Meitä yritetään höynäyttää!

Perjantai 16.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Kaikki muistamme, kun kotona leivottiin pullaa, piparkakkuja ja aikaisemmin myös kunnon ruisleipää.

 

Kotileivonnassa syntyvä hajunautinto on vailla vertaa – se saa veden herahtamaan kielelle.

 

Tätä ominaisuuttamme käyttävät hyväkseen kaikenmaailman lind´it ja yhä lisääntyvässä määrin myös muut päivittäistavarakaupat.

 

Kyseessä on myymälöiden paistopisteet, joissa vain paistetaan muualla valmistetusta taikinasta valmistetut raa´at leivonnaiset.

 

Moni kuluttaja luulee, että myymälän paistopisteestä hankittu tuote on alusta alkaen valmistettu kyseisessä myymälässä.

 

Näin ei kuitenkaan ole, vaan valmis taikina on tullut paistopisteelle useimmiten ulkomailta. Toki kotimaisiakin taikinantoimittajia on olemassa.

 

Kotimaisten elintarvikkeiden hyvä imago ja korkea laatu sekä kuluttajien halu tietää ostamiensa tuotteiden alkuperä ovat vaikuttaneet siihen, että myymälöiden paistopisteissä yleensä kerrotaan taikinan alkuperä.

 

Kuluttajien pitää yhä useammin tiedustella ostamiensa elintarvikkeiden alkuperää.

 

Alkuperän kyseleminen on hyvä keino ehkäistä päivittäistavarakaupan pyrkimykset antaa myymistään elintarvikkeista sellainen kuva, jota ne eivät ansaitse!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vasemmistoliittolainen liikenneministeri Merja Kyllönen alueellistaa valtion toimintoja Helsinkiin ja Viroon!

Torstai 15.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Valtiovarainministeriön nettisivuilla todetaan alueellistamisesta näin:

 

”Alueellistamisella tarkoitetaan valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.”

 

Samainen tietolähde toteaa alueellistamisen tavoitteista seuraavaa:

 

”Alueellistamisen tavoitteista säädetään alueellistamislaissa.

Tavoitteena on

• turvata valtion tehtävien tuloksellista hoitamista ja työvoiman saantia valtion tehtäviin,
• edistää maan tasapainoista alueellista kehitystä; sekä
• tukea työllisyyttä maan eri osissa.”

 

Kaiken pitäisi siis olla kunnossa, mutta nyt värikkäästä kielenkäytöstään tunnetun liikenneministeri Merja Kyllösen ”peukalon alla” oleva Finavia Oyj toteuttaa alueellistamista perin oudosti.

 

Finavia ilmoitti maanantaina 12.8.2013, että Tampereella Aitovuoressa sijaitsevat aluelennonjohtopalvelut siirrettäneen Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

 

Aluelennonjohdolla on tärkeä osuus lentotuvallisuuden varmistamisessa, sillä Aitovuoresta valvotaan kaikkia Suomen ylilentoja ja sen lisäksi sieltä valvotaan lentoliikenteen sujumista Suomen kaikkien 25 lentoaseman välillä.

 

 

Mutta ei tässä vielä kaikki!

 

 

Liikenneministeri Merja Kyllösen (vasemmistoliitto) vastuulle kuuluva Finavia Oyj ilmoitti aluelennonjohtoon liittyvistä järjestelyistä kertoessaan, että se tutkii mahdollisuuksia ulkoistaa lennonneuvontapalvelut Viroon!

 

 

Kerrassaan luovaa alueellistamista!

 

 

Lennonneuvontapalvelut ovat lentoliikenteen sujumisen ja lentoturvallisuuden kannalta elintärkeä toiminto, sillä niillä palvellaan lentoyhtiöitä ja lentäjiä heidän operatiivisessa toiminnassaan. Lentosään kertominen ja reittiselostukset ovat sitä toimintaa, jota lennonneuvontapalvelut tarjoavat.

 

 

********

 

 

Julkisuudessa kerrotaan, että ministeri Kyllösen vastuualueelle kuuluvan Finavia Oyj:n toimet ovat tulleet liikenneministerille ”puun takaa”.

 

Tuntuu suorastaan pelottavalta, että lentoliikenteestä ja sen turvallisuudesta vastaavalla ministerillä ei ole tietoa hän vastuualueensa eräästä tärkeimmästä seikasta.

 

Ihmettelen myös sitä, että Kataisen-Urpilaisen hallitus on nyt romuttamassa Matti Vanhasen hallitusten ja Mari Kiviniemen hallituksen aikana liikkeelle lähtenyttä alueellistamista.

 

Kataisen hallituksen alueellistamisen ”miedontamista” saattoi kyllä jo odottaakin, sillä Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa siitä todetaan näin:

 

”Valtion toimintojen alueellistamisen tulokset ja menettelytavat selvitetään ja sen pohjalta jatketaan alueellistamista; sekä valtion toimintojen alueellistamisen laatua ja kustannustehokkuutta arvioidaan.”

Ainakin näin jälkikäteen on helppo huomata, että jo hallitusohjelmaan on kirjattu se, jota Kataisen-Urpilaisen hallitus on johdonmukaisesti noudattanut eli maakuntien kurjistaminen ja heikompien alueiden lyömistä!

 

 

********

 

Toivoa sopii, että nyt kun Finavia Oyj:n suunnitelmat on saatu ”puun takaa” myös liikenneministeri Merja Kyllösen tietoon, hän menettelee Finavia Oyj:n suunnitelmien kanssa samoin kuin hän menetteli ns. Kyllösen giljotiinilistan paljastuttua.

 

Giljotiinilistahan koski Valtatie 8:n uudistamistöiden jäädyttämistä Turun ja Porin välillä.

 

Listan tultua julkisuuteen Kyllönen lupasi näin:

 

”Kun saan sen käsiini, revin sen tuhanneksi kappaleeksi. Varmuuden vuoksi vielä poltan sen.”

 

 

-Esko Erkkilä-

Aamukävelyllä Viipurissa 8.7.2013

Keskiviikko 14.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun alussa Venäjälle tekemämme matkan viimeinen aamu valkeni Viipurissa aurinkoisena ja lämpimänä.

 

Matkantekomme jatkuisi vasta klo 9.30, joten lähdin pienelle aamukävelylle, sillä Viipurissa riittää mielenkiintoisia kohteita.

 

Olin kartasta illalla havainnut, että hieman kauempana Viipurin linnan takana sijaitsee Pietari Suuren patsas – sitä kohti siis, sillä kohde oli minulle täysin uusi ja outo.

 

 

 

Pyöreä torni piti kuitenkin käydä kuvaamassa aamuauringon loisteessa.

 

 

 

Viipurin linna aamuauringossa.

 

 

  

Linnansillalta sain kauko-objektiivilla jo kohteenikin näkyviin. En silloin tiennyt, että kuinka pitkän matkan joudun taivaltamaan ennen kuin olen patsaan juurella.

 

Tämä ”kaukokuva” on patsaasta reissuni aikana ottamista kuvista paras, vaikka matkaa kohteeseen on parisensataa metriä.

 

 

 

Kello oli paikallista aikaa tasan seitsemän, kun kuljin linnan sisäänkäynnin ohi ja huomasin, että portti on hieman auki.

 

Menin sisään, kuljeskelin linnan pihalla sekä napsin valokuvia. Ketään en nähnyt.

