kunnallisvaalien lähestyminen ei lupaa hyvää tunnelihankkeen toteutumiselle.

 

On todennäköistä, että Tampereen kaupunginvaltuuston enemmistön päätös tiskirätin heittämisestä kehyskuntien asukkaiden silmille torppaa myös tunnelihankkeen.

 

Maanantai-illan merkittävimmän pirkanmaalaispäätöksen teki Kangasalan kunnanvaltuusto, kun se tosiasiallisesti päätti luopua Tavasesta.

 

Harmi, että eräiden kuvioiden tuloksena Kangasala ei välittömästi henno luopua Tavasesta.

 

Toivottavasti Kangasalan päätös on vihdoinkin selkeä signaali Tampereen päättäjille, jotta he pystyvät lyömään lopullisen naulan mielettömän Tavase-hankkeen arkkuun!

 

Jos istuva Tampereen kaupunginvaltuusto ei pysty Tavasea lopettavaa päätöstä tekemään, on se syksyllä valittavan uuden kaupunginvaltuuston ensimmäisiä toimenpiteitä.

 

-Esko Erkkilä-

Ammattiyhdistysliike on taas lyömässä yhden naulan omaan arkkuunsa

Sunnuntai 15.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen laatinut tämän kirjoituksen 12.4.2012 eli ennen, kuin ammattiyhdistysliike taipui koululaisharjoittelijoiden työharjoittelussa järkevän ratkaisun kannalle.

Julkaisen kirjoituksen 12.4.2012 laatimassani muodossa vaikka tiedänkin, että myönteiseen ratkaisuun ollaan pääsemässä!

**************

On ollut uskomatonta seurata, kun Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on torppaamassa koululaisharjoittelijoiden työharjoittelua kaupanalan yrityksissä.

 

PAM käyttää keppihevosenaan sitä, että koululaisharjoittelijat eivät saisi suorittaa harjoitteluaan ns. järjestäytymättömien työnantajien yrityksissä.

 

On suorastaan ennenkuulumatonta, että ammattiyhdistysliike pyrkii määräilemään yrityksiä sen perusteella, että ovatko ne ammattiyhdistysliikkeen talutusnuorassa.

 

Suomeen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajaksi Ruotsista 23.4.2012 palaava Juhana Vartiainen totesi demaritaustastaan huolimatta Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa maaliskuun 7. päivänä, että...

...ay-liike jähmettää päätöksiä Suomessa.

PAM:n tapauksessa juuri näin on.

 

Vartiaisen mielipiteeseen on helppo yhtyä.

 

Tutustu ja tienaa -sopimus on ollut voimassa jo useita vuosia. Siinä nuori on työssä kaksi viikkoa ja tienaa reilut 300 euroa. Tämän nuorten mahdollisuuden tutustua työelämään PAM nyt haluaa torpata!

 

Pääministeri Jyrki Kataiselle on ollut viime aikoina mahdotonta antaa tunnustusta mistään hänen toimistaan. Nyt on kuitenkin annettava tunnustus Kataiselle, kun hän patistaa PAM:ia luopumaan syrjintäpolitiikastaan.

Jään kuitenkin odottamaan työministeri Lauri Ihalaisen jyrähtämistä, sillä uskon, että ainoastaan hän pystyy ohjaamaan PAM:n ruotuun - siihen eivät pojanklopit pysty!

 

Ei voi olla oikein, että nuorilta viedään mahdollisuus tutustua työelämään ja saamaan kahden viikon kestävästä työjaksostaan vaatimaton korvaus.

 

PAM:n toiminta tulee voimistamaan ammattiyhdistysliikkeeseen kohdistuvaa karttamista ja kaikki sen toimenpiteet satavat suoraan YTK:n eli ns. Loimaan kassan hyväksi.

 

On selvää, että kaikkien palkkatyössä toimivien pitää varmistaa toimeentulonsa työttömyyden varalta.

 

Varmistin aikoinaan työttömyysturvani YTK:n kautta ja vaikka en työttömyysturvaa koskaan tarvinnutkaan, pidän ”Loimaan kassan” nykyistäkin työttömyysturvan takaamista 99 euron vuosimaksulla edullisena.

 

Kannustan kaikki kaupanalan työntekijöitä hoitamaan työttömyysturvansa YTK:n kautta – se maksaa vain 99,00 euroa vuodessa!

 

-Esko Erkkilä-

Puheenjohtajaa kyyditsemässä vain muutama päivä ennen Kiviniemen ilmoitusta olla asettumatta ehdolle jatkokaudelle

Maanantai 9.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereella järjestetyt Keskustan ensimmäiset politiikka- ja toimintapäivät olivat kolmipäiväinen tapahtuma, sillä Keskustan puoluehallitus kokoontui Tampereella jo perjantaina 23.3.2012.

 

Puoluehallituksen Tampereen kokouksen merkittävin päätös oli, että Keskusta järjestää kesäkuussa valittavasta puheenjohtajastaan neuvoa-antavan jäsenäänestyksen. Päätös puoluehallituksessa syntyi äänestyksen tuloksena ja äänet jakaantuivat 19 – 15 jäsenäänestyksen puolesta.

 

Olen tyytyväinen puoluehallituksen päätökseen ja olen toivonut alusta alkaen, että jäsenäänestystä edeltävä aika käytettäisiin rakentavaan Keskustaa edesauttavaan keskusteluun.

 

Omalta osaltani politiikka- ja toimintapäivät alkoivat lauantaina maaliskuun 24. päivänä ja juhlallisesti alkoivatkin, sillä olin päivien järjestämistä koskevissa valmisteluissa sopinut, että toimin puheenjohtaja Mari Kiviniemen autonkuljettajana politiikka- ja tapahtumapäivien alussa.

 

 

Autonkuljettajan roolini alkoi lauantaina aamulla Tampereen keskustasta, sillä puheenjohtaja Kiviniemi oli sopinut lehdistöhaastattelun Aamulehden kanssa Scandic Tampere City – hotelliin.

Saavuin noutamaan puheenjohtajaa hyvissä ajoin ja sain lähituntumalta seurata lehdistöhaastattelun etenemistä.

Aamulehti julkaisi toimittaja Kirsti Pohjosen laatiman haastattelun seuraavana päivänä.

 

 

Puheenjohtaja Mari Kiviniemi totesi Aamulehden haastattelussa, että Keskustan johtama oppositiopolitiikka on ollut tiukkaa ja siinä on onnistuttu.

Opposition ykköspaikka on otettu ammattitaitoisen tiimin avulla, totesi Kiviniemi ja antoi siten tunnustusta koko keskustaväelle.

 

Nykyhallituksen politiikkaa puheenjohtaja Kiviniemi kuvaili Aamulehden haastattelussa haahuilevaksi ja otteettomaksi sekä totesi sen antavan oppositiolle iskun paikkoja aivan liiankin kanssa.

Hyvin sujuneista presidentinvaaleista Kiviniemi totesi, että niissä saatiin kelpo tulos. Keskustaväen itsetunto koheni ja tästä voidaan lähteä eteenpäin, tiivisti puheenjohtaja Mari Kiviniemi Aamulehden haastattelussaan.

 

 

 

Toimittaja Pohjosen matkassa oli mukana Aamulehden valokuvaaja Raine Lehtoranta, joka ahkerasti kuvasi puheenjohtaja Mari Kiviniemeä.

Kuvat jäivät sillä kerralla Aamulehden arkistoon, sillä haastattelun kuvituksena niitä ei julkaistu. Eräät haastattelutilanteen kuvat Aamulehti julkaisi niiden uutisten yhteydessä, jossa se kertoi Kiviniemen päätöksestä luopua Keskustan puheenjohtajuudesta.

Puheenjohtaja Kiviniemestä oli toki Aamulehden etusivulla sunnuntaina 25.3.2012  kuuden palstan levyinen Raine Lehtorannan ottama valokuva, mutta se oli otettu myöhemmin päivällä järjestetyn yleisötilaisuuden aikana.

 

 

Valokuvaaja Raine Lehtoranta halusi kuvata Mari Kiviniemeä myös ulkotiloissa ja siihen soveltuikin hyvin hetki, jolloin Mari hyväntuulisena oli valmis avaamaan Focukseni oven ja astumaan etupenkille.

 Huomaattehan, että kuinka kauniisti sadepisarat koristavat juuripestyn Ford Focukseni kattoa, ikkunoita sekä taustapeiliä.

Sadepisarat hymyilevät yhtä valloittavasti kuin Mari!

 

Valokuvaamisen jälkeen matkamme Tampereen Yliopistolle ja siellä kohta alkavaa avajaistilaisuutta kohti saattoi alkaa.

Vielä silloinkaan ei ilmeisesti itse Kiviniemellekään ollut selvää, että hän ei asetu ehdokkaaksi jatkokaudelle Rovaniemen puoluekokouksessa ensi kesäkuussa.

