Tampereella tilaajalautakuntien valintamenettely lyö korville kuntalaisdemokratiaa

Tiistai 28.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Heikki Siikaniva kummasteli Aamulehdessä 19.8.2012 kansanedustaja Harri Jaskarin sekä valtiosihteeri  Anna-Kaisa Ikosen halua omia itselleen uusia ja osin entisten kanssa päällekkäisiä virkoja.

 

Jaskari on ilmoittanut olevansa käytettävissä Tampereen pormestariksi ja Anna-Kaisa Ikonen valittiin vast´ikään Tampereen kaupunginhallituksen jäseneksi, kun Sanna Ojanen pyysi eroa opiskeluunsa vedoten.

 

Ekonomi Siikaniva paheksui Jaskarin tapauksessa sitä, että pormestariksi valittaessa Harri Jaskari joutuisi luopumaan kansanedustajan tehtävästä ja hänen tilalleen senaattoriksi nousisi Marja Tiura.

 

Mielestäni Marja Tiuran nouseminen kansanedustajaksi on OK, sillä onhan hänet kansa valinnut Kokoomuksen ensimmäiseksi varahenkilöksi viime eduskuntavaaleissa, joten tältä osin mielipiteeni eroaa Siikanivan käsityksestä. Siikanivan mielestä Tiura ei olisi kelvollinen kansanedustajaksi, mutta Pirkanmaan vaalipiirin äänestäjät päättivät asian toisin kuin Siikaniva näkee ja kansalaisten tahto on tässä asiassa määräävä.

 

Ikosen tapauksessa Siikaniva paheksui sitä, että valtiosihteerin työn lisäksi Ikonen salli valita itsensä Tampereen kaupunginhallituksen jäseneksi, vaikka valtiosihteerin työpöytä on Helsingissä.

 

Olen Siikanivan kanssa samaa mieltä Ikosen tapauksessa. Ymmärrän toki hyvin Ikosen menettelyn, sillä sen avulla hän edesauttaa itsensä näkyvillä pitämistä Tampereen pormestarivalinnoissa. On selvää myös se, että kuntakentän remontointi ministeri Henna Virkkusen nuottien mukaan ei ole niitä halutumpia virkoja.

 

Siikanivan paheksuma tehtävien kasautuminen samoille henkilöille on Tampereella tapana laajemmaltikin, sillä tilaajalautakuntiin voidaan valita jäseniksi ainoastaan kaupunginvaltuutettuja ja varavaltuutettuja. Menettely poikkeaa tavanomaisesta, mutta ei ole sinänsä laiton.

 

Tamperelainen menettely kaventaa demokratiaa ja on varma tae sille, että puolueet eivät voi valita tilaajalautakuntiin asiantuntevimpia jäseniään. On selvää, että kaupunginvaltuuston jäsenyys tai varavaltuutetun asema eivät voi olla este lautakuntien jäsenyydelle, mutta ne eivät myöskään voi olla järkevä edellytys lautakuntien jäsenyydelle.

 

Tampereella voimassa oleva systeemi syrjii erityisesti kaupungin palveluksessa olevia asiantuntijoita sekä niitä, jotka ovat yritysmaailman palveluksessa. Jos he eivät ole ehdolla kunnallisvaaleissa ja/tai eivät tule valituiksi kaupunginvaltuuston jäseniksi tai varavaltuutetuiksi, heillä ei ole mahdollisuuksia tilaajalautakuntien jäseniksi.

 

Tilaajalautakunnat käyttävät Tampereella käytännössä ylintä päätösvaltaa, sillä niillä on takanaan rahat, joilla kaupunkilaisten palvelut tuotetaan - lautakunnat edustavat tilaajaa.

 

Hieman mutkia oikoen voidaan todeta, että Tampereen kaupungin organisaatiossa johtokunnat edustavat tuottajaa eli niitä organisaatioita, jotka tuottavat kunnalliset palvelut. Tuottajien luottamushenkilöistä koostuvat johtokunnat joutuvat pelaamaan niillä pelimerkeillä, jotka lautakunnat päättävät. Johtokuntiin voidaan tamperelaisenkin menettelyn mukaan valita henkilöitä myös valtuuston tai varavaltuutettujen ulkopuolelta.

 

Käytän yllä johdonmukaisesti termiä ”tilaajalautakunnat”. Käytän sitä sen vuoksi, että Tampereellakin on kaksi lautakuntaa, joiden jäsenten ei tarvitse olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Ne ovat tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta. Omaan henkilökohtaista kokemusta keskusvaalilautakunnan työskentelystä, sillä toimin sen jäsenenä 2010 – 2012. Pyysin ja sain eron sen jäsenyydestä mahdollisen kunnallisvaaliehdokkuuteni vuoksi.

 

Tampereen menettelytapa tilaajalautakuntien henkilövalinnoissa on tiedostettava, kun suunnitellaan suur-Tamperetta.

 

On selvää, että tamperelainen tapa olisi voimassa myös suur-Tampereella.

 

Suur-Tampereen kauhukuvana on pidetty, että silloin esim. lempääläläiset suur-Tampereen päättäjät mahtuisivat yhteen taksiin.

Tampereen lautakuntajäsenten valintatapa merkitsee, että samaan taksiin mahtuisivat vallan hyvin myös Ylöjärveltä kotoisin olevat suur-Tampereen päättäjät!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miten saksalaiset ja Lidl pystyivät ryssimään uusiseelantilaisen karitsanlihan salmonellasaastuneeksi?

Torstai 23.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Eilisen uutisaiheista kohosi kärkiuutiseksi, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira määräsi Lidl´n vetämään pois markkinoilta saksalaisen karitsanlihaerän, josta omavalvonnassa oli todettu salmonella.

 

Saan kännykkääni kaikki Eviran tiedotteet ja kyseinen tiedote kuului näin:

 

*****

Myynnistä vedetty erä pakastettuja karitsan ulkofileepihvejä

 

22.08.2012 15:28

 

Omavalvontatutkimuksissa todetun salmonellaepäilyn vuoksi maahantuoja on vetänyt markkinoilta erän pakastettuja karitsan ulkofilepihvejä.

 

Tuote on valmistettu Saksassa ja sitä on ollut myynnissä Etelä-Suomen alueen Lidl-myymälöissä nimellä ”Marvest New Zealand Lamb Steaks, marinated”.

 

Takaisinvedettävän erän parasta ennen –päivämäärät ovat 10.4.2013 ja 11.4.2013. Erätunnus on A 215 L 3274. Pakkauskoko on 400 grammaa.

 

Maahantuoja pyytää asiakkaita palauttamaan kyseisten erien tuotteet Lidl-myymälään, jossa tuotteen hinta korvataan. Lisätietojen antajana toimii Lidl Suomi Ky, asiakaspalvelu, p. 0800 05435 tai asiakaspalvelu lidl.fi

 

Asiaa hoitaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa

Ylitarkastaja Raija Törmä-Oksanen, p. 029530 4245, raija.torma-oksanen evira.fi

 

******

 

Lidl`n kärähtäminen salmonellapitoisen elintarvikkeen myynnistä kertoo suomalaisen elintarviketurvallisuusjärjestelmän valvonnan olevan korkealla tasolla. Se kertoo myös sen, että jopa alkuperältään saksalainen elintarvike on riskialtis tuote – se saattaa sisältää salmonellaa.

Suomalainen salmonellakontrolli on kattava – toivottavasti se pystyy jatkossakin pitämään Suomen salmonellavapaana maana.

 

Toivon, että salmonellakontrollimme pystyy jäljittämään kontaminaatiolähteen. On tärkeää tietää, että onko salmonellakontaminaatio tapahtunut Uudessa Seelannissa, Saksassa vaiko Lidl´ssä.

 

Uusi Seelanti saattaa selvitä ongelmasta puhtain paperein, sillä tuote on valmistettu Saksassa. Onko saksalainen lihanleikkaamo syyllinen? Toinen selvitettävä kysymys on, että peukaloiko Lidl sille toimitettuja lihajalosteita? Onko kontaminaatio sittenkin tapahtunut Lidl´ssä?

 

On varmaa, että eri osapuolet pyrkivät vierittämään syyn toisilleen.

 

Suomalaisen kuluttajan kannalta keskeistä on, että Lidl on myynyt epäkelpoa tuotetta. On pelkästään Lild´n asia selvittää salmonellakontaminaation lähde.

Lidl´n syyllistäminen on toisaalta huono asia, sillä se vahvistaa kahden keskusliikkeen eli SOK:n ja Keskon monopolia.

