Keskustan Timo Hanhilahti Tampereen kaupunginhallitukseen

Torstai 31.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry antoi eilen julkisuuteen tiedotteen niistä Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksistä, joissa keskustalaisia henkilöitä on valittu Tampereen luottamushenkilöiksi.

Tiedotteemme otsikko on myös tämän jutun otsikkona ja tiedotteemme kuului näin:

************

Tampereen kaupunginvaltuuston kaksi ensimmäistä kokousta pidettiin tammikuun 21. sekä 28. päivinä ja niiden asialistalla oli pääasiassa luottamushenkilövalintoja.

 

Edellisellä vaalikaudella apulaispormestarina yhdyskuntapalveluista vastannut Timo Hanhilahti valittiin nyt kaupunginhallituksen jäseneksi.

 

Hanhilahti valittiin myös kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston varajäseneksi.

 

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan jäseneksi valittiin Tuomo Räihä ja hänen varajäsenekseen Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

Saman lautakunnan jaoston jäseneksi valittiin Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja hänen varajäsenekseen Tuomo Räihä.

 

Osaamis- ja elinkeinolautakunnan jäseneksi valittiin Vilhartti Hanhilahti ja hänen varajäsenekseen Matti Järvinen.

 

Yhdyskuntalautakunnan jäseneksi valittiin Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja hänen varajäsenekseen Matti Järvinen.

 

Saman lautakunnan ympäristö- ja rakennusjaoston jäseneksi valittiin Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja hänen varajäsenekseen Matti Järvinen.

 

Keskusvaalilautakunnan 2.varajäseneksi valittiin Eeva Tuokko.

 

Toisen asteen koulutuksen johtokunnan jäseneksi valittiin Seija Alatalo ja hänen varajäsenekseen Titta Mattila.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan jäseneksi valittiin Esko Erkkilä.

 

Pirkanmaan käräjäoikeuden lautamieheksi valittiin Raija Moilanen.

  

Henkilövalintoja tehdään myöhemmin lisää ja Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö toteaakin, että sen jäsenissä on monia asiantuntevia sekä yhteistyökykyisiä henkilöitä myös myöhemmin täytettäville luottamushenkilöpaikoille.

 

Kunnallisjärjestö haluaa kiittää Timo Hanhilahtea siitä neljän vuoden rupeamasta, jonka ajan hän johti apulaispormestarina Tampereen kaupungin yhdyskuntapalveluja. 

 

Vaalikauden kestänyt työ yhdyskuntapalvelujen apulaispormestarina merkitsi, että Timo Hanhilahti on Suomessa kaikkien aikojen pisimmän kokemuksen omaava apulaispormestari!

 

Kunnallisjärjestö on iloinen, että Hanhilahti jatkaa Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajana ja nyt myös kaupunginhallituksen jäsenenä.

************

-Esko Erkkilä-

Laatokan jäälle Talvisodassa sankarivainajana kaatunut Elias Simojoki oli mallina Tampereella sijaitsevalle Vapaudenpatsaalle

Torstai 10.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Hämeenpuistossa, lähellä Kirjastotalo Metsoa, sijaitsee Vapaudenpatsas.

 

Patsaaseen liittyy useita mielenkiintoisia taustatarinoita ja uskon, että useimmat tamperelaisetkaan eivät tunne niitä.

 

 

 

Tässä patsas talvisessa asussaan – vasemmalla näkyy pieni nurkka Kirjastotalo Metsosta.

 

Vapaudenpatsas on Vapaussodassa tapahtuneen Tampereen valtauksen muistomerkki ja sen vuoksi patsaan varhaishistoriaan liittyy monia ristiriitoja.

 

Patsas on kuvanveistäjä Viktor Janssonin käsialaa ja se on paljastettu vuonna 1921 eli kolme vuotta Vapaussodan päättymisen jälkeen. Patsaan suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1918.

 

Patsaan pysyminen nykyisellä paikallaan tarvitsi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen ja se saatiin vuonna 1923. KHO päätti, että patsas on ”lain suojeluksessa”.

 

Veistoksen mallina toimi Elias Simojoki, jonka sukunimi oli vuoteen 1926 saakka Simelius.

 

Simojoki oli IKL:n kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsen. Koulutukseltaan Simojoki oli pappi.

 

Simojoki oli syntynyt 1899 Rautiossa – Rautio liittyi Kalajokeen vuonna 1973. Opin työvuosieni alkuvaiheessa tuntemaan Raution mukavaksi pitäjäksi. Nykyään Kalajoki ja sen myötä Rautio luetaan kuuluviksi Pohjois-Pohjanmaalle, mutta minun ajatusmaailmassani molemmat ovat yhä edelleen Keski-Pohjanmaalla sijaitsevia paikkakuntia.

 

Elias Simojoki toimi Talvisodan aikana rykmentin pastorina JR39:ssä.

 

Suomalaiset saivat pysäytettyä Neuvostoliiton hyökkäyksen Koirinojalle Pitkärannan ja Impilahden välille, jonne rintamalinjat vakiintuivat tammikuun 1940 aikana.

 

Rintamalinjojen väliin jäi haavoittunut hevonen, joka tuskissaan makasi Laatokan jäällä. Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset yrittivät ampumalla lopettaa hevosen kärsimykset, mutta eivät onnistuneet.

 

Elias Simojoki meni kärsivän hevosen luo ja lopetti sen pistoolinlaukauksella. Sen jälkeen Neuvostoliiton sotilaat ampuivat Simojoen ja niin Kiuruveden papista tuli yksi Talvisotamme sankarivainajista.

 

 

 

 

Laatokan jäälle tammikuun 25. päivänä 1940 kaatunut Elias Simojoki on ollut mallina Tampereen Vapaudenpatsaan mieshahmolle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Hienoa, että kansanedustaja Arto Pirttilahti kantaa huolta maaseudun rakentamiskielloista

Sunnuntai 23.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti kertoi lauantaina 22.12.2012 näyttävästi, että pirkanmaalainen kansanedustaja Arto Pirttilahti on tarttunut tiukasti lapsiperheiden ja iäkkäämpien mahdollisuuksiin saada rakennuslupaa taajama-alueiden ulkopuolelle.

Taajama-alueiden ulkopuolisen rakentamisen ongelmat koskevat lapsiperheiden ja iäkkäämpien henkilöiden lisäksi myös muita kansalaisia – omalle maalle ei enää muka saisi rakentaa!

 

Pirttilahti tarttui ongelmaan eduskunnan täysistunnossa.

 

Pirttilahden aktiivisuus on tuottanut tulosta, sillä asuntoministeri Krista Kiuru (SDP) on myöntänyt huolen maaseudun rakentamiskielloista olevan aiheellinen.

 

On hienoa, että asuntoministeri Kiuru on sanonut toimivansa lähettiläänä sen puolesta, että suomalaiset voisivat jatkossakin muuttaa maalle.

 

Aamulehti on artikkelissaan 22.12.2012 ottanut voimallisesti esille Kangasalan kaavoitusarkkitehti Markku Lahtisen PowerPoint-esityksessään esittämät kerrassaan ihmeelliset mielipiteet.

 

Kaavoitusarkkitehti Lahtisen esitys löytyy googlettamalla ja siinä lukee kohdassa ”Elämisen arkea” mm. seuraavia käsittämättömyyksiä:

 

•Maalla on pimeää

•Maalle voi muuttaa muitakin

•Elinkeinot näkyvät, kuuluvat ja haisevat

•Kaikki tuntevat toistensa tavat

•Onnikat eivät kulje

•Palvelut voivat olla kiven alla ja kalliita

•Lapsille ei ole seuraa

•Elämä on perhekeskeistä

•Kulkeminen kuormittaa ympäristöä

 

Miten kieroutunut voi olla sellaisen henkilön elämänasenne, joka päästelee tuollaisia?

 

Mitä pahaa kaavoitusarkkitehti näkee siinä, jos maalla elämä on perhekeskeistä ja kaikki tuntevat toistensa tavat?

 

Käsittämättömältä tuntuu kaavoitusarkkitehti Lahtisen teesit, kun hän esityksessään kaavailee päätöksenteon keskittämistä virkamiehille näin:

 

•Valmistelu viranhaltijakollegiolle, johon kuuluu yleiskaavoittaja, rakennustarkastaja ja lakimies tai geodeetti

•Lopullinen päätöksenteko yleiskaavoittajan tehtäväksi

 

Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtisen luokaton esitys löytyy googlettamalla vaikkapa näin: "Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen maalla haisee".

Mikäli näiden lahtisten mielipiteet tulisivat voimaan, niin eipä esim. kunnallisvaaleja tarvittaisi, sillä kaikkitietäväiset virkamiehet tekisivät päätökset luottamushenkilöistä piittaamatta!

 

Tampereen Alvareiden taannoin valmistunut tavoitekuva Tampereesta vuonna 2030 on tyystin toisenlainen kuin Kangasalan kaavoitusarkkitehti Lahtinen maalailee.