 

 

Tässä muutama kuva linnan pihalta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

 

 

Linnanpihalla käyntini jälkeen saavuin vähän turhankin pitkän kierroksen jälkeen Pietari Suuren jalkojen juurelle – olin matkani tavoitteessa!

 

Patsaan vierellä kalliossa on vuosiluku 1910. Silloin Pietari Suuri on saanut patsaansa Viipuriin.

 

  

Tätä maisemaa Pietari Suuri Viipurissa katselee.

 

 

 

 

Pietari Suuren vartijoina kalliolla ovat minitykki ja vierailuhetkelläni myös varis vai onko tuo korppi!

 

 

 

 

 

Lintu lähti pois ja niin minäkin – Pietari Suuri jäi taas yksikseen katselemaa Viipuria!

 

 

 

Linnansillalta vielä viimeinen katsahdus kohti Pietari Suurta – kyllä hän paikoilleen jäi!

 

-Esko Erkkilä-

Jussi Mäntysen Hirvi-veistoksen alkuperäinen pronssivalos seisoo ylväänä Viipurissa

Tiistai 13.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun 7. päivänä iltakävelymme pääkohteena Viipurissa oli tutustua Jussi Mäntysen Hirvi-veistokseen.

 

Mielestäni se on Alpo Sailon vuonna 1935 Sortavalassa paljastetun ”Runonlaulaja”-patsaan ohella merkittävin suomalainen veistos, joka on jäänyt Neuvostoliiton ja myöhemmin siis Venäjän haltuun.

 

 

 

 

Jussi Mäntysen vuonna 1928 Viipurin Torkkelinpuistossa paljastettu taideteos kuvaa nelimetrisessä komeudessaan uroshirveä.

 

 

Hirvi-veistos on monien suomalaisten pääkohde, kun he käyvät Viipurissa.

 

 

 

 

 

Halusin, että sukulaismieheni ikuistaisi minut Hirvi-veistoksen äärellä.

Valitan, että pukeutumiseni ei ole riittävän kunnioittava tähän tilaisuuteen.

 

***** 

 

Minulle oli yllätys, että Hirvi-veistoksen kopiota on paljastettu vuonna 1955 Lahdessa Erkonpuistossa, vuonna 1969 Turussa Kupiittaanpuistossa ja vielä vuonna 1972 Helsingissä Luonnontieteellisen museon edessä.

 

Minusta ainoa oikea Hirvi-veistos sijaitsee Viipurissa. Näin siitä huolimatta, että Viipuri on sodassa menetetty viholliselle.

 

 

 

Hirvi-veistos sijaitsee Torkkelinpuistossa Alvar Aallon suunnitteleman Viipurin kirjastotalon vieressä. Kirjastotalo on nyt pressujen ympäröimä kunnostustöiden vuoksi ja sinne ei ole mahdollisuutta päästä tutustumaan.

 

 

 

 

 

Lähellä Hirvi-veistosta on Yrjö Liipolan vuonna 1932 veistämä ”Metsänpoika” –teos.

 

Yrjö Liipolalla on useita veistoksi mm. Tampereella ja Metsänpojan ohella hänen yksi merkittävimmistä teoksistaan on Suomen Vapaudenpatsas Vaasassa.

 

Suomen Vapaudenpatsas sijaitsee Vaasan Kauppatorilla ja ajatus patsaan saamisesta Vaasaan syntyi Vapaussodan ylipäällikön C.G. E. Mannerheimin esikunnasta.

 

Viipurissa sijaitseva Metsänpoika kuuluu Yrjö Liipolan parhaimpiin töihin.

 

 

On mielestäni paikallaan, että Viipurissa suomalaiset käyvät Jussi Mäntysen Hirvi-patsaalla sekä Yrjö Liipolan Metsänpoika-patsaalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kyllä se kuulee suomen kielen, joka ymmärtää kaikkein mielen"

Maanantai 12.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Otsikon sanat ovat Mikael Agricolan Rukouskirjan esipuheesta vuodelta 1544.

 

 

 

 

 

Ne ovat kirjoitettuna myös siinä Agricolan patsaan jalustassa, joka sijaitsee Viipurissa Pietari-Paavali kirkon edustalla.

 

Katselimme patsasta heinäkuun alussa sukulaismiehen kanssa, kun olimme iltakävelyllä Viipurissa.

 

 

 

Tässä otsikon sanat Agricolan patsaan jalustassa.

 

 

Patsas on kopio siitä Emil Wikströmin veistämästä patsaasta, joka asetettiin Viipurin tuomiokirkon edustalle vuonna 1908.

Nykyinen patsas on paljastettu vuonna 2009.

Tämän patsaan jalusta on veistetty Antreassa eli nykyisessä Kamenogorskissa.

 

 

 

 

 

Patsaan kauluskivenä on alkuperäinen, osin vaurioitunut Emil Wikströmin suunnittelema kivi.

 

 

 

 

Patsaassa lukee suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi ”Autuaita ovat rauhantekijät”

 

 

Mikael Agricolan patsas sopii hyvin Viipuriin, sillä hänen todennäköinen hautapaikkansa on Viipurin vanhassa tuomiokirkossa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Iltakävelyllä Viipurissa

Sunnuntai 11.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Saavuimme taannoisen Venäjän-matkamme viimeiseen kohteeseen Viipuriin heinäkuun 7. päivänä.

 

Olen monesti ollut mukana Viipurissa läpiajomatkalla, mutta perusteellisemmasta Viipurin vierailustani on kulunut paljon aikaa, sillä se tapahtui jo vuonna 1985.

 

Majoituimme hotelliin ja päivällisen jälkeen lähdimme sukulaismiehen kanssa iltakävelylle kaupungille.

 

 

Kuljimme Salakkalahden rantoja,…

 

 

 

 

 

…ja ohitimme hotelli Druzhban Salakkalahden toisella puolella.

 

 

 

 

Vielä katse Salakkalahden pohjukkaan…

 

 

 

 

 

…ja samasta paikasta otettu tunnelmakuva Viipurin linnasta.

 

 

 

 

 

Pyöreä torni,…

 

 

 

 

…kauppahalli…

 

 

 

 

…ja vuonna 2009 avattu Victoria hotelli kauppatorin laidalla.

 

 

 

Vuonna 1293 Viipurin perustaneen Ruotsin marskin Tyrgils Knutssonin eli Torkkeli Knuutinpojan patsas…

 

 

 

 

 

…on vuonna 1993 palautettu hänen nimeään kantaneelle torille.

 

 

 

 

 

Viipurin tunnetuin nähtävyys on vanhan tuomiokirkon kellotorni.

 

 

 

 

 

Oli miellyttävä yllätys, kun huomasimme, että rujosta ulkonäöstään huolimatta kellotornista kuuluivat kaupungin ylle kiirineet kellonlyönnit tasa- ja puolitunteina. 

Olen luullut, että kellotorni on mykkä, mutta näin ei olekaan!

Lähes pelästyimme, kun iltayhdeksältä olimme kellotornin äärellä ja kellot alkoivat soida!

 

 

 

Iltakävelymme jatkui, mutta siitä myöhemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Äänestyskoppi-keskustalaiset" ovat tärkeimpiä, mutta tervetuloa myös "julki-keskustalaiseksi"!

Lauantai 10.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustalla menee gallupeissa lujaa, mutta olemme edelleen pienin oppositiopuolue.