 

Toivon ja edellytän, että Lidl kertoo kontaminaatiolähteen, vaikka se olisikin Lidl!

Minua kiinnostaa kovasti uusiseelantilaisesta karitsanlihasta todetun salmonellan tyyppaustulos. Toivottavasti se kerrotaan, sillä tyyppaustulos antaa joitain vihjeitä kontaminaatiolähteestä.

Tyyppaustulos ilmaisee salmonellan tyypin ja se kertoo tiettyjä asioita asiantuntijoille. Pidän itseäni jonkintasoisena salmonella-asiantuntijana ja sen vuoksi tyyppaustulos kertoo minulle ainakin jotain.

Tyyppaustulos on julkisuudessa viimeistään Eviran analysointituloksista kertovassa tiedossa, jossa kerrotaan Suomessa tavatut salmonellat heinä...joulukuussa 2012.  Tieto ilmestyy kaikkien nähtäville kuitenkin vasta joskus ensi keväänä ja se on perin myöhään.

 

Lidl`n salmonellahässäkkä kertoo taas kerran, että kuluttaja ottaa aina tietyn riskin, kun hän päätyy tuontielintarvikkeen ostajaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maalaisjärki käyttöön ja hyvästit juristien kiemuroinnille!

Perjantai 17.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamulehden Moro-liite uutisoi eilen näkyvästi, että Tampereen kaupungin kotisairaanhoidon henkilöstö joutuu toistuvasti maksamaan pysäköintivirhemaksuja, kun kaupunki ei ole pystynyt hoitamaan henkilöstölle heidän työtehtävissään tarpeellisia pysäköintilupia.

 

Ajatelkaa; kotisairaanhoidon henkilöstö joutuu pulittamaan omasta pussistaan pysäköintivirhemaksun, jos Parkki-Pirkot sellaisen hoitajalle pitkittyneen hoitotapahtuman vuoksi kirjoittavat!

 

Kaupungin juristiarmeija on pähkäillyt, että kotisairaanhoidon henkilöstölle myönnettävät pysäköintiluvat olisivat laittomia.

 

Katin kontit – nyt pitää ottaa maalaisjärki käyttöön ja unohtaa juristien kikkailut!

 

Katselin päivänä muutamana, kun DHL:n jakeluauto ajoi melkein kaupungin Virastotalon edessä jalkakäytävälle, laittoi hätävilkut päälle ja kaksi jakeluautossa matkannutta nuorta miestä avasi jakeluauton perälaudan sekä otti sieltä pari pientä pakettia ja alkoivat viedä niitä ilmeisesti Kelaan tai samassa rakennuksessa sijaitsevaan halpakauppaan.

 

Toinen nuorista miehistä kolhaisi päänsä jakeluauton oviaukon kattoon ja voi sitä kirousten tulvaa, jonka saimme kuulla!

 

DHL:n jakeluautolla on kyllä oikeus pysäköidä melkein minne vaan ja koska vaan, mutta kotisairaanhoidon henkilöstölle pysäköintilupaa ei saada järjestymään!

 

Saamattomuutta sanon minä!

 

Kotisairaanhoito on yhteiskunnalle ja Tampereen kaupungille halpaa lystiä verrattuna laitoshoitoon.

 

Sen tarve tulee koko ajan kasvamaan, sillä suuret ikäluokat ovat koko ajan saavuttamassa hoivaiän. Nyt juuri uutisoitiin, että Suomessa on saavutettu tilanne, jossa yli 65-vuotiaiden määrä on ylittänyt miljoonan asukkaan rajan!

 

Pidän ehdottoman tärkeänä, että kotihoidon hoitajien asia hoidetaan, sillä kyse ei voi olla suurista summista, vaan kyse on maalaisjärjen käyttöönottamisesta!

 

Maalaisjärki käyttöön ja kotihoidon työntekijöille sellaiset luvat, että heidän ei tarvitse koko ajan pelätä pysäköintivirhemaksujen lankeamista!

Jos asiaa ei haluta sitä kautta hoitaa, niin sitten työnantajan on maksettava paikoitusvirhemaksut, jotka ovat aiheutuneet ennakoidun hoitoajan ylittymisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Osuin Latvian ensimmäisen presidentin patsaalle aamulenkilläni Jelgavassa

Maanantai 16.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Pidän matkoilla tapanani, että käyn aamulenkillä ennen hotellien tarjoamaa aamupalaa.

 

 

 

 

Yövyimme taannoisella Baltian matkallamme ensimmäisen yön Latviassa Jelgavan kaupungissa. Saksaksi kaupungin nimi Mitau ja  jääkärihistoriassa se esiintyykin sillä nimellä.

Yövyimme Hotelli Jelgavassa.

 

Jelgava on n. 66.000 asukkaan kaupunki keski-Latviassa ja Hotelli Jelgava sijaitsee hieman sivummalla kaupungin keskustasta.

 

Kaupunki oli kuuden jälkeen vasta heräilemässä lauantai-aamuun, kun tein pienen kävelyretken hotellin läheisyydessä.

 

Melkein vastapäätä Hotelli Jelgavaa on kirkko ja sen edessä on hieno patsas.

 

 

Patsas on Latvian ensimmäisen presidentin Jānis Čaksten näköispatsas.

 

Čakste valittiin Latvian ensimmäiseksi presidentiksi 7.11.1922 ja toiselle presidenttikaudelleen hänet valittiin 6.11.1925.

 

Presidenttinä Jānis Čakste oli kuolemaansa eli 14.3.1927 saakka.

 

Jelgavassa presidentti Čaksten patsas on sen vuoksi, että hän syntyi lähellä Jelgavaa sijaitsevalla Lielsesasavaksen paikkakunnalla 14.9.1859.

 

Presidentti Čakste teki hieman yli neljä vuotta kestäneen presidenttikautensa aikana kaksi matkaa ulkomaille – Viroon ja Suomeen. Suomessa Jānis Čakste tapasi virkaveljensä Lauri Kristian Relanderin.

 

Jānis Čaksten puolue oli Demokraattinen keskusta ja hänen jälkeensä Latvian presidentteinä ovat toimineet seuraavat henkilöt:

 

• Gustavs Zemgals (vuosina 1927 – 1930), Demokraattinen keskusta
• Alberts Kviesis (vuosina 1930 – 1936), Latvian maanviljelijöiden liitto
• Kārlis Ulmanis (vuosina 1936 – 1940), Latvian maanviljelijöiden liitto
• Guntis UlmanisKārlis Ulmanis  (vuosina 1993 – 1999), Latvian maanviljelijöiden liitto
• Vaira Vīķe-Freiberga (vuosina 1999 – 2007), Riippumaton
• Valdis Zatlers (vuosina 2007 – 2011), Riippumaton

 

Vuodesta 2011 alkaen Latvian presidenttinä on toiminut Andris Bērziņš, jonka taustaryhmä on Vihreiden ja maanviljelijöiden liitto.

On luonnollista, että Neuvostoliiton miehityksen aikana 1940 – 1993 Latviassa ei ollut presidenttiä.

On mielenkiintoista, että Latvian viimeinen presidentti ennen neuvostomiehitystä eli Kārlis Ulmanis oli miehityksen jälkeen presidentiksi valitun  Guntis Ulmanis´n isoisän veli!

 

 

 

Presidentti Jānis Čaksten patsaan yhteydessä on puoliympyrään kirjoitettu kuvissa näkyvä teksti.

Jätän tekstin tulkinnan latviankieltä taitaville.

 

Olen enemmän kuin tyytyväinen, että lähdin Jelgavassa 7.7.2012 aamukävelylle, sillä sen seurauksena tietämykseni Latvian historiasta kasvoi merkittävästi!

 

-Esko Erkkilä-

Päivittäistavarakauppa hyödyntää ostajavoimaansa useilla kilpailun kannalta kyseenalaisilla tavoilla

Torstai 28.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Käsittelen vasta nyt asiaa, joka Kilpailuviraston selvityksen perusteella julkistettiin jo tammikuun 10. päivänä tänä vuonna.

 

Kyse on Kilpailuviraston päivittäistavarakauppaa koskevasta selvityksestä. Selvityksen nimi on:

 

Kuinka kaupan ostajavoima vaikuttaa kaupan ja teollisuuden välisiin suhteisiin?

 

Selvityksen suorittajina sekä vastuuhenkilöinä olivat Kilpailuviraston erikoistutkijat Tom Björkroth, Heli Frosterus ja Aija Palo sekä tutkija Milla Kajova.