 

Olen aiemminkin kuullut Kangasalan kaavoitusarkkitehdin mielipiteistä ja tainnut silmäillä hänen maaseutuelinkeinojen ”haisevuutta” ja sitä, että maaseudulla elämä on perhekeskeistä.

 

Arvostan kansanedustaja Pirttilahden toimintaa ja kiitän hänen aktiivisuuttaan suuria epäkohtia vilisevän virkamiessuunnitelman esille tuomisesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Keskustaan saavutaan nopeasti, jotta voidaan olla hitaasti ja rauhallisesti perillä"

Torstai 20.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman lopputulosta esiteltiin luottamushenkilöille ja muille asianosaisille torstaina 13.12.2012. Esittely tapahtui aamupäivätapahtumana Museokeskus Vapriikissa.

 

Olin paikalla Etelä-Alvareiden edustajana.

 

Kutsuttuja oli pitkä lista eli seuraavat tahot:

 

Keskustan kehittämisen seurantaryhmä

 

Luottamushenkilöt

Yhdyskuntalautakunta

Valtuustoryhmät

 

Kansalaisyhdistykset

Suomen liikenneliitto ry

Alue-Alvarit

 

Yrittäjät ja elinkeinoelämä

Tampere tunnetuksi ry

Tammerkosken yrittäjät

Tampereen kauppakamari

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy

Tampereen Aluetaksi Oy

 

Tampereen kaupunki

Takli projektiryhmä

Keskustahanke

Joukkoliikenne

Liikennesuunnittelu

Kaavoitus

Vammais- ja esteettömyysasiamies

Tapahtumatoimisto

 

Muut asiantuntijat

Tampereen teknillinen yliopisto

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Pirkanmaan ELY-keskus

 

On hämmästyttävää, että laajasta kutsuttujen joukosta huolimatta paikalla oli ainoastaan n. 25 henkilöä ja heistäkin osa poistui kesken tilaisuuden.

 

Tilaisuuden tekniset järjestelyt onnistuivat hyvin, sillä asiaohjelma oli onnistuttu sijoittamaan vajaan kahden tunnin jaksoon ja siitäkin keskusteluosuus käytti vajaan tunnin.

 

 

 

Tilaisuuden avannut apulaispormestari Timo Hanhilahti muistutti, että Tampereen keskustan kehittäminen on tärkeä asia, sillä Tampereen keskustan vetovoima merkitsee paljon koko Pirkanmaalle.

 

Hanhilahti korosti, että lopulliset ohjauspäätökset tulevat aikanaan luottamushenkilöiltä.

 

Hän peräsi vaihtoehtoja keskustan kehittämiseen, sillä vaihtoehtojen esittäminen takaa aina parhaan lopputuloksen

 

Apulaispormestari peräänkuulutti keskustan kehittämisessä muistettavan tamperelaisuutta. Hanhilahti konkretisoi tämän merkitsevän mm. sitä, että mistä tahansa Suomesta kotoisin olevan pitää viidensadan metrin keskustakävelyn perusteella tietää olevansa Tampereella!

 

 

 

Suunnittelutyötä johtanut Björn Silfverberg alusti varsinaisen asiaosuuden ja hänen esityksensä teema oli:

”Hidas ja nopea kaupunki kulkumuotojen yhteispelillä”.

 

Silfverberg muistutti, että suunnittelutyön johtavana teemana on ollut Tampereen kilpailukyvyn parantaminen.

 

-Monta isoa hanketta on tulossa suunnitteluun ja päätöksentekoon, sanoi Silfverberg.

 

Silfverbergin esityksen todellinen helmi oli mielestäni tämän jutun otsikkolause;

”Keskustaan saavutaan nopeasti, jotta voidaan olla hitaasti ja rauhallisesti perillä”

 

Toinen asia, josta olin mielissäni ja josta omaan myös tiettyä kokemusta, oli se kun Silfverberg totesi, että Würzburg on kaupunki, josta voidaan ottaa oppia Tampereen keskustaa kehitettäessä.

 

Vierailin lomamatkallani Würzburgissa viime Vappuna ja sain tästä baijerilaiskaupungista miellyttävän vaikutelman.

 

Myös se miellytti minua, kun Silfverberg totesi olevan tärkeää, että autolla pitää päästä keskustaan.

 

Polkupyöräilijät ovat ahtautuneet liiaksi Tampereen keskustaan ja suunnitelmien toteuttaminen merkitsee, että Hämeenkatu rauhoitetaan pyöräilyltä Koskipuiston ja Rautatienkadun väliseltä matkalta – hieno asia!

 

Eräs hyvä slougan, joka jäi ”soimaan” Silfverbergin esityksestä oli

 

”Järveltä järvelle”

 

Sen sisältö jäi tilaisuudessa hieman avoimeksi, mutta toivottavasti Tampereen kaupungin ideanikkarit pystyvät jalostamaan sen pohjalta hienon mainoslauseen Tampereen markkinointiin.

 

 

 

Projektiarkkitehti Kay Bierganns keskittyi ”Keskusta kehittyy” –esityksessään Tampereen keskustan maanalaisten pysäköintitilojen esittelyyn ja uusien pysäköintitilojen kaavailuihin.

 

P-Hämppi on tässä vaiheessa valmis, mutta P-Frenckell ´n osalta on laajentamissuunnitelmia.

 

P-Kunkku on kokonaan aloittamatta ja kulkuyhteys Näsinkallion eritasoliittymästä Tampereen keskustan maanalaisiin pysäköintitiloihin on luonnollisesti vasta suunnittelijoiden pöydällä, sillä se on osa mahdollisesti joskus toteutettavasta Rantaväylän tunnelista.

 

On todettava, että Bierganns´n esityksestä huokui hänen vajavainen suomalaisen ja tamperelaisen kulttuurin tuntemuksensa. Vast`ikään baijerilaisista maisemista palanneena voin todeta, että emme voi ja meidän ei kannata suoraan kopioida keski-eurooppalaisia ratkaisuja Tampereelle.

Konsulttien lennokkuus on kuitenkin tiettyyn rajaan saakka hyvä ja se voidaan tässä vaiheessa antaa anteeksi ja jopa hyväksyä, mutta asia on luottamushenkilöiden aikoinaan lopullisessa päätöksenteossa huomioitava.

 

Alustusten aikana ja niiden jälkeen käyty keskustelu oli vilkasta.

 

Hämeenkadun ehkä joskus tapahtuva rauhoittaminen henkilöautoliikenteeltä puhutti, sillä yhtenä "kiertoväylänä" käytettävä Satakunnankatu on paikoitellen vain n. kymmenen metriä leveä. Silfverberg vakuutti, että Satakunnankadun leveys on riittävä. Silfverbergin vastausta "on syytä epäillä"!

 

Tampereen keskustan liikenneverkon kehittäminen on tamperelaisten ja pirkanmaalaisten kannalta tärkeää.

 

Seitsemän kilometrin etäisyydellä Tampereen keskustasta asuvana se ei ole kuitenkaan minulle ”maailman tärkein” asia. Saan lähes kaikki tarvittavat palvelut Koivistonkylästä ja Tampereen-Pirkkalan rajamailla sijaitsevalta Sarankulman-Partolan alueelta.

 

Käyn toki Tampereen keskustassa, mutta viivyn siellä vain välttämättömän ajan.

 

Toivon, että ”keskusta-kansan” liikennejärjestelyihin ml. ratikat ja tunneli haaskattaisiin mahdollisimman vähän rahaa, sillä se kaikki on pois muista tärkeistä menoeristä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kokeneet keskustalaiset kuntajohtajat

Torstai 29.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampere on vetovoimainen keskus ja eräs osoitus siitä on mm. se, että useat keskustalaisesti ajattelevat kuntajohtajat ovat eläkepäivillään asettuneet Tampereelle asumaan.

 

Tunnen heitä moniakin, mutta taannoisten kunnallisvaalien aikana sain ”Meidän Tampere” –lehden toimittajana tehdä kahdesta kokeneesta kuntajohtajasta haastattelun vaalilehteemme.

 

Kyseessä ovat Tuomo Räihä ja Eero Mäki-Tanila joiden kanssa apulaispormestari Timo Hanhilahden kanssa saimme viettää asioita pohdiskelevan juttuhetken.

 

Mäki-Tanila ja Räihä olivat Keskustan ehdokkaita ja Tuomo Räihä sai niin paljon ääniä, että hänet valittiin Keskustan varavaltuutetuksi.

 

Juttu julkaistiin Keskustan vaalilehdessä, mutta jutussa käsitellyt asiat ovat vaalien jälkeenkin ajankohtaisia.

 

Näin juttumme kulki:

 

*************

 

Keskustan kokeneet kuntajohtajat ovat valmiit kehittämään Tamperetta

 

On onni Tampereelle, että kaupungista on muodostunut kokeneiden keskustalaisesti ajattelevien kuntajohtajien asuinpaikkakunta.