On varmaa, että Mari Kiviniemellä on paljon annettavaa Keskustalle ja koko Suomelle, vaikka hän nyt onkin ilmoittanut olevansa pyrkimättä jatkokaudelle Keskustan puheenjohtajaksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Unkarissa maatalouden EU-tuet kohoavat tänä vuonna vanhojen EU-maiden tasolle

Tiistai 3.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Unkarin matkallamme ensimmäinen kohde oli Maatalousosuuskuntien ja maataloustuottajien kansallisen liiton eli MOSZ:n toimisto, jossa saimme kuunnella liiton pääsihteerin esityksiä Unkarin maataloudesta.

 

 

Liiton sisäänkäynnin yläpuolella komeili yhdistyksen nimilyhenne…

 

 

 

 

…ja vieraiden vastaanottohuoneen seinällä yhdistyksen logo.

 

 

 

MOSZ:n pääsihteeri on koulutukseltaan maatalousekonomisti ja hänellä oli työuraa edessään kolme vuotta ennen eläkkeelle pääsemistä.

Pääsihteerin 40 –vuotiseen työuraan on mahtunut sosialismia, kommunismia, kolhoosielämää ja nyt markkinataloutta.

 

 

Paikallisoppaana ja tulkkina toimi koko matkan ajan Tünde Fodor eli ”Tyyne”, kuten hän halusi suomalaisten häntä kutsuman. Tünde tulkkasi myös pääsihteerin esitykset ja käänsi suomeksi esitetyt kysymykset unkariksi.

 

Unkarissa on kaksi maataloustuottajain etujärjestöä; MOSZ vastaa suurten osuuskuntien edunvalvonnasta ja sen kilpailija puolestaan perheviljelmien edunvalvonnasta. MOSZ:n pääsihteeri kertoi avoimesti, että perheviljelmien edunvalvontajärjestö on heidän kilpailijansa.

 

Osuuskuntien peltopinta-ala on keskimäärin 500 hehtaaria, mutta pinta-alahaarukka vaihtelee 100 hehtaarin ja 5.000 hehtaarin välillä.

 

Unkarissa tuli v. 1968 mahdolliseksi yksityinen maanomistus. Kehitys vapaampaan suuntaa oli ollut nopeaa, sillä v. 1956 tapahtuneen Unkarin kansannousun jälkeen olot tiukkenivat ja v. 1962 ihmiset pakotettiin liittymään kolhoosiin. Pakottaminen tapahtui mm. siten, että lapset eivät päässeet opiskelemaan, jos ei liittynyt kolhoosiin.

 

Molempien maataloustuottajien edunvalvontajärjestöjen neuvottelukumppani (=vastapuoli) on valtio.

 

Osuuskunnat tuottavat Unkarin nautakarjatuotteista 70 %, sianlihasta 2/3 ja viljasta puolet.

 

Osuuskuntien eduiksi MOSZ:n pääsihteeri mainitsi työpaikan, osuuden vuoden tuloksesta sekä mahdollisuuden neuvotella maanvuokraamisesta.

 

Unkarissa maa on kalliimpaa kuin työ oli pääsihteerin vastaus, kun kysyimme maanhinnasta ja työvoimakustannuksista.

 

Pääsihteeri totesi, että hän ei pidä kysymyksestä, jossa pyydetään vertailemaan osuuskuntien ja yksityisviljelmien tehokkuutta. Vastaus kertoo, että suurtilojen taloudenpidossa on tehostamisen varaa.

 

Villihanhet ovat merkittävä viljanviljelyn ongelma Unkarissa.

 

Pellon myyntiä tapahtuu koko ajan ja peltoa ostavat viljelijät sekä sijoittajat. Maan vuokraaminen ulkomaalaisille on mahdollista vuonna 2014 ja siitä eteenpäin.

 

Unkarissa maata voi omistaa 300 hehtaaria/henkilö eli viisi-henkinen perhe voi omistaa maata 1.500 hehtaaria.

 

 

Eri viljalajien satotasot vaihtelevat Unkarissa paljon.

Vehnän keskisato v. 2005 oli 7.500 kg/ha, mutta v. 2007 ainoastaan 4.000 kg/ha. Satotason vaihteluiden syynä on useimmiten kuivuus. Kuivuus on Unkarissa yleinen ongelma, sillä keskisadanta on vain n. puolet Suomen keskimääräisestä sademäärästä.

Kuvassa MOSZ:n pääsihteeri esittelee Unkarin viljasatoja eri vuosilta.

 

Unkari liittyi Euroopan Unioniin v. 2004 ja MOSZ:n pääsihteeri kertoi, että EU:hun liittyminen paransi unkarilaisen maatalouden mahdollisuuksia.

Tänä vuonna ensimmäisen kerran siirtymäajan jälkeen Unkarissa maatalouden EU-tuet kohoavat samalle tasolle kuin vanhoissa EU-maissa.

 

-Esko Erkkilä-

Kataisen hallitus loi Suomelle vientituotteen, jonka vientiä ei edes Timo Rädyn johtama AKT pysty estämään

Lauantai 31.3.2012 - Esko Erkkilä-

AKT:n puheenjohtaja Timo Räty vapautettiin tehtävistää, sillä häntä syytetään työpaikkakiusaamisesta. Poliisi tutkii tällä hetkellä, onko Räty syyllistynyt työsuojelurikokseen.


Räty tunnettiin henkilönä, joka tarvittaessa laittoi koko Suomen polvilleen.


AKT on useaan otteeseen pysäyttänyt Suomen tavaraviennin ja myös tuontitavaroiden saapumisen Suomeen. AKT:n toiminta on kasvattanut kaikkien kansalaisten kustannuksia ja ollut siten turmiollista Suomen taloudelle.


Jyrki Kataisen johtama hallitus on keksinyt vientituotteen, jonka vientiä ei edes SDP:n riveihin kuuluva Timo Räty pystynyt estämään.


Tämän tuotteen vientimäärät ovat kasvaneet valtavasti ja tuotteen menekki näyttää edelleen olevan taattu.


Kataisen hallituksen suunnittelema kuntauudistus, kuntien pakkoliitokset sekä Puolustusvoimien alasajo ovat hallituksen mielestä välttämättömiä, jotta pystyisimme jatkossakin takaamaan tälle vientituotteelle riittävän volyymin.

Kodinhoidontuen leikkaamista Katainen ei sentään laittanut lahtipenkkiin tämän menestystuotteen viennin turvaamiseksi.


Tämän vientituotteen asiakkaat ovat tyytyväisiä tuotteen laatuun. Se vastaa laadultaan täysin niitä vaatimuksia, joita asiakas on tuotteelle asettanut. Laadun osalta voimme tavarantoimittajana olla jatkossakin varmoja, että tuotteen laatu täyttää asiakkaan vaatimukset.


Ainoa ongelma asiakkaan kannalta on se, että Suomen toimituskyky ei ole ollut riittävä. Asiakas olisi valmis vastaanottamaan tätä Suomen ainoaksi muodostunutta vientituotetta paljon suurempia määriä, kuin pystymme toimittamaan.


Toimitusvaikeuksiemme vuoksi hallitus joutuukin suunnittelemaan toimenpiteitä, joilla pystyisimme takaamaan entistä suuremmat toimitusvolyymit. Kehysriihessä saimme esimakua ja kevään korvalla kuulemme lisää toimenpiteistä, joita Kataisen hallitus toteuttaa, jotta ainoan vientituotteemme toimitukset pystytään varmistamaan.

"Hihaässänä" Kataisen ja Urpilaisen hallituksella oli se, että ruuan arvonlisäveron korottamisella varmistettiin suosikkituotteemme vienti. Näin Kataisen hallitus varmisti, että maamme vähävaraisetkin ja köyhimmät saavat tuntea pohjatonta iloa Suomen viennin sujumisesta - ainakin maamme suosituimman vientituotteen kohdalla.

Kataisen hallitus on erityisen ilahtunut, että Suomen ainoan vientituotteen toimituksia ei ole pystynyt estämään edes Timo Rädyn (SDP) johtama AKT.

Ainoaksi vientituotteeksemme on muodostumassa euro ja asiakkaanamme on Kreikka.

-Esko Erkkilä-

Private label-vuohotus saa jo naurettavia piirteitä

Tiistai 27.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Muistan hyvin, kun Kesko alkoi 1980-luvun puolivälin tienoilla panostaa merkittömiin tuotteisiin.

 

K-kauppiaiden päähän iskostettiin, että merkittömillä tuotteilla avautuu koko kaupparyhmälle onni ja autuus. Kesko oli silloin päivittäistavarakaupan markkinaosuuksissa ehdoton ykkönen ja SOK-osuuskaupat rämpivät kaukana perässä.

 

Keskossa merkittömiin tuotteisiin panostaminen on jatkunut ja samalla sen markkinaosuuden ykköspaikka on haavekuva vain.

 

Toki täytyy todeta, että päivittäistavarakaupan nykyinen markkinaykkönen eli S-ryhmä on myös alkanut panostamaan merkittömiin tuotteisiin, mutta selvästi Keskoa maltillisemmin.

