Mistä niitä päteviä Alvari-vetäjiä oikein tulee?Lauantai 9.10.2010 - -Esko Erkkilä- Tampereella vilkkaana virinnyt Alvari-toiminta on merkittävä kanava asukasmielipiteen saattamiseksi päättäjien tietoisuuteen. Alvari tarkoittaa alueellisen vaikuttamisen kanavaa.
Tampereen kaupungin nettisivuilla todetaan, että Alvari on vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Sen kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun. Kaupunki taas tarvitsee aluetta koskevaa tietoa asioiden valmistelun ja päätöksenteon tueksi.
Tampereella on nyt kolme Alvaria; perustamisjärjestyksessä ne ovat Länsi-Alvari, Etelä- Alvari ja Kaakkois-Alvari.
Olen ollut mukana Etelä-Alvarin toiminnassa sen perustamisesta saakka.
Alvareiden toiminnan peruspilari on hyvä vetäjä. Alue-Alvareiden vetäjiä kutsutaan vuorovaikutussuunnittelijoiksi.
Kaikilla Alvareilla ja siten kaikilla tamperelaisilla on ollut onni saada Alvareille pätevät vetäjät. Birgitta Tunturi vetää Länsi-Alvaria, Aija Karttunen Etelä-Alvaria ja Sirpa Koivu Kaakkois-Alvaria.
Oudoksun mielipiteitä, joissa moititaan, että Tampereen kaupunki ei kuuntele asukasmielipidettä.
Oudoksumiselleni ovat perusteita väen laimea osallistuminen esim. pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasiltoihin. Myös Alvari-toimintaan osallistuminen on valitettavan harvalukuisen aktiivijäsenjoukon varassa.
Asukasvaikuttaminen on ilmeisesti nähtävä siten, että aktiivijoukko osaa tunnustella laajan kaupunkiväestön mielipiteen ja sitten tuoda sen mainittujen kanavien kautta päättäjien pöydälle.
Myönnän, että erilaisiin asukasiltoihin ja Alvari-toimintaan osallistuminen on paljolti myös aikataulukysymys. Yksistään Alvari-toimintaan liittyviä sähköposteja saattaa päivän mittaa kertyä muutamia. Pidän kunnia-asiana lukaista kaikki ne läpi, sillä eivät alue-alvarit niitä turhaan lähettele.
Alue-Alvarit muodostavat virallisen kanava asukkailta päättäjille.
Alvareiden toimikausi on kaksi vuotta ja seuraavan kaksivuotiskauden jäsenet Alvareihin valitaan vuodenvaihteen tienoilla. Kannustan tamperelaisia osallistumaan Alvari-toimintaa, sillä se on yksi kanava asukasmielipiteen saattamiseksi päättäjien tietoisuuteen.
Alue-Alvareiden vetäjien aktiivisuudella on keskeinen rooli Alvareiden toiminnassa. Kaikki Alvareita vetävät vuorovaikutussuunnittelijat ansaitsevat kiitoksen. Toivon, että he jaksavat jatkaa hommiansa entisellä innolla ja aktiivisuudella.
-Esko Erkkilä- |
|
4 kommenttia . Avainsanat: Alvari, Alvari-toiminta, Alue-Alvari, Länsi-Alvari, Etelä-Alvari, Kaakkois-Alvari, Birgitta Tunturi, Aija Karttunen, Sirpa Koivu, |
Mikko Alatalolla oli vahva osuus Keskusta-risteilyn onnistumisessaSunnuntai 3.10.2010 - -Esko Erkkilä- Suomen Keskustan tamperelainen kansanedustaja Mikko Alatalolla oli suuri osuus Riikaan suuntautuneen Keskustan suurristeilyn onnistumisessa.
Mikon - ja hänen säestäjänsä Jammi Humalamäen - osuus alkoi jo Länsisatamassa, kun risteilyväki saapui terminaaliin. Tamperelaisena oli mukava seurata, kun jälleen kerran näki Mikon kautta maan nauttiman suuren suosion ja arvostuksen.
Mikon Känkkäränkkätuokio m/s Baltic Princess-laivan Iskelmäbaarissa oli pikkuväen suosikkitapahtuma - myös me vanhemmat risteilyvieraat nautimme Känkkäränkkätuokiosta.
Jos känkkäränkkä on yllättämässä, pitää painaa naurunappulaa, opasti Mikko. Mikko ohjeisti, että naurunappula löytyy vieruskaverin kaulalta, "sieltä solisluun alapuolelta".
Mikko toivoi, että känkkäränkkä tulisi päälle vain kerran viikossa!
Krokotiili Niilo Niili, Suojelusenkeli, Takapenkin räpätys ja "Tytöt tahtoo pitää hauskaa" olivat känkkäränkkätuokion lopuksi Mikon ja Jammin esittämät kappaleet.