 

Tampereella heitä asuu useitakin - nyt kaksi heistä on asettunut kunnallisvaaliehdokkaiksi Keskustan listalle.

 

 

 

Oulunsalon kunnanjohtajana 1975 – 2009 toiminut Tuomo Räihä (vasemmalla) ja Kiikan sekä Äetsän kunnanjohtajana vuosina 1977 – 2008 toiminut ja sen jälkeen Sastamalan kaupungissa ”Elämänlaatu ja elävä maaseutu” –sektorista vuosina 2009 – 2012 vastannut Eero Mäki-Tanila (oikealla) kokoontuivat 13.9.2012 apulaispormestari Timo Hanhilahden (keskellä) kutsusta pohtimaan Tampereen kehittämistä.

 

 

Meidän Tampere –lehden toimittaja totesi, että kaikki kolme pitävät huolen kunnostaan. Mäki-Tanila on juossut 30 maratonia ja juoksee edelleen viikossa 30 – 50 kilometriä. Räihä on innokas kävijä Ratinassa, jossa Tampereen kaupungin ”vertaistuella” järjestetään senioreille monipuolista liikuntaa. Apulaispormestari Hanhilahti tunnetaan innokkaana pyöräilijänä ja tänäkin vuonna polkupyöräilyä hänelle on jäänyt taakse jo 2.500 kilometriä!

 

Kuntajohtajat painottivat pohdiskelussaan keskustan kehittämisen tärkeyttä. Palveluiden, viihtyvyyden ja turvallisuuden kehittäminen ovat heidän mielestään Tampereen keskusta-alueen kehittämisessä ydinalueita.

 

Toisaalta Räihä, Mäki-Tanila ja Hanhilahti olivat yksimielisiä siitä, että Tamperetta pitää kehittää laidasta laitaan – kaupunginosien, asuinalueiden ja kylien kehittäminen pitää olla keskeisellä sijalla kaupungin kehittämisessä.

 

Valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtaja Päivi Laajalan johtaman työryhmän työtä kuntajohtajat kritisoivat ammattitaidolla.

 

Eero Mäki-Tanilan mielestä ainoa järkevä tapa edetä kuntauudistuksessa on keskustella kuntien välisestä yhteistyöstä pakkoliitospuheiden sijasta.

 

Mäki-Tanila totesi, että kaupunkiseudun asukkaiden kannalta keskeisiä yhteistyökohteita ovat esim. liikenne, terveydenhuolto ja yleiskaavoitus.

 

Tuomo Räihä kysyi, halutaanko kuntakentälle monopolia vai verkostoja? Monopolin seurauksena paikallisdemokratia vähenisi hänen mielestään ja siten puheet paikallisen päätösvallan säilyttämisestä ovat teatteria.

 

Kaikki kolme kuntajohtajaa olivat yksimielisiä, että pieni kilpailu kuntien välillä ja jokaisen kunnan vahvuuksien esilletuonti kehittää tehokkaimmin koko aluetta. Ihmisten identiteetin säilyttäminen on tärkeää ja suurkuntia luomalla se suorastaan ryöstettäisiin monilta!

 

Räihä ja Mäki-Tanila vakuuttivat, että kaikissa kunnissa mietitään joka hetki miten kuntien verkosto parhaiten pystyy kehittämään koko seutukuntaa.

 

Kuntajohtajien keskeinen kunnallisvaaliteesi on, että palvelut pitää pystyä hoitamaan kaikille. He muistuttivat, että lasten ja ikääntyneiden paras paikka on kaikissa tapauksissa oma koti.

 

Koulujen liikuntakasvatuksen edistämisestä Räihä, Mäki-Tanila ja Hanhilahti olivat huolissaan. He totesivat, että lasten ja nuorten lihavuus tuo jo varhain diabeteksen vaaran sekä merkitsee iän karttuessa sydän- ja verisuonitautien lisääntymistä. Nivelrikot ovat vanhemmiten seurausta jo varhaisiässä alkaneesta liikalihavuudesta.

 

Kuntajohtaja Eero Mäki-Tanilan eräs resepti lasten ja nuorten liikuntakasvatuksen edistämiseen on parkour-telineiden ja –ratojen rakentaminen koulujen pihoille sekä muille sopiville paikoille. Parkour-telineet ovat edullisia ja niillä liikkuminen kiinnostaa nykyajan lapsia sekä nuoria. Ehdottelipa Mäki-Tanila Meidän Tampere –lehden toimittajaakin kokeilemaan parkouria!

 

Oulunsalon entisenä kunnanjohtajana Tuomo Räihällä on kokemusta kehyskunnassa sijaitsevan lentokentän ja suurkaupungin keskustan välille aikaansaadusta ”laatukäytävästä”. Räihä on asiassa asiantuntija ja hän haluaa, että Oulussa ja Oulunsalossa aikaansaatu vastaava laatukäytävä saataisiin myös Pirkkalan lentoaseman ja Tampereen keskustan välille.

 

Apulaispormestari Hanhilahden kokoonkutsuma keskustelutilaisuus osoitti, että Keskustan listoilta Tampereen kaupunginvaltuustoon pyrkivillä kuntajohtajilla on paljon tietoa ja kokemusta. Heidän tietonsa ja taitonsa pitäisi pystyä nyt hyödyntämään tamperelaisten ja koko seutukunnan parhaaksi.

*************

 

Nyt juttua tutkailtuani huomaan, että siinä kuntajohtajat tuovat esille muutaman sellaisen asian, joita pitäisi välittömästi alkaa viemään eteenpäin.

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto teki järkevän päätöksen!

Lauantai 24.11.2012

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus – jota johtaa SDP:n Pauli Ruoholahti Tampereelta – esitti, että Tamperetta ja Nokiaa lukuunottamatta ambulanssien lähtövalmius sairaanhoitopiirin alueella olisi hiljaisimpina vuorokaudenaikoina 15 minuuttia.

 

Asiasta nousi suorastaan kansanliike Pirkanmaalla, sillä kansalaiset eivät ymmärtäneet, että ambulanssien lähdössä viivyteltäisiin.

 

Olen ”kansalaisten” kanssa samaa mieltä vaikka asunkin Tampereella, joten lähtöviive ei olisi minua koskenut.

 

Asian ratkaisu tapahtui 13.11.2012 pidetyssä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston kokouksessa ja olen hyvilläni, että valtuuston päätös oli järkevä ja kunnioitti ihmiselämää.

 

Valtuusto kunnioitti ihmiselämää kautta koko sairaanhoitopiirin aluetta – ei yksinomaan tamperelaisten ja nokialaisten henkeä, sillä valtuusto päätti kokouksessaan, että ambulanssin lähtövalmius on tulevaisuudessa 90 sekuntia joka puolella Pirkanmaata.

 

Lisäkustannuksia tästä tulee noin 1,6 miljoonaa euroa.

 

Summa on kokonaisuuden kannalta kuitenkin pieni, sillä ambulanssien välitön lähtövalmius pelastaa monta ihmiselämää vuodessa.

 

 

 

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston kokouksen sankari oli mielestäni Tuukka Liuha Lempäälästä, sillä sairaanhoitopiirin nettisivujen mukaan lopullinen päätös syntyi näin:

 

 

”Aänestyksessä valtuutettu Tuukka Liuhan tekemän esityksen taakse kertyi 298 22/25 äänistä, kun pohjaesitykselle annettiin 124 21/85 äänistä. Hallituksen pohjaesitykseen sisältyi yöaikainen 15 minuutin lähtöviive, jolla tähdättiin valtuuston aiemmin syksyllä toivomiin kustannussäästöihin.”

 

Tarinan toinen sankari on keskustalainen Marika Silmonen Virroilta, joka ainoana hallituksen jäsenenä esitti ensihoidossa välitöntä lähtövalmiutta koko sairaanhoitopiirin alueella.

 

Sairaanhoitopiirin hallituksessa kukaan ei kannattanut Silmosen esitystä, joten se raukesi. Onneksi Silmonen kirjasi hallituksen pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä, joten hän selviää jupakasta puhtain paperein.

 

Olen tutkinut tarkasti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen ja valtuuston kokouspöytäkirjat ja todennut, että ne 12 valtuutettua, jotka äänestivät hidastetun lähtövalmiuden puolesta, ovat joko kokoomuslaisia tai SDP:n edustajia.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston äänestyksessä 13.11.2012 hidastetun lähtövalmiuden puolesta äänestäneet ja välittömän lähtövalmiuden puolesta äänestäneet valtuuston jäsenet selviävät sairaanhoitopiirin nettisivuilta. Kyseessä on 13.11.2012 pidetyn valtuuston pöytäkirjan asia numero 23 ja henkilökohtaiset äänestyskäyttäytymiset ilmenevät liitteestä 5. Kannattaa tutkailla!