 

Käyn vain harvoin K-ryhmän kaupoissa, sillä merkittömien tuotteiden läpitunkemat hyllyt eivät innosta ostamaan.

 

Jostain syystä poikkesin jokunen aika sitten eräässä Citymarketissa ja huomasin, että nyt Kesko on ”ylentänyt” jopa omenoita merkittömien tuotteiden kastiin!

 

Eikä siinä vielä kaikki, sillä myös porkkanoita näyttää olevan saatavilla merkittömänä tuotteena!

 

Osoittaa huonoa makua kaupparyhmältä, että alkaa markkinoida sellaisenaan myytäviä luonnontuotteita merkittömän teeman alla! Miten omenat ja porkkanat voivat muuttua K-kaupan hedelmä- ja vihannesosastoille joutuessaan merkittömiksi tuotteiksi?

 

Ainakin minä haluan ostaa kunnon omenoita ja porkkanoita ilman merkittömyyden niille antamaa halpuuden ja epäkelvottomuuden leimaa.

Minulla ei ole varaa ostaa Pirkka- tai Rainbow -nimellä myytäviä halpatuotteita!

 

Olen tähän saakka pystynyt olemaan astumatta Suomessa Lidl-myymälään, mutta Keskon ja osin myös S-ryhmän harjoittama private label -toimintapolitiikka on madaltamassa Lidl-liikkeen kynnystä, jotta voin ehkä astua sinne ostoksille.

 

Tiedän toki, että Lidl´n valikoimissa merkittömillä tuotteilla on suuri osuus, mutta heillä saman merkittömän tuotteen ”nimikirous” ei kata koko elintarvikevalikoimaa.

 

Miksi kartan merkittömiä tuotteita?

 

• merkittömät tuotteet ovat pääosin heikompilaatuisia kuin kunnon merkkituotteet, vaikka niihin panostavat kaupparyhmät toista toitottavatkin. Merkittömien tuotteiden kehnosta laadusta saimme juuri käytännön esimerkin, kun S-ryhmä joutui laajoihin takaisinvetoihin merkittömänä myymänsä suklaahippukakun osalta.
  

• merkittömän tuotteen alkuperää on usein vaikea jäljittää, sillä myyjäketju ei useinkaan kerro valmistajan nimeä ja joskus jopa valmistusmaa jää hämärän peittoon

• merkittömän tuotteen valmistaja vaihtuu usein ja sitä ei tavallinen kuluttaja edes huomaa, sillä sama ”merkki” säilyy tuotteella vaikka valmistaja ja usein myös valmistusmaa vaihtuvat

• Kesko käyttää merkittömän tuotteensa ”nimenä” suomalaista nimeä ja se hämää, sillä valmistaja on monesti ulkomaalainen yritys. S-ryhmällä merkittömän päätuotteensa nimi on ulkomaalainen, joten heidän osaltaan nimen tuoma harhautus on pienempi kuin Keskolla

• merkittömät tuotteet merkitsevät niiden hetkellisen valmistaminen saaneille yrityksille toki lisää määrällistä myyntiä, mutta heikkoa katetta. Kun merkittömän tuotteen myynti päättyy markkinointikanavan seuraavan hinnoittelujakson alkaessa, on niiden valmistukseen sotkeutunut yritys todellisissa vaikeuksissa.

• erityisen huolestuttavaa on Keskon toimintapolitiikka, jossa jopa vihannekset ja juurekset on otettu merkittömyyden piiriin. Se merkitsee suomalaisen alkutuottajan kurimuksen kiristymistä. Kaupparyhmä voi aina uhata, että alamme myymään vaikkapa espanjalaisia tai portugalilaisia porkkanoita merkittöminä, jos et alenna hintaasi. Ehkä kreikkalaisilla tuotteilla uhkaaminen ei sentään kuulu markkinointikanavan keinovalikoimaan!

• oma lukunsa on niiden elintarvikeyritysten toiminta, jotka ovat suostuneet valmistamaan merkittömiä tuotteita kaupparyhmille. Tästä on surkeana esimerkkinä HK-ruokatalon Balkan-makkara. Yritys alkoi valmistaa merkitöntä Balkania ja säilytti tuotemerkin omaavan balkanmakkaran valikoimissaan, mutta heikensi sen spesifikaation samaksi kuin merkittömänä toimittamansa. Näin ainakin kuluttajalta tuntui ja tuntuu edelleen, vaikka merkitöntä Balkan-makkaraa meille ei ostetakaan – huomasimme laadunalennuksen silloin, kun kaupan hyllyille ilmestyi heidän merkitön versionsa.

 

Merkitön tuote on kaupalle todellinen rahasampo.

Merkittömien tuotteiden osuuden kasvaminen ei suinkaan ole kuluttajien tahto, vaan kaupparyhmien keino parantaa tulostaan.

 

-Esko Erkkilä-

Liity nopeasti Keskustan jäseneksi - pääset vaikuttamaan puheenjohtajavalintaan!

Maanantai 26.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan kenttä saa äänestää puolueen kesäkuussa valittavasta puheenjohtajasta.

 

Tampereella perjantaina 23.3.2012 kokoontunut Keskustan puoluehallitus siunasi jäsenvaalin toteuttamisen äänin 19 - 15.

 

Neuvoa antava jäsenäänestys käydään 25. - 27. toukokuuta. Lopullinen päätösvalta säilyy edelleen puoluekokouksella.

 

Äänestämään pääsevät ne, joiden nimet ovat Suomen Keskustan rekistereissä nyt alkavan viikon loppuun mennessä.

 

Huolehdi, että liityt Keskustan jäseneksi nopeasti, sillä vain siten voit vaikuttaa puolueen puheenjohtajan valintaan!

 

Jäsenäänestys järjestetään todennäköisesti uurnaäänestyksenä ja sen yksityiskohdista tullaan kertomaan mm. tällä palstalla.

 

Tampereella jäseneksi liittyminen tapahtuu ottamalla yhteyttä Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön tai Tampereella toimivien paikallisyhdistysten luottamushenkilöihin.

 

Jäsenmaksulaput toimitetaan uusille jäsenille siten, että jäsenmaksun maksaminen voi tapahtua nopeasti jäseneksi liittymisen jälkeen.

 

Toimin Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnan varapuheenjohtajana ja Keskustan jäseneksi haluavat voivat ilmoittautua sähköpostitse vaikkapa minulle alkaneen viikon aikana.

 

Sähköpostisoitteeni on esko.erkkila(at)gmail.com

 

Myös muut keskustalaiset Pirkanmaalla ja Tampereella ottavat vastaan jäseneksi-ilmoittautumisia!

 

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalo: Työväenliikkeellä ja maaseutukulttuurilla on juuret samassa maaperässä

Sunnuntai 25.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Mikko Alatalo piti juhlapuheen Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n 30 –vuotisjuhlakokouksessa maaliskuun 19. päivänä.

 

 

Alatalo totesi, että maaseutukulttuuri on uhan alla ja sen vuoksi hän näkikin positiivisena MSL:n roolin maaseutukulttuurin puolestapuhujana. Politiikkojen vastuulla on puolestaan huolehtia mm. maaseudun infrasta.

 

Maaseudun infraan liittyy Alatalon mukaan kiinteästi esimerkiksi se, että maaseudulla on toimivat tietoliikenneyhteydet. Ne ovat perusedellytys, jotta vaikkapa etätyö maaseudulla olisi mahdollista.

Laajakaistayhteydet ovat nykypäivänä lähes välttämättömät monien jopa alkutuotannossa tarvittavien toimenpiteiden suorittamisessa.

 

Kataisen hallituksen suunnittelemasta kuntauudistuksesta kansanedustaja Alatalo löysi useitakin kohtia, joita hän halusi kommentoida.

 

Kotiseudulla on aina myös kulttuurillinen merkitys – se luo voimaa elämään. Melkein jokaisessa pitäjässä pyörii aktiivinen kesäteatteritoiminta ja Alatalo näki sen yhtenä tärkeänä osa-alueena maaseudun kulttuuritoiminnassa. Alatalon näkemykseen on helppo yhtyä.

 

Vahvana maaseudun kuvaajana Alatalo toi esiin Sirkku Peltolan, jonka maanläheisiä näytelmiä on ollut mm. tamperelaisten teattereiden ohjelmistossa ja hyvällä menestyksellä.

 

Kansanedustaja Alatalo totesi, että maaseudulla kulttuuri pitää luoda uudella tavalla, jos kuntauudistus etenee.

 

Huomattavaa Alatalon juhlapuheessa oli otsikossa todettu eli se, että työväenliikkeellä ja maaseutukulttuurilla on samat juuret. Näinhän asia on, mutta nykypäivänä sitä ei tule noin perusteellisesti ajateltua!