Sali oli täynnä, kun Mikko aloitti yhteislaulutilaisuutensa "Itämeren aalloilla". Järjestelyt pelasivat, sillä järjestäjät olivat varanneet laulumonisteita riittävästi, jotta oudommatkin kappaleet osattiin koko joukolla laulaa.
Puoluesihteeri Timo Laaninen ja Pirkanmaan Ritva Männistö sekä Pirkko Vuolle muodostivat todellisen "ammattilaistrion", kun lauloimme Mikon johdolla yhteislauluja.
Tunnelma on Mikko Alatalon esiintymisissä aina korkealla. Mikko osaa ottaa yleisönsä!
Tiedämme Mikon kyvyt parlamentaarikkona ja toivotamme hänelle menestystä ensi kevään vaaleissa, kun hän tavoittelee kolmannelle peräkkäiselle kaudelleen kansanedustajaksi. Mikko omaa laajaa suosiota koko maassa ja uskomme, että hänen poliittiset ja musikaaliset kykynsä takaavat osaltaan hyvän vaalimenestyksen koko sille keskustalaiselle pirkanmaalaisporukalle, joka tavoittelee hienoa lopputulosta kevään vaaleissa!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Keskusta, Keskusta-risteily, Mikko Alatalo, Jammi Humalamäki, Känkkäränkkä, Timo Laaninen, Ritva Männistö, Pirkko Vuolle, |
Suomen Keskustan onnistunut suurristeily RiikaanTorstai 30.9.2010 - -Esko Erkkilä- Suomen Keskusta järjesti omalle väelleen suurristeilyn Helsingistä Riikaan 25. - 27.9.2010 m/s Baltic Princess-laivalla.
Suurristeily toimi ensi kevään eduskuntavaalien lähtölaukauksena. Risteilyllä oli hyvä tunnelma - kaikesta näki, että keskustaväki lähtee luottavaisena viiden ja puolen kuukauden kuluttua järjestettäviin eduskuntavaaleihin.
Olin risteilyllä mukana ja voin vakuuttaa, että tunnelma risteilyllä oli luottavainen. Keskustalla on kaikki eväät päästä Suomen suurimmaksi puolueeksi jo kolmannen kerran peräkkäin.
Erityisen tyytyväinen voi olla nuorten suuresta osanotosta risteilylle. Julkisuudessa Keskustaa mainitaan menneisyyden kansanliikkeeksi, mutta todellisuus on vallan toista.
Risteilyllä oli koko matkan ajan korkeatasoisia seminaareja ja ajankohtaiskeskusteluja, joissa olivat mukana raskaan sarjan suomalaiset vaikuttajat.
Keskustan monet ministerit olivat pääministeri Mari Kiviniemen johdolla mukana. Osan keskustaministereistä oli jäätävä koti-Suomeen, sillä hallituksen on oltava koko ajan päätösvalmiina.
Ministereistä mukana olivat ympäristöministeri Paula Lehtomäki, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula ja kuntaministeri Tapani Tölli. Pääsin keskustelemaan kaikkien ministereiden kanssa.
Europarlamentaarikoista mukana olivat Anneli Jäätteenmäki sekä Riikka Manner.
Tamperelaisista kansanedustajaehdokkaista mukana olivat Vilhartti Hanhilahti ja Mikko Alatalo.
Useat Pirkanmaan keskustalaiset kansanedustajaehdokkaat olivat tukijoukkoineen mukana risteilyllä.
Keskustan piiritoimistolta olivat menossa mukana Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Ritva Männistö sekä Keskustanaisten Pirkanmaan piiri ry:n toiminnanjohtaja Pirkko Vuolle - he kunnostautuivat monessa asiassa; erikoisesti Ritva ja Pirkko pääsivät esille mainioina laulajina Mikko Alatalon vetämässä yhteislaulutilaisuudessa.
Olen tyytyväinen, että pääsin risteilylle mukaan. Risteily osoitti laajalle kenttäväelle ja mukana seuranneelle mediaväelle, että Keskusta on menossa kohti hyvää vaalitulosta.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Keskusta, Keskustan suurristeily, Riika, Mari Kiviniemi, Paula Lehtomäki, Juha Rehula, Tapani Tölli, Sirkka-Liisa Anttila, Anneli Jäätteenmäki, Riikka Manner, Vilhartti Hanhilahti, Mikko Alatalo, |
Kreenholm - merkittävä teollisuusyritys NarvassaSunnuntai 29.8.2010 - -Esko Erkkilä- Teollisuusyritysten puute on Baltian maiden akilleenkantapää. Länsi- ja itämarkkinoilla kilpailukykyiset yritykset ja niiden tuotteet olisivat kullanarvoisia mille maalle tahansa, mutta näin on erityisesti Baltian maiden kohdalla.