 

Tässä tilanteessa on pää pidettävä kylmänä ja tehtävä omaa politiikkaa. Sivuille saa vilkuilla, mutta linjaukset on tehtävä itse.

 

Olen viime päivinä saanut viestejä, että on turhauttavaa kokea gallupsuosion kasvamista hallituspuolueiden töpeksimisen vuoksi.

 

Pitää kuitenkin muistaa, että ainoastaan Keskusta on esittänyt todellisia ehdotuksia maamme alennustilan kohentamiseksi.

 

On selvää, että yritys- ja bisnesmaailma ei uskalla nyt tehdä taloutta kohentavia toimenpiteitä, sillä luottamus maamme poliittiseen johtoon on minimaalinen. Yritysmaailma on kansakunnan kivijalka, sillä vain sen hyvinvointi tuo hyvää kansalaisille. Nyt kivijalkamme on sortumisen partaalla, sillä kukaan ei luota Kataisen ja Urpilaisen kykyihin johtaa maata.

 

 

********

 

Keskusta paistattelee galluptutkimusten kärjessä, mutta se ei muuta kansakuntamme tilannetta nyt.

 

Aikaa seuraaviin eduskuntavaaleihin on lähes kaksi vuotta. Kahden vuoden aikana tilanne tulee kurjistumaan lisää. Sen sanomiseen ei tarvita ennustamisen lahjoja.

 

 

*******

 

Galluplukujen taustalla ovat piilo-keskustalaiset. He ovat se tärkein taho, mutta he pääsevät päättäjän rooliin vasta seuraavien eduskuntavaalien aikana - nyt on aika julki-keskustalaisille.

 

Julki-keskustalaisia ilmaantuu riveihimme päivittäin.

 

Toivotamme kansalaiset Keskustan riveihin tervetulleiksi – parhaiten pääsee vaikuttamaan, kun toimii julkisesti Keskustan riveissä.

 

******

 

Tampereen Keskustan nettisivuilla www.tampereenkeskusta.fi pääset kohdasta ”Yhteystiedot” lähettämään oman ideasi Keskustan toiminnan kehittämiseksi Tampereella.

 

Voit kertoa ajatuksistasi myös Keskustan kokonaispolitiikasta Suomessa, sillä kontaktimme ylimpään puoluejohtoon ja Keskustan eduskuntaryhmään ovat toimivat!

 

Lupaamme, että vastaamme asialliseen viestiisi kohtuullisen nopeasti. Jos ehdit lähettämään ideasi ennen ensi viikon keskiviikkoa, saat palautetta viestistäsi johtokuntamme syyskuun kokouksen jälkeen.

 

Ryhdy asioihin vaikuttavaksi keskustalaiseksi, mutta tärkeintä on kuitenkin se, että teet äänestyskopin hiljaisuudessa päätöksen halusta muutokseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sakkolan Kiviniemeen tutustumiseen kannattaisi varata aikaa tunnin verran!

Perjantai 9.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun alussa toteutetulla Venäjän matkallamme pysähdyimme nopeasti myös Sakkolan Kiviniemessä.

 

Kiviniemi on sotahistoriallisesti merkittävä paikka, mutta se on merkittävä paikka myös matkailullisesti.

 

Olen saanut poiketa Kiviniemessä usein, mutta viimeisimmästä poikkeamisesta on ehtinyt kulua jo nelisen vuotta. Kerroin siitä aikoinaan näillä sivuilla ja silloinen juttuni löytyy googlaamalla vaikkapa näin: ”Esko Erkkilä Losevo”.

 

Kiviniemessä eli venäläisittäin Losevossa, järjestettiin Moskovan olympialaisten koskimelonnat – koskimelonta oli silloin näytöslajina olympialaisissa.

 

 

 

Kiviniemi on vilkas paikka ja ”kylänraitille” merkityt suojatiet eivät tuo jalankulkijoille mitään suojaa.

 

 

 

 

Vuoksen partaalla sijaitseva market tarjoaa monenlaisia tuotteita ostettavaksi.

Kannattaa kuitenkin poiketa hieman marketista etäämmällä sijaitsevissa kaupoissa, sillä asiointi niissä on aina pienoinen elämys.

 

 

 

 

Marketista satakunta metriä Käkisalmen suuntaan sijaitsee kalankasvattaja ”Igor`n” kalanmyyntipiste, jonka pihalla olevassa altaassa ui eläviä kaloja.

Ainakin neljä vuotta sitten ne oli ruokittu Rehuraisio Oy:n valmistamilla kalanrehuilla.

 

 

 

 

Kalanmyyntipisteessä on kattava tarjonta savustettuja kaloja.

 

 

 

 

Kelpaa näistä valita!

 

 

 

 

 

Suoritin tältä nuorekkaalta mummulta ostoksina valkosipuleita, jotka – yllätys, yllätys – pääsevät syksyn aikana kasvamaan ensi vuoden valkosipuleita mökkitontillamme.

 

Valkosipuleiden lisäksi ostin mummulta myös pari aitoa venäläistä hapankurkkua. Maittavia olivat, sillä niiden valmistusliemessä ei oltu säästelty valkosipuleita!

 

Nämä kauppa- ja makuhetket ovat Venäjällä matkustamisen helmiä!

 

 

 

 

Vartin pysähdyksen jälkeen matkamme jatkui Vuoksen yli kohti uusia seikkailuja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Taitamatonta menettelyä, kun Sastamalan kuntaliitoksista päättäneet muuttivat kaikki entiset uuden kunnan alueella sijaitsevat kunnianarvoiset postitoimipaikat "Sastamala" -nimisiksi

Keskiviikko 7.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Sastamalan kaupunki on muodostunut Karkun, Tyrvään, Suodenniemen, Vammalan, Kiikan, Keikyän, Mouhijärven ja Kiikoisten kuntien yhdistyessä erinäisten vaiheiden jälkeen Sastamalaksi.

 

Käsitän ulkopuolisena, että kuntaliitokset ovat olleet valtaosan mielestä tarpeellisia ja ne on osattu hoitaa suurin piirtein oikein.

 

Yksi asia minua kuitenkin ihmetyttää suuresti ja se on se, että kuntaliitosten tapahtuessa kaikki entiset postitoimipaikat on nimetty nimellä ”Sastamala”.

 

Mielestäni kyseessä on alokasmainen virhe kuntaliitoksen päättäjiltä.

 

Kuntaliitospäättäjien virheen vuoksi monet sastamalalaiset ovat nyt kotoisin ”ei mistään”.

 

Sastamalan kuntaliitospäättäjien kuvitelmat ovat ilmeisesti edenneet siten, että postitoimipaikkojen yhtenäistämisellä viestitään suurkunnan muodostumisesta. Onko osan syynä myös se, että annetaan ”vahingon kiertää”, kun on itse menetetty hienot paikannimet eli Tyrvää ja Vammala?

 

Vuonna 1915 syntynyt anoppini koki kolmenkymmenen vuoden ajan karkkulaisten, tyrvääläisten, suodenniemiläisten, vammalalaisten, kiikkalaisten, keikyäläisten, mouhijärveläisten ja kiukaislaisten kohtalon, kun hänen virallisissa henkilötiedoissaan luki syntymäpaikan kohdalla ”Ulkomaat”. Anoppini oli syntynyt Salmin pitäjän Mantsinsaarella ja se ei hänen syntymäaikanaan ollut mitään ulkomaita, vaan Suomea.