 

Selvitysraportti keskittyy melko suppealle alueelle päivittäistavarakaupan toiminnassa, mutta asiantuntijoille oli tutkimattakin selvää, että juuri niillä alueilla päivittäistavarakaupan toiminta on härskeintä.

 

Selvityksen piiriin kuuluivat päivittäistavarakaupalle tuotteitaan toimittavat liha-, leipomo-, mylly- ja lemmikkieläinruokateollisuus.

Kommentoin muutamaa selvityksessä esilleotettua asiakokonaisuutta:

 

Hyllymaksuista ml. markkinointirahat selvitys toteaa, että vastikkeettoman markkinointirahan osuus Suomen päivittäistavarakaupan markkinoilla on huomattava.

 

Tämä voi nostaa tuotteiden hintatasoa, sillä tavarantoimittajat joutuvat luonnollisesti siirtämään markkinointikustannukset hintoihin.

 

Selvityksessä todetaan, että riskinsiirtoa kaupalta teollisuudelle esiintyy monella eri tapaa.

 

Takaisinostovaatimukset ovat ylivoimaisesti yleisin riskinsiirron muoto. Leipomo- ja lemmikkieläinruokateollisuuden aloilla takaisinostovaatimusten osuus oli jopa 75 prosenttia – kauppa ei siis ota mitään riskiä hankkimiensa tuotteiden vanhenemisesta, vaan riski on sälytetty teollisuudelle! Uskomatonta!

 

Olen eri yhteyksissä tälläkin saitilla jatkuvasti puuttunut kaupan omien merkkien (mm. Rainbow ja Pirkka) eli private label-tuotteiden turmiollisuuteen.

 

Kaupan omat merkit ovat merkkituotteiden heikkolaatuisempia kopioita.

 

Kilpailuviraston selvitys tukee mielipidettäni, sillä selvityksen mukaan privat label –tuotteiden kautta kauppa hallinnoi kaikkien tuotteiden valikoimaa, hinnoittelua ja esillelaittoa. Lisäksi kauppa saa PL-tuotteiden avulla sellaista tietoa tuotteiden kulurakenteesta, että teollisuuden ja kaupan roolit sekoittuvat epäterveesti.

 

Selvityksessä puututaan myös siihen, että toimivan kilpailun esteitä riittää yhä myös perusolosuhteissa. Näitä ovat mm. kaavoitus sekä kaupan ja kauppakeskusten oheispalvelujen sijoittuminen.

 

On selvää, että Alkon ja pankkiautomaattien sijoittuminen eri kauppakeskuksiin luo varjon tasapuolisille kilpailuasetelmille.

 

Moni on ihmetellyt, että Kauppakeskus Elossa Ylöjärvellä ei ole Alkon myymälää, mutta kulkuväylistä syrjässä sijaitsevan S-Marketin vieressä se on! Osuuskauppaväki on osannut olla oikeaan aikaan välilöissä vaikutusvaltaisten päättäjien kanssa!

 

Kilpailuviraston selvityksen yhteenvedossa todetaan, että päivittäistavarakaupan ja tavarantoimittajien välillä ilmiöiden monimuotoisuus ja sijoittuminen ”harmaalle alueelle” luovat selvän tarpeen jatkotoimenpiteille.

 

Kuluttajana odotan Kilpailuviraston jatkotoimenpiteitä!

 

-Esko Erkkilä- 

PS. Selvitys on 138 –sivuinen ja se löytyy Kilpailuviraston www.kilpailuvirasto.fi –nettisivuilta. Kannattaa tutustua myös selvityksen julkistamistilaisuuden kalvoesitykseen.

Selvityksen voi tilata maksutta sähköpostiosoitteesta;

tiedotus@kilpailuvirasto.fi.

Saksa tuottaa lähes puolet maailmassa tuotetusta aurinkoenergiasta

Maanantai 4.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Tiedotusvälineet kertoivat toukokuun lopulla, että Saksassa tuotettiin perjantaina 25. toukokuuta noin kolmannes maan tarvitsemasta sähköstä aurinkoenergialla. Seuraavana päivänä eli lauantaina toukokuun 26. päivänä maan sähköntarpeesta tuotettiin auringon avulla peräti lähes puolet!

 

Aurinkosähkön osuuden kasvaminen lähes puoleen selittyi osin sillä, että lauantai on vapaapäivä ja teollisuuden tarvitsema sähköntarve on silloin luonnollisesti pienempi kuin arkipäivinä.

 

Mainittuna viikonvaihteena Saksassa tuotettiin hetkellisesti aurinkosähköä suuremmalla teholla kuin minkään muun valtakunnan alueella aikaisemmin.

 

Saksa on investoinut suuria summia uusiutuvaan energiaan. Viime vuosina Saksa on tukenut neljällä miljardilla eurolla vuodessa aurinkoenergian kehittämistä ja rakentamista.

 

Saksan panostamisen aurinkosähkön tuottamiseen näkee helposti, sillä aurinkopaneeleja on maisemassa paljon.

 

Totesimme aurinkoenergiaan panostamisen kun vierailimme huhti – toukokuun vaihteessa Baijerin alueella.

 

Lensimme Helsingistä Frankfurtiin ja jatkoimme sieltä junalla Würzburgiin.  

 

Teimme Würzburgsta junamatkat Rothenburgíin sekä Nürnbergiin ja näimme rautateiden varrella paljon aurinkopaneeleja.

 

Tässä muutamia junan ikkunoista nähtyjä aurinkopaneeliratkaisuja:

 

 

Baijerissa ratojen varrella on useiden hehtaarien suuruisia "aurinkopaneelipeltoja".

 

Teollisuushallien katot ovat käteviä paikkoja asentaa aurinkopaneelit.

 

Aurinkopaneelit soveltuvat hyvin maisemaan myös tavallisten omakotitalojen katoilla. Kattojen oikea suunta ja kaltevuuskulma kohti aurinkoa merkitsevät, että maisemaa rumentavia erikoisrakennelmia ei tarvita.

 

Kiinnostaisi tietää, että millaisen korvauksen maanomistaja saa, kun...

 

...hän antaa energiayhtiön asentaa "hehtaarikaupalla" aurinkopaneeleja pelloilleen!

 

Radanvierustapellot ovat rautatien vuoksi poissa virkityskäytöstä, joten aurinkopaneelit soveltuvat sen puolesta ratojen vierustoille.

Kun piharakennuksen katto on oikeaan suuntaan ja sen kaltevuuskulma sopiva, voidaan aurinkopaneelit helposti asentaa suoraan katolle.

Aina kun näen maisemaa pilaavan tuulivoimalan, tulee mieleeni perussuomalaisten työmies Matti Putkosen sanomaksi kerrottu luonnehdinta tuulivoimalasta:

"Tuulivoimala on parhaimmillaan, kun sen jalustassa käydä jyskyttää dieselmoottori ja se pyörittää hihnavedon avulla tuulivoimalan siipiä!"

En tunne Saksan nykyistä toimintapolitiikkaa rapsiöljyn tukemisessa ja hyödyntämisessä biopolttoaineena.

Rapsipellot olivat kuitenkin vapun aikoihin Saksassa kauneimmillaan.

Tämän jutun keskeinen sisältö on saksalaisen insinööritaidon ihaileminen, että niinkin pohjoinen maa kuin Saksa on kohonnut maailmassa aurinkosähkön tuottajana aivan kärkeen!

Kun en tunne saksalaista tukipolitiikkaa aurinkosähkön tuotannossa, menköön tämä juttu insinööritaidon ihailuksi!

-Esko Erkkilä-

Terveisiä Baijerista!

Sunnuntai 6.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Olin perhekuntani ja sukulaisperheemme kanssa vajaan viikon mittaisella lomamatkalla Saksassa.

 

Lensimme sinivalkoisilla siivillä Frankfurt´iin ja jatkoimme sieltä junalla Baijerin puolelle Würzburg´iin.

 

Würzburg oli tukikohtamme, kun teimme sieltä päivän matkat kaikkein romanttisimpaan saksalaiskaupunkiin eli Rothenburg´iin sekä natsioikeudenkäynnistä tunnettuun Nürnberg´iin.

 

Lomamatkamme ajoittui Vapunpäivän aikaan. Vappu on Saksassa vapaapäivä, mutta liputuspäivä se ei ole, joten saksalainen liputuskulttuuri jäi kokematta.