 

Olen ylpeä Marika Silmosen (kesk) menettelystä sairaanhoitopiirin hallituksessa ja olen ylpeä myös siitä, että keskustalainen Tuukka Liuha sai valtuustossa koottua ryhmän, joka torppasi hallituksen enemmistön esittämän viivästetyn lähtövalmiuden!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kysymys lakimiesarmeijalle: "Miten tämä on mahdollista?"

Torstai 8.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamulehden 5.11.2012 järjestämässä ”Pormestarikatsastuksessa” tuli esille eräitä mielenkiintoisia, jopa tärkeitä kysymyksiä.

 

Erittäin suurella mielenkiinnolla ja tarkkaavaisena kuuntelin, kun pormestariehdokkaat keskustelivat Tampereen kaupungin oman tuotannon näkymistä sekä sitä, kun keskusteltiin Tampereen kaupungin hankintatoimen kehittämisestä.

 

Aluksi muutama kommentti oman tuotannon tiimoilta:

 

Keskustan pormestariehdokas Timo Hanhilahti paalutti, että kaupungin oman tuotannon osuuden pitää olla yli puolet sen sektorin palveluista, jota kulloinkin tarkastellaan.

 

Olen Hanhilahden kanssa samaa mieltä, sillä volyymiltään liian pieneksi kuihdutettu oma tuotanto ei pysty olemaan taloudellisesti kilpailukykyistä.

 

Hanhilahti painotti – aivan oikein - , että oman tuotannon johtamista pitää koko ajan kehittää.

 

Puhun kokemuksesta kun totean, että Tampereen kaupungin liikelaitosten johtokuntien luottamushenkilöillä on johtamisen kehittämisessä tärkeä rooli. Johtokunnat ovat elin, joka antaa tukensa liikelaitoksen toimivalle johdolle liiketoiminnan johtamisessa. Johtokunnan kuuluu myös välittömästi puuttua toimivan johdon toimenpiteisiin tai toimimattomuuteen, jos se havaitsee puuttumiseen olevan tarvetta.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana hieman harmittelen, että Peltolammin alueurakkaa ei otettu kaupungin oman tuotannon hoidettavaksi, kun se taannoin oli katkolla.

 

Yksityistämisessä on joskus kuljettava myös siihen suuntaan, että ulkopuolisille yrityksille ulkoistettuja toimintoja otetaan takaisin kaupungin oman tuotannon hoidettavaksi. Nyt Tampereella ei juurikaan näin tapahdu, vaan oman tuotannon hoidossa olevia toimintoja koko ajan valuu ulkoistuksen nimissä bisnesyritysten hoidettavaksi. Se ei kuulu keskustalaiseen ajattelutapaan!

 

 

Sitten Tampereen kaupungin hankintatoimen kehittämisestä:

 

 

Keskustelun tästä aihepiiristä aloitti Keskustan pormestariehdokas Timo Hanhilahti, joka peräsi kaupungin toimenpiteitä lähiruuan aseman parantamiseksi.

 

Pormestariehdokkaat totesivat yhteisesti, että tarjouspyynnön laatiminen on todellinen taitolaji.

 

Tarjouspyynnössä pitää huomioida monia muitakin asioita kuin pelkkä hinta.

 

Varoittavana esimerkkinä mainittiin Jyväskylän kaupungin pesulakilpailutus, jonka voitti virolainen pesula.

 

Nyt Jyväskylän ja Viron välillä pyörii kuljetusyrittäjille mieluinen likaisen ja puhtaan pyykin rekkaralli, kun Jyväskylästä kuljetetaan likainen pyykki Viroon ja puhtaat pyykit Virosta Jyväskylään.

 

Jokainen osaa todeta, että pesulakilpailutuksen lopputulos ei ollut järkevä.

 

Jyväskylän pesulakilpailutuksen lopputulos on yhtä järjetön kuin se, että TKL:n busseja korjautetaan Virossa!

 

Pormestariehdokkaat peräänkuuluttivat Tampereen kaupungin oman tuotannon mahdollisuutta osallistua kilpailutuksiin. Tiedän ne vaikeudet, jotka oman tuotannon osallistuminen kilpailutuksiin aiheuttaa, mutta totean, että pormestariehdokkaiden ehdottamaa varjokilpailutusta käytetään ainakin jossain määrin jo nyt. Varjolaskelmien avulla pystytään estämään ainakin räikeimmät yritykset naruttaa Tampereen kaupunkia ja sen veronmaksajia.

 

Annan suuren tunnustuksen Kokoomuksen pormestariehdokkaaksi kohonneelle valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikoselle, kun hän peräänkuulutti hankintaosaamisen hankkimista lakimiesarmeijalle.

 

Ikonen evästi hankinta-asioissa lakimiesten palveluja käyttäviä näin:

 

 

Älkää kysykö:

 

”Onko tämä mahdollista?”

 

Vaan kysykää:

 

”Miten tämä on mahdollista?”

 

 

Totean viidentoista vuoden hankintaosaamisellani olevani Anna-Kaisa Ikosen kanssa samaa mieltä

 

 

-Esko Erkkilä-

Aamulehden järjestämä "Pormestarikatsastus" toi esille mielenkiintoisia seikkoja

Keskiviikko 7.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti järjesti auditoriossaan maanantaina 5.11.2012 avoimen keskustelutilaisuuden Tampereen kunnallisvaalituloksen seurauksista, tulevista taloudellisista ratkaisuista sekä pormestarin valinnasta.

 

Auditorio oli tupaten täynnä väkeä jo hyvissa ajoin ennen tilaisuuden ilmoitettua alkamisaikaa ja tämän vuoksi Pormestarikatsastukseksi nimetty tapahtuma päästiinkin aloittamaan hieman etuajassa!

 

Olin mukana tilaisuudessa.

 

 

 

Tilaisuuden juontajana toimi Aamulehden päätoimittaja Jorma Pokkinen.

 

 

Keskustelemassa olivat seuraavat henkilöt:

 

 

 

Vihreiden pormestariehdokas, nykyinen europarlamentaarikko Satu Hassi.

 

 

 

Keskustan pormestariehdokas Timo Hanhilahti.

 

 

 

Kokoomuksen ehdokasehdokas pormestariksi, kansanedustaja Harri Jaskari.

 

 

 

Kokoomuksen toinen ehdokasehdokas pormestariksi, kaupunginvaltuutettu Harri Airaksinen.

 

 

 

 

Kokoomuksen kolmas ehdokasehdokas pormestariksi, valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen.

Näitä rivejä kirjoittaessani tiedän, että Anna-Kaisa Ikonen voitti Kokoomuksen pormestariehdokaskisan ja hänestä tuli Kokoomuksen ehdokas Tampereen pormestariksi.

 

 

 

SDP:n Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Atanas Aleksovski edusti demareita, sillä he eivät vielä ole päättäneet pormestariehdokastaan.

 

 

 

Pormestarikatsastusta hallitsi se ongelmien vyyhti, jonka vanha valtuusto jättää nyt valitulle uudelle kaupunginvaltuustolle.

Aamulehti on ansiokkaasti muistuttanut väistyvän kaupunginvaltuuston perinnöksi jättämistä pulmista.

Voidaan perustellusti todeta, että kaikki panelistit ovat Satu Hassia lukuunottamatta (Hassi kun ei ole nyt Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen) laiminlyöneet päättyvän valtuustokauden aikana Tampereen ongelmien ratkaisun - ainakin Atanas Aleksovski oli tämän asian tunnustamisessa rehellinen.

 

 

 

Aamulehden toimitus oli koonnut listan niistä toimenpiteistä, joista uusi kaupunginvaltuusto joutuu valitsemaan vaihtoehtoja kaupungin taloudellisen tilanteen kohentamiseksi.

Yleisö äänesti tärkeimmäksi toimenpiteeksi talouden tasapainottamisen.

Itse äänestin uuden valtuuston tärkeimmäksi työksi kaupungin organisaation tuulettamisen. Olen liike-elämässä tottunut tehokkaaseen toimintaan ja sen vuoksi tein valintani näin.

 

 

 

Seuraavassa kysymyksessä tiedusteltiin keinoja, joilla Tampereen talous saataisiin tasapainoon.

Valtaosa yleisöstä – ja myös minä – näki, että kaupungin omaa toimintaa pitää tehostaa.

”Housuihinsa kuseskelijoitakin” eli niitä, jotka uskovat veroprosentin nostamisen tenhovoimaan oli valitettavan paljon, sillä se vaihtoehto sai 11,5 %:n kannatuksen.

Onneksi lisälainan ottaminen ei saanut kenenkään kannatusta.

Suuret investointihalukkuudet merkinnevät kuitenkin, että lisälainaa on otettava.

 

 

 

Tampereen kaupungin palvelujen ulkoistamisesta on pitkin matkaa käyty vilkasta mielipiteiden vaihtoa.

Aamulehden toimitus oli sisällyttänyt palvelurakenteeseen liittyvän kysymyssarjan pormestariehdokkaiden ja myös yleisön vastattavaksi.