 

 

Yleisradio on kansanedustaja Mikko Alatalolle läheinen, sillä onhan hän ollut legendaarisen Pekka Silvolan työhönottama toimittaja tv-uutisissa ja Ajankohtaisen Kakkosen toimittajana 1972…1976. Kansanedustajavuosinaan hän on ollut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2003 alkaen.

 

Alatalo linjasi, että Yleisradion vastuu kasvaa, kun Ylen rahoituskuvio muuttuu.

 

Mikko Alatalo käsitteli MSL-Tampereen 30 vuotisjuhlassa pitämässään juhlapuheessa Ylen katsoja- ja kuulijasuhdetta. Ylen on pystyttävä tuottamaan sellaisia ohjelmia, että yleisö pysyy kanavalla. Urheilu ei saa siirtyä kokonaan maksukorttien taakse, oli kansanedustaja Alatalon mielipide.  

 

TV2:n kohdalla Alatalo muistutti, että erityisesti alkuaikoina se oli maaseudun sivistystelevisio. Pekka Silvola muistutti usein – näin kertoi Alatalo -, että maakunnallisuuden ja yhteiskunnallisuuden merkitys on aina muistettava TV Kakkosesta puhuttaessa.

 

Juhlapuheensa lopuksi Alatalo muistutti, että digitaalinen maailma leimaa aikaamme. Internet on osa tiedonvälitystä ja se on joka käänteessä muistettava.

 

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen 30-vuotisjuhlakokous, kulttuuripalkinnon jakaminen ja kansanedustaja Mikko Alatalon juhlapuhe olivat hieno kokonaisuus

Keskiviikko 21.3.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampere eli Maaseudun Sivistysliiton opinto- ja kulttuuriyhdistys ry on perustettu 24. helmikuuta vuonna 1982. Paikka oli TV2:n tiloissa Tampereen Tohlopissa.

 

Perustamisesta tuli siis kuluneeksi tänä vuonna 30 vuotta ja kolmekymmenvuotisen toiminnan johdosta järjestimme juhlatilaisuuden Pirkan Marttojen koulutustilassa Tampellan esplanadilla Tampereella 19.3.2012.

 

 

Toimin MSL-Tampereen puheenjohtajana ja normaalisti laadin puheeni vasta viime hetkillä, mutta arvokkaan tilaisuuden vuoksi poikkesin tavoistani ja laadin puheluonnokseni jo parisen tuntia ennen H-hetkeä.

Kuvan otti kamerallani Karoliina Koskela.

 

 

Tässä luonnokseni, jota en orjallisesti noudattanut, mutta hyvän tuen se antoi avauspuheenvuoroni pitämisessä:

============

Arvoisat juhlavieraat, hyvät naiset ja herrat!

 

Vietämme tänään valtakunnallisesti Minna Canthin päivää, tasa-arvon päivää.

 

Valtakunnallinen liputuspäivä sopii erinomaisesti yhteen nyt alkavan Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n 30-vuotiskokouksen kanssa.

 

Minna Canth syntyi tasan 168 vuotta sitten näillä kulmilla, sillä hänen isänsä toimi Tampereella Finlaysonin puuvillatehtaalla mestarina.

 

Minnan synnyinkodin tarkka osoite on Puutarhakatu 8. Sillä paikalla nyt olevan talon seinässä on muistolaatta, jossa kerrotaan, että Minna Canth syntyi sillä paikalla sijainneessa talossa v. 1844. Joissain tiedoissa Minna Canth´n syntymävuodeksi kerrotaan 1843.

 

Canth´n perhe muutti Kuopioon, kun Minna oli 9-vuotias, sillä Minnan isä sai Kuopiosta paikan Tampereen Lankakaupan hoitajana.

 

Minna Canth´n Tampereella sijaitseva muistomerkki sijaitsee Hämeenpuistossa Puutarhakadun ja Satakunnankadun välissä.

 

Pyynikinrinteellä sijaitsee Minna Canthin katu.

 

Vaikka Minna Canth oli aikansa radikaaleja, voimme olla yksimielisiä, että Maaseudun Sivistysliiton ja Minna Canth`n ajatuksilla on paljon yhteistä.

 

Maaseudun Sivistysliiton esittelyaineistossa ensimmäiseksi tavoitteeksi todetaan tasa-arvo. Se oli ydinajatus myös Minna Canth´n toiminnassa ja kirjallisessa tuotannossa.

 

Toisena tavoitteenaan MSL tuo esiin ihmisyyden ja se jos mikä oli keskeistä myös Minna Canth´lle.

 

Voimme olla mielestäni varmoja, että maaseutukulttuurin päämäärien toteuttaminen ja maaseudun, kylien, yhteisöllisyyden sekä yhteiskunnallisen toiminnan kehittäminen olivat MSL:n tapaan myös Minna Canth´n toiminnan kulmakiviä.

 

Maaseudun Sivistysliiton alkiolaisuuteen ja konstailemattomaan maahenkeen perustuva sivistyskäsitys ovat molempien tänään juhlivien tahojen eli Minna Canth´n ja MSL-Tampereen kantavia ohjenuoria.

 

Arvoisa juhlayleisö!

 

Näillä ajatuksilla toivotan Teidät tervetulleiksi tähän Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistyksen juhlakokoukseen.

 

Meillä on suuri etuoikeus juhlia tänään!

 

Olkaat tervetulleita!

 

===========

 

 

Poikkesin ennen tilaisuutta Hämeenpuistossa Minna Canth´n patsaalla ja totesin, että räntäisessä säässä kirjailijan patsas oli tukevasti paikoillaan.

 

 

Tässä vuonna 1951 Kurun mustasta graniitista taiteilija Lauri Leppäsen veistämä patsas, joka oli Minna Canth`n 168-vuotissyntymäpäivän kunniaksi saanut muutaman kukkaistervehdyksen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Työpaikkakiusaamisen loppuminen avain työurien pidentämiseen?

Perjantai 16.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti järjesti maanantaina 12.3.2012 auditoriossaan yleisökeskustelun, jonka aihe oli:

 

”Nyt puhutaan työpaikkakiusaamisesta”

 

Aihe on ajankohtainen AKT:n kiistojen vuoksi ja onkin kiitoksen paikka Aamulehdelle, että se ripeästi tarttui kysymykseen.

 

Aamulehden järjestämän tilaisuuden anti on pidemmänkin jutun paikka, mutta haluan heti tuoreeltaan ottaa otsikkoteeman esille, sillä se tuli ikään kuin vahingossa tapetille yleisötilaisuuden lopussa.

 

 

 

Paneelikeskustelun eräänä panelistina oli Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty:n Tampereen pääluottamusmies Heli Matinsaari.

 

Matinsaari esitti loppuyhteenvedossaan, että työpaikkakiusaamisen loppuminen olisi avain myös työurien pidentämiseen.

 

Mielestäni Matinsaaren havainto ja mielipide on sellainen, että siihen on aihetta paneutua tarkemmin.

 

Kaikki tiedämme, että työurien pidentäminen on välttämätöntä. Olemme yksimielisiä siitä, että työuria on pystyttävä pidentämään alusta, keskeltä ja lopusta.

 

Olen ollut yli neljänkymmentä vuotta työelämässä.

 

Minulle oli suuri yllätys, että lähes satapäisestä Aamulehden auditorioyleisöstä 87 % ilmoitti kokeneensa joskus työuransa aikana työpaikkakiusaamista. Tieto oli suorastaan järkyttävä.

 

Näin suuri työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutuneiden määrä kertoo, että ongelmasta ei ole ennen AKT-kiistoja keskusteltu riittävästi. Voidaan siis todeta, että AKT:n kiistat ovat ainakin ongelman julkitulon kannalta olleet enemmän kuin tervetulleita!

 

Kiitän Heli Matinsaarta, että osasit kytkeä työpaikkakiusaamisen ja työurien pidentämisen.

 

Toivon, että työpaikkakiusaamisen kitkemiseen panostetaan kaikkien osapuolten osalta nyt entistä enemmän, sillä työpaikkakiusaamisella näyttää olevan arvaamattoman suuri osuus työyhteisöissä.

Jos työpaikkakiusaamisen kitkemisellä saadaan aikaan työurien pidentämistä, on asiaan todella panostettava.

 

-Esko Erkkilä-

Talvisota päättyi 72 vuotta sitten

Tiistai 13.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliiton Suomea vastaan marraskuun 30. päivänä 1939 aloittama Talvisota päättyi tasan 72 vuotta sitten. Sota kesti 105 kunnian päivää.

 

Talvisodassa yhtenäinen Suomi taisteli kaikkien suomalaisten yhteistä vihollista vastaan. Yhtenäisyys sai aikaan sen, että jälkipolvet voivat puhua Talvisodan ihmeestä.

 

Talvisodan taisteluissa kaatui ja joutui kadoksiin 23.000 suomalaista sotilasta. He ja heidän aseveljensä sekä myöhemmän Jatkosodan uhrit ja veteraanit ansaitsevat kunnioituksemme.