 

 

Kesä oli Saksassa hyvässä vauhdissa ja sen saimme todeta jo lentokoneessa, kun ihailimme kukkivia saksalaisia rapsipeltoja.

Kesä eteni matkamme aikana vauhdilla, sillä hellettä riitti neljänä peräkkäisenä päivänä – korkeimmillaan lämpötila kohosi 33 asteeseen. Suomesta saamanne tekstiviestit kertoivat kotimaan vappusään olleen lähellä ”normaalia vappusäätä” eli viileän!

 

 

Frankfurt´n lentoasema on suuri ja samaa on sanottava myös Frankfurt´n rautatieasemasta, jonka sisätiloista tässä kuva.

 

Matkaseurueemme muut jäsenet tässä lintuperspektiivistä kuvaaminani.

 

Taitoimme n. 120 kilometrin mittaisen matkan Frankfur´sta Würzburg´iin ICE-junalla, jonka määränpää oli Wien. Junan nopeus vaihteli 160 – 196 kilometriä tunnissa.

 

 

ICE-junaa voi hyvällä syyllä kutsua luotijunaksi, sillä sen veturin etumaskin muotoilu muistuttaa luotia!

 

Baijerin-matkamme oli hieno kokemus. Kerrankin oli riittävästi aikaa tutustua lomakohteisiin ja kun kiire ei painanut päälle, oli kaikesta nauttimiseen mainio tilaisuus.

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä näillä sivuilla kertoa tarkemmin Baijerissa kokemastamme!

 

-Esko Erkkilä-

Elinkeinojen kehittäminen laiminlyödään kuntaliitoksen tapahduttua

Keskiviikko 2.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Kalajoki, Alavieska, Ylivieska, Sievi, Nivala ja Haapavesi olisivat ministeri Virkkusen kuntakartalla tulevaisuudessa yhtä kuntaa.

 

Olen työurani alkuvaiheessa liikkunut työkseni kaikkien näiden kuntien – osa on nykyisin kaupunkeja – alueella. Työnantajani Ylivieskaan rakentama uusi rehutehdas ja sen raaka-ainehankkinnoista vastaaminen saivat aikaan sen, että sain liikkua mm. Kalajokilaaksossa tiiviisti vielä 2000 luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana.  Tunnen juttuni alussa mainitsemani kunnat, niiden keskinäiset suhteet, yhteiset voimavarat sekä myös keskinäiset jännitteet.

 

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli tuntee mainitut kunnat minua paremmin ja hän käsittelikin niiden kehittymistä taannoisessa MSL-Tampereen järjestämässä kuntaseminaarissa.

 

Tapani Tölli, jota monet puoluekantaan katsomatta pitävät Suomen parhaana kunta-asiantuntijana, mainitsi Kalajokilaaksosta kaksi onnistunutta hankekokonaisuutta, jotka eivät olisi toteutuneet, jos ministeri Virkkusen nyt haahuilema kuntakartta olisi ollut voimassa.

 

Töllin mainitsemat hankekokonaisuudet ovat Kalajoen Hiekkasärkkien palvelukokonaisuus ja Nivalan Teollisuuskylä –hanke.

 

Tunnen toki Nivalan, mutta Nivalan Teollisuuskylä Oy:n tunnen ainoastaan nettitutkailun perusteella.

 

Sitäkin paremmin tunnen Kalajoen Hiekkasärkkien palvelukokonaisuuden. Olen ex-kuntaministeri Töllin kanssa täsmälleen samaa mieltä, kun hän totesi, että osana suurkuntaa Kalajoen Hiekkasärkkiä ei koskaan olisi toteutettu nykyisenkaltaiseksi kokonaisuudeksi.

 

Omaan kokemusta, kun totean, että Kalajoen Hiekkasärkät sekä siihen läheisesti liittyvä Kalajoen Satama ovat Kalajoen kaupungin silmäterä ja aikaansaannos, joita ei olisi olemassa, jos ministeri Henna Virkkusen kuntakartta olisi ollut todellisuutta. Niitä ei olisi olemassa ja niitä ei olisi kehitetty, jos Kalajokilaakson mammuttikuntaa olisi johdettu Ylivieskasta – kaikki kunnia kuitenkin ylivieskalaisille.

 

Ajatukseni palasivat Tapani Töllin esittämiin seikkoihin, kun jokin aika sitten olin tilaisuudessa, jossa keskusteltiin Teiskon elinkeinoelämän näivettymisestä Tampereeseen liittymisen jälkeen.

 

Teiskon kanssa saman kohtalon on nyt kokemassa synnyin-, maatila- ja mökkikuntani Viljakkala, kun se liittyi Ylöjärveen.

 

Viljakkalassa viimeinen oli jo sammuttamassa valot, kun Jämijärven Osuuspankki päätti huhtikuussa 2012 avata siellä pankkikonttorin.

 

Tämän kirjoituksen ”opetus” on se, että itsenäiset kunnat ovat ainoita, jotka huolehtivat alueiden elinvoimaisuudesta ja se tapahtuu alueiden elinkeinoelämää tukemalla sekä sitä aktivoimalla.

 

Ministeri Virkkusen haahuilemat suurkunnat unohtaisivat haja-asutusalueiden kehittämisen ja keskittäisivät toiminnot muutamaan kivikylään.

 

Niin ei saa päästää tapahtumaan, vaan on huolehdittava koko Suomen pitämisestä elinvoimaisena!

 

-Esko Erkkilä-

Talvisota päättyi 72 vuotta sitten

Tiistai 13.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliiton Suomea vastaan marraskuun 30. päivänä 1939 aloittama Talvisota päättyi tasan 72 vuotta sitten. Sota kesti 105 kunnian päivää.

 

Talvisodassa yhtenäinen Suomi taisteli kaikkien suomalaisten yhteistä vihollista vastaan. Yhtenäisyys sai aikaan sen, että jälkipolvet voivat puhua Talvisodan ihmeestä.

 

Talvisodan taisteluissa kaatui ja joutui kadoksiin 23.000 suomalaista sotilasta. He ja heidän aseveljensä sekä myöhemmän Jatkosodan uhrit ja veteraanit ansaitsevat kunnioituksemme.

 

On selvää, että Talvisodan veteraaneja on joukossamme enää harvoja. Velvollisuutemme on pystyä viestimään heille ja kaikille sotiemme veteraaneille vankan arvostuksemme, sillä sen he ansaitsevat.

 

Olen saanut lahjaksi henkilökohtaisen muistoesineen Talvisodan ajoilta.

 

 

Kyse on luusta valmistetusta pikkupuukosta ja sen luisesta puukontupesta.

Puukontuppeen on polttamalla kirjailtu ”Mantsisaari 1940”

 

 

Puukontupessa on toisella puolella kuvattu lipputanko ja liehuva siniristilippu. Lisäksi tuppeen on kuvattu juokseva sarvipäinen hirvi.

Puukkoon on kuvattu sarvipäinen hirvenpää.

 

Mantsinsaari sijaitsee Laatokalla Salmin pitäjässä. Saari on anoppini synnyinsaari ja olen käynyt Mantsissa muutaman kerran.

 

Saarella toimi koko Talvisodan ajan kahden tykin Canet-patteri.

 

Olen käynyt patterilla ja tykkiasemat ovat edelleen paikoillaan.

 

Mantsi pysyi suomalaisten hallussa Talvisodan päättymiseen saakka, vaikka puna-armeija etenikin Laatokan pohjoisrannalla kauas sen ohi Sortavalan suuntaan.

 

Mantsin patterin tulitus oli tarkkaa ja se häiritsi neuvostojoukkojen toimintaa Talvisodan loppuun saakka.

 

Mantsin miehet luovuttivat Mantsinsaaren Neuvostoliitolle vasta Talvisodan rauhanteon jälkeen.

 

Oletan, että lahjaksi saamani puukko tuppineen on Mantsin patterin tykistösotilaan veistämä.

Mantsinsaari oli Talvisodan ajan tärkeä alue, jolta suomalaisjoukot pystyivät tehokkaasti häiritsemään puna-armeijan liikennettä Aunuksen- Salmin-Pitkärannan välisellä tiellä. Puukko voi olla siis myös jalkaväkisotilaan valmistama.

 

Sukulaisperheeltä lahjaksi saamani Mantsinsaaren puukko on tärkeä esine minulle.

 

Se muistuttaa Mantsinsaaresta ja olosuhteista Mantsissa, joissa suomalaisjoukot varsinaisen rintamalinjan takana jatkoivat sotaansa puna-armeijaa vastaan.