 

Anoppini kohdalla vääryys oikaistiin Neuvostoliiton luhistuessa ja samoin toivon postitoimipaikkojen osalta  lähiaikoina käyvän myös niille Karkun, Tyrvään, Suodenniemen, Vammalan, Kiikan, Keikyän, Mouhijärven ja Kiikoisten asukkaille, jotka ovat erinäisten vaiheiden jälkeen tulleet nykyisen Sastamalan kaupungin asukkaiksi.

 

Synnyinkuntani Viljakkala liittyi toistaiseksi tutkimattomien kuvioiden lopputulemana Ylöjärveen vuonna 2007, mutta meillä kuntaliitospäättäjät olivat sen verran viisaita, että eivät lopettaneet ”39310 Viljakkala” ja ”39340 Karhe” postiosoitteita, vaikka kumpaakaan postitoimistoa ei fyysisesti ole ollut olemassa enää vuosikymmeniin.

 

Vapaa-ajanasuntoni sijaitsee Viljakkalassa, mutta sen postitoimipaikkana toimii Hämeenkyrön puolella sijaitseva ”39360 Komi”. Olen ylpeä komilaisuudestani, sillä menettäisin suuren osan identiteetistäni, jos joutuisin ilmoittamaan kesänaikaiseksi postiosoitteekseni ”jotain Ylöjärvi”.

 

 

*********

 

 

Kuntaliitoksia tullaan tekemään varmaan tulevaisuudessakin ja kuntaliitospäättäjien työkalupakin perusvälineenä pitää olla se, että liitoskuntien postitoimipaikat säilytetään nimeltään entisellään – Sastamalan tielle ei saa sortua!

 

 

-Esko Erkkilä- 

"Hohental voitti"

Tiistai 6.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Työskentelin työurani alkuaikoina Seinäjoella ja siellä kokoontui vielä 1970-luvun puolivälissä vuonna 1958 perustettu Seinäjoen Seudun Yhteistoimintakerho.

 

Yhteistoimintakerhon toimintaan osallistuivat silloin voimissaan olleiden osuustoiminnallisten yritysten henkilöt ja mukaan oli kelpuutettu myös työnantajani Raision Tehtaat, vaikka sen yritysmuoto olikin jo silloin osakeyhtiö.

 

Kerhon puitteissa oli monenlaista vapaamuotoista toimintaa ja kerrotaan, että joskus tapaamisen jälkeen, kun mentiin saunaan, järjestettiin löylykilpailu.

 

Lähes kaikki lähtivät kisaan mukaan, mutta Etelä-Pohjanmaan Maataloustuottajaliiton silloinen toiminnanjohtaja lupasi lähteä lauteille, mutta ei kilpailijaksi vaan tuomariksi.

 

Tuomariksi lupautunut toiminnanjohtaja valitsi lauteilta kuumimman paikan ja ryhtyi löylynheittäjäksi.

 

Yksi toisensa jälkeen lähti lauteilta ja lopulta kisassa oli mukana enää kaksi kilpailijaa.

 

Tuomari heitti taas kipakat löylyt ja niin lauteille jäi ainoastaan Hohenthal –niminen henkilö, joka myös sitten siirtyi ulos vilvoittelemaan.

 

Tuomarimme heitti itselleen vielä parit löylyt ja kertoi ulos tullessaan kilpailun lopputuloksen: ”Hohental voitti!”

 

 

*********

 

Tämä vanha juttu tuli etsimättä mieleeni, kun olin yleisönä Hämeenkyrön Heiskalla viime lauantaina järjestetyillä...

...”Sahdinvalmistuksen Suomen mestaruuskilpailuissa”.

 

Yleisöllä oli tilaisuus ostaa grilliporsasta, salaattia ja sahtia sisältänyt ruoka-annos.

 

 

 

 

Porsas oli grillattu paikan päällä ja voin kertoa, että lihan kypsyysaste oli kohdallaan.

 

 

 

 

 

Ostin kympillä maittavan annoksen ja totesin, että annokseen sisältänyt sahti oli suorastaan ylivertaista!

 

Sain omien kanavieni kautta tiedon, että ruoka-annokseen sisältynyt sahti oli hämeenkyröläisen Paavo Poussan valmistamaa!

 

 

 

 

Tässä Paavo Poussa (toinen vasemmalta) myhäilee yhdessä tapahtuman keskeisen voimahahmon Jarmo Puntalon (vasemmalla) kanssa.

 

 

*******

 

 

En tätä kirjoittaessani tiedä, että kuka voitti Sahdinvalmistuksen Suomen mestaruuden, mutta sen sanon, että ihmeellisen hyvää voittosahdin piti olla, jos se olisi ollut parempaa kuin Paavo Poussan valmistama ruoka-annokseen sisältynyt sahti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Karhen ja Nisun kyläkirpparisuunnistuksella ostoksia monin verroin tärkeämpää oli moni muu seikka!

Maanantai 5.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Karhella ja Nisulla järjestettiin eilen kyläkirpparisuunnistus, jonka rasteina oli kaikkiaan 12 eri kohdetta.

 

Useat kirpputorimyynnistä kiinnostuneet kohteet halusivat osallistua ”siivellä” tapahtumaan, sillä kirpputoritapahtumista kertovia kylttejä oli myös useilla sellaisilla kohteilla, jotka eivät olleet virallisia kirpputorisuunnistuksen kohteita.

 

Osallistuin kirpputorisuunnistukseen valituille kohteille ja valitsin ne yleensä sillä perusteella, jotka eivät olleet kohteina edellisvuotena.

 

Ostokseni olivat hyvin rajalliset, mutta pyrin noudattamaan kirpputorisuunnistuksen etikettiä, että kaikilta kohteilta on kohteliasta ostaa jotain.

 

Tein parituntisen matkani aikana toki hankintojakin, mutta enemmän keskityin keskusteluihin kirpputorikohteiden henkilöiden kanssa ja havainnoimaan kirpputorikohteiden maisemaa sekä yleistä ilmettä.

 

 

 

 

Ensimmäisessä kohteessani annoin arvostusta sille kultapallopenkille, joka kasvoi kirpputorikohteena olleen vanhan navetan seinustalla.

Tässä on tavoitetta kelle tahansa viherpeukalolle!

 

 

 

 

 

Toisessa käyntikohteessani valtaväylistä syrjässä oleva omakotitalo oli rakennettu Kyntöjärven äärelle, mutta pudotusta järven pintaa on parisenkymmentä metriä!

Kukapa ei haluaisi asua tällä paikalla!

 

 

 

Olen jo useana vuonna ihastellut Anneli ja Yrjö Kivimäen kaunista pihaa, jossa humalisto on saanut arvoisensa paikan.

Mökilläni on valmis paikka humalistolle, joka voisi joskus vetää vertoja Anneli ja Yrjö Kivimäen humalistolle!

 

 

 

 

Anneli ja Yrjö Kivimäen pasuunakukat ovat jotain ainutkertaista nähtävää, vaikka ne ovatkin nyt lakastumisvaiheessa.

Sain Anneli Kivimäeltä ohjeita, että miten pasuunakukan talvehtiminen onnistuu!

 

 

 

 

 

Karhen koulun kunnostaminen etenee ja se on myönteistä, sillä kunnostamisen eteneminen merkitsee, että koulun tulevaisuus on lähivuosina turvattu – toivottavasti!