 

On selvää, että Talvisodan veteraaneja on joukossamme enää harvoja. Velvollisuutemme on pystyä viestimään heille ja kaikille sotiemme veteraaneille vankan arvostuksemme, sillä sen he ansaitsevat.

 

Olen saanut lahjaksi henkilökohtaisen muistoesineen Talvisodan ajoilta.

 

 

Kyse on luusta valmistetusta pikkupuukosta ja sen luisesta puukontupesta.

Puukontuppeen on polttamalla kirjailtu ”Mantsisaari 1940”

 

 

Puukontupessa on toisella puolella kuvattu lipputanko ja liehuva siniristilippu. Lisäksi tuppeen on kuvattu juokseva sarvipäinen hirvi.

Puukkoon on kuvattu sarvipäinen hirvenpää.

 

Mantsinsaari sijaitsee Laatokalla Salmin pitäjässä. Saari on anoppini synnyinsaari ja olen käynyt Mantsissa muutaman kerran.

 

Saarella toimi koko Talvisodan ajan kahden tykin Canet-patteri.

 

Olen käynyt patterilla ja tykkiasemat ovat edelleen paikoillaan.

 

Mantsi pysyi suomalaisten hallussa Talvisodan päättymiseen saakka, vaikka puna-armeija etenikin Laatokan pohjoisrannalla kauas sen ohi Sortavalan suuntaan.

 

Mantsin patterin tulitus oli tarkkaa ja se häiritsi neuvostojoukkojen toimintaa Talvisodan loppuun saakka.

 

Mantsin miehet luovuttivat Mantsinsaaren Neuvostoliitolle vasta Talvisodan rauhanteon jälkeen.

 

Oletan, että lahjaksi saamani puukko tuppineen on Mantsin patterin tykistösotilaan veistämä.

Mantsinsaari oli Talvisodan ajan tärkeä alue, jolta suomalaisjoukot pystyivät tehokkaasti häiritsemään puna-armeijan liikennettä Aunuksen- Salmin-Pitkärannan välisellä tiellä. Puukko voi olla siis myös jalkaväkisotilaan valmistama.

 

Sukulaisperheeltä lahjaksi saamani Mantsinsaaren puukko on tärkeä esine minulle.

 

Se muistuttaa Mantsinsaaresta ja olosuhteista Mantsissa, joissa suomalaisjoukot varsinaisen rintamalinjan takana jatkoivat sotaansa puna-armeijaa vastaan.

Talvisodan päättymisen muistopäivänä on helppo todeta:

Kunnia Mantsin miehille!

 

-Esko Erkkilä-

Demareiden ministerikierrätys vie paitsioon kaksi hallituksen ehkä pätevintä ministeriä?

Tiistai 6.3.2012 - -Esko Erkkilä-

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen kertoi jo nykyhallituksen syntyhetkellä, että eräät heidän ministerinsä tulevat olemaan ns. pätkäministereitä.

 

Demareiden pätkäministereiksi nimettiin jo silloin ulkoministeri Erkki Tuomioja, työministeri Lauri Ihalainen ja opetusministeri Jukka Gustafsson.

 

Demariministereiden kierrätyshuhut ovat tiivistyneet ja onneksi kierrätyslistalle on nyt nostettu myös peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson.

 

Tuomioja ja Ihalainen ovat kierrätyslistalla sen vuoksi, että he syövät ammattitaidollaan Urpilainen julkisuusgloriaa ja Guzenina-Rickhardson´n ilmeinen siirtäminen vaihtopenkille perustuu kyseisen ministerin vaatimattomiin ja jopa kyseenalaisiin aikaansaannoksiin. Muistissa on ministeri Maria Guzenina-Richardson´n (os. Stieren, entinen Lindell) avustajansa välityksellä julkisuuteen saattamat kannanotot mm. miesten synnyttämiseen liittyen. 

 

Gustafsson´n rooli ministerinä on jäänyt ennakkotunnelmien mukaisesti perin valjuksi ja hänen paluunsa ahkeraksi välihuutajaksi lisää istuntosalin tunnelmaa paljon enemmän kuin hänen jatkamisensa opetusministerinä.

 

 

Guzenina-Richardson´n tilalle on vahvassa nousussa kansanedustaja Mia-Petra Kumpula-Natri Vaasasta.

 

Vaikka Kumpula-Natrikin on ns. poliittinen broileri eli käytännön työelämän kokemus joitain kesäharjoitteluita lukuun ottamatta puuttuu, on hän perhekuntansa kautta hankkinut tiettyä kokemusta elävästä elämästä. Kumpula-Natrin aviomies Pasi Natri on toiminut mm. Fennovoima Oy:n yhteiskuntatiedottamisesta vastaavana johtajana.

 

Maantiede saattaa olla Mia-Petra Kumpula-Natrin ministeritien pahin karikko, sillä hänen valintansa ministeriksi tietäisi kahden naisministerin pestiä Vaasan vaalipiiristä – Urpilainen Kokkolasta ja Kumpula-Natri Vaasasta!

 

On kuitenkin selvää, että Kumpula-Natrin valinta ministeriksi vahvistaisi SDP:n ministeriryhmää ja koko hallitusta.

 

Työministeri Lauri Ihalaisen syrjäyttäminen olisi suuri vahinko. Tosin se palvelisi Urpilaisen henkilökohtaisia tavoitteita, sillä tahdottoman jees-miehen valinta ministeriksi kohottaisi puheenjohtaja Urpilaisen asemaa puolueessa.

 

Ulkoministeri Erkki Tuomioja on aina ollut oman tien kulkija SDP:ssä ja myös ”kivenä kengässä” kaikille SDP:n puheenjohtajille. Tuomiojan ja Urpilaisen suhteet eivät tee tässä suhteessa poikkeusta.

 

Olen aina arvostanut kohtuullisesti Tuomiojaa ja arvostukseni häneen kohosi viime perjantaina, kun hän kertoi valmistelleensa uuden presidentin eli Sauli Niinistön vierailua Yhdysvaltoihin. Tuomioja kertoi radiossa leventelemättä, että hän ja Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton ovat keskustelleet Niinistön vierailusta Valkoisessa Talossa.

 

Olisi hieno asia, jos Suomen Tasavallan presidentti saisi kutsun saapua Valkoiseen Taloon – tähän saakka Suomen Presidentin suhteet Yhdysvaltain presidenttiin ovatkin jääneet vain solmion oikomisen asteelle joissakin kokouksissa!

 

On siis harmi, että hallituksen kokeneimmat ministerit Tuomioja ja Ihalainen ovat lähtölaskennan kohteina. Heidän pakkolähtönsä hallituksesta tulee entisestään heikentämään hallituksen mahdollisuuksia vastata tulevaisuuden haasteisiin.

 

-Esko Erkkilä-

SDP ja SAK:lainen ammattiyhdistysliike antavat käyttäytymisellään hälyttävän viestin työpaikkakiusaamisen hyväksymisestä

Sunnuntai 4.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Työpaikkakiusaaminen on nyky-yhteiskunnan syöpä. Se kohdistuu työyhteisön heikompiin osapuoliin ja sen kohteena ovat voittopuolisesti naiset tai ne, jotka ovat muutenkin syrjässä työpaikan keskipisteistä.

 

En ole itse yli 40 vuotta kestäneen työurani aikana kohdannut tai havainnut työpaikkakiusaamista, mutta en toki ole toiminutkaan SDP:n tai ammattiyhdistysliikkeen hallitsemilla työpaikoilla.

 

Olen saanut työurani aikana olla alaisena 17:lle suoranaiselle esimiehelle, työskennellä lukuisilla paikkakunnilla ja tehdä työtä mitä moninaisemmissa työtehtävissä.

 

Esimiehenä olen toiminut 32 vuotta ja siihen aikaan sisältyy lukuisia esimies-alainen –suhteita. Omaan pienoista kokemusta ihmisten välisistä suhteista työpaikoilla.

 

Kokemuspiiriini kuulumattomat työpaikkakiusaamistapahtumat ihmetyttävät, kun niitä viime päivinä on julkisuudessa puitu.

 

Kaikkein ihmeellisin on Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n piirissä tapahtuneet viime päivien tapahtumat.

 

AKT on SDP-johtoinen ammattiliitto, jolle keskeinen agenda tuntuu ulkopuolisin silmin olevan se, että Suomen hyvinvointi ja maahamme suuntautuva vienti- sekä tuontitoiminta pitää lamauttaa.

 

AKT:n hallitus päätti 2.3.2012 pitämässään kokouksessa, että se erottaa liiton viestintäpäällikön ja vt-päätoimittajan Hilkka Ahteen (SDP) virastaan. Päätöksen perusteluna oli luottamuspula ja se taas johtuu siitä, että viestintäpäällikkö Ahde syyttää AKT:n puheenjohtaja Timo Rätyä (SDP) kohtelustaan. Ahde teki asiastaan kantelun työsuojeluviranomaisille. Työsuojeluviranomaiset puolestaan tekivät Ahteen kantelun perusteella tutkimuspyynnön poliisille.