Narvassa toimii Viron vanhin alkuperäisen nimensä säilyttänyt teollisuuslaitos, Kreenholm, joka on yksi koko Euroopan suurimmista tekstiilitehtaista. Yritys kuuluu ruotsalaiseen Borås Wäferi-konserniin.
Yrityksen historia alkoi 150 vuotta sitten, kun Kreenholmin ensimmäinen ompelimo nousi Narvajoen saareen vuonna 1857. Nykyään Kreenholmin kahdeksan tehdasta tuottavat neljässä vuorossa muun muassa lankaa, kankaita, vaippoja, froteepyyhkeitä, aamutakkeja, vuodevaatteita, pöytäliinoja ja verhoja.
Kilpailu kansainvälisillä tekstiilimarkkinoilla on kireää, mutta Kreenholm on selviytynyt niillä erinomaisesti. Viennin kokonaisarvo on yli miljardi Viron kruunua vuodessa ja tärkeimpiä vientimarkkinoita ovat USA, Saksa, Suomi, Alankomaat, Britannia sekä Ruotsi.
Viime aikoina Kreenholmilla on ollut vaikeaa, sillä erimielisyydet Narvan kaupungin kanssa ovat nakertaneet yrityksen taloudellista asemaa.
Kreenholmin punatiiliset tuotantolaitokset ovat edelleen eräs Narvan nähtävyyksistä.
Kreenholm oli ennen sotia yritys, joka huolehti työntekijöistään kehdosta hautaan. Se palkittiin mm. Pariisin maailmannäyttelyssä v. 1900 parhaasta yhdyskuntasuunnittelusta yrityssarjassa.
Oppaamme kertoi Narvan reissullamme, että Kreenholm on tehnyt alihankintatöitä mm. Keskolle, Finlayson´lle ja Marimekolle. Marimekko lopetti yhteistyön v. 2007, kun Ruotsin televisio kertoi, että Kreenholmin käyttämän puuvillan keruussa on käytetty lapsityövoimaa.
Suomalaisittain Narvassa toimivista yrityksistä mielenkiintoinen on Cargotec Estonia AS. Sen nimikyltti on näkyvästi esillä lähellä Narvan keskustaa. Narvan läheinen sijainti Venäjän rajan tuntumassa, mutta kuitenkin EU-alueella, on varmaan ollut eräs perusta, kun Cargotec on päättänyt sijoittaa tytäryhtiönsä Narvaan.
On syytä toivoa menestystä niin Kreenholmille kuin myös Cargotec`n Narvan toiminnoille.
-Esko Erkkilä-
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kreenholm, Krenholm, Cargotec Estonia A/S, Cargotec, Marimekko, Kesko, Finlayson, Borås Wäferi, Narva, Narvajoki, |
Tuhkasta noussut kirkkoPerjantai 20.8.2010 - -Esko Erkkilä- Tyrvään Pyhän Olavin kirkko on sananmukaisesti noussut tuhkasta, sillä se tuhoutui tuhopolttajan toimesta maan tasalle syyskuussa 1997.
Keskiaikaisella kirkolla on pitkä historia. Kirkon historian ensimmäinen palo tapahtui 1600-luvun alkupuolella. Kirkko jäi yksinäisyyteen, kun pitäjän keskustaan valmistui uusi pyhättö v. 1885.
Kirkkoa ei kuitenkaan purettu ja unohduksen vuosikymmenet saivat säilyttää kirkon sisätilat aitoina aina 1997 tapahtuneeseen tulipaloon saakka.
Tuhopolton jälkeen aloitettiin välittömästi toimenpiteet kirkon kunnostamiseksi. Pääosin talkootyövoimin suoritettu kunnostus sai välietapin, kun kirkon käyttöönottojuhlia vietettiin elokuussa 2003 eli kuuden vuoden kuluttua tuhopoltosta.
Käyttöönottojuhlien jälkeen taiteilijat Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala aloittivat kirkon maalausurakan. Taiteilijoiden neljän vuoden pituinen työrupeama päättyi viime vuoden elokuussa, kun Turun arkkihiippakunnan piispa Kari Mäkinen - nykyinen arkkipiispa - otti valmiit maalaukset vastaan.
Ajan kesäaikaan viikoittain Tyrvään Pyhän Olavin kirkon ohitse työmatkoillani.
Tällä viikolla Turusta ajaessani oli sopivasti aikaa ja poikkesin kirkkoon - mukanani oli osa perhekunnastamme, joten poikkeajia oli neljännestusina.
Kirkon edessä oli kaksi tilauslinja-autoa ja opas selvittelikin matkaajille parhaillaan kirkon vaiheita.
Kirkko on sisältä yllättävän pieni - isot "raamit" antavat mielikuvan suuremmasta kirkosta.