 

 

 

 

 

Eräällä kirpparisuunnistuksen ulkopuolisella kohteella havainnoin yhtä pahat herukkapistiäisen aiheuttamat vauriot punaherukkapensaisiin kuin meillä ja Konevitsan luostarissa Venäjällä olen nähnyt.

 

Kyseessä tässä tapauksessa oli ilmeisesti herukkapistiäisen toisen sukupolven tänä kesänä aiheuttamat vahingot, sillä punaherukan marjat olivat ehtineet ennen vaurioita kehittyä lähes normaaleiksi.

 

 

****** 

 

 

Vielä kyläkirpparisuunnistuksesta se, että matkalla minut tunnistettiin pariinkin kertaan, mutta minä en tunnistanut tunnistajaani!

 

Asiasta voi vetää sen johtopäätöksen, että apinan (=minut) tuntee kaikki, mutta apina ei ketään.

 

Toinen johtopäätös kirpparisuunnistuksella oli taas kerran se, että "kaikki" viljakkalalaiset (ja hämeenkyröläiset) huomaavat olevansa sukua keskenään, kun hetken keskustelevat – näin ainakin vaimoni tapaa todeta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaksi poistuu ja vain yksi nousee uutena viljelykiertoon?

Sunnuntai 4.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen huolestunut Suomen kasvinviljelyn yksipuolistumisesta, sillä vaarana on kahden merkittävän kasvin poistuminen viljelykierrosta.

 

Rukiin viljelyala alkaa olla huoltovarmuusnäkökohdankin kannalta kriittinen, sillä syksyllä korjattavan ruissadon lisukkeeksi on tuotava ruista kaksinkertainen määrä kotimaasta saatavan määrän lisäksi.

 

Rukiin kylvöaika asettuu elokuun puolenvälin ja syyskuun alkupäivien välille. Pelkään, että rukiinviljelyn kiinnostavuus on nyt niin alhainen, että merkittävää parannusta ainakaan parempaan suuntaan ei ole nähtävissä.

 

 

 

 

Nämä näkymät, joissa esiintyy suomalainen ruispelto, ovat tulevina vuosina entistä harvinaisempia – näin pelkään.

 

 

 

 

Toinen uhanalainen viljelykasvimme rukiin ohella on rypsi.

 

EU:n uunituoretta peittausainepäätöstä saamme kiittää siitä, että tämä maaseutumaisemaa kaunistava näkymä on tulevina vuosina yhä harvinaisempi.

 

 

 

 

Jos ruis ja rypsi ovat poistumassa Suomen pelloilta viljelyskasveina, niin niiden tilalle on ehkä kohoamassa maissi!

Kyseessä on rehumaissi, joka olisikin erinomainen raaka-aine nautaeläinten ruokintaan.

Maissin suomalainen viljelytekniikka on vielä kehittelyn alla, mutta on varmaa, että oikeat viljelymenetelmät löydetään.

 

 

*********

 

Kannan huolta suomalaisesta kotieläintaloudesta, kasvinviljelyn tulevaisuudesta, huoltovarmuudesta sekä kuluttajien ruokaturvallisuudesta ja toivottelen maissin lämpimästi tervetulleeksi suomalaisten peltoviljelykasvien joukkoon.

 

Mutta miten turvaisimme rukiin ja rypsin tulevaisuuden Suomessa?

 

Rukiin osalta ratkaisu on suomalaisen kuluttajan päätettävissä. On vaadittava sellaista leipää, joka on leivottu suomalaisesta rukiista!

 

Rypsin osalta tilanne on haastavampi.

 

Tiedän, että suomalaisesta rypsistä saatava rypsirouhe on haluttua tavaraa kotieläinten rehuseoksissa. Samaa on toki sanottava rypsistä saatavan rypsiöljyn osalta elintarviketeollisuudessa, mutta kun rypsinsiemenestä saadaan öljyä lähes yksi kolmannes, on kotimaisesta rypsistä saatavan öljyn määrä niin suuri, että valtaosa rypsiöljystä on vietävä maailmanmarkkinoille tai kotimaisen öljynjalostuksen raaka-aineeksi ja molemmat markkinasegmentit pystyvät maksamaan rypsiöljystä niin huonon hinnan, että tilanne on vaikea.

 

*********

 

Rypsi – käytän tässä yhteydessä termiä ”rypsi” synonyyminä myös rapsille – on viljelytekniikan vinkkelistä merkittävä kasvi viljelykierrossa.

Toivon, että suomalaiset talonpojat pitävät sen viljelyohjelmissaan, vaikka lyhytnäköiset ja heikosti perustellut EU-päätökset peittaussäännösten osalta sen viljelyä nyt karsastavatkin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Missä olin, kun syyskuun 11. päivän terroriteot tapahtuivat Yhdysvalloissa vuonna 2001?

Lauantai 3.8.2013

Vuonna 2001 syyskuun 11. päivänä Yhdysvalloissa tapahtuneet terroriteot muuttivat maailman.

 

Muistan oikein hyvin, että missä oli terroritekojen tapahtumahetkellä.

 

Olin silloin Venäjällä Tverin kaupungissa ja olimme aloittelemassa paluumatkaa mielenkiintoiselta Tverin matkaltamme.

 

Tverinkarjalaisten ystävät ry on valtakunnallinen tverin-karjalaisten ystävyysseura ja Tverinkarjalaisten Kulttuuriautonomian yhteistyökumppani. Seura on perustettu vuonna 1994.

 

Olin mukana Tverinkarjalaisten ystävät ry:n matkalla Tveriin syksyllä vuonna 2001.

 

Matka oli mielenkiintoinen ja haluaisin osallistua uudelleen samanlaiselle matkalle, mutta huomaan, että esim. syksylle 2013 suunniteltu matka on jouduttu peruuttamaan vähäisen kiinnostuksen johdosta.

 

Vuonna 2001 toteutettu matka oli täyspainoinen elämys ja voin ehdottomasti suositella matkaa.

 

Liikuimme eri puolilla Tveriä ja majoituimme joka yö eri perheisiin, joten saimme välittömän kontaktin tveriläisiin.

 

Isäntäperheissämme vanhempi väki puhui auttavaa suomea, mutta nuoremmat osasivat vain venäjää ja osa sen lisäksi englantia.

 

Oletan, että suomenkielen taito on nyt vähentynyt ja vastaavasti englanti on vallannut lisää elintilaa.

 

Matkallamme oli tavallisena matkalaisena mukana mm. sittemmin filosofian tohtoriksi väitellyt Outi Fingerroos, joka on onnistuneesti lanseerannut käsitteen ”varttikarjalainen”.

 

Varttikarjalaisuus on minulle henkilökohtaisesti hyvinkin läheinen käsite, sillä kaikki pojistani - joita muuten on neljännestusina - ovat varttikarjalaisia!

 

Toinen mielenkiintoinen jäsen matkaseurueessamme oli silloinen Karjala Liiton puheenjohtaja, professori, kansliapäällikkö ja maaherra Kauko Sipponen ja tämän jutun otsikko liittyykin Sipposen kanssa käymiini keskusteluihin.

 

Odottelimme paluumatkan alkamista Hotelli Tverin baarissa ja katselimme suorana CNN:n televisiolähetystä, jossa ensimmäinen lentokone juuri oli iskeytynyt World Trade Centerin kaksoistorneihin ja näimme suorana lähetyksenä myös sen, kun toinen kone ohjattiin samoihin torneihin.