 

Viestintäpäällikkö Ahteen erottaminen merkitsee, että AKT näyttää esimerkkiä työpaikkakiusaamisen edesauttamiselle ja hyväksymiselle. AKT ei toki ollut asiassa yksimielinen, sillä päätös syntyi äänestämällä ja äänestyksen tulos AKT:n hallituksessa oli 11 – 9 sen hyväksi, että Ahde erotetaan.

 

 

AKT:n hallituksen päätöksen mukaan Ahde erotettiin välittömästi.

Iltalehden eilisen nettiversion tietojen mukaan potkujen puolesta äänestivät seuraavat hallituksen jäsenet:

• AKT:n puheenjohtaja Timo Räty
• Pentti Hämäläinen Jyväskylästä
• Veijo Kaltiokumpu Rovaniemeltä
• Matti Karjalainen Joensuusta
• Jorma Kauppinen Iisalmesta
• Jori Kopra Helsingistä
• Jani Lindholm Helsingistä
• Vesa Malinen Lahdesta
• Auvo Porkka Haminasta
• Veijo Ruonala Oulusta
• Veli-Jukka Ventä Vaasasta

Viestintäpäällikkö Hilkka Ahteen potkuja vastaan äänestivät:

• liittosihteeri Arto Sorvali
• palkkasihteeri Vesa Lackman
• Jarkko Arpula Kotkasta
• Reijo Havu Porista
• Petri Korhonen Tampereelta
• Kai Laaksonen Turusta
• Hannele Lehdonkivi Helsingistä
• Asko Mäki-Rahkola Helsingistä
• Jouni Nurmela Espoosta

Äänestystuloksissa kiinnittää huomiota se, että puheenjohtaja Timo Räty ei jäävännyt itseään ja se, että AKT:n kaksi palkollista äänesti puheenjohtajansa kantaa vastaan.

Äänestystulos kertoo, että tilanne jatkuu rauhattomana.

 

On valitettavaa, että SAK:n merkittävimpiin liittoihin kuuluva AKT antaa käytöksellään hälyttävän viestin ammattiyhdistysliikkeen suhtautumisesta työpaikkakiusaamiseen.

 

Ammattiyhdistysliikkeen suhtautuminen – jos AKT:n päätös jää voimaan – on hämmentävä työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutuneille henkilöille. On varmaa, että AKT:n päätös on vahva signaali työpaikkakiusaamisen uhreille. Päätös merkitsee, että kiusaamista ei pidä ottaa esille, sillä työpaikkakiusaamisen esille ottaminen merkitsee työpaikan menetystä.

 

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on SDP-leirin vankimpia linnakkeita.

 

Odotan lukuisten suomalaisten tavoin, että miten SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen kommentoi syntynyttä tilannetta.

 

Hyväksyykö SDP työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutuneen henkilön irtisanomisen sillä perusteella, että tämä on ottanut työpaikkakiusaamisen esille?

On toki kaiken aikaa muistettava, että AKT:n jupakassa ei ole pitävää todistetta puoleen tai toiseen. Ehkä jutun taustatkin selviävät aikanaan.

 

En ole milloinkaan maksanut penniäkään tai senttiäkään jäsenmaksuja ammattiyhdistysliikkeelle ja huomaan nyt, että linjani on ollut oikea. Työurani keskeytymiseen olen luonnollisesti varautunut ja se on tapahtunut ns. Loimaan kassan kautta.

 

Kuljetusalan Työttömyyskassa on AKT:n jäsenille ”räätälöity” työttömyyskassa. En tunne tämän työttömyyskassan maksuja enkä toimintaperiaatteita, mutta siitä olen varma, että sen antamat edut työttömyysturvan osalta on saatavissa täsmälleen samanlaisina myös Yleinen Työttömyyskassa YTK:n kautta.

 

Vuonna 2012 Yleinen Työttömyyskassa YTK:n jäsenmaksu on 99,00 euroa ja se on verotuksessa vähennyskelpoinen.

 

Yleinen Työttömyyskassa YTK:ssa ei tietääkseni ole viestintäpäällikköä, joten häntä ei pystytä myöskään irtisanomaan. Se merkitsee, että ns. Loimaan kassan toiminta on siltäkin osin kannatettavalla pohjalla.

 

Uskon, että viimeistä näytöstä SDP-johtoisen ammattiliiton irtisanomistapauksessa ei ole näytelty.

 

Nyt kaipaamme SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen esiintuloa ja odotamme, että miten hän suhtautuu puoluetovereidensa menettelyyn.

 

-Esko Erkkilä-

Kalevalanpäivän liputus merkitsee arvonantoa myös suomalaiselle ruokakulttuurille ja kotimaiselle ruualle

Tiistai 28.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Kalevalanpäivää.

 

Liputamme suomalaiselle kulttuurille, mutta ainakin meidän lipputangossa liehuva siniristilippu osoittaa tänään arvonantoa myös suomalaiselle ruokakulttuurille ja sitä kautta kotimaiselle ruualle.

 

Ruokatieto Yhdistys ry on ollut aloitteellinen, että Kalevalanpäivänä huomioitaisiin suomalainen ruoka ja kotimaiset ruuantuottajat.

 

Kannatan lämpimästi ajatusta.

 

Kotimainen ruoka on peruskivi, jolle meidän on taloudellisesti vaikeinakin aikoina voitava luottaa.

 

Ministeri Häkämies totesi taannoin, että Suomen ulkopoliittinen uhka on Venäjä, Venäjä ja Venäjä.

 

Nyt Suomen uhkana on hallitusohjelma, hallitusohjelma ja hallitusohjelma. On toimittava kuitenkin niin, että hallitusohjelmakaan ei saa horjuttaa luottamusta kotimaiseen ruokaan.

 

On valitettavaa, että kaupan keskusliikkeet ovat alkaneet leikitellä private label -tuotteillaan siten, että ulkomailla valmistetulle ja Suomessa myytävälle ruualle on annettu suomalaisia nimiä. 

 

Merkittömät tuotteet rapauttavat kotimaisen ruuan merkitystä ja arvostusta. Private label –tuotteet saatetaan aluksi valmistaa Suomessa, mutta kovan kilpailutuksen jälkeen niiden valmistaminen siirtyy ulkomaille – ainoastaan kotimaiselta kuulostava ”tuotemerkki” jää kummittelemaan kaupan hyllyille.

 

Kotimaisen ruokaketjun kilpailukyvyn takaaminen tarkoittaa elinvoimaista maaseutua ja kilpailukykyinen elintarviketuotanto sekä elinvoimainen maaseutu merkitsevät yhdessä hyvinvointia koko Suomelle.

 

Pidetään mielessä, että tänään jokainen lipputangossa liehuva siniristilippu on kunnianosoitus kotimaiselle ruualle, suomalaiselle ruokakulttuurille ja että se merkitsee kotimaisen ruuantuotannon arvostamista.

 

-Esko Erkkilä-

Sirpa Pietikäinen: "Kuntaliitoksilla ei ratkaista perusterveydenhoidon tai vanhustenhuollon ongelmia."

Sunnuntai 26.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Eurooppatiedotus järjesti helmikuun 23. päivänä Tampereella Meppikahvit-tilaisuuden, jonka teemana oli;

 

”Kuka maksaa talouskriisin viulut?”

 

 

Tilaisuuden alustajana toimi Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen EPP/Kok –ryhmästä.

 

Tampereen Työväenmuseo Werstaan auditorioon oli kokoontunut kolmisenkymmentä Pietikäisen sanomasta kiinnostunutta henkilöä ja vaikka ”lennänkin poliittisesti eri parvessa” kuin Pietikäinen, olin yksi paikallaolleista.

 

Pietikäisellä on EU:ssa parinkin talousasioihin keskittyvän valiokunnan varajäsenyys, joten talousasioiden pitäisi olla hänelle tuttuja. Hän on mm.:

 

• talous- ja raha-asioiden valiokunnan varajäsen
• rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisin erityisvaliokunnan varajäsen

 

Sirpa Pietikäinen on reipas kielenkäyttäjä ja se tekee hänen esiintymisistään mielenkiintoisia.

 

Aluksi Pietikäinen totesi, että maailmaa myllertävässä talousmylläkässä riittää keskusteltavaa.

 

Hän analysoi nykyistä talouskriisiä ja totesi, että talouskriiseissä on samanlaisia piirteitä.

 

”Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut reaalitalouden kriisi ovat johtaneet julkisen sektorin velkaantumiseen ja vasta nyt se on alkanut koetella tavallista kansaa.

 

Nykytilanne rassaa tavallista ihmistä ja tavallisen kansalaisen mielialoja – aletaan säästämään sukanvarteen ja ollaan varuillaan.”

 

 

Totesin jo edellä, että europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on reipas sanankäyttäjä.