Lavosen ja Rauhalan maalaukset ovat yllättävän kirkasvärisiä. Ne varmaan haalistuvat, mutta ovat nyt juuri siveltimestä tulleina kirkkaina.
Kirkon lattia ja penkkirakennelmissa ei ole käytetty lainkaan nauloja. Myös koneellisesti höylättyä puutavaraa kirkon entisöinnissä ei ole käytetty.
Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa kannattaa pistäytyä. Sitä ei ole turhaan mainittu aikalaistensa kirkkaimmaksi helmeksi - kas kun monet muut suomalaiset keskiajan kirkot on modernisoitu ja niiden vanhat rakenteet ovat sen myötä hävinneet.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, Tyrvää, Vammala, Sastamala, Kuutti Lavonen, Osmo Rauhala, Kari Mäkinen, |
Kontupohjan ortodoksinen kirkko - Kontupohjan huomattavin nähtävyysMaanantai 2.8.2010 - -Esko Erkkilä- Kontupohjan ortodoksinen kirkko on uhmannut aikaa jo vuodesta 1774 alkaen.
Kirkko on pyhitetty Neitsyt Marialle.
Vierailimme kirkossa heinäkuisella matkallamme Laatokan Karjalaan.
Kirkko on rakennettu pyöröhirsistä ja se edustaa perinteistä karjalaista kirkonrakennuskulttuuria.
Kirkko sijaitsee viitisen kilometriä Kontupohjan keskustasta ja sinne pitää ajaa Kontupohjan paperitehtaan aluetta kiertäen.
Kontupohjan kirkko on vanha ja sain siitä omakohtaisen kokemuksen, kun matkamme jälkeen tutustuin vaimoni edesmenneen isän sota-ajoilta säilyneisiin valokuviin. Eräs mustavalkoinen valokuva on Kontupohjan ortodoksisesta kirkosta ja vaimoni isä on kirjoittanut sen taakse selityksenä: "Kontupohjan Vanhassa kylässä oleva kirkko".
Kuva on otettu keväällä, sillä kirkon vieressä sijaitsevalla kalliolla on jokunen lumikinos, mutta kevät on selvästi etenemässä. Vuosilukua kuvan takana ei ole, joten tarkka kuvaushetki ei ole tiedossa.
Kirkko on kuvassa täsmälleen samanlainen kuin nyt, vaikka aikaa kuvanotosta on kulunut lähes 70-vuotta.
Kirkko on selkeästi nähtävyys, sillä sinne edellytetään sisäänpääsyn maksamista. Sisäänpääsymaksu on 80 ruplaa eli n. kaksi euroa henkilöltä. Käsittämättömän suuri summa paikallisille ja heitä ei varmaan kirkossa käykään. Sisäänpääsyn periminen kirkkoon pääsemisestä on poikkeuksellista Venäjälläkin ja se kertoo siitä, että kirkkoa käsitellään turistirysänä.
Kontupohjan kirkon opas oli yrmeydessään huippuja, joita maailmalla voi tavata. Alle viisikymppinen nainen koki tehtävänsä rangaistukseksi, sillä niin yrmeä hän oli. Oppaan kissa sitä vastoin oli emäntäänsä monin verroin seurallisempi ja sen ansiosta "opaspariskunnasta" jäikin kohtuullinen muisto.
Opas avasi ovet ja ikkunoiden edessä olevat luukut. Ikkunoista avautui hienot näköalat Äänisen Kontupohjanlahdelle. Ikonostaasista oli joitain ikoneita "kunnostettavina" vai olivatko ne siirtyneet pysyvästi parempaan talteen - mene ja tiedä.
Kaikesta huolimatta Kontupohjan ortodoksinen kirkko on tutustumisen arvoinen paikka. Vaimoni isän kokemukset samaisesta kirkosta korostavat minulle kirkon merkitystä.
-Esko Erkkilä- |
|
2 kommenttia . Avainsanat: Kontupohja, Kontupohjan kirkko, Kontupohjan ortodoksinen kirkko, Laatokan Karjala, |
Mikko Alatalo ja muut "Tulppaanitähdet" Kukkaisviikon tapahtuman esiintyjinäPerjantai 30.7.2010 - -Esko Erkkilä- Tampereen 27. Kukkaisviikot järjestetään 23 - 31.07.2010.
Ne tarjoavat kukkaloistoa ja ilmaistapahtumia Tampereen keskustassa heinäkuun lopussa yhdeksän päivän ajan.
Ehdin osallistumaan Harri-poikani kanssa Kukkaisviikon tapahtumista ainoastaan Tulppaanitähdet – Anna kaikkien kukkien kukkia! -tapahtumaan torstaina 29.7.2010.
Kyseessä oli Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:n ja Kehitysvammaisten Tukiliiton järjestämä parituntinen iloinen koko perheen kesäiltapäivä musiikin, teatterin ja tanssiesitysten parissa.
