Nokia sotkeutuu asioihin, jotka sille eivät todellisuudessa kuulu!

Keskiviikko 13.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Hämmästyin monien tamperelaisten tavoin, kun Aamulehti uutisoi tiistaina 12.4.2011, että Nokian kaupunki pitää Lielahtea parhaana sijoituspaikkana Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitoksen Tammervoiman hyötyvoimalaitokselle.

Kyseessä on ilmiselvästi Nokian puuttuminen asiaan, joka kuuluu Tampereen kaupunginvaltuustolle.

En hyväksy Nokian sorkkimista asiaan.

Myönnän toki, että Nokialla lienee oikeus antaa lausunto asiasta, sillä onhan Nokian kaupunki Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n osakas.

Hämmästelen Nokian kantaa, sillä Lielahti on eri sijoituspaikkavaihtoehdoista toiseksi huonoin – huonoin on Peltolammille kaavailtu sijoituspaikka.

Aamulehden uutisen mukaan laitoksesta ei arviointiselostuksen mukaan aiheutuisi mitään merkittäviä vaikutuksia Nokian kaupungin alueelle.

Tämä Nokian toteamus antaa todella perustellun aiheen kysyä:

Miksi Nokia sotkeutuu asioihin, jotka eivät sille vaikuta tuon taivaallista?

-Esko Erkkilä-

Tehoministeri Mauri Pekkarinen kansanedustaja Mikko Alatalon vieraana Tampereella

Perjantai 8.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Mikko Alatalo oli kutsunut työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen vieraakseen Tampereelle. Vierailu toteutui keskiviikkona 6.4.2011 ja sen merkeissä toteutettu kaikille avoin yleisötilaisuus alkoi Linkosuon kahvilassa Kauppahallissa klo 10.30.

Ministeri Pekkarinen oli epähuomiossa mennyt Koskikeskukseen ja sen vuoksi ministerivieraan esiintyminen myöhästyi hetken.

Myöhästyminen ei haitannut vähääkään, sillä runsaslukuinen yleisö kuunteli kiinnostuneena Mikko Alatalon esiintymistä. Mikko esiintyi ilman kitaraa ja osoitti mahtavat esiintymistaitonsa myös ”puhetyöläisenä” – tuli toteennäytetyksi se, että Pirkanmaan Keskustan piirikokous oli oikeassa, kun se päätti esittää Mikko Alataloa seuraavan hallituksen ministeriksi.

 

Tässä kuvasarja työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen vierailusta Tampereella:

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo kertoi kuluneen kahdeksan vuoden aikana aikaansaamistaan tuloksista Eduskunnassa - ne ovat varsin mittavat ja monipuoliset.

 

 

Tilaisuudessa oli paikalla yleislääketieteen erikoislääkäri Timo Taivalsalmi (vasemmalla) yhdessä kampanjapäällikkönsä Atte Nikkasen (oikealla) kanssa.

Sain esitellä tilaisuudessa Timon ja totesin, että nyt pirkanmaalaiset saavat määrätä lääkärin Eduskuntaan - Timo Taivalsalmen!

 

 

Timo Taivalsalmi esitteli itsensä sekä keskeiset teemansa ja sai yleisöltä raikuvat suosionosoitukset.

 

Ministeri Pekkarinen osoitti jälleen kerran sen valtavan tietomäärän, jonka hän hallitsee. Pekkarista on nautinto kuulla!

 

 

Onko tässä kaksi tulevan hallituksen ministeriä - Mikko Alatalo ja Mauri Pekkarinen?

 

 

Vasemmalta (seisomassa) Tarmo Niemenmaa, Timo Taivalsalmi, Mikko Alatalo ja Mauri Pekkarinen.

 

 

Jouni Koskela (vasemmalla) ja Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi (oikealla) kuuntelivat työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen sanomaa "korva tarkkana".

 

 

On äärettömän tärkeää, että paikkakunnan ja maakunnan luottamushenkilöillä ja edunvalvojilla on mutkattomat sekä suorat suhteet ylimpiin päättäjiin.

 

Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti (keskellä) ja Pirkanmaan Liiton Jouni Koskela (oikealla) ehtivät kertomaan Tampereen sekä Pirkanmaan tavoitteita ministerille.

 

Kiitän kansanedustaja Mikko Alataloa, että hän sai koko Pirkanmaan vieraaksi työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen. On maakunnan etu, että kansanedustaja Mikko Alatalolla on läheiset ja luottamukselliset suhteet ministereihin sekä ylimpään virkamieskuntaan.

 

-Esko Erkkilä-

 

Keskustan vaalimökillä Tampereen Keskustorilla oli vauhtia ja kiirettä heti ensimmäisenä päivänä

Perjantai 8.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Puolueiden vaalimökeillä Tampereen Keskustorilla alkoi vilkas toiminta heti avauspäivänä eli 6.4.2011.

Erityisen vilkasta oli Keskustan vaalimökillä, joka oli saanut arvonnassa ”paalupaikan” eli ensimmäisen paikan ihan Tampereen Teatterin vieressä.

Useat Keskustan ehdokkaat ahkeroivat maakunnassa, mutta monet olivat valinneet vaalimökkien ensimmäisen päivän Keskustorilla työskentelyyn.

Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Ritva Männistö ja Keskustan Pirkanmaan naisjärjestön toiminnanjohtaja Pirkko Vuolle johtivat toimintaa vaalimökillä.

Poikkesin vaalimökeillä Sentteri-isännän kiireideni lomassa ja nappasin muutaman valokuvakin.

 

Molemmissa kuvissa esiintyy Keskustan Arto Pirttilahti. 

Tässä kuvassa Pirttilahden kanssa esiintyy Kokoomuksen Kimmo Sasi...

 

 

...ja tässä Pertti Virtanen perussuomalaisista.

  

Äänestäjät päättävät, että nouseeko Arto Pirttilahti vereksenä voimana Eduskuntaan ja pystyvätkö Sasi sekä Virtanen uusimaan paikkansa!  

 

 

Keskustan kansanedustajaehdokas Raili Naskali Pirkkalasta ja herastuomari Matti Kivimäki Viljakkalasta keskustelivat ajankohtaisista asioista Keskustan vaalimökillä.

 

 

Hämeenkyröläinen ja kymmenkunta vuotta myös Tampereella työskennellyt Päivi Hiltunen on vahvasti nousemassa siihen junaan, joka vaalien jälkeen kuljettaa uudet kansanedustajat Helsinkiin. Tässä Päivi kuuntelemassa äänestäjän evästyksiä.

 

 

Vapaaehtoisesti kahden kauden jälkeen kansanedustajanpaikastaan luopuva maanviljelysneuvos Klaus Pentti (oikealla) Hämeenkyröstä tekee vahvaa vaalityötä tyttärensä Päivi Hiltusen ja muiden pirkanmaalaisten kansanedustajaehdokkaiden puolesta.

 

Annan tunnustuksen kaikille keskustalaisille kansanedustajaehdokkaille ja heidän taustaryhmilleen siitä työstä, jota he mm. vaalimökkien ensimmäisenä päivänä tekivät Tampereen Keskustorilla.

Toivon, että työ palkitaan ja suomalaiset saavat jatkaa vakaalla sekä turvallisella mielellä elämäänsä seuraavat neljä vuotta!

 

-Esko Erkkilä-

 

 

 

 

 

 

Kuolemanlaatta kaulaan ja rynnäkköön Kalevankankaalta halki Tampereen Näsilinnaan

Keskiviikko 6.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Vapaussodassa Tampereen valtauspäivä oli tasan 93 vuotta sitten eli 6.4.1918.

Valkoisiin eli Tampereen vapauttajiin kuulunut jääkäriluutnantti Erik Gunnar Melin teki kolmea päivää aikaisemmin onnistuneen rynnäkön 170 hengen vahvuisella komppanialla Tampereen läpi, Kalevankankaalta Näsinkalliolle Näsilinnaan.

Tietokirjailija ja historioitsija Timo Malmi sekä kustannusyhtiö Traff Finland Oy:n toimitusjohtaja Mikko Närhi toteuttivat mielenkiintoisen ja n. 200 henkeä yön pimeyteen koonneen historiallisen tapahtuman 3.4.2011 klo 03.00 Tampereella.

Osallistuin puhuttelevaan tapahtumaan.

 

 

Tilaisuuden kokoontuminen tapahtui Kalevankankaan länsilaidalla sijaitsevan entisen Yleisen sairaalan eli nykyisen sairaanhoito-oppilaitoksen paikoitusalueella.

 

 

 

 

Meille jaettiin pahvilappunen ja pätkä manillanarua. Menettely oli sama kuin tasan 93 vuotta aikaisemmin Melinin miehillä. Kyse oli kuolemanlaatasta eli pahvisesta tuntolevystä. Kuolemanlaatta oli tarpeellinen, jotta kaatunut Vapaussodan sankarivainaja pystyttiin toimittamaan kotiseurakunnan multiin.

 

 

Kirjailija Timo Malmi esiintyi ”rynnäkön” aikana omana itsenään...

 

 

...ja Mikko Närhi esitti Erik Gunnar Meliniä.

Kuvassa Närhi eli Melin kuvaa megafonin avulla taistelutilannetta 93 vuotta sitten.