 

Hänen esiintymistään kiiteltiin ja tässä muutamia poimintoja Pietikäisen sanomisista, jotka liittyivät tilaisuuden aiheeseen:

 

• rahalla tekee rahaa
• voitot ovat isoja
• pankit keräävät voittoja, mutta jos menee huonosti, niin tavalliset säästäjät maksavat
• rahakauppaa ei veroteta
• EU:ssa yksi maa voi estää kaikki muutokset
• johtajaoptiot ovat kasvaneet
• en ole aina osannut arvostaa samassa ryhmässä toimineita ”Berlusconin poikia”
• kaikenmaailman hitlerit ovat tulleet valtaan demokraattisen järjestelmän kautta
• päivänpaisteista ratkaisua ei ole
• rikastuminen ei ole ollut tasaista
• absoluuttinen köyhyys kasvaa
• kuritoimenpiteitä ei ole saatu aikaiseksi
• tahto on hyvä, mutta liha heikko – sen vuoksi Kreikka on saatava ulkopuoliseen ohjaukseen
• jenkkipankin kyykähtäminen aiheutti koko sotkun
• pörssissä ostetaan ja myydään odotusarvoa
• lama ja kriisit lisäävät eriarvoisuutta
• spekulantit hyötyvät
• rikkaat pärjäävät aina
• eläkeläinen ja pienituloinen maksaa aina

 

 

Havaitsin, että kokoomuslainen Sirpa Pietikäinen puolusti Kreikan taloudellista tukemista. Näin siitä huolimatta, että saliyleisö oli hyvin kriittinen Kreikan tukemiselle.

 

Tämän jutun otsikon kuuleminen kokoomuspoliitikon suusta antoi luottamusta sille, että Keskustan kuntalinjaukset ovat oikeita!

 

Tulevaisuuden osalta oli merkille pantavaa, kun Pietikäinen totesi:

 

”Jokainen näkee otsallaan, että Kreikka tarvitsee tukea vuoteen 2030 saakka”

 

On siinä meillä ja seuraavalla sukupolvella urakkaa kerrakseen!

 

-Esko Erkkilä-

"Ulkoa pakotettu muutos ei toimi"

Lauantai 18.2.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen 16.2.2012 Tampereen Yliopistolla järjestämä kuntaseminaari kokosi paikalle lähes sata asiasta kiinnostunutta.

Seminaarin teema oli:

Muuttuuko kunta ja mihin suuntaan?

Seminaarin ensimmäisen alustuksen piti Tampereen Yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri

Haveri totesi esityksensä alussa, että kuntakoolla on merkitystä, mutta optimaalisia kuntakokoja voidaan määritellä ainoastaan yksittäisille palveluille ja tehtäville.

Samankokoisten kuntien välillä kustannuksissa on suuria eroja, jatkoi Haveri.

Kuntakoon tarkastelussa Haveri päätyi siis sille kannalle, kuntakoko on vain yksi selittävä tekijä palvelujen tuottamisen kustannuksissa.

Haveri lanseerasi kuntien kustannustehokkuuden ”mustaksi laatikoksi” joukon asioita, joiden pohjalta lopulta muodostuu kunnan kustannustehokkuus.

Tähän ”mustaan laatikkoon” kuuluvat mm.:

•    johtaminen
•    maantiede
•    ikärakenne
•    sitoutuminen
•    käytännöt
•    kulttuurit
•    teknologia

Professori Haveri on hyvä ja selkeäsanainen esiintyjä. Hyvästä ja asiastaan varmasta esiintyjästä kertoi se, että hän tuli luentopöydän takaa yleisön eteen ja piti siitä alustuksensa.

Haveri tarkasteli kaupunkiseudun kuntaliitosta ja hänen tässä kohdin esittämiään ajatuksia voidaan soveltaa Tampereen seudulle kaavailtuun Suur-Tampereeseen, vaikka sitä teemaa ei hänen esittämässään aineistossa esiintynytkään.

Kaupunkiseudun kuntaliitoksen mahdollisuuksiksi…

…Haveri mainitsi, että päätöksenteko voisi lähteä koko kaupunkiseudun eikä yksittäisten kuntaintressien näkökulmasta. Esimerkkinä Haveri mainitsi yhdyskuntarakenteen koordinoidun kehittämisen.

Politiikanteon ammattilaistuminen olisi kaupunkiseudun kuntaliitoksen tuloksena mahdollista – osa ehkä näkee tämän mahdollisuutena, mutta ilmeisesti yhtä monia haittana.

Kaupunkiseudun kuntaliitos loisi edellytyksiä tehokkuuden parantamiselle niissä tehtävissä, joissa suuremmasta kuntakoosta olisi hyötyä.

Uhkina kaupunkiseudun kuntaliitoksessa…

…professori Arto Haveri näki monia tekijöitä.

Lähidemokratian ja osallisuuden hiipuminen olivat Haverin mielessä päällimmäisenä.

Reuna-alueiden edustuksen väheneminen, josta sitten taas seuraisi tarve luoda erilaisia kaupunginosademokratian (käsite on jo sinällään melkoinen sanahirviö = kirjoittajan toteamus) malleja, olisi Haverin mielestä eräs uhka.

Kaupunkiseudun kuntaliitoksessa menetettäisiin monia hyviä ja toimivia malleja, kun koko kaupunkiseutu joutuisi byrokratisoitumaan ja seudullinen ”mosaiikki” yhtenäistyisi.

Kaupunkiseudun kuntaliitoksen alkuvaiheessa kunnallispolitiikka tukkeutuisi ja olisi vaarana muodostua vanhoihin kuntarajoihin tukeutuvia ”kuntapuolueita”. Haveri pitää mahdollisena, että kunnallispolitiikka voisi tukkeutua tulevassa suurkunnassa jopa vuosikymmeneksi kuntapuolueiden toiminnan kautta!

Olen tällä palstalla joku aika sitten pitänyt positiivisena kuntien keskinäistä kilpailua. Tyytyväisyyteni oli suuri, kun Haveri mainitsi, että kaupunkiseudun kuntaliitoksessa menetettäisiin kuntien positiivinen kilpailu.

Loppuyhteenvedossaan professori Haveri totesi tämän jutun otsikoksi laittamani toteamuksen, että ulkoa pakotettu muutos ei toimi. Haveri jatkoi, että Suur-Tampere - nyt hän mainitsi nimeltä Suur-Tampereen – voisi toimia, jos siihen päädyttäisiin yhteisymmärryksessä.

Sitä ennen yhteistyö on parempi vaihtoehto.

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen järjestämä kuntauudistusta käsitellyt tilaisuus sai yleisöltä kiitosta

Perjantai 17.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere järjesti eilen ajankohtaista kuntauudistusprosessia käsitelleen alustus- ja keskustelutilaisuuden Tampereen yliopistolla Väinö Linna –auditoriossa.


Paikalle saapui lähes sata kiinnostunutta ja tilaisuus kesti yli kaksi ja puoli tuntia.


MSL-Tampereen puheenjohtajana sain avata tilaisuuden.


Tilaisuudessa toimivat alustajina Tampereen Yliopiston Yhdyskuntatieteiden laitoksen kunnallispolitiikan professori Arto Haveri ja entinen kuntaministeri, kansanedustaja Tapani Tölli.


Kommenttipuheenvuorot teeman ”Onko Suur-Tampere toimiva malli – etuja ja haittoja” pohjalta esittivät johtaja Juha Yli-Rajala Tampereen kaupungilta ja Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari.


Kansanedustaja ja Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtajan Lea Mäkipään esityksen otsikko oli: ”Pienen kunnan menestymisen mahdollisuus”.


Tilaisuuden juontajana toimi Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti.


Alustukset ja kommenttipuheenvuorot olivat mielenkiintoisia. Ne valottivat ajankohtaista kuntauudistuskeskustelua monelta näkökulmalta.


Totesin avaussanoissani, että Maaseudun Sivistysliitto tukee ihmisten monipuolista kehittymistä, kykyä toimia yhteisöissä ja edistää kansanvaltaisuutta sekä jatkoin, että tämän tilaisuuden tavoite on juuri näiden asioiden edistäminen.


Pyrin lähipäivinä palaamaan tarkemmin kuntaseminaarimme antiin, mutta tässä kolme valokuvaa eilen illalla järjestetystä tilaisuudesta:

MSL-Tampere sai viime vuonna oman pöytästandaarin ja se oli kunniapaikalla tilaisuudessa.








Juontajana toimi Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti ja hyvin toimikin, sillä yleisö tuntui viihtyvän.






Esitysten jälkeen alustajamme vastasivat yleisön kysymyksiin paneelissa.


Vasemmalta Arto Haveri, Tapani Tölli, Olli Viitasaari, Lea Mäkipää ja Juha Yli-Rajala – seisomassa Timo Hanhilahti.

Palaan tilaisuudessa esitettyihin asioihin erikseen!


-Esko Erkkilä-

SDP:n Lauri Ihalainen - ministeri paikallaan

Sunnuntai 12.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Perin harvoin saan antaa tunnustusta demareille ja erityisesti jollekin henkilölle demarileirissä.