Yleisön vastauksissa ylivoimaisen suosion sai monituottajamalli, jossa on oman tuotannon lisäksi merkittävä rooli myös kolmannella sektorilla sekä yksityisiltä hankittavilla palveluilla.

Olin enemmistön kannalla.

 

 

Pormastarikatsastuksen lopputulemana voi todeta, että lyhyimmät ja iskevimmät vastaukset antoivat Keskustan Timo Hanhilahti sekä SDP:n Atanas Aleksovski.

Lyhyet ja täsmälliset vastaukset kertoivat kuulijoille, että he tuntevat panelisteista parhaiten Tampereen kaupungin asiat.

 

Kokoomuslaiset ehdokasehdokkaat sortuivat ylipitkiin vastauksiin ja se kertoi kuulijoille heidän heikosta tuntemuksestaan Tampereen kaupungin asioihin. Ylivertainen pitkien vastausten osalta oli Satu Hassi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuvasato Aamulehden ja Yle Tampereen järjestämiltä vaalivalvojaisilta jatkuu!

Keskiviikko 31.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Jatkan eilen aloittamaani kuvasarjaa Aamulehden ja Yle Tampereen järjestämiltä vaalivalvojaisilta vaali-iltana 28.10.2012:

 

 

Opetusministeri Jukka Gustafsson oli vaimonsa Virpin kanssa mukana vaali-illassa.

 

 

 

 

Apulaispormestari Olli-Poika Parviainen ja opetusministeri Jukka Gustafsson seurasivat tuloslaskennan edistymistä tarkkaavaisina.

 

 

 

Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen saapui paikalla illan edettyä ja joutui heti Maaria Grönfors´n haastateltavaksi.

 

 

 

Dosentti Pertti Timonen on toiminut kommentaattorina lukemattomissa vaaleissa ja siinä roolissa hän toimi nytkin.

 

 

 

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Heikki Luoto ja pormestari Timo P. Nieminen löysivät molempia kiinnostavia keskustelunaiheita.

 

 

 

Oletan, että Keskustan kunnallisvaaliehdokas, kokenut kuntajohtaja Eero Mäki-Tanila ja pormestari Timo P. Nieminen keskustelivat itsenäisten kuntien yhteistoiminnasta Pirkanmaalla.

 

 

 

 

Opetusministeri Jukka Gustafsson ja kansanedustaja Sofia Vikman Ylen toimittaja Kai Pohjasen haastateltavana.

 

 

 

Jos yhtään osaan arvata, niin Keskustan pormestariehdokas Timo Hanhilahti ja kokoomuksen vastavalittu kaupunginvaltuutettu Yrjö Schafeitel keskustelivat eläkeläisten syrjimisestä.

Kannatan Yrjö Schafeitel´n ajatuksia vaikka en kuulukaan samaan puolueeseen hänen kanssaan.

 

 

 

Tampereen Sitoutumattomien ehdokkaana ollut Lasse ”Oka” Oksanen sai säilytettyä ryhmällään yhden paikan -aiemmin paikkoja oli tuplasti enemmän.

Olen aina arvostanut Lassen mielipiteitä ja niin teen nytkin ainakin pikaratikan osalta – tunnelin kohdalla mielipiteemme eroavat, sillä Lasse on vahva tunnelin puolestapuhuja!

 

 

 

Keskustan neuvottelijana puolueiden välisissä keskusteluissa oleva Matti Kaperi ja SKP:n Jari Heinonen keskustelun tiimellyksessä.

Olen aina arvostanut Jari Heinosen mielipiteitä, sillä niissä puhuu kokemuksen vahva ääni.

 

 

 

Kokoomuksen nuoruus eli Ilkka Sasi ja kokemus eli Yrjö Schafeitel kuvassa, jonka otsikoksi Ilkka Sasi halusi ”Konkarit”.

 

 

 

Sain kuvaan myös kokoomuksen ykkösehdokkaan Tampereen seuraavaksi pormestariksi eli valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosen.

Tässä hän keskustelee Yrjö Schafeitel´n kanssa.

On selvää, että valtiosihteeri Ikosella ei ole nyt helppo pesti, kun hän yrittää ajaa ”käärmettä pyssyyn” eli toistella kuntaministeri Henna Virkkusen mahdottomia linjauksia kuntarakenteen uudistamiseksi. 

 

 

 

Matti Kaperi ja Atanas Aleksovski keskusteluissa.

 

 

 

Keskustan varavaltuutettu Matti Järvinen, Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen ja pormestari Timo P. Nieminen keskustelevat siitä, että saako omalle maalle rakentaa.

Tiedän, että aihe on tämä, jos Matti Järvinen on saanut valita keskustelun aiheen!

 

 

Kuvani loppuivat tähän, mutta toivon, että lukijani saivat pienen tuulahduksen niistä tunnelmista, jotka vallitsivat Aamulehden ja Yle Tampereen vaalivalvojaisissa 28.10.2012!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuvasatoa Aamulehden ja Yle-Tampereen järjestämiltä vaalivalvojaisilta

Tiistai 30.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Tamperelaisten puolueiden edustajat kokoontuivat ravintola Ziperiaan Yle Tampereen ja Aamulehden yhteiseen vaali-iltaan vaalipäivänä eli 28.10.2012 klo 19.30.

 

Aamulehti julkaisi nettisivuillaan mahtavan 88 kuvan kavalkadin vaali-illan tapahtumista.

 

Jään Aamulehteä selvästi heikommaksi, mutta tässä oma kuvakavalkadini samasta tilaisuudesta. Sen verran panen Aamulehteä paremmaksi, että liitän muutaman saatesanan jokaiseen kuvaan. Tämä sen vuoksi, että ounastelen monien lukijoideni olevan Tampereen ulkopuolelta.  Heidän palvelunsa vuoksi muutama saatesana jokaisen kuvan kohdalla lienee siis paikallaan! 

 

 

 

Aamulehden päätoimittaja Jorma Pokkinen ja Ylen maakuntaradion päällikkö Maaria Grönfors toimivat tilaisuuden juontajina.

 

 

 

 

Vihreiden Satu Hassi on todellisuudessa puolueen pormestariehdokas, vaikka häntä ei ole ehdokkaaksi virallisesti nimettykään.

 

 

 

 

SDP:n kunnallisjärjestön puheenjohtaja Atanas Aleksovskiin olen tottunut luottamaan, sillä hän toimii kaupunginhallituksen edustajana Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnassa.

Saan lähes jokaisessa kokouksessa todeta näin:

”Olen jyrkästi samaa mieltä Atanaksen kanssa!”

 

 

 

Keskustan pormestariehdokas Timo Hanhilahti on tässä Maaria Grönfors´n haastateltavana.

 

 

 

21-vuotias kristillisdemokraattien pormestariehdokas Lauri Kangasniemi.

 

 

 

SDP:n Pauli Ruoholahti sekä Atanas Aleksovski keskustelevat ja saman puolueen Aila Dunder-Järvinen hymyilee vieressä.

 

 

 

 

Pirkanmaan Keskustanuorten toiminnanjohtaja Matleena Mikkonen (vasemmalla) oli pitkään kiinni Keskustan varavaltuutetun paikassa, mutta ääntenlaskun edetessä tilanne muuttui hieman. Oikealla Eva Back.

 

 

  

Monien iloksi myös Matti Pitko oli paikalla.

Matilla toimittajanura vaan jatkuu, sillä hän on tehnyt Paavo Väyrysen kanssa sopimuksen, että Matti lopettaa toimittajan hommat vasta sen jälkeen, kun Paavosta tulee Suomen presidentti!

 

 

 

 

Kansanedustaja Kimmo Sasi antoi asiantuntevia vastauksia toimittajien kysymyksiin.

 

 

 

 

Keskustan Pirkanmaan piirin johtokunnan jäsen Pirjo Männistö, toiminnanjohtaja Matleena Mikkonen ja kunnallisvaaliehdokkaamme Jenna Leppänen.

 

 

 

Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Harri Airaksinen ja kansanedustaja Harri Jaskari löivät kuvaajan pyynnöstä veljellisesti kättä, vaikka kisaavatkin tiukasti kokoomuksen pormestariehdokkaan paikasta.

 

 

 

 

Keskustan voimamies Matti Järvinen kohosi ensiyrittämisellä Keskustan varavaltuutetuksi.

 

 

 

Virkaiältään Suomen pitkäaikaisin apulaispormestari ja Keskustan pormestariehdokas Timo Hanhilahti koppasi kainaloonsa kokoomuksen Sointu Lankin (vas)  ja SDP:n  Aila Dunder-Järvisen.

 

 

 

 

Hyvillä arvosanoilla Keskustan järjestämässä Pormestaripaneelissa arvioitu pormestari Timo P. Nieminen on tässä Maaria Grönfors´n haastateltavana.

 

 

 

 

SDP:n Anneli Kivistö ja Keskustan Tampereen kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi ovat Tampereella kokeneinta poliittista joukkoa.