Tapahtuma tuntui uskomattomalta, mutta totta se oli.

 

Tunsin Kauko Sipposen työhistorian ja kysyin häneltä, että millaista toimintaa tapahtuu juuri nyt Suomessa?

 

Presidentin entinen kansliapäällikkö vastasi, että nyt tapahtuu tiivistä yhteydenpitoa Suomen ylimmän valtiojohdon kesken.

 

 

*******

 

Henkilökohtaisesti Tverin matkamme jälkeiset ajat olivat merkityksellisiä minulle, sillä sain välittömästi matkan jälkeen tiedon, että minulla on todettu eturauhassyöpä.

 

”Siitäkin selvittiin” – kiitokset varhaisen toteamisen sekä oikeiden hoitotoimenpiteiden, mutta se stoori ei taas kuulu tämän jutun aihepiiriin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Missä olin, kun Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui?

Perjantai 2.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa, lähellä Prypjatin kaupunkia, tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 ydinvoimalaonnettomuus, joka aiheuttaa vakavia ongelmia ydinvoiman etenemiselle vielä tänäänkin.

 

  

Tšernobyl kuului silloin Neuvostoliittoon ja onnettomuus kirjattiin silloin ja kirjataan nykyisinkin Neuvostoliiton ”piikkiin”.

 

Missäkö olin silloin?

 

Muistan tapahtumahetken hyvin, vaikka tapahtumalla ei ollutkaan välittömiä vaikutuksia suomalaisten elämään.

 

Olin Saariselällä Kakslauttasessa isäntänä jälleenmyyjäporukallemme, sillä mukana palkinto- ja koulutusmatkalla oli Osuuskauppa Keskimaan rehunmyyntihenkilöitä.

 

Matka oli Keskimaan myyntihenkilöstölle tärkeä tilaisuus. Se oli tärkeä heidän yhteishenkensä luojana, sillä olivathan maakunnan osuuskaupat yhdistäneet voimansa vasta vuonna 1984 maakunnalliseksi osuuskaupaksi – Osuuskauppa Keskimaaksi.

 

Vietimme muutaman päivän tiiviisti luennoilla, mutta myös Saariselän ladut tulivat matkan aikana tutuiksi.

 

 

******

 

Olimme lähdössä kotimatkalle, kun kuulimme radiosta, että jossain Neuvostoliitossa oli tapahtunut ydinvoimalaonnettomuus.

 

”Kotiinlähtöpäivämme” saattoi olla sunnuntai eli yksi päivä onnettomuuden jälkeen, sillä eihän siihen aikaan Neuvostoliiton onnettomuuksista kerrottu kovinkaan helposti. Toisaalta Neuvostoliitto yritti salata tapahtuman.

 

******

 

Tuolloin maatalouskaupalla oli merkittävä rooli maatalouden tuotantotarvikkeiden myynnissä, mutta maatalouden rakennemuutos on tehnyt maatalouskaupan lähes tarpeettomaksi.

 

Nykypäivän maataloustuottaja asioi suoraan teollisuuden kanssa ja maatalouskauppa on saanut sopeutua tilanteeseen.

 

Nykytilanne on terve, sillä maatalouskauppa oli aikoinaan tehokas välistävetäjä ja kustannusten kohottaja. Kauppa otti omat siivunsa, kun viljelijä hankki tuotantotarvikkeita ja se otti taas siivunsa, kun tuottaja toimitti vaikkapa viljaa viljanjalostusteollisuudelle!

 

Erityisen ansiokas maatalouden kustannusten kohottajana oli sittemmin konkurssiin päätynyt Keskusosuusliike Hankkija. Hankkijan päätyminen konkurssiin aloitti maatalouskaupan tehostumisajan.

 

******

 

No nyt päädyin hieman sivuraiteille Tšernobylin ydinvoimaonnettomuuden muistelemisessa, mutta tapahtuman omakohtainen muisteleminen johdatteli luontevasti niihin aikoihin, jolloin maatalouskaupalla vielä oli merkitystä ja se oli keskeinen yhteistyötaho mm. silloisissa työtehtävissäni.

 

 

-Esko Erkkilä-

Missä olin, kun Lapuan patruunatehdas räjähti huhtikuun 13. päivänä 1976?

Torstai 1.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Monissa yhteyksissä on suosittua kysellä, että missä olit, kun se ja se suuri tapahtuma tapahtui.

 

”Suosituin” tapahtuma näissä yhteyksissä on USA:n presidentti John F. Kennedyn salamurha Dallasissa marraskuun 22. päivänä 1963.

 

Muistan tapahtuman, mutta en sitä missä olin, kun sain tiedon murhasta.

 

Olen kai huonomuistinen, sillä muistan ainoastaan muutaman tapahtuman, jotka muistan siten, että missä olin, kun sain tiedon tapahtumasta.

 

Varhaisin näistä tapahtumista on Lapuan patruunatehtaan räjähdys huhtikuun 13. päivä 1976.

 

Olin silloin töissä Seinäjoella ja konttorimme sijaitsi keskellä Seinäjokea Helsingin Osake-Pankin talon toisessa kerroksessa.

 

Autojemme paikoitustilat olivat HOP-talon toisessa kerroksessa ja ihmettelimme aamulla hälytysajoneuvojen jatkuvaa hälytysääntä, jotka kuuluivat Seinäjoella.

 

Myöhemmin päivällä selvisi, että Lapuan patruunatehtaalla oli tapahtunut aamulla klo 07.43 tuhoisa räjähdys, jonka lopputulemana lopulta 40 henkilöä sai surmansa ja heidän lisäkseen 60 henkilöä loukkaantui.

 

Onnettomuuspaikka sijaitsi aivan Lapuan keskustassa ja sen keskuspaikkana oli lataamo, jossa onnettomuuden tapahtuessa työskenteli viitisenkymmentä ihmistä.

 

Valtaosa onnettomuuden uhreista oli perheellisiä naisia ja heiltä jäi monia orpoja lapsia.

 

*******

 

Onnettomuuden jälkeen Lapuan patruunatehtaan toiminnot siirrettiin Lapuan keskustasta Seinäjoen suuntaan sijaitsevalle Jouttikallion teollisuusalueelle.

 

Olen saanut vierailla Lapuan patruunatehtaan Jouttikalliolla sijaitsevilla tuotantolaitoksilla ja voin todeta, että nykyisellä paikalla on kiinnitetty erityistä huomiota turvallisuuteen.

 

******

 

Lapualla tapahtuva toiminta kuuluu nykyisin Nammo-konserniin – Nammo konsernin omistavat puoliksi Patria ja Norjan valtio!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ruisleipään on pantava kaksikolmasosaa petäjäistä!

Keskiviikko 31.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Vierailin MMM:n Tiken tilastosivuilla ja lähes järkytyin, sillä rukiin omavaraisuutemme on romahtamassa todella huolestuttavaksi.

 

Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) 19.7.2013 julkaisema ennakkosatoennuste kertoo, että Suomessa tullaan syksyn aikana korjaamaan ainoastaan 32 miljoonan kilon suuruinen ruissato!

 

Olen työni puolesta seurannut Suomen viljatasetta tiiviisti parinkymmenen vuoden ajan ja tiedän, että maamme rukiintarve vuodessa on n. 92 – 100 miljoonaa kiloa.