 

Palavat talot loimusivat eri puolilla kaupunkia ja punaisten johtaja Eino Rahja joukkoineen tulitti tykeillään kaupunkia etelän suunnasta.

Melin joukkoineen lähti Kalevankankaalta etenemään Näsilinnaa kohti klo 03.00 ja niin teimme mekin tasan 93 vuotta myöhemmin.

Sorinsillan ylittäminen oli vaikeaa, sillä Rahjan joukkojen tykkituli vaikeutti etenemistä.

 

 

Kiersimme Sorinsillan pielessä silloin ja myös nyt sijaitsevan Ortodoksikirkon...

...sekä aloimme etenemään Suvantokatua pitkin kohti Tammerkoskea. Ortodoksikirkon lähistöllä olevat puutalot paloivat ja niiden hehku nosti Melinin joukoilla hien pintaan.

Punaiset olivat linnoittaneet Hämeensillan ja eteneminen Tammerkosken yli ei ollut sitä kautta mahdollista.

Melinin joukot ryntäsivät nykyisen Koskikeskuksen kohdalla olleen Pellavatehtaan läpi Tammerkosken yli silloista Neulapatoa pitkin. Neulapato sijaitsi lähellä nykyistä Patosiltaa ja sitä pitkin me ylitimme Tammerkosken.

Tammerkosken ylityksen jälkeen nousimme Laukontorilta Hallituskadulle ja etenimme sitä pitkin Näsilinnan kadulle saakka. Näsilinnankatua pitkin otimme suunnaksi Näsilinnan.

Hämeenkatu piti ylittää pienissä ryhmissä, sillä punaiset tulittivat Hämeenkatua sen molemmista päistä. Pienin tappion Melinin joukot pääsivät Näsilinnan juurelle – me emme kokeneet tappioita lainkaan – päinvastoin muutama kapakasta palaava nuori liittyi yölliseen joukkoomme.

Oli siinä humalaisilla nuorilla ihmettelemistä, kun parisataa tummiin pukeutunutta aikuista oli selvin päin yhdessä ryhmässä matkaamassa kävellen Tampereen ydinkeskustassa aamu neljän aikoihin!

Näsilinnan juurella pysähdyimme ja pienen selostustauon jälkeen aloitimme reittimme raskaimman osuuden – kipuamisen kohti Näsilinnaa. Kipuaminen lumessa oli raskasta meille, mutta vielä raskaampaa se oli ollut 93 vuotta aikaisemmin Melinin miehille.

Melinin miehet yllättivät Näsilinnassa majailleita punaisia suuren joukon. Kerrotaan, että yllätettyjä punaisia oli n. 200 henkeä. Käsikranaatein ja muilla aseilla Melinin miehet puhdistivat Näsilinnan. Vapaussota oli myös sisällissotaa ja on surullista, että Melinin miehet teloittivat 27 punaista, jotka eivät päässeet pakenemaan Näsilinnasta.

Melinin miesten rynnäkkö Kalevankankaalta Näsilinnaan enteili Tampereen vapauttamista, vaikka lopullinen vapauttaminen tapahtuikin vasta kolmen päivän kuluttua.

Tampereen lopullinen vapauttaminen ei ollut kypsä vielä 3.4.1918, sillä punaisten sotatoimet Näsilinnaa kohtaan kasvoivat ja Melinin miehet joutuivat luopumaan siitä. Näsijärven jään kautta he joutuivat palaamaan lähtöpaikkaansa, mutta heidän rynnäkkönsä oli osoittanut, että Tampereen vapauttaminen oli enää ajan kysymys.

Kiitän Timo Malmia ja Mikko Närhiä hienon tosihistoriaan tukeutuvan kulttuuritapahtuman järjestämisestä.

 

 

Teon merkittävyyttä ei vähennä se, että spektaakkelissa oli kyse Timo Malmin kirjoittaman ja Mikko Närhen kustantaman kirjan ”Rynnäkkö läpi Tampereen” –kirjan julkistamisesta ja markkinoinnista.

Näsilinnasta aamuviiden aikaan hankitun kirjan nimilehdellä on leimasimella tallennettu teksti:

 

 

”Tämä kirja on julkaistu ja OSTETTU Näsilinnassa TAMPEREEN RYNNÄKKÖ -yönä 3.4.2011”.

-Esko Erkkilä-

Suomenmaa-lehden nettiversio 1.4.2011 klo 16.00

Lauantai 2.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomenmaan nettilehdessä 1.4.2011 klo 16.00 kerrotaan Cafe Siilinkarin sisäpihalla 31.3.2011 ja Tammelantorilla 1.4.2011 klo 09.30 järjestetyistä yleisötilaisuuksista, joissa pääministeri Mari Kiviniemi tapasi yleisöä.

Cafe Siilinkarissa pääministeri Mari Kiviniemen sekä sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulan haastattelijana toimi Suomenmaa-lehden toimittaja Pirkko Määttälä.

Määttälä huomasi, että valokuvasin Siilinkarin tilaisuudessa ja hän pyysi lähettämään jonkun kuvan tilaisuudesta laatimansa jutun kuvitukseksi.

Toinen lähettämistäni kuvista "ylitti julkaisukynnyksen".

Suomenmaan juttu kokonaisuudessaan tässä.

 

-------

Tampere kuuli keskustan omaishoito- ja muuta asiaa

01.04. 16:00

 

 

 

Mari Kiviniemi keskusteli Tampereella muun muassa Pirkko Mäkelän ja Satu Niskasen kanssa.

Kuva: Esko Erkkilä

 

Yhdenvertaisuus, jaksaminen ja lomaoikeus.

 

Siinä muutamia asioita, jotka keskustalle ovat olennaisia omaishoidossa. Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Mari Kiviniemi ja sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula puhuivat torstaina Tampereella aiheesta kahvila Siilinkarissa.

 

Paikalle tulleet noin sata pirkanmaalaista ja tamperelaista kuuntelivat hartaana keskustan sanomaa. Kommentit ja kysymykset esitettiin molemmille vieraille mieluummin kahdenkeskisissä keskusteluissa kuin ison yleisön edessä.

 

Tosin yhtään sosiaali- ja terveyspoliittista vaalitilaisuutta tuskin järjestetään ilman taitetusta indeksistä puhumista, eikä Tamperekaan tehnyt siitä poikkeusta. Ministeri Rehula selvitti, mistä asiassa on kyse. Lisäksi hän kertoi seikkaperäisesti, miksi sosiaaliturvajärjestelmä on niin monimutkainen.

 

– Sitä on rakennettu koko sodanjälkeinen aika ja aina on pistetty pala toisen viereen kuin tilkkutäkissä. Lisäksi aika ja elämäntyyli on muuttunut niin, että esimerkiksi erilaisia perhemääritelmiä on toistakymmentä. Näiden kaikkien asioiden yhteensovittaminen ei ole ihan yksinkertainen juttu, Rehula totesi.

 

Mari Kiviniemi puhui varsinaisen asian lisäksi omista Tampere-muistoistaan.

 

– Äitini on kotoisin tuosta vierestä Kangasalta ja muistan, miten hienoa oli lapsena tulla Tampereelle katsomaan kaupungin jouluvaloja, Kiviniemi kertoi.

Hän kertoi lisäksi omista iäkkäistä sukulaisistaan ja muistutti, miten tärkeää omaishoitamisen yhteydessä on huolehtia hoitajan jaksamisesta.

 

– Juuri siksi keskusta haluaa sellaisia ratkaisuja, että omaishoitajalle taataan riittävä lepo hänen tekemänsä arvokkaan työn ohessa, Kiviniemi totesi.

 

Kiviniemi oli perjantaiaamuna myös Tampereen Tammelantorilla.

 

Siellä hän totesi, että pääministerinä toimiminen on etu asioihin paneutumisessa.

 

Leikatun indeksin korjaamishaaveisiin pääministeri toisti torstaina Café Siilinkarissa toteamansa, että rahat eivät riitä indeksin muuttamiseen.

 

Leikatun indeksi osapuolina ovat työmarkkinaosapuolet, joten asia ei ole yksinomaan hallituksen päätettävissä.

 

– Leikatun indeksin vuoksi eläkkeet jäävät jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä ja tämä ongelma pitää poistaa erillistoimenpitein, Kiviniemi linjasi.

 

Tammelantorin tilaisuuteen toivat oman värinsä eläinsuojelijoiksi itseään kutsuvat henkilöt.

 

He nousivat Tammelantorin myyntipöydälle ja levittivät pitkän punavärisen banderollin. Yksi käytti laukkuunsa kätkettyä megafonia ja myös muuta äänentoistolaitetta.

 

Pääministerin turvamiehet joutuivat esittämään poliisikorttinsa ja senkin jälkeen mielenosoittajat oli lähes väkivalloin työnnettävä pois myyntipöydältä.

 

Turvamiehet pyysivät lisää poliisivoimia paikalle ja pahimmat hulinoitsijat korjattiinkin sen jälkeen "parempaan talteen".