 

 

 

Tässä sain kamerani linssiin todellisen vaikuttajanelikon tamperelaisia kokoomusnaisia.

Vasemmalta ovat kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja ja pormestaritoimeen oleva ehdokasehdokas Leena Kostiainen, kansanedustaja Sofia Vikman, apulaispormestari Irja Tulonen ja entinen kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Riitta Koskinen.

 

 

 

 

Vihreät olivat kovin harvalukuisina vaali-illassa, mutta apulaispormestari Olli-Poika Parviainen pääsi jopa toimittaja Kai Pohjasen haastateltavaksi.

Jatkan huomenissa kuvakerrontaani!

-Esko Erkkilä-

Onko Tamperetta johdettu kissantalutustekniikalla kuusi vuotta?

Lauantai 27.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry ideoi Pormestaripaneelin ja se järjestettiinkin Monitoimitalo 13:n Wivi Lönn –salissa eilen eli 26.10.2012.

 

Kutsuimme paneeliin kaikki Tampereen kaupunginvaltuustossa olevat ryhmät.

 

Sain olla tilaisuuden järjestelyissä mieluisassa ”juoksupojan” roolissa ja houkutella tilaisuuteen eri puolueiden edustajia!

 

Onnistuimme järjestelyissä hyvin, sillä mukaan tulivat kaikki Tampereen kaupunginvaltuustossa edustettuina olevat puolueet.

 

 

 

Saimme Pormestaripaneeliin yhteistyökumppaniksemme Tamperelainen –lehden. Sen päätoimittaja Sakari Nupponen (oikealla) toimi paneelin johdattelijana ja hänen apunaan oli valtio-opin dosentti Pertti Timonen (vasemmalla).

 

 

Panelisteina olivat aakkosjärjestyksessä vasemmalta oikealle eri puolueiden tamperelaiset ykköshenkilöt:

 

 

 

 

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Aaltonen ja SDP:n kunnallisjärjestön puheenjohtaja Atanas Aleksovski.

 

 

 

 

Keskustan pormestariehdokas Timo Hanhilahti ja europarlamentaarikko Satu Hassi, joka on valmis vihreiden pormestariehdokkaaksi.

 

 

 

 

SKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja ja pormestariehdokas Jari Heinonen sekä kristillisdemokraattien pormestariehdokas Lauri Kangasniemi.

 

 

 

Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Leena Kostiainen ja Tampereen Sitoutumattomien pormestariehdokas Hannu Soro.

 

 

 

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Pertti Virtanen saapui Pormestaripaneeliin hieman ”myöhäjunassa”, mutta hän paikkasi asian ja poistui paneelista muita aikaisemmin.

 

 

Paneelin eräs mielenkiintoisimmista osioista oli, kun panelistit saivat antaa kouluarvosanan pormestari Timo P. Niemiselle, joka kuuden pormestarivuoden jälkeen nyt on siirtymässä sivuun.

 

 

Juontaja Sakari Nupponen laski panelistien antamien arvosanojen perusteella Timo P. Niemiselle ”päästötodistuksen” arvosanaksi 8,17! Kelpo saavutus Tampereen ensimmäiselle pormestarille.

 

 

Niemisen pormestarityötä arvioitaessa europarlamentaarikko Satu Hassi kehitti aivan uuden termin kuvaamaan Timo P. Niemisen johtamistyöskentelyä. Satu Hassi luonnehti pormestari Niemisen johtamistyyliä ”kissantalutustekniikalla” johtamiseksi. Näin kertoo Tamperelainen nettisivuillaan Hassin luonnehdinnasta: ”Timo P. Nieminen on ohjaillut kissantalutustaktiikalla asioita haluamaansa suuntaan.”

 

Tiedän kokemuksesta, että kissan tai ainakin kissojen johtaminen on taitolaji, sillä nuoruudessani mursin ranteeni, kun yritin johtaa kissoja iltalypsypaikalta navetalle.

 

Koen aidosti, että Satu Hassin luonnehdinta kertoo arvostuksesta pormestari Timo P. Niemisen johtamistyyliä kohtaan.

 

 

***************

 

On myönnettävä, että erityisesti kokoomus ja SDP eivät aluksi olleet ilahtuneita, kun ilmoitimme järjestävämme Pormestaripaneelin ja kutsuvamme siihen kaikkien puolueiden pormestariehdokkaat. Vasemmistoliitto lähti helposti mukaan ja vihreiden paikallisilta emme edes kysyneet, vaan turvauduimme suoriin suhteisiimme Satu Hassiin.

 

Meidän keskustalaisten mielihyvä oli suuri, kun paneelin jälkeen kaikki kilvan kiittivät Keskustaa ja Tamperelaista hienon tilaisuuden järjestämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Valtakunnallisessa oppositiossa oleva Keskusta ja keskustalaiset voivat kannattaa hallituspuolueiden edustajien esityksiä, jos ne ansaitsevat kannatuksen!

Keskiviikko 17.10.2012 - -Esko Erkkilä-

 

Keskustan ehdokas Tampereen pormestariksi on Timo Hanhilahti (oikealla). Hän vieraili eilen Keskustan vaalimökillä Tampereen Keskustorilla ja tapasi kaupunkilaisia.

 

Tampereen apulaispormestarina nyt toimiva Hanhilahti toimitti eilen aamulla julkisuuteen tiedotteen, jossa hän asettui kannattamaan sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) ja liikenneministeri Merja Kyllösen (vas) suunnittelemaa hanketta, jonka tarkoituksena olisi tuoda peltipoliisit myös kaupunkikeskustoihin.

 

Hanhilahden julkisuuteen toimittama tiedote kuuluu näin:

 

*****************

 

 

Peltipoliisit kaupunkien keskustoihin

 

Iltalehti kertoi 13.10 2012, että sisäministeri Päivi Räsänen (kd) ja liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) suunnittelevat parhaillaan hanketta, jonka tarkoituksena olisi tuoda peltipoliisit myös kaupunkikeskustoihin.

Samalla siirryttäisiin kunnalliseen liikenteenvalvontaan, joka antaisi kunnan virkamiehille oikeuden liikenteenvalvontaan automaattisella laitteistolla. Samalla kunnat saisivat nopeussakoista tuloja, niin kuin nykyisin pysäköinninvalvonnasta. Tällä hetkellä nopeussakot menevät vielä valtion kassaan.

Kaupunkien asukkaat ovat kyllästyneitä heikkoon liikennekuriin sekä turvallisuuden ja järjestyksenpidon puutteisiin kaupungeissa ja erityisesti kaupunkien keskusta-alueella. Tällä hetkellä kunnilla ei ole toimivaltaa näissä asioissa.

Ministereiden suunnittelema hanke on kannatettava ja hyvä. Se vastaa hyvin Tampereen kaupungin tekemää, vanhaa lakialoitetta.

Liikenteen valvonnan rinnalla on samanaikaisesti tarvetta käynnistää lainvalmistelu, jonka seurauksena kunta voi hakea oikeutta valvoa järjestystä ja turvallisuutta alueellaan. Vetovoimaisen ja miellyttävän kaupungin edellytyksenä on, että jokainen voi liikkua turvallisesti ja ilman häirintää siistissä kaupungissa.

 

Timo Hanhilahti                                                                                          

apulaispormestari

 

*****************

 

Hanhilahden tiedote kertoo, että Keskusta ”elää ajassa” ja on valmis kannattamaan myös sellaisia ehdotuksia, joita hallituspuolueet esittävät. Ehtona tietysti on, että ehdotukset ovat järkeviä ja vievät suomalaista yhteiskuntaa eteenpäin!

 

Oli rohkaisevaa havaita, että apulaispormestari Timo Hanhilahden esitys sai mediassa laajaa vastakaikua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan teltta oli tapahtumien keskipisteenä Tampereen Markkinoilla 1.10.2012

Tiistai 2.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Onnistuneen tapahtuman järjestäminen vaatii paljon näkymätöntä taustatyötä, jotta tilaisuudesta muodostuisi onnistunut.

 

Näin oli myös eilen Tampereen Keskustorilla järjestetyillä Tampereen Markkinoilla, joille Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö osallistui omalla osastollaan.

 

Valmistauduin tapahtumaan jo edellispäivänä, kun lastasin henkilöauton peräkärryni telttakatoksella ja monilla muilla rekvisiitoilla jo myöhään sunnuntai-iltana.

 

Herätys oli maanantai-aamuna klo 05.15 ja olin Keskustan telttakatoksen kanssa Keskustorilla varaamassa tutun paikan Hämeenkadun ääreltä klo 06.55.

 

Aamun kuluessa oli hyvää aikaa keskustella telttakatoksemme vierelle sijoittuneiden tutuiksi muodostuneiden torikauppiaiden kanssa päivän säätilasta ja säätilaennusteiden vaikutuksista päivän kävijämäärien ennakointiin.