 

Tiken nyt julkistama tieto merkitsee, että ensi talvena jokapäiväiseen leipäämme on lisättävä petäjäistä eli tuontiruista kaksikolmasosaa!

 

Hyväksymmekö me tämän?

 

Viime vuonna maamme ruissato oli 64 miljoonaa kiloa eli ruissatomme tulee puolittumaan yhden vuoden aikana.

 

Ruissadon puolittumiseen on kaksi syytä; viljelyala on pienentynyt 20.700 hehtaarista 12.500 hehtaariin ja maamme keskisatotaso tulee alenemaan viimevuotisesta 3.090 kilosta per hehtaari 2.580 kg/ha!

 

Rukiinviljelyn ongelmat ovat kaikkien havainnoitavissa, kun liikkuu maakunnissa. Ruispellot ovat todella harvassa.

 

 

********

 

 

Ruismarkkinoilla ilmenee selkeää ylioptimistista asennetta, sillä esim. Suomen suurin rukiinkäyttäjä Fazer unelmoi käyttävänsä vuonna 2016 ruistuotteidensa raaka-aineena yksinomaan kotimaista ruista! Ei tule onnistumaan!

 

Rukiinviljelyn edistämiseksi eräät tahot perustivat ProRuis ry:n, mutta yhdistyksen toimet ovat jääneet suurten sanojen asteelle.

 

*******

 

 

Olen huolestunut rukiin omavaraisuuden hupenemisesta, sillä jopa huoltovarmuusnäkökohdat puolustavat sitä, että rukiin omavaraisuus saataisiin vähintäänkin tuplaantumaan siitä, johon ensi talven aikana tulemme vajoamaan.

 

Rukiinviljelyn pelastamiseksi tarvitaan nyt tekoja – puheet eivät riitä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tulipolte-nimisen kasvitaudin leviämisvaara Virosta on viherpeukaloiden otettava huomioon

Maanantai 29.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Ihmisten, palveluiden ja tavaroiden vapaa liikkuminen maasta toiseen on EU:n eräs keskeisimmistä periaatteista.

 

Vapaa liikkuminen yli rajojen koskee eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta myös kasveja ja niiden osia.

 

Viime viikolla Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toimitti julkisuuteen ja noudatettavaksi ohjeen, joka koskee Virossa tavattua tulipolte –nimistä kasvitautia tai oikeastaan sen isäntäkasvien tuontikieltoa Virosta Suomeen.

 

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toteaa tiedotteessaan mm. näin:

Vaarallinen tulipolte-niminen kasvitauti voi levitä Suomeen Virosta tuoduista hedelmäpuiden ja koristepensaiden taimista. Sen vuoksi erityisesti omena- ja päärynäpuiden taimien tuontia Virosta on syytä välttää. EU:n ulkopuolelta tulipoltteen isäntäkasvien tuonti on kokonaan kielletty.

Virossa havaittiin tulipoltetta (Erwinia amylovora) vuonna 2012 omena- ja päärynäpuissa viidellä paikkakunnalla. Tautia esiintyy kaikissa Euroopan unionin maissa lukuun ottamatta Suomea ja Portugalia.

Virosta tuodut taudin isäntäkasvien taimet ovat nyt erityinen riski, koska tauti leviää pääasiassa saastuneista taimista. Taudin isäntäkasveja ovat omenat, päärynät, pihlajat, tuomipihlaja, orapihlajat, aroniat, tuhkapensaat, ruusukvitteni, kvitteni, japaninmispeli, mispeli, tulimarjat ja pastorinpunamarja.

EU on hyväksynyt Suomen tulipoltteen suoja-alueeksi, jonne taudin leviäminen pyritään estämään. Suoja-alueelle saa kuljettaa vain terveitä taimia. Tämän vuoksi virolaisen myyjän pitää kiinnittää Suomeen tuotaviin tulipoltteen isäntäkasveihin erityinen ZP-kasvipassi. Se on lipuke, jossa on merkinnät ZP, Viron maatunnus EE sekä viljelijän rekisterinumero. Passi osoittaa, että kasvit ovat peräisin tulipoltteesta vapaalta alueelta ja viranomaisen valvomalta taimitarhalta.

********

Meidän viherpeukaloiden on otettava Eviran ohjeistus todesta ja huolehdittava, että emme Viron-matkoiltamme tuo Suomeen tulipoltteen isäntäkasveja.

Määräys on huomioitava omalta kohdaltani viimeistään ensi toukokuussa, kun ilmeisesti taas lähden käymään Türin kukkamarkkinoilla.

Toivon, että suomalaiset matkanjärjestäjät ovat yhteydessä Türin kukkamarkkinoiden järjestäjätahoihin, jotta markkinoilla olevat tuotteet olisivat kelvollisia Suomeen tuotaviksi.

 

Lupaan, että lähetän kopion tästä jutusta Türin kukkamarkkinoiden järjestäjille ja toivon samaa myös niiltä matkanjärjestäjiltä, jota junailevat matkoja Türin kukkamarkkinoille.

 

Pidetään Suomi vapaana tulipoltteesta!

 

-Esko Erkkilä-

Venäjän ja Suomen yhteistyö on tuonut tulosta; Äyräpäähän on saatu hauta- ja kirkkorauha

Sunnuntai 28.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Äyräpään taistelut Jatkosodassa turvasivat raskaista menetyksistä huolimatta Suomen itsenäisyyden, kun puna-armeija pystyttiin pysäyttämään Vuosalmen alueelle ja se ei päässyt yhteyteen Tali-Ihantalassa operoiviin Neuvostoliiton muihin valloittajayksiköihin.

 

Äyräpään taistelut kulminoituivat Äyräpään kirkon seutuville ja Vuosalmeen. Suomalaisten puolelta taisteluita johti everstiluutnantti Adolf Ehrnrooth. Ehrnrooth ylennettiin everstiksi 6.7.1944.

 

Olen saanut vierailla Äyräpään kirkon raunioilla useasti ja olen saanut myös käydä Ehrnrootin komentopaikalla Vuosalmen puolella kymmenkunta vuotta sitten.

 

Surullisena olen seurannut, kun venäläiset ovat saaneet vallata Äyräpään taistelutantereet markkinahumulle ja telttailulle.

 

Ilahduin, kun heinäkuun alussa toteutetun reissumme aikana sain todeta, että Äyräpään kirkonrauniot sekä Äyräpään hautausmaa on saatu rauhoitettua pyhiksi paikoiksi.

 

 

 

Äyräpään kirkko ehti ”elää” ainoastaan kuusi vuotta. Tämä kuva kirkosta on Äyräpään kirkon ja hautausmaan opastaulussa.

 

 

 

 

 

Nyt kirkosta on jäljellä ainoastaan raunioita.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Äyräpääläisten pitäjäseura ry on pystyttänyt kirkon paikalle tämän muistolaatan.

 

 

 

 

 

 

Kirkonraunioiden vieressä on muistolaatta, jossa kerrotaan sillä paikalla sijainneesta sankarihautausmaasta.

 

 

 

 

 

Suomen valtio on saanut pystyttää sankarihautausmaalle hautamuistomerkin.

 

 

 

 

Vuoksi on Äyräpään kirkon kohdalla kapea ja sen kohdan puna-armeija oli valinnut Vuoksen ylityspaikakseen.

Tässä retkiporukkamme kuuntelee kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen selostusta Äyräpään taisteluista.