 

SUOMENMAA

 

-------

 

-Esko Erkkilä-

Turkistarhaus on keino alentaa elintarvikkeiden hintoja ja kohentaa Itämeren tilaa

Lauantai 26.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Otsikon toteamukset saattavat ensi kuulemalta tuntua kaukaa haetuilta – jopa merkillisiltä, mutta totta ne ovat.

Jokunen selittävä sana toteamusten toteen näyttämiseksi lienee paikallaan.

Teurastamoteollisuudessa syntyy merkittäviä määriä teurasjaetta, jota ala taitamattomuuttaan ja käsittämättömästä syystä kutsuu teurasjätteeksi. Kyse ei todellakaan ole jätteestä, vaan halutusta turkistuotannon raaka-aineesta.

Teurasjätteestä, erilaisista kalaperäisistä raaka-aineista, viljarehusta ja monista muista raaka-aineista valmistetaan suurilla turkisrehutehtailla ”verkkovalmista” rehua turkiseläimille. Turkisrehutehtaat kilpailevat teurastamoiden teurasjätteestä ja maksavat tavarasta yllättävän korkeaa hintaa.

Kun teurastamot saavat ”jätteestään” hyvän hinnan, ne pystyvät myymään makkarat, lihat ja muut teurastamoteollisuuden valmistamat elintarvikkeet edullisella hinnalla päivittäistavaraketjuille.

Mainitsin jo, että turkisrehun raaka-aineena käytetään kalaa ja kalaperäisiä raaka-aineita.

Silakka on tärkeä turkiseläinrehujen raaka-aine ja kun se pyydetään ”roskakalana” Itämerestä, niin meren fosforikuorma kevenee. Silakan pyytäminen turkisrehujen raaka-aineeksi on siis Itämeren suojelua parhaimmillaan.

Jos kaikki Suomessa syntyvä teurasjäte jouduttaisiin ohjaamaan korkeariskisen eläinjätteen käsittelyä varten rakennettuihin laitoksiin käsiteltäväksi, olisi se voimavarojen tuhlausta ja kierrätysperiaatteen vastaista toimintaa. Turkisrehutehtaiden teurasjätteen tarve merkitsee, että teurastamotuotteiden ja alan sivujakeiden arvoketju toimii järkevästi.

Kun tähän lisätään merestä pyydettävä silakka ja sen Itämeren fosforitasetta pienentävä vaikutus, ovat otsikossa esitetyt seikat tulleet toteennäytetyiksi.

 

-Esko Erkkilä-

Ruuan arvonlisäveroa ei pidä korottaa

Perjantai 25.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Mari Kiviniemi piti merkittävän linjapuheen Keskustan valtakunna​llisessa vaalistart​issa 5.3.2011.

Haluan erityisesti tuoda esille ja kiittää pääministeriä tärkeästä linjauksesta, joka koskee elintarvikkeiden arvonlisäveroa.  

Kertauksena, että elintarvikkeiden arvonlisävero oli 30.9.2009 saakka 17 %.

Suomen Keskustan ansiosta ja Kokoomuksen sekä oppositiopuolue SDP:n vastustuksesta huolimatta elintarvikkeiden arvonlisävero alennettiin 1.10.2009 alkaen 12 prosenttiin.

Heinäkuun alusta eli 1.7.2010 elintarvikkeiden arvonlisävero nostettiin 13 prosenttiin.

Kokoomus on vaaliohjelmassaan linjannut, että arvonlisäveroa on korotettava 2 %-yksikköä. Kokoomus haluaa siis, että myös elintarvikkeiden eli ruuan arvonlisäveroa korotettaisiin!

 Pääministeri Mari Kiviniemi linjasi Keskustan vaalistartissa arvonlisäveroista seuraavaa:

”Arvonlisäveroa meidän pitää korottaa siksi, että voimme turvata palveluiden ja etuuksien rahoituksen. Mutta pienituloisille tärkeitä ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveroa emme korota. Keskusta ei myöskään korota energiaveroja nyt päätetystä.” (Alleviivaus blogikirjoittajan).

Arvonlisävero on tasaveroa puhtaimmillaan. Kokoomus haluaa, että myös elintarvikkeiden hinnoittelussa etenisimme tasaveron suuntaan.

On nähtävissä, että elintarvikkeiden hintoihin on kohdistumassa suuria korotuspaineita. Korotuspaineiden suurimmat syyt tulevat meille maailmantilanteen heijastumina. Tähän kuvioon elintarvikkeiden arvonlisäverokannan korottaminen ei sovi lainkaan.

Kiitän pääministeri Mari Kiviniemeä, kun hän julkitoi Keskustan selkeän ja yksiselitteisen kannan elintarvikkeiden arvonlisäveron säilyttämisestä ennallaan puolueen vaalistartissa.

Sain juontaa pääministerin haastattelutuokion Sentterissä 12.3.2011. Kysyin Keskustan kantaa arvonlisäveroon silloin ja mielihyväkseni pääministeri vastasi minulle sekä satalukuisalle yleisölle, että Keskusta ei korota elintarvikkeiden eikä lääkkeiden arvonlisäveroa. Hienoa!

Se on mielestäni ainoa oikea vaihtoehto ja uskon, että äänestäjät haluavat samoin!

 

-Esko Erkkilä-

Onko Pertti Hakasesta tulossa Arkadianmäelle Suomen johtava maanpuolustuksen asiantuntija?

Tiistai 22.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan kansanedustajaehdokas Pertti Hakasen ja kansanedustaja Minna Sirnön (vas) vaalikaksintaistelu tamperelaisessa Radio 957:ssa 16.3.2011 osoitti, että Suomi on saamassa Pertti Hakasesta peräti Juha Korkeaojan manttelinperijän maanpuolustuksen asiantuntijana.

 

Tässä Radio 957:n ennakkomainos ohjelmasta:

”Radio 957:n Vaalikaksintaistelussa on tänään aiheena maanpuolustus. Keskustelemassa ovat Keskustan Pertti Hakanen ja Vasemmistoliiton Minna Sirnö. Pitäisikö Suomen liittyä Natoon? Tulisiko varusmiespalveluksen minimiaikaa lyhentää? Tulisiko koko ikäluokan käydä joko varusmies- tai siviilipalvelus?

Pertti Hakasella on yli kymmenen vuoden sotilasura taustallaan, Minna Sirnö puolestaan kävi hiljattain Afganistanissa tutustumassa kansainvälisten joukkojen toimintaan. Mitkä ovat Suomen tämänhetkiset turvallisuusuhat ja vastaako nykyinen armeija ja koulutus niihin?”

 

Vaalikaksintaistelu käytiin 16.3.2011 klo ”aamupäivällä”. En ehtinyt kuuntelemaan keskustelua livenä, mutta nykytekniikan avulla sain kuunnella sen netistä päivää myöhemmin.

Keskustelun juontajana toimi Mikko Luopio.

Olen Pertti Hakasen kanssa paljolti samaa mieltä hänen ohjelmassa toteamistaan mielipiteistä ja tässä niistä lyhyt yhteenveto:

• itsenäisyytemme on saatu kalliilla uhrauksille ja sen vuoksi olemme paljon velkaa sotaveteraaneillemme
• on hyvä, että Afganistan-kysymyksestä puhutaan. Osallistumisemme laajuudesta pitää keskustella
• kaikki maanpuolustukseen liittyvät kansakuntaamme koskevat ratkaisut on tehtävä oman näkökulmamme parhaaksi
• materiaalihankintojemme Nato-yhteensopivuus on tarvittaessa harkittava uudelleen

Ohjelmaan liitetyssä haastattelussa Satakunnan Lennoston komentaja eversti Kim Jäämeri kysyi näin:

”Miten Suomen puolustus pitäisi soveltaa tulevaan hallitusohjelmaan?”

Reservin luutnantti Pertti Hakanen vastasi eversti Kim Jäämeren kysymykseen näin:

• on huolehdittava, että turvallisuus ja maanpuolustushenki säilyvät
• varusmieskoulutus on myös aluepolitiikkaa
• määrärahoista on huolehdittava siten, että Puolustusvoimamme säilyvät toimintakykyisinä
• naisten osuus asevelvollisuuden suorittaneista on kasvanut ja sitä suuntausta on lisättävä
• asevelvollisuus miehille pakollinen ja naisille vapaaehtoinen

Haastattelija kysyi vaalikaksintaisteluparilta mielipiteitä varusmiespalvelusajan pituuteen.

Hakasen mielestä nykyistä palvelusaikaa ei voida lyhentää, sillä silloin reserviläisten koulutustaso vaarantuisi.

Maanpuolustuksellisiin pohdintoihin liittyy läheisesti ruokakriisit ja niiden välttäminen. Oli positiivista kuulla, että jopa vasemmistoliiton Minna Sirnö piti ruokakriiseihin varautumista hyvänä asiana.

Keskustan kansanedustajaehdokas Pertti Hakanen tiivisti loppupuheenvuorossaan, että Suomen kansa on isänmaallista ja sen maanpuolustushenki on korkealla.

Lopuksi Pertti Hakanen toivotteli:

Hyvää kevättä kaikille kuulijoille!

Samoihin toivotuksiin yhtyy myös

 

-Esko Erkkilä-

Sentteri-isäntä

reservin yliluutnantti

Muksut päivällä ja apulaispormestari illalla valtasivat Sentterin

Maanantai 21.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Hanna Holma, Iinu Kuusento ja Katariina Kähkölä järjestivät Sentterissä ”Äiti- ja Muksu -tapahtuman" keskiviikkona maaliskuun 16. päivänä.