Talvisodan päättymisen muistopäivänä on helppo todeta:

Kunnia Mantsin miehille!

 

-Esko Erkkilä-

Kaksoisveljesten taustajoukot, media sekä kaksoisveljet itsekin yrittävät löytää eroja presidentiksi pyrkivistä Brysselin identtisistä kaksoisveljeksistä

Perjantai 3.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Kylillä kerrotaan, että maassa käydään presidentinvaaleja.

Tieto ei ole minua omakohtaisesti tavoittanut, mutta joissain niissä monissa yhteyksissä, joissa kylillä liikun, niin joskus kerrotaan.

Presidentinvaalit päättyivät kohdallani siihen, kun VTT Paavo Väyrynen nosti itsensä ja Keskustan kunniakkaasti kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi koko maassa ja myös Tampereella.

Arvostan tietyllä tavalla Timo Soinia markkinointimiehenä, joka pystyi tyhjää kauppaamalla kohottamaan perussuomalaisten kannatuksen viime eduskuntavaaleissa niin korkealle kuin sitten tapahtui. Olen työurani aikana myynyt aina laadukasta tavaraa sekä tieto-taitoa ja siitä vinkkelistä surettaa, että suomalaiset hurahtivat epäkelvon tavaran "ostajiksi". Surettaa senkin vuoksi, että epäkelvon tavaran palauttaminen myyjälle on eduskuntavaaleissa mahdollista vasta neljän vuoden kuluttua.

Presidentinvaaleissa protestipuolue putosi sille tasolle, jolla eri maiden protestipuolueet luontaisesti ovat.

Tietty arvostuksenripaus minulta liikenee myös Paavo Lipposelle, joka kaikista taustaryhmänsä tyrimisistä ja omista toimistaan huolimatta uskalsi asettautua kansan eteen arvioitavaksi.  Arvioinnin tulos oli tyly, mutta ansaittu.

Olen sen verran seurannut presidentinvaalien toista kierrosta, että olen huomannut kahden Brysseliin nojaavan identtisen kaksoispojan tavoittelevan valtakuntamme presidenttiyttä.

Kansalla ei ole valinnanvaraa, sillä molemmat vaihtoehdot ovat äärettömän heikkoja vaihtoehtoja. Ainoa lohtu on se, että nykyistä heikompaa presidenttiä emme kummastakaan ”kaksoispojasta” saa.

Saattaa olla, että asettaudun television ääreen 1.1.2013 klo 12.00 ja hiljennyn ainakin hetkeksi kuuntelemaan Tasavallan Presidentin Uudenvuodenpuhetta – siihen ei ole ollut tarvetta kolmeen vuosikymmeneen!

Presidentinvaalien toinen kierros on näkynyt ja tuntunut mielenkiintoisesti, kun olen ensimmäisen kierroksen jälkeen liikkunut kaupungilla ja osallistunut erilaisiin tilaisuuksiin.

Olen huomannut, että minut on huomioitu monen ”silmäätekevän” toimesta aivan uudella tavalla!

Ystävälliset tervehdykset, pyrkiminen puheilleni ja kaikinpuolinen vähäpätöisen persoonani huomioiminen ovat yltäneet aivan uudelle tasolle. Tilanne tuntuu kieltämättä mukavalta, vaikka osaankin arvioida, että kyseessä on tietynlainen kosiskelu.

Näyttää, että ”kaksoispoikien” taustajoukot pitävät tärkeänä yhdenkin lisä-äänen saamista ”oman pojan” äänisaaliiseen!

Toivon, että Haaviston ja myös Niinistön taustajoukot arvostavat Suomen Keskustaa edustavia henkilöitä ja heidän toimintaansa myös sen jälkeen, kun presidentinvaalit ovat ratkenneet!

-Esko Erkkilä-

Suhtautumisessa kuntauudistukseen ja kuntien pakkoliitoksiin raja kannattajien ja vastustajien kesken kulkee Kokoomuksen keskellä

Sunnuntai 22.1.2012 - -Esko Erkkilä-

On päivä päivältä selvempää, että Kokoomus jää yksin puolustamaan suurta kuntauudistusta ja kuntien pakkoliitoksia.

SDP käänsi kelkkansa jo aikoja sitten, kun puoluesihteeri Mikael Jungner ilmoitti Savon Sanomien haastattelussa 22.9.2011, että demarit eivät hyväksy kuntien pakkoliitoksia. Myös SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on samalla kannalla.

Demareista ainoastaan heidän eduskuntaryhmänsä puheenjohtaja Jouni Backman tyynnyttelee hallituskumppani Kokoomusta ja on puoltavinaan kuntauudistusta sekä kuntien pakkoliitoksia.

Näkyvimmät kuntien pakkoliitosten puolustajat ovat presidenttiehdokas Sauli Niinistö, pääministeri Jyrki Katainen, kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen ja valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen.

Ns. kehyskuntien kokoomuslaiset päättäjät vastustavat kuntaliitoksia ja kuntien pakkoliitoksia.

Kokoomuksen sisäisestä ristiriidasta saimme esimerkin, kun Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy järjesti perjantaina 20.1.2012 seminaarin kuntauudistuksesta ja tulevaisuuden terveyspalveluista.

Tilaisuus järjestettiin Työväenmuseo Werstaan auditoriossa ja paikalla oli "salintäysi" eli yli sata kuulijaa.

Olin mukana tilaisuudessa.

Seminaarin pääesiintyjänä oli valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen.

 

Kommenttipuheenvuorot Ikosen esityksestä antoivat…
 

…Tampereen lääkärikeskuksen johtava lääkäri Juha Heino ja…

…Pirkkalan kokoomuslainen kuntaneuvos Jukkamatti Hiltunen.

Kokoomuksen kuntateurastajilla – Niinistö, Katainen, Virkkunen ja Ikonen – on hämmästyttävät vauhtisuunnitelmat.

Tässä diassa kuvataan kuntauudistuksen aikataulusuunnitelmaa.

Suunnitelma merkitsisi, että vielä tänä vuonna tapahtuisi seuraavaa:

•    kuntakuulemiset
•    kriteerien vahvistaminen
•    lakiesityksen laatiminen
•    hallituksen esitys kuntauudistusten ja pakkoliitosten suorittamiseksi
•    lakiesitys Eduskunnalle

Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, kun voi sanoa, että Niinistö, Katainen, Virkkunen ja Ikonen ovat haukkaamassa liian suurta palaa.

Valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen perusteli kuntauudistusta ja kuntien pakkoliitoksia vertaamalla niitä Lahden Hiihtokeskuksen ”Karpalomäkeen”.

Karpalomäkeä esittävän dian virallinen otsikko oli ”Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040”

Ikonen totesi, että Karpalomäennousu on juuri alkanut ja sitä kestää 20 vuotta!

”Karpalomäessä” vaikeutena ovat väestön lisääntyvä eläköityminen, hoitotarpeen kasvaminen ja talouden kiristyminen.

----

Kuntaneuvos Juhamatti Hiltunen aloitti kommenttipuheenvuoronsa hillitysti, kun hän totesi omaavansa asiaan ”hieman erilaisen tulokulman kuin Ikonen”.

Hiltunen totesi, että keskustelu kuntauudistuksesta on alkanut negatiivisesti ja dialogi on ollut huonoa. Uudistusta suunnittelevat virkamiehet ovat omissa poteroissaan ja kunnat puolestaan omissaan.

Hiltunen jatkoi, että seutukunnan kunnat ovat onnistuneet toimissaan paremmin kuin keskuskunnat. Hiltunen ihmetteli, että miksi Helsinki, Turku ja Tampere eivät saa hommia toimimaan!

Kuntaneuvos Juhamatti Hiltunen päätti kommenttipuheenvuoronsa ytimekkäästi, kun hän totesi:

”Voima on vapaaehtoisuudessa, ei pakossa!”

Yleisö palkitsi Hiltusen esityksen suosionosoituksilla – niitä ei herunut valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosen esitykselle.

----

Tampereen lääkärikeskuksen johtavan lääkärin Juha Heinon esitys noudatteli paljolti kuntaneuvos Hiltusen esitystä, mutta luonnollisesti se oli ”lääketieteellisempi”.

Heinokin totesi, että tilanne on hedelmätön ja jatko vaikea.

Lääkärinä Heino valotti, että 90 % ihmisten hoitoonhakeutumistapauksista on ns. tavallisia vaivoja. Ne pystytään hoitamaan lähellä ja on vaikea nähdä, että niiden hoitamiseen tarvittaisiin isoja alueita. Sairaalan iso koko ei Heinon mukaan tuo etuja.