 

Saimme osastomme kuntoon klo 09.30, kun kaikki piiritoimistolla valmistellut tarjottavat olivat ehtineet tarjoilukuntoon!

 

 

Monitoiminen puuhamiehemme ja kunnallisvaaliehdokkaamme Jari Rajasalo (vasemmalla) ehti päivän aikana käydä lukemattomia keskusteluja tamperelaisten kanssa.

 

 

Sadan maratonin mies Johannes Jonoff (vasemmalla) oli kotiutunut edellispäivänä Porissa järjestetyistä pärekorin heittokilpailuista ja oli innolla käymässä keskusteluja vaikkapa Sara Hildenin taidemuseon tarjonnasta – hän kun on Sara Hildenin taidemuseon johtokunnan jäsen!

 

 

 

Kunnallisvaaliehdokkaamme Eva Back on perehtynyt Santeri Alkion kirjalliseen tuotantoon ja sen vuoksi hänellä on vankka tuntemus alkiolaisuudesta!

 

 

Käytönvalvoja Jorma Tapaninaho (oikealla) saa jämäkällä sanomisellaan epäröivimmänkin kansalaisen vakuuttumaan Keskustan kunnallisvaaliohjelmasta!

 

 

Keskustalainen apulaispormestari Timo Hanhilahti käyskenteli tyytyväisenä osastollamme ja hän sai viimeisenkin ”epäilevän Tuomaksen” uskomaan, että Tampereen kaupungin kaavoitustavoitteet on hänen johdollaan saavutettu.

 

 

 

Tässä kuvassa apulaispormestari Timo Hanhilahti keskustelee Keskustan pormestariohjelmasta Mervi Karinkannan kanssa.

Mervi oli edellisissä eduskuntavaaleissa perussuomalaisten ehdokas ja silloin hän kokosi Pirkanmaalta kunnioitettavan äänisaaliin.

Nyt odotamme ja toivomme, kun Mervi siirtyi Keskustan riveihin, että hän tuplaa Tampereelta eduskuntavaaleissa saamansa äänisaaliin!

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n johtokunnan jäsen Kaarina Peltomäki (vasemmalla) jututtaa kaupunginvaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaista.

 

 

 

 

Minä ja lukemattomat muut arvostivat, kun Tampereen oma senaattori Mikko Alatalo ehti poikkeamaan osastollamme hetkeksi.

Nähtiin taas kerran, että Mikolla on todellista vetovoimaa, sillä väkeä tungeksi Mikon ympärillä kovasti!

 

Tampereen Markkinoiden markkinapäivä oli Keskustan kannalta poikkeuksellisen onnistunut.

 

Tavoitimme runsaasti niitä tamperelaisia, joita juuri halusimmekin tavata!

 

 

-Esko Erkkilä, ehdokasnumero 208-

Keskusta julkisti oman ehdokkaansa Tampereen pormestariksi: Timo Hanhilahti

Perjantai 28.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Keskusta on alusta alkaen kannattanut avointa kansanvaalia pormestarin valinnassa.

 

Se ei kuitenkaan ole nykyisen lainsäädännön mukaan mahdollista. Tämän vuoksi Keskusta on ottanut periaatteellisen kannan jo keväällä, että kunnallisvaaleissa tamperelaisilla on tiedossaan Keskustan pormestariehdokas.

 

Julkistimme pormestariehdokkaamme eilen klo 10.00 järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

 

Ehdokkaamme Tampereen pormestariksi on nykyinen apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Timo Hanhilahti on 57-vuotias maatalous- ja metsätieteiden maisteri (MMM). Hän on opiskellut Helsingin Yliopistossa ympäristötieteiden opintosuunnalla pääaineenaan maankäytön ekonomia.

Apulaispormestari Timo Hanhilahti on Suomen pitkäaikaisin apulaispormestari, sillä hän on ollut nykyisessä tehtävässään vaalikauden alusta alkaen.

 

Tunnen Timo Hanhilahden henkilökohtaisesti yli neljän vuoden ajalta ja hän on yksi niistä työ- ja politiikkakavereista, joiden esiintyessä voin olla turvallisin mielin.

 

Hanhilahden esiintyminen eilen aamulla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa vahvisti käsitystäni hänen vakuuttavuudestaan.

 

Laadimme pormestariehdokas Timo Hanhilahden johdolla Keskustan pormestariohjelman 2012.

 

Tiedotustilaisuudessa julkistettu pormestariohjelman kärki koostuu viidestä asiakokonaisuudesta. Tulemme Hanhilahden johdolla täydentämään Keskustan pormestariohjelmaa lähipäivinä.

 

Nyt julkistettu pormestariohjelman kärki on tässä:

 

******

 

KESKUSTAN PORMESTARIOHJELMA 2012: Viisi pääkohtaa

 

 

1. YRITYKSET OVAT KAUPUNGIN TÄRKEIN VOIMAVARA

Elinkeinopolitiikkaan tarvitaan aktiivista otetta. Kaupungin on oltava paljon aktiivisempi ja tehokkaampi yrittämisen edistämisessä ja uusien työpaikkojen luomisessa Tampereelle.

Yrityksille on pystyttävä tarjoamaan tarkoituksenmukaista tonttimaata ja yritystilaa sekä toimiva infrastruktuuri.

Nykyisten työpaikkojen turvaaminen ja uusien luominen ovat elinehto kaupungin vetovoiman kehittämiselle.

 

 

2.  TEHOA KAUPUNKIKONEESEEN

 

Tampereen kaupungin teknisissä palveluissa suoritettiin rakenteellinen muutos jolla saavutettiin n. 10 %:n kustannussäästö palveluista tinkimättä. Vastaava säästö esim. sosiaali- ja terveyspuolella merkitsisi 60 miljoonaa euroa eli kahta (2) prosenttiyksikköä tuloveroprosentissa.

Rakenteellinen selvitystyö ja sen jälkeiset toimenpiteet on tehtävä koko kaupunkiorganisaatiossa teknisen puolen tapaan myös tilaajaryhmässä sekä konsernijohdossa viimeistäkin apulaispormestaria ja johtajaa myöten.

 

 

3. SAMAA KAUPUNKIA LAIDASTA LAITAAN

 

Vetovoimainen ja viihtyisä kaupunkikeskusta on kaikkien etu. Keskusta-alueeseen kannattaa panostaa.

Kaikessa toiminnassa pitää muistaa, että samaa Tamperetta on Lentävänniemestä Hervantaan ja Teiskoon. Asukkaat ovat samanarvoisia asuinpaikasta riippumatta. Asukkaat itse valitsevat asuinpaikkansa kaupungin alueella. Ponnisteluja tonttitakuun toteuttamiseksi pitää voimistaa.

 

 

4. LIIKENNE SUJUVAKSI – OLO VIIHTYISÄKSI

 

Liikenneympäristössä keskeisin parannuksen tarve on asuinalueiden katuympäristön kunnon kohentaminen.

Hämeenkadun merkitys kevyt- ja joukkoliikennepainotteisena kaupallisena valtasuonena kasvaa, jonne myös henkilöautoilla pitää olla vapaa pääsy.

Sujuvan ja laadukkaan joukkoliikenteen pitää palvella koko kantakaupungin aluetta.

Ratikka on mahdollinen, jos sitoudutaan koko joukkoliikenteen laatukäytäväverkon laajuiseen ratikkaverkkoon. Ratikkapäätös vaatii, että tiedetään miten investointi rahoitetaan. Muussa tapauksessa toteutusvaihtoehdoksi etsitään joku muu ekologisesti kestävä joukkoliikennemuoto.

 

 

5. KUNTANAAPURIT OVAT KUMPPANEITA

 

Yhteistyötä ja kumppanuutta naapurikuntien kanssa on syytä tiivistää ja aktivoida. Kunnallisia palveluita voidaan tarjota kuntarajan yli esim. Pirkkalan suunnassa.

Teknisen tuotannon alueella voidaan harkita yhteistä kuntarajat ylittävää liikelaitosta tai osakeyhtiötä.

Kaavoitustyötä voidaan suorittaa yhteisenä, hajautettuna työyhteisönä ja esim. viranomaispalveluja voidaan tuottaa seudullisesti.

Kuntien välisen yhteistyön pitää perustua vapaaehtoisuuteen. Aikaa myöten yhteistyö tuottaa sellaisen tuloksen kuin se ansaitsee. Jokainen kunta tekee itsenäisesti omat ratkaisunsa kuntarakenneasiassa.

 

 

Timo Hanhilahti

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n pormestariehdokas kunnallisvaaleissa 2012

 

*******

Tiedotusvälineiden puolelta Keskustan pormestariehdokkaan nimeäminen ja pormestariohjelmamme saivat positiivisen vastaanoton.

 

Keskustan roolina on olla edelläkävijä.