Iinun Kaarle-poika ja Katariinan Tiitus-poika olivat äitiensä mukana tapahtumassa. Hanna ja Leo Holman seitsemästä lapsesta kuusi oli kotona vatsataudissa, ja Hannan oli oltava tapahtumassa ainoastaan äitinä ilman lapsia.

Poikkesin Sentterissä puolenpäivän jälkeen ja meno siellä oli villiä sekä äänekästä. Todella nautittavaa menoa - ei ole aikaisemmin Sentterissä tätä nähty!

Iinu, Katariina sekä Hanna ovat malliesimerkkejä, että pienten lasten äiti voi vallan mainiosti olla menestyvä ja arvostettu poliitikko! Lapsiperheiden haasteet ovat heille kaikille tuttuja.

 

 

 

Katariina Kähkölä syöttää Tiitusta ja Hanna Holma edessä katselee, että miten muut muksut temmeltävät Sentterissä.

  

  

 

  

Iinu Kuusennon Kaarle-poika on laittanut kätensä tomerasti satukirjan päälle. Silmistä näkyy, että pian koittaa päiväunien aika.

  

Saman päivän illalla Sentterissä oli Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahden asukasilta.

Väkeä oli paikalla mukavasti ja tilaisuuden suunniteltuna päättymishetkenä Sentterin alasali täyttyi viimeistä sijaa myöten täyteen, kun ”Vanhojen Virkamiesten –kerho” tuli mukaan.

  

 

Suomen ensimmäinen keskustalainen apulaispormestari Timo Hanhilahti osaa esittää asiansa seisaaltaan...

 

 

...ja istualtaan - väki kuuntelee ja innostuu keskustelemaan!

 

Apulaispormestari-illan keskeisinä aiheina olivat demarien Pauli Ruoholahden esittämät Tampereen seudun kuntarakennetta muuttavat seikat sekä tietysti myös Rantaväylän tunneli.

Keskustelu oli vilkasta ja apulaispormestari Hanhilahti kiitti tilaisuuden osanottajia moneen kertaan niistä näkökulmista, joita osanottajat esittivät.

Sentteri-isäntänä olen erittäin tyytyväinen päivän antiin - puolen päivän tienoilla muksut Sentterissä ja illalla apulaispormestarin asukasilta!

Sentteristä on muodostunut todellinen kohtaamispaikka!

 

-Esko Erkkilä-

Suomen tunnetuin poliitikko vieraili Sentterissä ja kauppakeskus Duo´ssa Tampereen Hervannassa

Sunnuntai 20.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Paavo Väyrynen on Suomen tunnetuin poliitikko.

Hän vieraili Sentterissä torstaina 17.3.2011.

Sain yhdessä Sentteri-emäntä Titta Mattilan kanssa toivottaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen tervetulleeksi Sentteriin klo 16.30.

Väyrynen saapui Sentteriin täsmälleen sovitun aikataulun puitteissa, joten siitä on lausuttava ministerille parhaat kiitokset.

Valtioneuvoston auto, jolla ministeri Väyrynen oli matkassa, ei ehtinyt kunnolla pysähtyäkään, kun ministeri jo kiirehti tapaamaan tamperelaisia. Kerrassaan esimerkillistä toimintaa ministeriltä!

Sentteri-tilaisuus oli virallisesti sovittu media-tapaamiseksi, mutta Sentteri-emäntä ja Sentteri-isäntä kutsuivat paikalle myös tavallisia kansalaisia. Tämä tuntui sopivan vallan hyvin Väyryselle, sillä hän pyysi paikalle saapuneilta kysymyksiä. Myös lehdistön edustajat halusivat kuulla kansalaisten kysymyksiä ja ministerin vastauksia niihin.

Olen kuullut Väyrysen seurueessaan Angolassa olleelta kauppavaltuuskunnan jäseneltä, että Paavo Väyrynen on verraton kauppamies ja suomalaisten tuotteiden uskomattoman taitava myyntimies ulkomailla.

Sain Väyrysen kauppamiestaidoista omakohtaisen kokemuksen, kun hän myi minulle kirjansa ”Huonomminkin olisi voinut käydä”.

Totesin, että paljon olen 15 –vuotta kestäneen hankintamiesurani aikana ostanut, mutta en milloinkaan ministeriltä! Teimme kaupat Väyrysen kanssa hänen uusimmasta kirjastaan – sain luonnollisesti kirjaani myös tekijän omistuskirjoituksen!

Ihailen Paavo Väyrysen ”tavallisuutta” ja hänen energisyyttään – toivottavasti Väyryselle löytyy hänen arvoisensa paikka seuraavasta hallituksesta.

Sentteri-isäntäväen mieltä hiveli, kun ministeri Väyrynen antoi tunnustusta Sentterille uudesta keskustalaisesta toimintamuodosta suurissa kaupungeissa.

Tässä muutama kuva Väyrysen vierailusta Sentterissä:

 

 

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen vauhdissa Sentterissä!

 

 

 

Keskustan kansanedustajaehdokkaat Pertti Hakanen ja Tarmo Niemenmaa olivat paikalla ministeri Paavo Väyrysen tilaisuudessa Sentterissä.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n hankkimat äänentoistolaitteet mahdollistavat vaivattomasti haastattelijan ja haastateltavan vuoropuhelun. Tässä ministeri Väyrynen ja Sentteri-isäntä käyttävät hyväkseen tekniikan suomia mahdollisuuksia!

 

 

Sentterin isäntäväki - Titta Mattila ja Esko Erkkilä - hymyilevät yhdessä ministeri Paavo Väyrysen kanssa, kuten "Naantalin aurinko"!

 

Sentteristä Paavo Väyrynen siirtyi Hervantaan Kauppakeskus Duo´oon, jossa hän oli hervantalaisten tavattavissa.

Mukana oli myös useimmat Keskustan eduskuntavaaliehdokkaat. Toimin Mikko Alatalon kanssa tilaisuuden juontajana ja valitettavasti en ehtinyt tallentamaan kaikkia läsnä olleita keskustalaisia kansanedustajaehdokkaita valokuvaan.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysellä on taito luoda yleisöön mukava tunnelma ja siitä saimme nauttia Kauppakeskus Duo´ssa.

Tässä joitain kuvatunnelmia Duo`n tilaisuudesta:

 

 

Ari Lamminmäki ja ministeri Paavo Väyrynen syvällisessä keskustelussa!

  

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo haastattelee ministeri Paavo Värystä.

 

 

Katariina Kähkölän eräs painopistealue on työn ja lastenhoidon yhteensovittamisen haasteet.

 

 

Matias Hilden on toiminut Hannes Mannisen avustajana, joten maakuntien haasteet ovat tulleet hänelle tutuiksi.

 

 

 

Isänmaallisuus, perhe ja ruokaturvallisuus ovat asioita, joihin Pertti Hakanen haluaa panostaa.

 

 

Tarmo Niemenmaan keskeiset teemat ovat senioriväestön elinolosuhteiden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet.

 

 

Hanna Holma osaa seitsemän lapsen äitinä ja Kangasalan kunnallispolitiikkona puhua omaishoitajien puolesta.

 

 

Tampereen kaupunginvaltuuston ja Yhdyskuntalautakunnan jäsen Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen tuntee ne haasteet, jotka liittyvät mm. kaavoitukseen.

 

 

 

 

Duo´n kuvakavalkaadi on helppo lopettaa kuvaan, jossa Katariina Kähkölä ja Matleena Mikkonen poseeraavat yhdessä ministeri Paavo Väyrysen kanssa.

 

Hervannan Duo-tilaisuuden jälkeen ministeri Paavo Väyrynen suuntasi matkansa Punkalaitumen Kanteenmaan Nuorisoseurantalolle, jossa hän piti avauspuheen vaali-iltamissa.

 

Tampereen keskustaväki osaa arvostaa ministeri Väyrysen käyntiä Pirkanmaalla!

 

-Esko Erkkilä-

Arvovieras taas Sentterissä!

Lauantai 19.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko vieraili Sentterissä sunnuntaina maaliskuun 13. päivänä.

Saarikko kohosi viime kesän Lahden puoluekokouksessa tähden lailla Keskustan puheenjohtajistoon.

Hän on viime viikkoina vetänyt tiukkaohjelmaisia kampanjaturneita ympäri maata – esimerkillistä toimintaa varapuheenjohtajalta.

Sentteriin illalla päätynyt sunnuntai-turnee oli alkanut puolenpäivän aikoihin Karvialta. Parkanon, Ikaalisten ja Hämeenkyrön kautta varapuheenjohtaja Saarikon matka eteni klo 19.00 Sentteriin.

Annika Saarikon Sentteri-vierailun järjestämisvastuu oli Pirkanmaan Keskustanuorilla ja hyvin he sen hoitelivatkin. Nuoret olivat saaneet Sentterille ison joukon myös ikinuoria ja juttu luisti hyvin.

Ehdin muiden kiireideni vuoksi Sentterille vasta myöhään. Totesin, että maailmanparantaminen oli parhaassa vauhdissa.