Tilaisuus saavutti suuren suosion, sillä kuulijoita paikalla oli nelisensataa.
Iltapäivähetken aloitti Mikko Alatalo, joka esitti innostuneelle yleisölle puolenkymmentä suosituinta sävellystään.
Mikon esitykset saivat suuren suosion, sillä raikuvat aplodit seurasivat jokaista hänen esittämäänsä kappaletta.
Seurasin läheltä Mikon lähtöä esitystensä jälkeen ja Mikkoon ihastuneista ihailijoista ei ollut tulla loppua lainkaan!
Mikko Alatalon jälkeen tilaisuudessa esiintyivät La Strada, ohjaajana Anu Panula,Vimmartin bändikurssilaiset, Jenniina Lumiketo, Matti Leskinen, La Strada uudestaan, Marja Reinola, Con Amore ja lopuksi Kansantanssiryhmä Riemukkaat.
On hienoa, että istuvalla kansanedustajalla on aikaa ja tahtoa esiintyä vammaisten tilaisuudessa. Se antaa uskoa myös sille, että valtiovallan suhtautuminen voi antaa paremmat olosuhteet myös niille, jotka tukea eniten tarvitsevat. Toivotan monien muiden kera Mikolle lykkyä tykö, kun vammaisten asemasta parlamentissa päätetään.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mikko Alatalo, Tampereen Kukkaisviikot, Tampereen Kukkaisviikot 2010, Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry, Kehitysvammaisten Tukiliitto, La Strada, Vimmart, Jenniina Lumiketo, Matti Leskinen, Marja Reinola, Con Amore, Kansantanssiryhmä Riemukkaat, |
Pylsyn penkki - Suomen ensimmäinen emäntäkouluSunnuntai 25.7.2010 - -Esko Erkkilä- Hämeenkyrössä Mahnalanselän länsirannalla on jyrkkä kallioseinämä. Kallioseinämässä lähellä vesirajaa on ihmisen istuttavan kokoinen kolo - "penkki". Penkille ei ole pääsyä avoveden aikana kuin venekyydillä ja sama juttu on myös poispääsyn laita - uimalla poispääsy tietysti onnistuu, mutta uintimatkaa rantautumiskelpoiseen kohtaan kertyy varsin paljon.
Kerrotaan, että Pylsyn emäntä moitti joka käänteessä miestään. Kerran he olivat matkalla veneellä Hämeenkyrön kirkolle. Menomatkalla emäntä taas tavalliseen tapaansa... |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pylsyn penkki, ensimmäinen emäntäkoulu, Hämeenkyrö, Viljakkala, MTK, Mahnala, Laitilansalmi, Arostensalmi, Purimonsalmi, Kirkkojärvi, Kallioistenselkä, Mahnalanselkä, Seppo Savolainen, m/s Purimo, |
Impilahti - poikkeamisen arvoinen paikka tänäänkinPerjantai 23.7.2010 - -Esko Erkkilä- Sortavalasta Petroskoin suuntaan kohdataan kaksikin merkittävää puunjalostuslaitosta. Näimme ne molemmat heinäkuisella matkallamme Laatokan Karjalaan.
Ensiksi tulee vastaan Läskelän paperitehdas, jonka toiminta tosin on muutama vuosi sitten loppunut. Paperitehdas on korkean muurin ja "Nato-piikkilangan"eristämä, vaikka teollista toimintaa siellä ei enää olekaan. Läskelän kosken kautta vettä virtaa Jänisjärvestä Laatokkaan - matkailijat tapaavat meidän tapaamme pysähtyä ihailemaan Läskelän koskea. Läskelä kuului Suomen aikana Harlun pitäjään. Matkailijan kannattaa poiketa Petroiskoin tieltä Impilahteen, sillä... |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Impilahti, StoraEnso, Impilahden kirkko, Läskelä, Salmi, Mantsinsaari, Pitkäranta |
Ruskealan Vuoripuisto - ensimmäinen kohde, jonne kannattaa poiketa Niiralan raja-aseman jälkeenMaanantai 19.7.2010 - -Esko Erkkilä- Olen ylittänyt Suomen ja Venäjän rajan monta kertaa Niiralan raja-aseman kautta. Eräs merkittävä kohde on kuitenkin tähän saakka jäänyt huomaamatta.
Venäjän puolella Niiralan ja Sortavalan puolivälissä sijaitsee entinen Ruskealan pitäjä.