Vuoksen takana Vuosalmea, jonne Neuvostoliiton Tali-Ihantalaan tähdännyt hyökkäys pystyttiin pysäyttämään.

 

 

 

 

 

Vasikkasaari näytteli Äyräpään taisteluissa tärkeää maastonkohtaa.

 

 

 

*************

 

 

 

 

Vaikka olen käynyt Äyräpään kirkonraunioilla usein, niin vasta nyt pystyin hahmottamaan Äyräpään hautausmaan sijainnin.

 

 

 

 

 

Hautausmaalla on muistolaatta, joka kertoo tarkemmin hautausmaasta.

 

 

 

 

 

Muistolaatan vierellä on Salomon ja Katri Kannisen sekä Juho Juvosen hautakivet.

 

 

 

 

 

Äyräpään hautausmaalla kasvaa nykyisin nuorehkoa männikköä.

 

 

*********

 

 

 

 

Venäläiset ovat vallanneet Äyräpään kiivaimpien taistelujen tantereet Vuoksen rannalta vapaa-ajanviettopaikakseen,…

 

 

 

 

 

…mutta onneksi Äyräpään kirkonraunioille sekä hautausmaille on saatu kirkko- ja hautausmaarauha.

 

 

 

Kiitokset kirkko- ja hautausmaarauhasta niille venäläisille ja suomalaisille, jotka ovat saaneet neuvoteltua asian onnelliseen päätökseen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tuomolla on tukka harventunut ja Jutalle puolestaan on kiloja kertynyt

Lauantai 27.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Naapurini vanhapoikaisäntä tapasi sanoa aamutoimistaan kertoessaan näin:

 

 ”Laitoin valkeen kodan alle”,…

 

… kun tarkoitti, että laittoi tulen karjakeittiön vesipadan alle.

 

 

Vähän sama tilanne oli minulla eilen, kun laitoin tulta saunan muuripadan alle. Sytykkeenä minulla oli ”Kokkola” – nimisen ilmaisjakelulehden numero, joka oli ilmestynyt 6.10.2004.

 

Lehdessä oli runsaasti kunnallisvaalimainoksia, sillä vuoden 2004 kunnallisvaalit olivat lehden ilmestymispäivästä hieman yli kahden viikon kuluttua eli 24.10.2004.

 

Kokkola-lehdessä oli kolmen valtakunnallisen politiikan kärjessä silloin olleen tai sinne myöhemmin kiivenneen ehdokkaan vaalimainokset.

 

Yhdeksän vuotta sitten julkaistut kunnallisvaalimainokset ovat nyt mielenkiintoista aineistoa ja tallensinkin kolmen silloisen kärkiehdokkaan vaalimainokset digikuvina:

 

 

 

 

 

 

Vuonna 2004 Kokkolassa Suomen Keskusta sai eniten ääniä eli yhteensä 3.616 ääntä.

Tuomo Puumala oli Keskustan äänikuningas ja hän sai 390 henkilökohtaista ääntä.

Tuomolla oli silloisessa vaalimainoksessa hieman enemmän tukkaa kuin nykyisin.

Joskus mainitsin Tuomolle löytämästäni vaalimainoksesta ja siitä tilanteesta, jossa sen löysin.

Tuomo totesi, että ethän käyttänyt lehteä saunanpesän sytykkeenä ja nyt voin oikein todistusvoimaisesti todeta, että en käyttänyt!

Tuomo taisi muuten joskus todeta, että hän näyttää päivä päivältä yhä enemmän Kekkoselta - ei lainkaan hassumpaa kehitystä!

 

 

 

 

 

Kokkolan äänikuningatar vuoden 2004 kunnallisvaaleissa oli Jutta Urpilainen, joka sai 506 henkilökohtaista ääntä.

Koska SDP:n kokonaisäänimäärä oli kuitenkin vain 3.519 ääntä, sai Tuomo Puumala Keskustan vaalilistan äänillä suurimman vertausluvun ja päihitti lopullisissa vaalituloksissa siten Jutta Urpilaisen.

Jutta Urpilainen oli 9 vuotta sitten kapeaposkinen nainen, mutta nyt ”Helsingin ja Brysselin lihapadat” ovat etäännyttäneet posket kauemmas toisistaan.

 

 

 

 

Samassa lehdessä oli myös kristillisten Bjarne Kalliksen vaalimainos ja Kalliksesta voi todeta, että mies on nykyäänkin samannäköinen kuin vuonna 2004.

Kallis sai vuoden 2004 Kokkolan kunnallisvaaleissa 398 henkilökohtaista ääntä.

 

 

 

Vanhat vaalimainokset ovat politiikan harrastajille monessakin mielessä mielenkiintoista aineistoa ja siinä mielessä vuoden 2004 kunnallisvaalimainokset nousevat entistä suurempaan arvoon, kun vuosia kertyy.

 

Millaisissa asemissa Tuomo Puumala, Jutta Urpilainen ja Bjarne Kallis ovat kymmenen vuoden kuluttua?

 

 

-Esko Erkkilä-

Käkisalmen luterilaisesta kirkosta on edelleen nähtävissä puna-armeijan perääntymisensä aikana sytyttämän tulipalon jäljet

Perjantai 26.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen muutaman kerran päässyt vierailemaan Käkisalmessa eli yhdessä niistä kaupungeista, joita puna-armeija ei koskaan viime sotien aikana pystynyt suomalaisilta asein valloittamaan.

 

Suomi toki menetti Käkisalmen Talvisodan ja Jatkosodan jälkeen; menettäminen tapahtui kynällä rauhanteon yhteydessä, mutta asein Suomi ei Käkisalmea ole menettänyt.

Pääsin taas heinäkuun alussa käymään Käkisalmessa.

 

 

 

 

Käkisalmen luterilainen kirkko ei kärsinyt vahinkoja Talvisodan aikana, mutta neuvostoliittolaisten perääntyessä Käkisalmesta Jatkosodan alussa he polttivat koko kaupungin ja siinä yhteydessä myös kirkko kärsi palovahinkoja. Palovahingot ovat edelleen havaittavissa ainakin kirkontornissa, vaikka tuhopoltosta on kulunut jo yli 70 vuotta!

 

Neuvostoliiton puna-armeijalla oli Käkisalmesta perääntyessään käytössään polttajayksiköitä, jotka laittoivat tuleen lähes koko Käkisalmen kaupungin.

 

Kirkkoa kunnostettiin Jatkosodan aikana, mutta valmiiksi sitä ei ehditty saada ennen kuin kaupunki oli taas jätettävä vuonna 1944.

 

 

 

 

 

Kirkko ei ole ollut kirkollisessa käytössä vuoden 1944 jälkeen ja nyt voi ruohottuneista sisäänkäyntien käytävistä päätellä, että kirkossa ei ole mitään toimintaa nykyisin.

 

 

 

 

 

Käki-säätiö on vuonna 1996 pystyttänyt kirkon läheisyyteen muistomerkin, jonka tekstissä todetaan näin:

 

Tämä on 2. maailmansodassa kaatuneiden 105:n käkisalmelaisen soturin leposija

 

 

Muistomerkin pystyttämisen eri vaiheissa Käki-säätiö oli yhteydessä mm. silloisen suurlähettiläs Juri Derjabinin kanssa.

Toivoa sopii, että Käkisalmen luterilainen kirkko vielä näkisi sen päivän, jolloin siellä julistettaisiin Jumalan Sanaa.

 

 

-Esko Erkkilä-