Vaihdoimme kuulumiset edellispäivän pääministerivierailusta. Kerroin, että pääministeri Mari Kiviniemen vierailu sujui mainiosti ja kaikki pirkanmaalaiset arvostavat hänen vierailuaan maakunnassa sekä Sentterissä.

Annika antoi tunnustusta Sentterille ja totesi Sentteri-idean olevan mainio kaupunkilaisten tavoittamiseen. Myös maakunnan väki on ottanut Sentterin omakseen. Puolueen varapuheenjohtajan antama tunnustus lämmitti Sentteri-isännän mieltä.

Tässä muutama digikamerani muistikortille tallentunut kuva varapuheenjohtaja Annika Saarikon Sentteri-vierailusta:

 

 

Varapuheenjohtaja Annika Saarikko kuuntelee tarkasti "ikinuorten" ohjeita

 

Politiikan tekeminen voi olla viehättävää ja hauskaa hommaa! Annika Saarikko ja Erika Tuhola.

 

 

Annika Saarikko ja Jouni Koskela hienon tulppaaniasetelman takana!

 

 

Sentteri-isäntä pääsee perin harvoin valokuvaan, mutta nyt se onnistui Jouni Koskelan ansiosta. Tässä nähdään, että politiikasta puhuminen on iloista Asiaa - ainakin Keskustassa!

 

Käväisin Annika Saarikon nettisivuilla ja totesin, että hänellä riittää varapuheenjohtajapestiin liittyviä valtakunnallisia menoja vielä pitkään. Toivottavasti hän ennen vaaleja ehtii tekemään vaalityötä myös omassa vaalipiirissään!

Kiitän Annikaa Sentterissä käymisestä - me osaamme arvostaa hänen vierailuaan!

 

-Esko Erkkilä-

Varttikarjalaisuus - arvostettu ominaisuus, vaikka monet eivät edes tunnista, että ovat varttikarjalaisia

Torstai 17.3.2011 - -Esko Erkkilä-

FT Outi Fingerroos,  Suomen Akatemian tutkijatohtori, etnologian yliassistentti, Jyväskylän yliopistosta on ”markkinoinut” itseään varttikarjalaisena.

Sain v. 2001 osallistua Outin kanssa samalle matkalle Tverin Karjalaan eli n. 160 kilometriä Moskovasta luoteeseen. Silloin hän ei vielä ollut FT!

Varttikarjalaisuus on minulla lähes omakohtainen kokemus, sillä kolme poikaani ovat varttikarjalaisia, koska vaimoni äiti oli kotoisin Salmin Mantsinsaarelta.

Varttikarjalaisuus tuli mieleeni, kun maaliskuun 9. päivänä sain hieman sivusta Sentteri-isäntänä seurata Pertti Hakasen järjestämää tilaisuutta Sentterissä.

Pertti oli yhdessä vaimonsa Seijan kanssa kutsunut Sentteri-vieraakseen Vpl. Pyhäjärvi –kerhon.

Tilaisuuteen tuli täyskarjalaisia eli Pyhäjärveltä evakkoon lähteneitä. Heidän lisäkseen mukana oli varmasti puolikarjalaisia muitakin kuin Pertti. Ehkä mukana oli myös muutama varttikarjalainen eli sellainen, jonka isovanhemmista toinen on syntynyt luovutetussa Karjalassa.

Arvostan erityisen korkealle täyskarjalaiset, mutta arvonannostani saavat nauttia myös puolikarjalaiset eli ne joiden vanhemmista toinen on syntynyt luovutetussa Karjalassa.

Varttikarjalaiset eivät useinkaan tiedosta karjalaisjuuriaan ja sen vuoksi aina iloisen FT Outi Fingerroosin tapaaminen tai hänen kuulemisensa ilahduttaa – Outi kun joka yhteydessä ”mainostaa” varttikarjalaisuutta.

Vpl. Pyhäjärvi –kerhon kokoontuminen oli hieno tilaisuus. Porukan yhteenkuuluvuus oli ulkopuolisenkin voimallisesti havaittavissa. Monet puhuttelevat karjalaislaulut kaikuivat Sentterin alasalista sisääntulokerrokseen.

Olen Venäjän-matkoillani muutaman kerran saanut poiketa Pyhäjärvellä ja tunnen siellä mm. lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkin sekä Pyhäjärven hautausmaan sijainnin. Uskon osaavani arvioida ne tunteet, jotka Vpl. Pyhäjärven asukkailla ja heidän jälkeläisillään ovat niiden äärellä.

Pertti ja Seija Hakanen tekivät arvokkaan työn, kun he kutsuivat Vpl. Pyhäjärvi-kerhon vieraakseen Sentteriin.

Pertin ja Seijan työ oli tavallaan valmistautumista ensi kesänä Sastamalassa järjestettäviä Pyhäjärvi-juhlia varten.

Juhlat järjestetään 16 -17.7.2011 ja ne tietävät monia työntäyteisiä hetkiä Pertti ja Seija Hakaselle, sillä Pertti Hakanen on juhlien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja.

Pari kuvaa Vpl. Pyhäjärvi –kerhon tapaamisesta Sentterissä:

 

Pertti Hakanen valmistautuu toivottamaan Vpl. Pyhäjärvi-kerhon tervetulleeksi Sentteriin.

 

 

Vpl. Pyhärvi-kerholaiset saivat kuulla Seija Hakasen esittämän laulukappaleen, jossa kerrottiin kauniista Karjalasta, vaikka lauluntekijä ei siellä ollutkaan syntynyt.

Seijan laulu kosketti omakohtaisesti, sillä arvostan luovutettua Karjalaa, vaikka en ole siellä syntynytkään.

 

-Esko Erkkilä-

Talvisodan jälkeen ensimmäinen rauhanpäivä oli tasan 71 vuotta sitten

Maanantai 14.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen historiassa 13.3.1940 on merkittävä  päivä, sillä silloin loppui Talvisota.

Tänään, maaliskuun 14. päivänä on paikallaan tiedostaa, että tasan 71 vuotta sitten maassamme oli ensimmäinen rauhanpäivä Talvisodan syttymisen jälkeen.

Talvisodan päättymisen vuositapahtumia oli eilen vain harvakseltaan. Harvakseltaan siitä syystä, kun kyse ei ollut tasavuosikymmenistä.

Haluan kunnioittaa ja tiedostaa Suomen itsenäisyydelle tärkeät päivät ja sen vuoksi osallistuin eilen kahteen tilaisuuteen, joiden tarkoituksena oli muistella Talvisodan päättymistä.

Puolelta päivin osallistuin harvalukuisen joukon mukana Yrjö Jylhän patsaalla järjestettyyn seppeleenlaskutilaisuuteen.

 

 

 

Yrjö Jylhän muistomerkki on nimeltään ”Runoratsu – sotaratsu”.

Muistomerkki kuvaa vauhkona takajaloilleen nousevaa hevosta ja sitä hillitsevää miestä. Teos on kuvanveistäjä Terho Sakin käsialaa.

Runoilija ja Taipaleen – Kirvesmäen ansioitunut sotilas päätti elämänsä oman käden kautta 1956 – muistomerkki on paljastettu 1.10.1964. Muistomerkki sijaitsee Yrjö Jylhän aukiolla Satakunnankadun, Savilinnantien ja Sepänkadun kulmauksessa Tampereen Amurissa.

 

Seppeleenlaskusta huolehtivat v. 1951 perustettu Tampereen Klassikot ry. Yhdistyksen puheenjohtaja emeritus-piispa Juha Pihkala oli estynyt saapumasta tilaisuuteen ja seppeleenlaskun suorittivatkin yhdistyksen sihteeri Pasi Takala (oikealla) sekä Pertti Ollikka (vasemmalla).

 

 

 

Koruton ja vaatimaton tilaisuus on ohi. Muistomerkin ja sen juurelle 13.3.2011 lasketun seppeleen taustalla on erittäin paljon Suomen historiaan vaikuttaneita asioita.

 

Illalla osallistuin Tampereen Tuomiokirkossa järjestettyyn mieliin painuneeseen Kirkkoiltaan.

Kirkkoillan olivat järjestäneet Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä ja Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistys ry. Myös partiolippukunta Näsin Tytöt oli osallisena illan järjestelyissä.

Kirkkoillan musiikkista vastasi Satakunnan Sotilassoittokunta, johtajanaan musiikkimajuri Riku Huhtasalo.

Juhlavieraat saivat kuulla kahdenkin kuoron esittämänä kuorolaulua – Eternitas, johtajanaan Reija Mattsson ja Mieskuoro Kelot, johtajanaan Lasse Kautto.

Kirkkoillan tervehdyssanat lausui eversti Pentti Väänänen Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistyksestä.

Väänänen kertasi lyhyesti Talvisodan historian. Hän totesi totuudenmukaisesti, että Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin yritti tuhota Suomen ja kuljettaa suomalaiset kauas Neuvostoliittoon.

Sotaveteraanien ja lottien panosta kunnioittaen Väänänen käsitteli tervehdyssanoissaan sotaorpojen vaikeaa tilannetta. Monet sotaorvot eivät ole koskaan tavanneet isäänsä!