Ruskeala on kautta aikain ollut tunnettu marmoristaan. Otrakkalan louhos avattiin jo v. 1767. Ruskealan marmoria on käytetty Pietarissa mm. Iisakin kirkon sekä... |
|
2 kommenttia . Avainsanat: Niirala, Ruskeala, Ruskealan Marmori, Otrakkala, Iisakin kirkko, Talvipalatsi, Yleisradio, Ruskealan Vuoripuisto |
Vanhan kirjallisuuden päivät Vammalassa on kesän eräs kohokohtaKeskiviikko 7.7.2010 - -Esko Erkkilä- Vanhan kirjallisuuden päivät Vammalassa - nyt tosin pitää kuntaliitosten myötä puhua Sastamalasta - ovat saaneet pysyvän sijan maamme kulttuurielämässä. Niiden ajankohdaksi on vakiintunut heinäkuun ensimmäisen viikonvaihteen perjantai ja lauantai.
Vanhan kirjallisuuden ystävänä ja jopa jonkinmoisena keräilijänä pyrin osuttamaan liikkumiseni siten, että pääsen piipahtamaan tapahtumassa. Poikkesin Vammalassa - anteeksi Sastamalassa - heinäkuun 2. päivänä ja olin piipahtamiseeni tyytyväinen.
Tunnin verran kestäneen vierailun aikana ehdin tekemään vain pintaraapaisun päivien antiin.
Tarjolla oli monipuolisesti vanhaan, mutta myös nykykirjallisuuteen liittyvää kirjallisuutta. Tarjonta suorastaan läkähdyttää tunnin verran aikaa varanneen vierailijan - tuntee olevansa melkein varkaissa, kun on laatinut aikataulunsa siten, että voi tutustua osastoihin vain sen vaivaisen tunnin verran.
Keskityn kirjallisuuden harrastamisessani Karjala-kirjallisuuteen, sotiemme historiaan ja henkilöhistoriaan Vapaussodan ajoista nykypäivään. Olen kaikkiruokainen ja kaikkiruokaisuuteni sisältää myös sen, että olen kiinnostunut kaikkien poliittisten suuntausten kirjoista, jotka käsittelevät maamme tapahtumia 1900-luvun alusta nykypäivään.
Erityiskiinnostukseni on pakkoluovutettu Karjala ja sen tapahtumat ennen Talvi- sekä Jatkosotaa ja sotien aikana.
Hankin Vanhan kirjallisuuden päiviltä kolme kirjaa. Ne ovat Jaakko Ylipaavolan toimittama Pertti Virtarannan toiminnasta kertova "Kynällä kylmällä - kädellä lämpimällä" 356-sivuinen teos ja Juha Pohjosen "Maanpetturin tie - maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945-1972 tuomitut" -teos. Nämä teokset hankin kemiläisen antikvariaatin myyntiosastolta ja ne maksoivat yhteensä vain 22,00 euroa. Tulen kesän aikana tutustumaan hankintoihini.
Kolmas hankintani oli suoranainen helmi, mutta siitä kerron vasta huomisessa blokissani.
Kirjallisuustarjonta Vanhan kirjallisuuden päivillä Sastamalassa - nyt se tuli oikein - on suorastaan hengästyttävä. Unelmoin, että joskus saisin varattua vaikkapa 200 euron suuruisen käteisvarannon ja voisin sen turvin tehdä haluamiani kirjahankintoja Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päiviltä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vanhan kirjallisuuden päivät, Vammala, Sastamala, Karjala-kirjallisuus, Vapaussota, Jaakko Ylipaavola, Pertti Virtaranta |
Tampereen Peltolammin tiivistysrakennussuunnitelma on kelvotonTorstai 24.6.2010 - -Esko Erkkilä- Peltolammin seurakuntakeskuksessa oli 22.6.2010 Tampereen kaupungin järjestämä yleisötilaisuus, jossa Tampereen kaupungin virkahenkilöt esittelivät suunnitelmiaan Peltolammin alueen täydennysrakentamiseksi. Kyseessä on alueen yleissuunnitelma.
Tilaisuudessa oli n. 120 alueen asukasta ja osallistuin tilaisuuteen.
Asukastilaisuuden tekniset järjestelyt oli toteutettu alokasmaisesti, sillä mm. kovaäänisjärjestelyt sekä diaesitysten esittäminen auringon valaisemalle seinälle ontuivat pahasti. Etelä-Alvarin touhunaisen Pirkko Maatraivan ja Etelä-Alvarin puheenjohtajan... |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampere, Peltolammi, Palokallio, Multisilta, Pirkko Maatraiva, Juhani Skogberg, Hervanta, Vuores, Peltolamminkatu, Lempääläntie, TKL, lentomelu |
Keskustan kansanedustaja Mikko Alatalo ja ministeri Anu Vehviläinen pienyrittäjien puolustajina eduskunnassaSunnuntai 20.6.2010 - -Esko Erkkilä- Kuuntelin radiosta, kun Keskustan kansanedustaja Mikko Alatalo teki eduskunnassa kysymyksen ministeri Vehviläiselle, jossa hän peräänkuulutti hallituksen toimia Euroopan parlamentin 17.6.2010 tekemään päätökseen, jonka mukaan työaikadirektiiviä ryhdyttäisiin soveltamaan tiukasti myös kuljetusyrittäjiin.