Heino totesi, että aluesairaalatasoinen sairaanhoito on tehokas tapa hoitaa potilaita. Hän mainitsi esimerkkinä tehokkaasta sairaalasta Valkeakosken aluesairaalan.

Juha Heino totesi kommenttipuheenvuoronsa lopuksi, että yksityisen hoitama sairaanhoito on halvinta ja sairaanhoitopiirin huolehtima sairaanhoito puolestaan kalleinta – alueellinen ”oma” sairaala asettuu kustannustehokkuudeltaan siihen väliin.

Arvostan Heinon kommenttipuheenvuoroa, mutta muistutan ainakin itseäni tässä vaiheessa, että terve lähdekritiikki on aina paikallaan!

Seminaarin lopuksi valtiosihteeri Ikonen ja kommenttipuheenvuorojen esittäjät vastasivat yleisön tekemiin kysymyksiin.

Oli mielenkiintoista kuulla Tampereen kaupunginvaltuutetun, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenen ja Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön puheenjohtajan Harri Airaksisen yleisökommentti.

Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön puheenjohtaja Harri Airaksinen totesi, että kuntauudistuksella ei voida ratkaista terveydenhuollon rahoituskriisiä.

Merkitseekö Airaksisen kommentti, että hän ei Tampereen keskeisenä kokoomusvaikuttajana ole vakuuttunut suunnitellun kuntauudistuksen tarkoituksesta eikä tarpeellisuudesta?

Onko Airaksinen kuntauudistuksen ja kuntien pakkoliitosten kannattaja vai vastustaja?

-Esko Erkkilä-

Keräävätkö kartelliin osallistuneet metsäteollisuusyritykset korvauksiin tarvittuja ja ehkä vielä tarvittavia rahoja metsänomistajilta?

Tiistai 6.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Kilpailuvirasto tutki Stora Enson, UPM-Kymmenen ja Metsäliiton puukaupan hintayhteistyötä vuosilta 1997 – 2004. Se esitti tutkimustensa tuloksena kilpailunrikkomusmaksua Stora Ensolle ja Metsäliitolle, mutta UPM:lle sitä ei esitetty, sillä yhtiö paljasti laittoman toiminnan.

 

Kilpailuviraston esitys meni Markkinaoikeuden ratkaistavaksi ja se päätyi 3.12.2009 antamassaan ratkaisussa Kilpailuviraston kannalle ja määräsi Metsäliitolle 21miljoonan ja Stora Ensolle 30 miljoonan euron seuraamusmaksun kartellista. Metsäliitto avusti Kilpailuvirastoa asian selvittämisessä, minkä johdosta sen seuraamusmaksua alennettiin 30 %:lla.

 

Olen viime päivinä seurannut erään pienehkön puukaupan solmimista. Puuerä on kuitenkin sen verran kiinnostava, että Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjalla hoitamaan kauppaan tuli neljä tarjousta.

 

Tarjoukset olivat erilaisia ja oletankin, että metsäteollisuusyritykset eivät nykyään tee yhteistyötä kartellin merkeissä. Toisaalta samoin oli kai kartellin aikanakin eli pienessä piirissä sovittiin ”savukohtaisesti”, että mikä yritys maksaa korkeimman hinnan.

 

Tarjousten ”aukilaskennassa” selvisi, että 1997 – 2004 hankintakartellissa olleet yritykset pääsivät sijoille 2, 3 ja 4. Onko tämä merkki siitä, että kartellitoiminnasta kärynneet Metsäliitto ja Stora Enso edelleen keräävät seuraamusmaksujaan ja UPM peesaa niitä?

 

Tarjouskisan voitti maakunnallinen puunjalostusyritys ja käsittääkseni metsänomistaja solmi sen kanssa hakkuusopimuksen.

 

Tiedän toki, että tarjouskisa ei välttämättä ole tae parhaan ostajan löytämiseksi, sillä esimerkiksi puunrunkojen katkontaperiaatteet ovat ratkaisevia lopullisen tilityshinnan saamisessa.

 

Vuosien 1997 – 2004 kartelliyritysten pitää edelleen olla varuillaan kartellin seuraamuksista, sillä useat metsänomistajat ovat virittelemässä oikeudenkäyntejä kartellin aiheuttamista menetyksistään. On muistettava, että ilmeistä vahinkoa kärsineiden metsäomistajien joukossa on mm. kuntia sekä seurakuntia.

Kartellivuosina 1997–2004 yhteensä 400.000 suomalaista yksityismetsänomistajaa myi puuta yhtiöille.

Metsänomistajien korvausvaateiden loppusumma nousee korkoineen noin 50 miljoonaan euroon. Suurimmat yksittäiset vahingonkorvausvaatimukset ovat yli miljoona euroa.

 

Puukartellin vaikutukset ovat kiertyneet moniaalle yhteiskunnassa, sillä keinotekoisen alhaiset puunhinnat merkitsivät mm. metsätilakaupoille liian alhaisia hintoja. Näin sen vuoksi, että metsähehtaarin hintaodotukset olivat kartellivuosina laskettu liian alhaisiksi.

 

Puukartellin selvittämiseen liittyvät asiakirjat ovat yksityiskohtaisuudessaan paljastavia. Ne ovat nähtävissä esim. Kilpailuviraston (www.kilpailuvirasto.fi) ja Markkinaoikeuden (www.oikeus.fi/markkinaoikeus/) nettisivuilta. Markkinaoikeuden päätös löytyy myös googlettamalla ”407/06/KR”.

 

Puunjalostusteollisuutemme lippulaivojen kartellitoiminta oli häpeällistä toimintaa ja aiheutti laajalti vahinkoa Suomen eräälle tukijalalle eli metsätaloudelle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Itä-saksalaiset urheilijat voiton tielle "kasvattaneet" doping-napit ovat esillä DDR-museossa

Lauantai 8.10.2011 - -Eso Erkkilä-

Taannoisen Berliinin-matkamme eräs kohde oli DDR-museo.

 

 

DDR-museo sijaitsee Spree-joen varrella vastapäätä Berliinin Tuomiokirkkoa. Museon osoite on Karl-Liebknecht-Stase 1.

 

DDR:n syntymiseen ja sen olemassaoloon keskeisesti vaikuttaneiden kommunistijohtajien kuvat ovat esillä museossa:

 

 

Marx´n ja Engels´n lisäksi kuvansa oli saanut esille Vladimir Lenin

 

Aina pelonsekaisia tunteita herättävä Josef Stalin

 

 

Liennytystä yrittänyt Nikita Hrutszev

 

 

Kovan linjan palauttanut Leonid Breznev...

 

 

...ja hänen suutelukaverinsa Erik Honecker.

 

 

Nakuilu oli DDR:ssä harvoja "iloja". Sitä harjoitti valtiojohto ja myös tavalliset kansalaiset. Nakuilusta museossa on muutamia havainnollisia kuvia.

 

 

Nukkumatti-animaatiot ovat jokaisen suomalaisenkin muistissa, jotka olivat DDR:n voimantunnon vuosina nassikkaiässä. DDR-syntyisen Nukkumatin heittämä unihiekka on saanut monen suomalaislapsenkin nukkumaan!

 

Valtaapitävällä eliitillä oli kansan kurjuudenkin aikana mahdollisuus hankkia parhaita ja laadukkaimpia länsituotteita.

 

 

DDR:n valtiolipussa esiintyvät symbolit eli ohrantähkät, harppi ja vasara olivat museossa nähtävillä.

 

 

 

Urheilu oli DDR:ssä korkeassa kurssissa. DDR-urheilijoiden saavutukset olivat hienoja, mutta...

 

 

...ne perustuivat epäinhimilliseen ihmisdopingiin. Tässä aitoja DDR-urheilijoiden nauttimia doping-nappeja kaiken kansan katseltavana.

 

Museo on tiloiltaan varsin pieni ja sen vuoksi kuvani esim. Volvon erikoisautosta ja kaiken kansan Trabant´sta eivät onnistuneet julkaisukelpoisiksi.

 

Valtaapitävät ajelivat erikoisvalmisteisilla Volvoilla ja kansa sai hankkia Trabant-autoja.

 

Berliinin reissulla kannattaa ehdottomasti poiketa DDR-museossa. Museossa tulee mieleen nostalginen huumorimieli, mutta emme kuitenkaan saa unohtaa sitä arvotonta järjestelmää, jonka pauloissa osa saksalaisista joutui elämään vuodesta 1949 vuoteen 1990!