Voimallisen juhlasaarnan piti rovasti Ilmari Mustonen.

En ole koskaan saanut kuulla saarnastuolista esitettynä niin suoraa, selkeää ja voimallista sananjulistusta kuin rovasti Mustonen esitti.

Mustonen kertasi mm. sen, että Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta v. 1940, kun se Suomeen hyökkäämällä oli rikkonut Kansainliiton sääntöjä.

Rovasti Mustonen käsitteli eversti Väänäsen tapaan sotaorpojen tilannetta.

Mustonen oli huolissaan myös nykyajan avioerolapsista. Mustonen vertasi sotaorpojen tilannetta nykyajan ”ero-orpojen” tilanteeseen. Avioero-orpoja on jo nyt enemmän kuin aikoinaan sotaorpoja, joten kysymys on päivänpolttava.

Päätösliturgian suoritti rovasti Esa Eerola.

Kiitän Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymää ja Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistys ry:tä mieliin painuneen Kirkkoillan järjestämisestä.

 

 

Tampereen Tuomiokirkko 13.3.2011 eli tasan 71 vuotta Talvisodan rauhanteon jälkeen.

 

-Esko Erkkilä-

Paikallislehdillä on tärkeä rooli kuntaliitoksissa kadonneiden kuntien identiteetin säilyttämisessä

Lauantai 12.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Asun Tampereella ja luen Aamulehden, Helsingin Sanomien, Maaseudun Tulevaisuuden sekä Suomenmaan lisäksi säännöllisesti Hämeenkyrön Sanomia ja Kälviän Seudun Sanomia.

Luen ”kyröläistä” sen vuoksi, että olen kotoisin Viljakkalasta ja meille on ”aina” tullut Hämeenkyrön Sanomat.

Kälviän Seudun Sanomat on meille tullut sen perustamisesta saakka eli vuodesta 1988 alkaen, jolloin lehti perustettiin. Vaimoni on kotoisin Kälviältä ja sen vuoksi Keski-Pohjanmaan tärkeän pitäjän asiat kiinnostavat.

Viljakkala ja Kälviä ovat kokeneet saman kohtalon – molemmat on itsenäisinä kuntina lopetettu. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että viljakkalalaisuus tai kälviäläisyys olisivat hävinnneet. Viljakkala on liitetty Ylöjärveen 1.1.2007 ja Kälviä Kokkolaan, mutta molempien asukkaat haluavat olla edelleen viljakkalalaisia ja kälviäläisiä.

Lopetettujen kuntien asukkaiden identiteetin säilyttämisessä paikallislehdellä on tärkeä rooli.

Hämeenkyrön Sanomien nimen alla lukee ”Hämeenkyrö – Viljakkala” ja Kälviän Seudun Sanomat kertoo nimensä alla: ”Kälviän, Lohtajan ja Ullavan sitoutumaton kotiseutulehti”.

Arvostan suuresti molempien paikallislehtien nimen alaviitteitä ja toivon, että ne säilyvät lehdissä pitkään.

Mainittakoon, että Kälviä, Lohtaja ja Ullava liittyivät Kokkolaan 1.1.2009.

Hämeenkyrön Sanomat käsittelee Viljakkalan asioita kaikissa numerossaan kiitettävästi ja samaa on luonnollisesti todettava myös Kälviän asioiden käsittelemisestä Kälviän Seudun Sanomissa.

Tämä on asukkaiden kannalta tärkeää, sillä vie varmaan vuosikymmeniä, että viljakkalalaiset mieltävät itsensä ylöjärveläisiksi. Kuntakehitys saattaa laukata niin, että seuraava siirto on se, että viljakkalalaiset ovat joskus tamperelaisia. Ei ehkä huono lopputulema lainkaan!

Kälviäläisillä ei ehkä ole Viljakkalan tapaan odotettavissa seuraavaa kuntavaihetta, sillä Kokkola lienee Keski-Pohjanmaan maakunnan keskus ja pääpaikka pitkälle tulevaisuuteen.

Kiitän Hämeenkyrön Sanomia ja Kälviän Seudun Sanomia kuntaliitoskuntien asukkaiden identiteetin säilyttämisestä.

Viljakkala ja Hämeenkyrö ovat minulle monella tapaa tärkeitä kuntia ja samaa on todettava myös Kälviästä. Sen vuoksi valitsen postin joukosta tiistaisin ja torstaisin ensimmäiseksi Hämeenkyrön Sanomat ja perjantaisin Kälviän Seudun Sanomat, sillä lehti ehtii Tampereelle vasta ilmestymistään seuraavana päivänä.

Toivon, että Viljakkalasta ja Kälviältä pois muuttaneet asukkaat jatkaisivat innokkaasti mainittujen paikallislehtien tilaamista, jotta voisimme jatkossakin lukea synnyinkuntamme asiat omasta paikallislehdestä.

Viljakkalassa ja Kälviällä syntyneet henkilöt ovat elämänsä loppuun saakka Viljakkalassa ja Kälviällä syntyneitä – mikään mahti ei voi muuttaa synnyinpaikkakunnaksemme Ylöjärveä tai Kokkolaa.

-Esko Erkkilä-

 

--------------

Tämä kirjoitukseni julkaistiin Hämeenkyrön Sanomissa 8.3.2011 ja Kälviän Seudun Sanomissa 10.3.2011.

Annoin luvan fiksata kirjoitustani ja Hämeenkyrön Sanomissa otsikko oli "Paikallislehdillä on tärkeä rooli kuntaliitoskunnissa" ja Kälviän Seudun Sanomissa kirjoitukseni otsikko oli "Paikallislehti on tärkeä kuntaliitoksen jälkeenkin".

Tekstiäni kumpikaan lehti ei muuttanut.

 

-Esko Erkkilä-

 

Mikko Alatalon yhteislaulutilaisuudet vetävät entistä suuremman yleisöjoukon laulamaan

Torstai 10.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Tammerkosken sillalla on vuodesta 1995 alkaen YLE TV2:n kesäohjelmiin kuulunut yhteislauluohjelma. Ohjelmassa paikan päälle kerääntynyt yleisö laulaa juontajan ja orkesterin johdolla vanhoja yhteislauluja ja uusiakin kappaleita.

Ensimmäinen ohjelma lähetettiin kesäkuun 9. päivänä 1995. Juontajana oli Mikko Alatalo, joka toimi ohjelman isäntänä aina vuoteen 2001 asti. Tämän vuoksi Tammerkosken sillalla -ohjelma henkilöityy monien mielessä edelleen juuri Mikko Alataloon.

Mikko Alatalo ja Lempäälän Ideapark verestivät vanhoja muistoja, kun Mikko veti kaikille avoimen ja ilmaisen yhteislaulutilaisuuden Ideapark´n Keskuspuistossa keskiviikkona maaliskuun 9. päivänä.

Minulla oli tilaisuus piipahtaa tilaisuudessa.

Järjestäjät olivat hankkineet esiintymislavan eteen yli 200 tuolia käsittävän katsomon, joka oli melkein viimeistä sijaa myöten täynnä. Myös istumakatsomon ympärillä lukemattomat Mikon laulu- ja laulattamistaitoa ihailevat katsojat seurasivat tapahtumaa.

Mikko Alatalo esiintyi säestäjänsä Jammi Humalamäen kanssa ja tuloksena oli hieno tunnin pituinen laulutuokio.

Järjestäjät olivat monistaneet Mikon suosituimpien laulujen sanat jaettavaksi tilaisuuteen osallistuneille. Näin oli varmistettu se, että kaikki pystyivät osallistumaan yhteislaulutuokioon täysillä.

Mikon esiintymiset saavat kuulijat aina hyvälle tuulelle. Hänen vetämänsä yhteislaulutilaisuudet ovat kansankulttuuria parhaimmillaan.

Minua puhuttelee erityisesti Mikon esittämänä ”Viivy vielä hetki” –kappale.

Syynä on se, että ”reserviinsiirtymistilaisuudessani” viime joulukuussa suuri joukko työkavereitani esitti sen seisaalleen nousten minulle. Toki he tiesivät, että arvostan Mikko Alataloa ja hänen työtään maamme parhaaksi! 

Lähetän kiitokset vielä tässäkin työkavereilleni hienosta juhlasta!

Tässä muutama kuva Ideapark´n yhteislaulutilaisuudesta:

 

 

Mikko paneutuu asiaansa aina täysillä!

 

 

 

Mikko Alatalo ja hänen säestäjänsä Jammi Humalamäki ovat vauhtiin päästyään todella verraton show-kaksikko!

 

 

Yli kaksisataahenkinen yleisö osallistui Mikko Alatalon yhteislaulutuokioon koko sydämellään ja palkitsi jokaisen esityksen suosionosoituksillaan.

 

Toivon, että en tee suurta tekijänoikeusrikkomusta, kun liitän mielikappaleeni sanat tähän:

”Viivy vielä hetki,

yksi laulu on laulamatta,
pari sanaa on sanomatta
kun sut pitkästi aikaa näen.

Viivy vielä hetki,
yksi malja on tyhjentämättä,
lähtöitkut on itkemättä
ennenkuin erkanemme kotiinpäin.