Alatalon kysymys oli ajankohtainen sekä selkeä ja se oli tehty oikealle taholle, sillä kuljetusalan kysymykset kuuluvat liikenneministeri Vehviläisen vastuulle. Vehviläisen vastaus oli harvinaisen jyrkkäsanainen... |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mikko Alatalo, Anu Vehviläinen, Mitro Repo, Liisa Jaakonsaari, Tero Rönni, puhemies Niinistö |
Nyt minua hävettää hieman vähemmän...Tiistai 15.6.2010 - -Esko Erkkilä- Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikkö kielsi kesällä 2008 sähköpyörätuolien kuljettamisen paikallisliikenteen busseissa.
Tamperelainen-lehti julkaisi asiasta silloin kirjoittamani mielipidekirjoituksen. Kirjoituksen teksti oli tämä:
--------------------
"Hävettää olla Tampereelta !
Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikkö teki päätöksen, jolla sähköpyörätuolien kuljettaminen paikallisliikenteen busseissa lopetettiin. Kuljetuskieltoa perustellaan ... |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Joukkoliikenne Liikelaitos, sähköpyörätuolit, bussilinjojen kilpailutus, Olli-Poika Parviainen |
Miksi Tampereen kaupungin asiat eivät kiinnosta asukkaita?Maanantai 14.6.2010 - -Esko Erkkilä- Osallistuin Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaisen järjestämään asukasiltaan Linnanmaan koululla 08.06.2010 klo 18.00.
Asukkaiden ennalta lähettämiin sekä tilaisuudessa esittämiin kysymyksiin vastaamassa oli yhdeksän kaupunginvaltuutettua eli puheenjohtaja mukaan lukien paikalla oli kymmenen kunnallispoliitikkoa.
Otsikkototeamus tuli helposti mieleen, sillä lähes loppuun saakka asukkaita oli paikalla vähemmän kuin poliitikkoja, koska vasta Atalan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtajan saapuminen paikalle tilaisuuden lopulla tasoitti asukkaiden ja poliitikkojen voimasuhteet 10 - 10! Paikalla oli lisäksi 4 kaupungin virkahenkilöä, joten kokonaisvahvuus tilaisuuden lopussa oli 24 henkilöä. Monet läsnä olleet kunnallispoliitikot... |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasilta, Irene Roivainen, Mikko Kriikku, Jari Heinonen, Heikki Luoto, Lasse Oksanen, Mikko Aaltonen, Olli-Poika Parviainen, Seppo Salminen, Sanna Ojanen, Marko Roth |
Lahdessa tehtiin oikeita henkilövalintojaSunnuntai 13.6.2010 - -Esko Erkkilä- Suomen Keskustan puoluekokous Lahdessa on tehnyt henkilövalinnat puoluejohtoon.
Puheenjohtajaksi valittiin Mari Kiviniemi ja varapuheenjohtajiksi Tuomo Puumala, Annika Saarikko sekä Timo Kaunisto. Puoluesihteerin pestin sai Timo Laaninen.
Tunnen henkilökohtaisesti kaikki valitut ja luotan heidän taitoihinsa johtaa Suomen Keskusta Suomen suurimmaksi puolueeksi kevään 2011 eduskuntavaaleissa.
Mari Kiviniemen johdolla Keskusta saa avaimet siihen, että kaupunkien ovet Suomen Keskustalle avautuvat. Mari on kotoisin Jalasjärveltä, joten hän tuntee myös maakuntien tarpeet ja odotukset.
Tuomo Puumala on laaja-alainen vaikuttaja Keski-Pohjanmaalta Kokkolasta, mutta hänellä on suuri kannattajajoukko myös muissa maakunnissa. Puumala oli leimallisesti nuorten ehdokas puoluejohtoon.
Annika Saarikko teki nopean nousun puoluejohtoon. Saarikon monipuolinen kokemus eri tehtävissä sekä nuorten tuki selittävät hänen suosionsa. Annikan nyt tekemä askel on vasta ensimmäinen hänen matkallaan maamme keskeiseen vaikuttajaryhmään.
Timo Kauniston tuoreet mielipiteet puheenjohtajataistossa tasoittivat hänen tietään varapuheenjohtajaksi. Sain monesti keskustella Timon kanssa ennen puheenjohtajavalintoja ja voin vahvasti todeta, että Timo on mies paikallaan Suomen Keskustan varapuheenjohtajana. Onnittelut Vakka-Suomen ja Varsinais-Suomen suuntaan!