Nyt siihen on aihetta ja voin vakuuttaa, että teen sen mieluusti, sillä tunnustuksen antamiselle on vankat perusteet.


Arvostamani henkilö on ministerin arvonimen omaava ja nyt työministerinä toimiva Lauri Ihalainen.


Sain henkilökohtaisesti ensimmäisen kerran nähdä Lauri Ihalaisen Pirkka-hallissa Tampereella keskiviikkona helmikuun 1. päivänä, kun hän osallistui REKRYTORI 2012 –tapahtumassa paneelikeskusteluun, jonka aihe oli ”Kunnan firma vai kunnon firma – markkinahäirikköjä vai setelikoneita?”.


Ministeri Ihalainen teki paneelissa vakuuttavan vaikutuksen ja hän osoitti omaavansa sellaisen kokemuksen työelämän asioissa, että harva henkilö Suomessa siihen pystyy.


On valittaen todettava SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen kaavailut, että vanhemman polven demariministerit laitetaan vaihtoon vaalikauden puolivälissä. Silloin ovat vaarassa joutua vaihtoon ainakin nykyiset ministerit Jukka Gustafsson, Erkki Tuomioja ja Lauri Ihalainen.


Kansakunnan kannalta on valitettavaa, jos Ihalainen ja Tuomioja joutuvat jättämään tehtävänsä – nyt on laitettava toiveensa sille, että koko hallitus joutuu vaalikauden puolivälissä eroamaan ja saamme kokonaan uuden hallituksen.

Otin ministeri Ihalaisesta montakin valokuvaa Pirkka-hallin paneelissa, mutta huonosta sijoittumisestani johtuen vain harvat kuvat onnistuivat.


Tässä yksi kuva, jossa ministeri Ihalainen jopa hymyilee!

Luettelen muutamia näkökohtia, joita ministeri Ihalainen puheenvuoroissaan esitti:

•    keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on nyt Suomessa 60 vuotta ja 4 kuukautta. Eläkeläisistä 200.000 henkilöä on työkyvyttömyyseläkkeellä ja jos heidän lukumääränsä saataisiin puolittumaan, se kohottaisi keskimääräistä eläkkeellejäämisikää puolellatoista vuodella (1 vuotta ja 6 kuukautta)!

•    eläkeläisistä 30.000 henkilöä on sellaisia osatyökykyisiä, jotka haluaisivat palata työelämään

•    tuottavuutta on nostettava, mutta samalla työelämän laatua pitää kohottaa

•    työtä pitäisi pystyä avartamaan ja kuntasektorilla on tässä paljon tehtävää

•    pitää pystyä tekemään aidosti oikeita päätöksiä

•    kuntasektorin palvelutarjonnassa julkisen ja yksityisen sektorin pitäisi pystyä limittymään

Kokoomuksen hellimästä ”kuntakohelluksesta” myös ministeri Lauri Ihalainen joutui vakavalla naamalla laskettelemaan hallituksen hyväksymää jargonia. Tämä on laskettava ministerin muuten mainion esiintymisen miinus-puoleksi.

Ministeri Ihalainen mainitsi, että tarvitaan taloudellisesti vahvoja kuntia ja sen vuoksi on muka tarve kuntauudistukselle. Toki on Ihalaisen puolustukseksi todettava, että hän tarkensi ”minkä muodon uudistus sitten saakin”!

Oli piristää kuulla työministeri Lauri Ihalaisen linjauksia työelämän haasteista.

Kaikesta näkyi, että Lauri Ihalaisen saama ministerin arvonimi on osunut oikealle henkilölle!

-Esko Erkkilä-

Ministeri mukana paneelikeskustelussa ja kuulijoita vain muutama - miksi näin?

Lauantai 11.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kauppakamari, kaupunkilehti Tori, Tampereen TE-toimisto ja Honkalamedia Oy järjestivät REKRYTORI 2012 -messutapahtuman Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa keskiviikkona helmikuun 1. päivänä 2012.

Vaikka tapahtuma olikin suunnattu lähinnä nuorille, jotka etsivät työ- tai opiskelupaikkaa, siellä oli paljon nähtävää ja koettavaa myös varttuneille.

Tapahtuman vetonaula, jonka vuoksi minäkin menin heti aamutuimaan Pirkka-halliin, oli paneelikeskustelu, jolla oli haastava teema eli

Kunnan firma vai kunnon firma – markkinahäirikköjä vai setelikoneita?

Paneelikeskusteluun osallistui seitsemän panelistia ja…

…sen puheenjohtajana toimi Pirkanmaan Liiton maakuntajohtaja Esa Halme.

Panelisteina olivat:

Sastamalan kaupunginjohtaja Paavo Salli,

Tampereen työ-ja elinkeinotoimiston toimialajohtaja Johanna Ahlgren-Holappa,

Pihlajalinna Oy:n toimitusjohtaja Mikko Wiren,

TAYS Sydänkeskus Oy:n toimitusjohtaja Kari Niemelä,

Tampereen kaupungin apulaispormestari Olli-Poika Parviainen,

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n aluepäällikkö Nina Heikkilä

 ja työministeri Lauri Ihalainen.

Panelikeskustelu oli harvinaislaatuisen korkeatasoinen ja on harmi, että kuulijoita oli paikalla ainoastaan kymmenkunta. Näistäkin valtaosa oli panelistien avustajia tai muuten virkansa puolesta paikalla olleita, joten aitoja kuulijoita oli lisäkseni vain pari henkilöä.

Aihe oli mielenkiintoinen ja panelistit eivät antaneet harvalukuisen yleisön haitata, vaan keskustelussa joka sana oli asiaa.

Käsittelen huomenna tällä palstalla ministeri Ihalaisen puheenvuoroja, mutta tässä muutama havainto muiden panelistien sanomisista:

Kaupunginjohtaja Salli muistutti terveyden edistämisestä ja painotti jokaisen henkilökohtaista vastuuta terveydestää.

Salli muistutti, että myös kuntasektorin pitää hallita markkinat. Hän kertoi, että tietotekniikan kilpailuttaminen on herkkä laji ja sen kilpailuttamisessa usein päädytään kiistatilanteisiin.

Kuntien vajavainen hankintaosaaminen nousi koko keskustelussa tärkeälle sijalle ja mm. Mikko Wiren kertoi, että jossain kunnassa oli kunta antanut laatupisteitä yritykselle, jonka tarjoama ruoka oli halvinta!

Wiren kertoi tositapauksesta, jossa kunnan johtava virkahenkilö oli todennut, että eihän kunta voi kaikkia suosituksia noudattaa – ei siihen mitkään rahat riitä!

Kari Niemelä peräänkuulutti, että tuottavuuden lisääminen on tapahduttava yhdessä henkilöstön kanssa. Hän totesi, että Suomessa erikoissairaanhoito on maailman hajautunein.

Sairaanhoitoalan häiriköiksi Niemelä listasi HUS:n, Terveystalo Oy:n sekä Mehiläinen Oy:n. Heikkilä painotti, että hankintalakia on korjattava.

Erityistä mielenkiintoa tamperelaisena tunsin tietysti apulaispormestari Olli-Poika Parviaisen linjauksiin.

Parviainen mainitsi, että Tampere on kohtuullisen houkutteleva kaupunki, mutta myönsi, että erityisesti sosiaali- ja terveyspuolella haasteita riittää. Suorittavia käsiä tarvitaan Tampereella, totesi apulaispormestari.

Parviaisella oli hieman samanlainen kuva tietojärjestelmistä kuin kaupunginjohtaja Sallilla. Olli-Poika Parviainen peräänkuulutti, että eri tietojärjestelmien pitäisi pystyä ”keskustelemaan” keskenään nykyistä paremmin.

Olin ilahtunut, että apulaispormestari Parviainen painotti osatyökykykyisten aseman parantamista. Hän mainitsi, että osatyökykyisiä koskevia joustoja kaivattaisiin erityisesti kunnilta.

Myös siitä olin ilahtunut, että apulaispormestari kaipasi nykyistä enemmän seuraa ja mittareita kaupungin ja kaupungille ulkopuolisten tekemiin töihin.

Parviaisen linjaukseen, että palvelutehtävien benchmarkkaus tehtäisiin julkisen palvelutason kautta, en kuitenkaan voi yhtyä.  Jos benchmarkkauksen perusteena olisi ainoastaan julkisen tahon palvelutaso ja erityisesti tehokkuus, niin tuskin koskaan pystyisimme todelliseen tehokkuuteen kuntasektorilla. Bechmarkkausta tarvitaan, mutta siinä on kaikissa käänteissä oltava periaatteena, että vain paras on kyllin hyvää!

Maakuntajohtaja Esa Halmeen loppuyhteenvetona toteamaan on helppo yhtyä, kun hän totesi, että julkisen vallan on opeteltava palvelujensa tuottamista. Halme totesi asiakkaan toiveena olevan, että ongelmat ratkaistaan nopeasti, halvalla ja kerralla oikein!

-Esko Erkkilä-