Me teemme virheitä, harhailemme
mut älä anna menneiden painaa.
Rakas ystävä, toisillemme
me oomme ihmiset kaikki vaan lainaa.

Emme saa olla pahoillamme.
Perunamaan ja sen punaisen tuvan
saimme kumpikin tahoillamme,
siis tänään: saanko mä luvan?” 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eläkkeelle siirtyminen merkitsee työterveyspalveluiden päättymistä

Lauantai 19.2.2011

Työsuhteen mukanaan tuomista eduista eräs merkittävin on se, että henkilö on työterveyshuollon piirissä.

Työterveyspalveluiden päättyminen merkitsee suurta muutosta. Tiedän omakohtaisesti mistä puhun, sillä siirryin vast´ikään eläkevaariksi 40 vuotta ja kuusi kuukautta jatkuneen yhtämittaisen työuran jälkeen.

Työurastani olin yhden ja saman työnantajan palveluksessa tasan 40 viimeisintä työssäolovuottani. Yritys pysyi samana, mutta tehtävät vaihtuivat – minulla oli neljänkymmenen vuoden aikana suoranaisia esimiehiä 17!

Olen nyt joutunut pitkittyneen flunssan kouriin ja on ollut pakko tukeutua julkisen terveydenhuollon palveluihin. Pakko ja pakko – luonnollisesti yksityiset terveydenhoitopalvelut olisivat olleet rahalla käytettävissä, mutta halusin testata julkisen terveydenhoidon mahdollisuudet.

Huhut julkisen terveydenhuollon tilanteesta arveluttivat, mutta lähdin rohkeasti kokeilemaan julkisen terveydenhuoltojärjestelmän palvelukykyä.

Vietin TAYS:n ensiapupalvelu Acutassa sunnuntaina tammikuun 30. päivänä hieman yli kolme tuntia.

Ensimmäisen vajaan kahden tunnin aikana ei sisäänkirjautumisen lisäksi tapahtunut mitään, mutta sen jälkeen toimenpiteet etenivät nopeasti.

Lääkäri kartoitti tilanteeni ja määräsi minut verikokeeseen, sydänfilmiin sekä keuhkokuvaukseen. Tutkimukset tehtiin ripeästi ja niiden jälkeen pääsin uudestaan lääkärin puheille.

Lääkärillä oli mukavasti aikaa ja hoidot sekä lääkkeet määrättiin varman tuntuisesti. Lääkäri soitti parille erikoisalan kollegalleen ja nyt hän osasi pätevästi ohjeistaa, jos annetut ”tropit” eivät auta.

Oireet eivät tyystin loppuneet ja sen vuoksi kävinkin seuraavana päivänä pyytämässä minusta Acutassa kertyneen tutkimusaineiston Hatanpään omalääkäriasemalta ja varasin parin päivän kuluttua ajan jatkotutkimuksiin Mehiläiseen. Mehiläinen on tullut minulle tutuksi, sillä työterveysasiani ovat olleet sen hoidettavina jo vuosikaudet.

Acuta-aineiston tulostaminen onnistui Hatanpäällä vaivattomasti ja sain sen mukaani heti. Röntgenkuvien saaminen olisi ollut monimutkaisempaa, mutta kun sain röntgenlääkärin lausunnon, että ongelmia ei ole, se riitti minulle.

Pääsin Mehiläisessä tutun työterveyslääkärinäni toimineen lääkärin puheille. Hän perehtyi Acuta-aineistooni ja hänen mielestään kohdallani oli toimittu oikein.

Lisänä Mehiläisen lääkäri ehdotti antibioottikuuria ja sitä olin itsekin ajatellut, vaikka tiesinkin kyseessä olevan viruksen aiheuttaman taudin.

Kokemukseni julkisesta terveydenhoidosta tämän ensimmäiseni kokemuksen perusteella ovat voittopuolisesti positiiviset. Mitään asiakirjojen katoamisia tai muita ennaltapelättyjä ongelmia ei ilmennyt.

Julkisen terveydenhoidon parissa toimivilla henkilöillä on oikea asenne työhönsä. Lääkäreiden heikko suomenkielen taitaminen on varmaan ainakin vanhemmalle väelle hankalaa. Monia toistoja rohkeasti pyytämällä siitäkin selvitään.

Pitkät odotusajat julkisen terveydenhoidon vastaanottopisteissä rassaavat. Olin matkassa aamupäivän aikana ja selvisin kahden tunnin odotusajalla. Puolenpäivän jälkeen Acutaan tulleilla oli varmaan edessään kolmen…viiden tunnin odotusaika. Se on ehdottomasti liikaa. Minuuttiaikatauluihin tottuneena ainakin minulla tulee olemaan vaikeuksia, jos palveluvuoroaan joutuu odottamaan tuntikaupalla.

Kiitän Acutan henkilökuntaa oikeasta palveluasenteesta. Erityisesti kiitän Mehiläisen koko henkilökuntaa siitä asenteesta ja asiakaspalvelutaidosta, jonka Te osaatte.

Kokemukseni kertoo, että työterveyspalveluista siirtyminen julkisen terveydenhoidon piiriin ei välttämättä ole katastrofi, vaikka se tilanteen heikennys henkilötasolla onkin.

Kaikkea hyvää Acutalle ja Mehiläiselle sekä niiden osaavalle henkilökunnalle!

-Esko Erkkilä-

"Älä valita. Ala valita" - SuPer´n onnistunut paneelikeskustelu Tampereella

Perjantai 18.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry järjestää parhaillaan valtakunnallista vaalikiertuetta teemalla ”Älä valita. Ala valita”.

Kiertue eteni keskiviikkona helmikuun 16. päivänä Tampereelle ja se kokosi Tampereen Pantti Oy:n huutokauppasalin täyteen asiasta kiinnostuneita.

Osallistuin hieman varhemmin alkaneeseen apulaispormestari Timo Hanhilahden asukasiltaan ja sen vuoksi ehdin SuPer´n tilaisuuteen vasta loppuajaksi.

Rivakkaa – paikoitellen jopa räväkkää – keskustelua ohjasi tamperelainen SuPer´n järjestöpäällikkö Raija Moilanen.

 

Panelisteina olivat Kimmo Sasi (kok), Lea Mäkipää (ps), Jukka Gustafsson (sdp) sekä Mikko Alatalo (kesk).

 

On selvää, että istuvat kansanedustajat Sasi, Gustafsson ja Alatalo dominoivat keskustelua, sillä kokemattoman Mäkipään rahkeet eivät riittäneet asiakokonaisuuksien hallintaan.

SDP:n Gustafsson totesi paneelissa aivan oikein, että demarit ovat saaneet leiman otsaansa, kun poistivat varallisuusveron. SDP:n puheenjohtajana oli Eero Heinäluoma, kun varallisuusvero poistettiin. On sanottu, että SDP:n kannatuksen alamäen eräs keskeinen syy on SDP:n osallistuminen varallisuusveron poistamiseen.

Keskustan Mikko Alatalo kertoi puolueensa vaaliteeman mukaisesti puheenvuoroissaan asiaa.

Alatalo muistutti, että maailmalaajuisesta lamasta huolimatta hallitus on pystynyt luotsaamaan valtiolaivaa turvallisesti eteenpäin.

Ruuan arvonlisäveron alentaminen tasoitti kuilua parempiosaisten ja köyhien välillä, muistutti Alatalo. Hän palautti paneeliyleisön mieleen myös sen, että kokoomus ja SDP vastustivat voimakkaasti ruuan arvonlisäveron alentamista.

Kolmannen sektorin merkitystä ei osata Alatalon mukaan arvostaa tarpeeksi. Omaishoitajien merkitys on aliarvostettu.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n vaalipaneeli oli mielenkiintoinen tilaisuus.

SuPer´n tilaisuudet jatkuvat ympäri maata ja suosittelen lämpimästi osallistumaan tilaisuuksiin, sillä niissä käsitellään juuri niitä asioita, jotka ovat tärkeitä meille jokaiselle.

 

-Esko Erkkilä-

Vastuutonta haihattelua

Tiistai 15.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa on vuosikaudet ollut esillä Punkaharjulle suunnitteilla oleva bioetanolitehdas.

Oletin tämän pähkähullun suunnitelman olleen jo kuopattu, mutta helmikuun alkupuolella asia nousi uudestaan esille.

Projekti on muka muuten OK, mutta onneksi puuhamiehet toteavat, että rahoitus ei ole kunnossa.

Rahoituksesta puuttuu mahtavat 95 miljoonaa euroa! Rahoitusvajeen lisäksi suunnitelma lyö rajusti vastaan kansantalouden perusasioita.

Rahoituskysymyksen osalta toki kerrotaan, että alueen rutiköyhät kunnat ovat valmiit myöntämään takaukset yrityksen omarahoitukselle – ovat tainneet sen kaikessa viisaudessaan jo tehdäkin!

Sanoudun jäykästi irti Punkaharjun bioetanolihankkeen toteuttamisesta.

Innovatiivinen pitää olla, mutta haihattelullakin on oltava rajat – Punkaharjulle suunniteltu bioetanolitehdas kuuluu haihattelujen raskaimpaan sarjaan.