 

-Esko Erkkilä-

Tapasimme Berliinin karhut niiden kotinurkilla

Perjantai 7.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Kaksimetriset karhupatsaat ilmestyivät kesäkuun 20.päivänä 2001 ensimmäistä kertaa Berliinin kaduille ja aukioille.

 

Kyse on United Buddy Bears -näyttelystä, joka koostuu 142:sta kaksimetrisestä karhupatsaasta. Karhupatsaista kukin edustaa yhtä Yhdistyneiden Kansakuntien tunnustamaa valtiota.

 

Sain tutustua karhupatsaisiin niiden kotiseudulla Berliinissä syyskuun aikana, kun teimme sukulaismiehen kanssa viiden päivän tutustumis- ja lomamatkan Berliiniin.

 

Karhupatsaat ovat innokkaita maailmanmatkaajia, sillä kokoelma on käynyt useissa maissa - pohjoisin käyntikohde on ollut Helsinki, jossa karhujen maailmankiertueen 20. näyttely oli esillä Senaatintorilla syyskuun 1. päivästä lokakuun 26. päivään 2010.

 

Suomen näyttely järjestettiin yhteistyössä Saksan Helsingin-suurlähetystön ja Goethe-Institut Finnlandin kanssa sekä Helsingin kaupungin tuella. Näyttelyn suojelija toimi Helsingin ylipormestari Jussi Pajunen.

 

Näyttely on ehtinyt käydä lähes kymmenen vuotta kestäneen maailmankiertueensa aikana viidessä maanosassa ja olla esillä 21 kertaa. Viimeksi sympaattisista karhupatsaista pääsi nauttimaan Bulgarian pääkaupungissa Sofiassa.

 

Lomamatkamme Berliiniin osui oikeaan hetkeen, sillä karhuveistokset ovat taas lähdössä uudelle matkalla ja näyttelyn purkaminen Berliinissä alkoi 4. päivä lokakuuta.

 

Karhut on valmistettu säänkestävästä materiaalista, joten ne voivat olla esillä kaduilla ja toreilla.

 

Berliinissä karhujen paikka on yhdellä Berliinin tunnetuimmista kaduista, Kurfürstendammilla. Hienot, koko Euroopan talousvetureina toimivien yritysten myymälät sijaitsevat samalla kadulla. 

 

Suomen nimikkokarhun on koristellut taiteilija Mirka Raito.

 

Tässä muutama kuva United Buddy Bears -näyttelystä:

 

Berliinissä karhut ovat Kurfürstendammilla.

 

Kurfürstendamm on paikka, jossa ovat edustettuina laadukkaiden ja kalliiden huipputuotemerkkien myymälät kuten Villery & Boch...

 

 

...Lacoste...

 

 

...ja Rolex.

 

 

Karhuja...,

 

...karhuja...

...ja karhuja!

Suomen karhun väritys on taiteilija Mirka Raiton käsialaa...

 

...ja karhu näyttää tältä.

 

Viron karhun on taiteillut Katrin Koskaru.

 

 

Viron ja Suomen karhut seisovat ainakin Berliinissä "kotonaan" rinnakkain.

 

 

Buddy Bear -toimintaan kuuluu oleellisesti hädänalaisten lasten auttaminen. Huutokaupoilla ja muulla oheistoiminnalla karhut ovat keränneet mittavan summan rahaa  heikossa asemassa olevien lasten auttamiseksi.

-Esko Erkkilä-

Oikea päätös

Torstai 6.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Fennovoima Oy:n hallitus teki eilen päätöksen sijoittaa ydinvoimalansa Pyhäjoelle Hanhikiven alueelle.

 

Onnittelen Oulun eteläpuolisten jokilaaksojen kuntapäättäjiä ja asukkaita Fennovoiman päätöksen johdosta!

 

Olen seurannut Fennovoiman sijoituspaikkakuntapäätöksen edistymistä ja voin todeta, että päätös vastaa toiveitani.

 

Tunnen Pyhäjoen työurani alkuvaiheista saakka ja olen tyytyväinen Pyhäjoen nyt saamasta piristysruiskeesta.

 

Iloitsen myös siitä, että Fennovoiman sijoituspaikkakuntapäätös luo hyvinvointia laajalle alueelle etelässä Kokkolan suuntaan ja idässä jopa Iisalmen seudulle saakka. Voimalan rakennusaikana Pohjois-Pohjanmaan eteläosien ja koko Keski-Pohjanmaan alueen vilkastuminen tulee olemaan merkittävää. Voimalapäätös luo hyvinvointia laajalle alueelle.

 

On selvää, että ydinvoimalan vastustajat pyrkivät vielä kaikin tavoin hankaloittamaan voimalan rakentamista Pyhäjoelle, mutta se on kuitenkin hyttysen ininää suureen edistysaskeleeseen verrattuna.

 

Pyhäjoki on ollut minulle työurallani merkittävä paikka - pieni muistelus siitä suotakoon:

 

Sain pitää ensimmäisen julkisen esitykseni Pyhäjoen Yppärissä Pirkolan talossa vuonna 1971 järjestetyssä tupaillassa. Se sujui saamani palautteen mukaan mukavasti. Olen sen jälkeen saanut pitää satoja esityksiä ja puheenvuoroja erilaisissa tilaisuuksissa.

 

Toinen merkittävä minua koskeva tapahtuma sattui samaisessa Pirkolan talossa parisen vuotta myöhemmin. Silloin esimieheni soitti ja tavoitti minut Pirkolasta. Esimieheni kysyi valmiuksiani muuttaa Kokkolasta Seinäjoelle samoihin tehtäviin. Vastasin myöntävästi ja siitä alkoikin neljäkymmentä vuotta saman yrityksen palveluksessa kestäneen työurani aleneminen. Aleneminen toki vain Suomen kartalla, sillä Seinäjoen jälkeen työpaikkani siirtyi Tampereelle, sitten Hämeenlinnaan, Pöytyälle ja lopulta Raisioon!

 

Siitä olen tyytyväinen, että asuinpaikkakuntia minulle on kertynyt Kokkolan lisäksi työurallani ainoastaan Seinäjoki ja Tampere.

 

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa ovat maakuntia, joita arvostan. Sain työurani lopussa eli n. viidentoista vuoden ajan olla kiinteästi mukana molempien maakuntien kehittämisessä, kun työnantajani panosti niiden alueella sijaitsevien tuotantolaitostensa kehittämiseen.

 

Sen ajan tiimoilta olen erityisen tyytyväinen Fennovoiman päätökseen, sillä tiedän päätöksen suuren merkityksen Pyhäjoen lähiseutujen tulevaisuudennäkymiin.

 

Esimerkkinä mainitsen Kalajoen kaupungin toimet satamaolosuhteidensa kehittämisessä. Kalajoen virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat määrätietoisesti kehittäneet satamaansa ja olen nyt varma, että kehittämistyö saa uutta puhtia Fennovoiman päätöksestä.

 

Kuntauudistus painaa päälle. Olen varma, että Kalajoen kaupungin ennakointi sataman kehittämisen ja monien muiden asioiden osalta merkitsevät koko Kalajokilaakson vauhdikasta eteenpäinmenoa. Fennovoiman ydinvoimalan sijoituspaikkakuntapäätös on hieno välietappi jokilaakson kehittämisessä!

 

Onnittelut Pyhäjoelle ja Siikajokilaakson, Pyhäjokilaakson, Kalajokilaakson sekä myös Lestijokilaakson kunnille ja niiden asukkaille - nyt tulevaisuudennäkymänne ovat erinomaiset!

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalassa ja Hämeenkyrössä postinumeroalueella 39360 asuvilla on oikeus postista noudettavien lähetysten maksuttomaan kuljetuspalveluun

Keskiviikko 24.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa ja Hämeenkyrössä asuvat henkilöt, joiden postiosoite on 39360 Komi, ovat tähän saakka voineet noutaa postista noudettavat lähetyksensä Viljakkalasta, jossa on toiminut asiamiesposti Valinta-Riikassa.

 

Valinta-Riika lopettaa toimintansa elokuun viimeisenä päivänä ja se merkitsee, että asiamiesposti lopettaa samalla toimintansa.

 

Itella Posti Oy lähetti minullekin – jonka kesämökkiosoite on 39360 Komi - 22.8.2011 päivätyn kirjeen, jossa kerrottiin, että postista noudettavat lähetykset on 1.9.2011 alkaen noudettava Postin myymälästä Ylöjärveltä.