Timo Laanisen valinta puoluesihteeriksi toteutui juuri sillä ylivoimaisuudella, joka oli aistittavissa jo jonkin aikaa. Mediataidot ja vahva kokemus Keskustan taustavaikuttajana olivat ne eväät, jotka takasivat Laanisen valinnan.
Toivotan puoluejohtoon valitulle viisikolle parhainta menestystä ja tiedän, että koko keskustaväki ajattelee samoin.
Nyt alkaa haastava kymmenen kuukauden rupeama, jonka jälkeen kevään eduskuntavaaleissa linjoitetaan Suomen suunta neljäksi seuraavaksi vuodeksi. Vastuulliset suomalaiset antavat eduskuntavaaleissa luottamuksensa nyt valitulle Keskusta-johdolle!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Keskusta, Lahden puoluekokous, Mari Kiviniemi, Tuomo Puumala, Annika Saarikko, Timo Kaunisto, Timo Laaninen |
Koukkuniemen vanhainkoti taas vahvasti esillä julkisuudessaSunnuntai 30.5.2010 - -Esko Erkkilä- Koukkuniemen vanhainkoti on Tampereen Lapin kaupunginosassa sijaitseva Pohjoismaiden suurin vanhainkoti. Se on perustettu v. 1886 ja siellä on asukaspaikkoja n. 900.
Koukkuniemen ongelmat ovat olleet yhä laajenevassa mittakaavassa esillä syksystä 2008 saakka. Vanhainkodin ongelmana ovat alimitoitetut henkilöstömäärät ja ilmeisen virheelliset johtamistavat sekä hallintokulttuuri.
Koukkuniemen asiat kuuluvat Tampereen kaupungin hallinnossa apulaispormestari Anna-Kaisa Ikosen (kok) vastuulle. Koukkuniemen asiat olivat... |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampere, Koukkuniemi, Anna-Kaisa Ikonen, Mikko Alatalo, Saara Karhu, Etelä-Alvari, Ahlman, Kari Hakari |
Tampereen "Mahdollisuuksien torin" arvovieraat; Timo Kaunisto, Timo Laaninen ja Annika SaarikkoMaanantai 24.5.2010 - -Esko Erkkilä- Valtionapua nauttiva Kehitysyhteistyön Keskus järjestään kaikille avoimia Mahdollisuuksien toreja ympäri maata.
Mahdollisuuksien tori järjestettiin Tampereella Väinö Linnan aukiolla lauantaina 22.5.2010.
Poikkesin mökkikiireideni lomassa tapahtumassa.
Näkemäni perusteella muuttaisin tapahtuman nimeksi Vastustamisen tori, sillä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta torilla vastustettiin kaikkea järkevää toimintaa. Torilla vastustettiin luonnollisesti lähes kaikkea suomalaisuuteen... |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mahdollisuuksien tori, Väinö Linnan aukio, Timo Kaunisto, Timo Laaninen, Annika Saarikko, Vilhartti Hanhilahti |
Tampereen ohitustiet ovat osoittautuneet tarpeellisiksiSunnuntai 23.5.2010 - -Esko Erkkilä- Tampereella ja lähiympäristössä seurataan liikennevirtojen kehittymistä liikennevaloliittymissä ja liikenteen automaattisten mittauspisteiden avulla. Tarkkailupisteitä on n. seitsemisenkymmentä.
Vuosien 2008 - 2009 tutkimustulokset on julkaistu ja ne vahvistavat vallalla olleet olettamukset.
Yleistoteamuksena se, että kaupungin ydinkeskustan ohittavilla liikenneväylillä liikennemäärät ovat kasvaneet ja ydinkeskustan tai sinne suuntautuvilla väylillä liikenne on vähentynyt. Läntinen kehätie on liikennemäärien kasvamisessa kärjessä, sillä... |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampere, Läntinen kehätie, VT9, Sauli Niinistö, Mikko Alatalo, Antti Kalliomäki, Atala, Tarastenjärvi |
Kansi ja Keskusareena hyväksyttiin pitkien puheiden saattelemanaTorstai 20.5.2010 - -Esko Erkkilä- Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi keskiviikkoiltana 19.05.2010 runsaat kolme tuntia kestäneen keskustelun jälkeen Kansi ja Keskusareena-projektin aloittamisen.
Keskustelu oli lähes yksimielinen, sillä ainoastaan äärivasemmisto esitti aluksi lopullisen päätöksen siirtämistä. Keskustelua kuitenkin jatkettiin ja lopulta lopputulos oli se, että kaupunginhallituksen ehdotus Kansi ja Keskusareena-hankkeeseen ryhtymisestä hyväksyttiin äänin 63 - 4. Oli hupaisaa, että pormestarin alustuspuheenvuorossa oli... |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen kaupunginvaltuusto, Kansi ja Keskusareena, Ikea, Mikko Kriikku, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Mikko Alatalo, Timo P. Nieminen |