Meidän kaikkien eli Suomen Valtion omistama Altia Oyj teki aikoinaan päätöksen, että se ei lähde rakentamaan Ilmajoen Koskenkorvalle bioetanolitehdasta. Päätös oli oikea, sillä hankkeella ei olisi ollut pienintäkään mahdollisuutta kannattavaisuuteen. Koskenkorvalla olisi kaikki bioetanolihankkeen infra ollut valmiina, mutta siitä huolimatta Altia luopui hankkeesta.

Punkaharjulle olisi bioetanolitehtaan tarvitsema ”ensimmäinenkin paskahuusi” rakennettava, sillä tontilla ei ole mitään tuotantotoimintaa mahdollistavaa rakennettuna.                    

Punkaharjulle kaavailtu laitos on jo lähtökohdiltaan naurettava. Se ylittää moninkertaisesti kaikkein vihreimpienkin tuulivoimalaitossuunnitelmat mielettömyydellään.

Laitoksen perustamista perusteellaan Punkaharjun läheltä saatavalta metsähakkeelta, mutta unohdetaan täysin se, että laitoksen raaka-aineeksi tarvittava ohra pitäisi kuljettaa Punkaharjulle läntisestä Suomesta tai hyvin todennäköisesti tuoda Suomeen ulkomailta!

Suunnitelmissa todetaan raaka-ainetarpeeksi 228 miljoonaa kiloa ohraa vuodessa. Mistä se aiotaan hankkia Punkaharjulle? Tunnen Suomen ja itäisen Suomen ohravarannot ja tiedän, että määrän hankkiminen ei järkevästi ole mahdollista.

Suunnitelma lyö korville kotimaisen ruuantuotannon hintakilpailukykyä, sillä Punkaharjun bioetanolilaitos merkitsisi koko maan kotieläintaloudelle lisääntyviä kustannuksia ja sitä kautta kaikkien kotimaassa tuotettujen elintarvikkeiden rajua hinnannousua.

Uskon, että emme ole valmiit elintarvikkeiden suureen hinnannousuun!

Peräänkuulutan mielettömien suunnitelmien lämmittämisessä myös median vastuuta. Kokemattomia Maaseudun Tulevaisuuden toimittajia on nyt viety kuin sitä kuuluisaa sammakkoa äkeen alla, kun Punkaharjun etanolitahdashanke on saanut taas ainakin Maaseudun Tulevaisuudessa julkisuutta. Onneksi kyseisen lehden kokeneet toimittajat eivät ole langenneet ansaan.

Viljan interventiotoiminta on päättynyt, mutta se ei saa merkitä järjettömien suunnitelmien laatimista. On jokseenkin varmaa, että Suomen ohrantuotanto on kohtuullisen vientitoiminnan myötä suurin piirtein tasapainossa tulevinakin vuosina. Siihen ei tarvita järjettömiä bioetanolitehdassuunnitelmia missään tapauksessa Punkaharjulle ja ei ehkä muuallekaan Suomeen.

Toivon, että Punkaharjun haihatteluista saataisiin ainakin Valtiovarainministeriön, Maa- ja metsätalousministeriön sekä Kauppa- ja Teollisuusministeriön mielipide julkisuuteen.

 

-Esko Erkkilä-

Kenen joukoissa oikeasti seisot - Uuden Suomen Puoluekoneen kertomaa

Torstai 10.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Uuden Suomen nettisivujen – www.uusisuomi.fi – ensimmäisellä sivulla on linkki Puoluekoneeseen.

Tunsin mielenkiintoa testata mielipiteitäni ja vastasin kysymyksiin.

Vastaukset piti asettaa janalle, jossa ykkönen merkitsi ”Ei”, kolmonen ”En osaa sanoa” ja viitonen ”Kyllä”.

Kysymykset, joihin pitää vastata ovat nämä:

Pitäisikö lapsilisät poistaa hyvätuloisilta?

Pitäisikö Suomen vastaanottaa enemmän pakolaisia?

Pitäisikö pääomatuloverotusta kiristää?

Pitäisikö Suomeen rakentaa uusia ydinvoimaloita?

Pitäisikö maataloustukia leikata?

Pitäisikö kunnallisia terveyspalveluita yksityistää?

Pitäisikö pakkoruotsi poistaa kouluista?

Pitäisikö turkistarhaus kieltää Suomessa?

Pitäisikö työntekijöiden lakko-oikeutta kaventaa?

Pitäisikö varallisuusvero palauttaa?

Pitäisikö sosiaalietuuksia karsia?

Pitäisikö valtion tukea yrittämistä enemmän?

Pitäisikö yleinen ja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus säilyttää?

Pitäisikö Suomen liittyä tulevaisuudessa Natoon?

Pitäisikö valtion virastoja hajauttaa enemmän maakuntiin?

Pitäisikö eläkeiän alarajaa nostaa 63 ikävuodesta?

Pitäisikö Ylen toimintaa supistaa?

Pitäisikö homoavioliitot sallia?

 

Pitäisikö kuntia pakkoliittää toisiinsa?

 

Pitäisikö presidentin valtaa vähentää?

 

Hyviä kysymyksiä kaikki!

 

Sain puoluekohtaisena tuloksena seuraavat tulokset:

 

• Suomen Keskusta                       68 %
• Kristillisdemokraatit                  68 %
• Kokoomus                                   66 %
• RKP                                             65 %
• Perussuomalaiset                        58 %
• SDP                                              46 %
• Vihreät                                        41 %
• Vasemmistoliitto                          36 %

Olen tyytyväinen tulokseeni, sillä se varmaan kuvastaa maailmankatsomustani. Neljä ensimmäistä puoluetta ovat lähes tasoissa ja sitten on suurempi ero niihin puolueisiin, joiden toimintaa vierastan.

Testi on leikkimielinen, mutta kyllä sen antama palaute antaa hyvin tukea niille ajatuksille, joita äänestäjänä arvostan.

-Esko Erkkilä-

Suomen Valoteknillisen Seuran järjestämä LightMapping-kävely oli hieno kokemus

Perjantai 4.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen Valoteknillinen Seura järjesti Valon päivänä 3.2.2011 LightMapping -kävelykierrokset ja niihin liittyvät purkutilaisuudet yhtä aikaa neljässä kaupungissa eli Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä sekä Tampereella.

Osallistuin Tampereen kävelykierrokselle, mutta muiden kiireideni vuoksi en ehtinyt purkutilaisuuteen.

Tampereen kävelykierros alkoi Museokeskus Vapriikilta ja päättyi Laukontorille. Liikkeellelähtö tapahtui klo 17.00, jotta maisema ehti hieman hämärtyä.

Asiantuntevina oppaina toimivat Aihio Arkkitehtien toimitusjohtaja Timo Meuronen ja valaistussuunnittelija Arto Heiskanen VALOA design Oy:stä. Meuronen keskittyi kertomaan tamperelaisesta arkkitehtuurista ja Heiskanen puolestaan taustoitti niitä valaistusratkaisuja, joita reitin varrella kohtasimme.

Kävelyreitti polveli Tammerkosken molemmin puolin ja leimaa-antavaa sille oli tukeutuminen Tammerkosken virtaan.

Oppaat olivat valmistautuneet tehtäväänsä hyvin, sillä monet kohteet tulivat osanottajien tietoisuuteen aivan uudessa valossa - tässä tapauksessa voi tosiaan todeta, että "uudessa valossa"!

Matkalla pysähdeltiin usein, sillä kävelyn tarkoituksena oli tallentaa kuvina iltavalaistuja Tampereen tunnettuja rakennuksia sekä valon ja veden leikkejä Tammerkoskessa.

Osanottajille kävelyn ajaksi jaetut korvakuulokkeet olivat innovaatio, johon ainakin minä nyt vasta ensimmäisen kerran tutustuin. Oppaat puhuivat mikrofoniin tavallisella äänellä ja se kuului osanottajien kuulokkeista hyvin selvästi. Isohko ryhmämme ei aiheuttanut melua, sillä oppaiden selostusten kuunteleminen ei kuulunut sivullisille. Kuuluvuus kuulokkeiden kautta oli 30…50 metriä, joten ryhmämme ei tarvinnut liikkua tiiviinä ryhmänä. Kerrassaan mainio ratkaisu!

Kävelijöitä odotti puolitoistatuntisen kierroksen jälkeen bussi Alarannassa. Bussi kuljetti porukan Fagerhult Oy:n toimitiloihin Pyynikillä, jossa kävelyn aikana otetut kuvat pystyi taltioimaan ja katselemaan muiden kaupunkien vastaavien tapahtumien aikana otettuja kuvia online-yhteydellä OpenLight-verkkoportaalin välityksellä.

Tapahtuma oli mainio ja parhaat kiitokset sen järjestämisestä Suomen Valoteknillisen Seuran yritysjäsenille sekä niille henkilöille, jotka panostivat tilaisuuden onnistumiseen.

Toivottavasti jatkossa Tampereen kaupunki tai sen matkailuorganisaatio lähtevät mukaan tapahtuman toteuttamiseen. Valon päivän lisäksi syystummat illat olisivat mainio ajankohta vastaavan tapahtuman toteuttamisajankohdaksi.

Sopisiko LightMapping-kävely erääksi ohjelmanumeroksi Tampere-päivän viettoon?

-Esko Erkkilä-