 

Positiivista Itellan kirjeessä on se, että siinä kerrotaan selkeästi haja-asutusalueiden asukkaiden oikeudesta saada postista noudettaville lähetyksille maksuton kuljetuspalvelu.

 

Maksuttoman kuljetuspalvelun ehtona on se, että asiointimatka postiin on yli viisi kilometriä.

 

Maksuttoman palvelun voi tilata numerosta 0200 71000 (pvm/mpm).

 

Tiedotteessa suluissa olevat kirjainyhdistelmät ”pvm/mpm” tarkoittavat, että puhelusta veloitetaan paikallisverkkomaksu/matkapuhelinmaksu.

 

Palvelut Viljakkalassa ja Hämeenkyrössä siis heikkenevät, mutta maksuttoman kuljetuspalvelun hyödyntäminen lieventää ongelmia.

 

Toivon, että kaikki Komin alueella asuvat hyödyntävät maksuttoman kuljetuspalvelun.

 

Oletan, että Suomessa on suuri määrä asukkaita, jotka asuvat yli viiden kilometrin etäisyydellä postitoimipaikasta. Tiedän, että mm. Viljakkalan kirkonkylässä asuvat kuuluvat syyskuun alusta tähän joukkoon. Useimmat haja-asutusalueiden asukkaat eivät tiedä oikeudestaan maksuttomaan postista noudettavien lähetysten kuljetuspalveluun.

 

Olen tyytyväinen, jos henkilöt jotka ovat oikeutettuja tähän maksuttomaan palveluun, liittyvät tämän kirjoitukseni perusteella palvelun käyttäjiksi eri puolilla Suomea!

 

Antakaa sanan kiiriä!

 

-Esko Erkkilä-

"Esteettömyyden monet kasvot"

Torstai 9.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Vammaisneuvosto sekä kaupungin vammaisyhdistysten yhteistyöjärjestö VATENK järjestivät Tampereen kaupungin valtuustosalissa otsikkoaiheisen seminaarin 3.12.2010.

 

Seminaarin tarkoituksena oli jakaa esteettömyystietoa suunnittelijoille, päättäjille ja käyttäjille.

 

Valtuustosalin lähes kaikki istumapaikat olivat täynnä ja olin eräs seminaarin osanottajista.

 

Seminaarin ajankohdaksi oli valikoitunut nimenomaan joulukuun 3. päivä, sillä vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti 3:nnen joulukuuta kansainväliseksi vammaisten päiväksi (päätöslauselma 47/3).

 

Seminaarin avauspuheenvuorossaan Tampereen vammaisneuvoston jäsen ja Kynnys ry:n puheenjohtaja Amu Urhonen totesi, että tietoa esteettömyydestä pitää levittää kaikille.

 

Urhonen kysyi, että pitäisikö joulukuun kolmatta päivää viettää niin, että kaikki paikat joihin ei pääse pyörätuolilla, suljettaisiin!  Puhutteleva kysymys.

 

Esteettömyysseminaarin anti oli runsas ja pahoittelenkin, että tamperelaisia päättäjiä seminaarissa ei juuri näkynyt. On nostettava hattua Marko Taipaleelle Ylöjärveltä, joka Ylöjärven vammaisneuvoston jäsenenä oli koko seminaarin ajan paikalla.

 

Olen tietoinen, että Ylöjärvellä esim. tuttu taksi-toiminta ei ole kunnossa ainakaan kaupungin syrjäalueilla. Ylöjärven vammaisneuvostolla siis riittää aivan perusasioissa paljon tehtävää.

 

Esteettömyys-seminaarin anti oli monipuolinen ja esityksistä sai paljon päivitettyä tietoa monista Tampereen kaupungin ajankohtaisista suunnitelmista ja hankkeista. Pyrin näillä palstoilla lähiaikoina käsittelemään joitain seminaarissa käsiteltyjä aiheita.

 

Kiitän esteettömyys-seminaarin järjestäjiä mielenkiintoisen tapahtuman järjestämisestä.

 

Seminaarin järjestäjät lupasivat, että seminaarialustukset saadaan Tampereen kaupungin nettisivuille lähipäivinä - jäämme odottamaan!

 

-Esko Erkkilä-

Porajärvi ja Repola - merkittävät kunnat Suomen historiassa

Tiistai 10.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Oletan, että Porajärven ja Repolan kunnat ovat monille suomalaisille tuntemattomia, vaikka niillä onkin merkittävä rooli Suomen historiassa

 

Molemmat kunnat sijaitsevat nyky-Venäjällä lähellä Suomen rajaa Joensuun tasalla.

 

Porajärvi päätti liittyä Suomeen v. 1919 ja Repola oli tehnyt vastaavan päätöksen jo vuotta aikaisemmin.

 

Tarton rauhassa v. 1920 molemmat kunnat Suomi kuitenkin luovutti Neuvosto-Venäjälle.

 

Pysähdyimme ostoksille Porajärvelle heinäkuisen Laatokan Karjalaan suuntautuneen matkamme aikana. Repolassa emme matkamme aikana käyneet.

 

Tarton rauhassa sovittiin, että Suomen joukkojen oli vetäydyttävä Repolasta ja Porajärveltä 14. helmikuuta 1921 mennessä.

 

Repolan nuori nimismies, heimoaktivisti ja ylioppilas Bobi Siven (syntynyt 1899) ampui itsensä protestiksi 12. tammikuuta 1921.

 

Mainittakoon, että Akateeminen Karjala-Seura piti myöhemmin lippunsa nauhassa Bobi Sivenin itsemurhaluotia.

 

Sivenin veli Paavo Siven (myöhemmin Susitaival) nouti veljensä ruumiin rekipelillä Suomeen.

 

Sotien aikana Paavo Susitaival yleni Puolustusvoimissa everstiluutnantiksi.

 

Porajärven keskusta on nykyisin unelias kylä, jossa toki on muutama kauppa. Tein tuliaisostokseni sieltä - aitoa venäläistä rihkamaa!

 

Porajärvi-cityssä on torin laidalla venäläinen huussi. Se on joka kerta todellinen kokemus! Kukaan länsimainen ei siellä suostuisi tekemään tarpeitaan, sillä niin kauhea paikka se on.

 

Miten venäläisillä riittää pokkaa kieltää elintarvikkeiden tuonti Suomesta, kun heillä itsellään on hygieninen taso sitä luokkaa, jota venäläinen paskahuusi edustaa?

 

Millainen olisi Porajärven kyläraitti tänään, jos pitäjä olisi saanut Tarton rauhansopimuksessa ja myöhemmissäkin rauhansopimuksissa jäädä Suomelle? Kysyn vaan?

 

Se on varmaa, että niin saastaista paskahuusia ei Porajärven keskustassa olisi kuin siellä nykyisin on!

 

-Esko Erkkilä-

Tämän me kestämme!

Tiistai 8.6.2010 - -Esko Erkkilä-

Maksupalvelulaki astui voimaan 1.5.2010.

 

Lain myötä maksettavat palkat, eläkkeet ja etuudet eivät näy saajan tilillä vielä maksupäivänä klo 00.01 kuten aikaisemmin. Maksupalvelulain voimaantulon jälkeen palkka ja muut suoritukset näkyvät saajan tilillä vasta maksupäivänä aamuyöllä noin klo 03 - 05 aikaan.

 

Kaikki palkansaajat ja muiden etuuksien saajat saavat kuitenkin entiseen tapaan palkkansa ja muut etuutensa samana päivänä tilipankista riippumatta.

 

Minä ja muut pankkien asiakkaat kestämme tämän viivytyksen!

 

-Esko Erkkilä-

Pirkkalan uusi pormestari - taitaapa olla yhteistyöjohtaja?

Maanantai 26.4.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain tutustua Pirkkalan uuteen pormestariin Helena Rissaseen (sdp).

 

Rissanen seurasi Pirkkalan pormestarina Antero Saksalaa (kok.), jonka Pirkkalan valtuusto vast´ikään erotti tehtävästään luottamuspulan vuoksi.

 

Tutustumiseni Rissaseen tapahtui Suomen Keskustan puoluesihteerin Jarmo Korhosen Pirkkalaan valtuustosaliin 25.4.2010 järjestetyn puhetilaisuuden yhteydessä.

 

Rissanen osallistui ennen tilaisuutta järjestettyyn kahvitilaisuuteen, toi tilaisuuden aluksi Pirkkalan kunnan terveiset keskusta-väelle ja oli...

Lue lisää »