 

Viime presidentinvaalien Tampereen kolmanneksi suurimpana puolueena eilen kertomamme uutinen on osoitus Keskustan merkittävästä roolista Tampereen kunnallispolitiikassa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kunnallisvaaleissa jokainen kokoomukselle, SDP:lle ja vihreille annettu ääni merkitsee suurkuntahankkeiden etenemistä

Torstai 27.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Palaan vielä Aamulehden viime tiistaina eli 25.9.2012 järjestämään kuntavaalikiertueen ensimmäisen yleisötilaisuuden antiin.

 

Oli hämmästyttävää, kuinka suurella äänten enemmistöllä läsnä ollut tamperelaisyleisö torppasi Kataisen, Virkkusen ja Urpilaisen kohkaaman kuntauudistuksen, johon oleellisena osan kuuluisi suur-Tampereen muodostaminen.

 

Omaan toimivia ja monipuolisia suhteita hallituspuolueiden paikallisiin edustajiin, mutta joudun nyt selkeästi toteamaan, että jokainen hallituspuolueiden edustajille kunnallisvaaleissa annettu ääni kaventaa kansalaisdemokratiaa rajusti.

 

Paikalliset kokoomuslaiset ja demarit – ehkä jopa jotkut vihreätkin - saattavat aidosti toimia itsenäisten kuntien puolesta ja suur-Tamperetta vastaan. Sillä ei kuitenkaan ”isossa kuvassa"ole pienintäkään merkitystä, koska kokoomus ja SDP laskevat jokaisen heille annetun äänen puoltavan hallituksen kuntauudistusta.

 

Tampereen kehyskunnissa jokainen hallituspuolueille annettu ääni antaa avoimen valtakirjan hallitukselle lopettaa Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala ja Vesilahti.

 

Jos näiden kuntien asukkaat haluavat, että kotikunta säilyy myös jatkossa itsenäisenä, on varmin tapa varmistaa tämä äänestämällä Suomen Keskustan ehdokasta.

 

Oli ilahduttavaa, että myös tamperelaisten enemmistö haluaa säilyttää kehyskunnat itsenäisinä.

Tästä saimme vakuuttavan todisteen, kun kuntavaalikiertueen yleisö oli lähes 70 %:n osuudella suur-Tamperetta vastaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan kunnallisvaaliehdokkaiden määrä Tampereella kohosi kaikkien aikojen suurimmaksi

Keskiviikko 19.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Kunnallisvaaliehdokkaiden ilmoittamisaika kuntien Keskusvaalilautakunnille päättyi eilen klo 16.00.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n vaaliasiamiehenä sain hoitaa ehdokaslistamme Tampereen Keskusvaalilautakunnalle. Teimme sen kaksivaiheisesti eli veimme pääjoukon ehdokassuostumukset Keskusvaalilautakunnalle jo maanantaina ja täydensimme listaa vielä eilen.

 

Olen tyytyväinen Keskustan menestymiseen ehdokasasettelussa, sillä pääsimme Tampereella kaikkien aikojen suurimpaan ehdokasmäärään.

 

Keskustan listoille asettui ehdokkaita kaikkiaan 62 henkilöä eli kolme enemmän kuin edellisellä kerralla vuonna 2008!

 

Keskustan ehdokkaiksi oli todellista pyrkyä kahtena viimeisenä päivänä, sillä silloin saimme kirjata ehdokkaiksi ilmoittautuvien ryntäystä kiireen kanssa.

 

VTT Paavo Väyrysen mainio menestyminen Tampereella presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella, puheenjohtaja Juha Sipilän vakuuttava esiintyminen Tampereella järjestetyissä tilaisuuksissa ja Keskustan valtakunnallisen politiikan onnistuminen olivat syitä hyvään ehdokastilanteeseemme.

 

Apulaispormestari Timo Hanhilahden onnistuminen tehtävässään toi useita uusia ehdokkaita Keskustan listoille.

 

Tässä luettelo niistä Keskustan kunnallisvaaliehdokkaista, joiden suostumuksen sain olla viemässä Tampereen Keskusvaalilautakunnalle maanantaina ja tiistaina:

 

 

	Aaltonen	Tarmo	automaatioteknikko, yrittäjä
	Alatalo	Mikko	kansanedustaja, yrittäjä
	Alatalo	Seija	koulunkäyntiavustaja
	Back	Eva-Lisa	tutkimushaastattelija	(sitoutumaton)
	Erkkilä	Esko	raaka-ainepäällikkö, agrologi
	Hanhilahti	Timo	apulaispormestari
	Hanhilahti	Vilhartti	yhteiskuntatieteiden ylioppilas
	Heikkilä	Lauri	opiskelija
	Hieta	Risto	myymäläpäällikkö
	Hirvenoja	Arja	vahtimestari, järjestyksenvalvoja
	Hirvenoja	Tiina	opiskelija, myyjä
	Härkönen	Aira	yrittäjä, omaishoitaja
	Jalonen	Jussi	fil.lis., historiantutkija
	Jonoff	Johannes	pääsihteeri, seniori
	Juntunen	Mervi	mielenterveyshoitaja
	Juva	Antti	diplomi-insinööri, kehittämispäällikkö
	Järvinen	Matti	rakentaja, yrittäjä
	Kangas	Arja-Liisa	kouluttaja, kiinteistönvälittäjä
	Karhunen	Jorma	yrittäjä, tv-kuvaaja
	Karinkanta	Mervi	markkinointiassistentti
	Karjalainen	Marja	yrittäjä	(sitoutumaton)
	Karppila	Iina	opiskelija
	Karvonen	Juha	agronomi, lääkäri
	Kauppila	Reijo	valtiotieteen tohtori, psykologi	(sitoutumaton)
	Kiili	Kalle	tuotekehitysinsinööri, luottamushenkilö
	Kiiski	Anna	toimistosihteeri
	Koppanen	Mikko	insinööri, tekninen asiantuntija
	Kotti	Anne	myyntipäällikkö
	Kuitunen	Jorma	yrittäjä
	Leppänen	Jenna	opiskelija
	Mattila	Jukka	automaatioinsinööri (AMK)	(sitoutumaton)
	Mattila	Titta	yrittäjä, sosiaalikasvattaja
	Mikkonen	Matleena	hall. yo., opiskelija
	Minkkinen	Tuula	psykologian tohtori
	Moilanen	Raija	sairaanhoitaja, järjestöpäällikkö
	Mäki-Korte	Timo	eläkeläinen
	Mäkinen	Terhi	diplomi-insinööri, HR-kouluttaja
	Mäki-Tanila	Eero	kuntajohtaja, HM	(sitoutumaton)
	Männistö	Ritva-Liisa	toiminnanjohtaja
	Nurminiemi	Sulo	lihamestari
	Ollinkoski	Seppo	metallimies, eläkeläinen
	Paldanius	Niilo	työnjohtaja
	Pitkänen	Ari	hortonomi, ostaja
	Porola	Sanna	Sales and Project Controller
	Puhakka	Tomi	opiskelija
	Railo	Ville	kouluttaja
	Rajasalo	Anne	ravintolatyöntekijä
	Rajasalo	Jari	reaktoriasentaja
	Rantaviita-Tiainen	Anna-Kaarina	merkonomi, kaupunginvaltuutettu
	Roth	Joakim	opiskelija, hall. yo
	Räihä	Tuomo	kuntajohtaja, HM
	Saarimaa	Timo	taksiautoilija
	Taivalsalmi	Timo	yleislääketieteen erikoislääkäri
	Tapaninaho	Jorma	eläkeläinen
	Tarkkonen	Jouko	yrittäjä
	Trauss	Mickael	opiskelija	(sitoutumaton)
	Tukia	Timo	konesähköasentaja
	Tuokko	Eeva	filosofian tohtori
	Uluöz	Kenan	parturi
	Valorinta	Jari	osastolääkäri
	Wigelius	Kirsti	yrittäjä	(sitoutumaton)
	Vuorinen	Mia	talouspäällikkö

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n vaalipäällikkönä kiitän kaikkia Keskustan listoilta kaupunginvaltuustoon pyrkiviä kunnallisvaaliehdokkaitamme ja toivotan Teille menestystä vaalikampanjassanne.

 

Olosuhteet ovat meille otolliset saavuttaa tavoitteeksi asettamamme kuuden kaupunginvaltuutetun valtuustoryhmä! Kaikki sen yli tulevat valtuustopaikat ovat extraa, mutta hyvin tervetulleita ja ansaittuja nekin!

 

-Esko Erkkilä-

Hieno yleisötilaisuus Tampereen Keskustorilla

Torstai 13.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ja Keskustan eduskuntaryhmä järjestivät todellisen kunnallisvaalistartin Tampereen Keskustorilla tiistaina 11.9.2012.

 

Tapahtuman ideoijana oli Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen, joka Rovaniemen puoluekokouksessa tuli ehdottelemaan nyt toteutetun tilaisuuden järjestämistä.

 

Me tamperelaiset olimme heti toteuttamassa Tiilikaisen ideaa ja nyt saamme olla tyytyväisiä mainion tilaisuuden onnistumisesta.

 

Pieni kuvakertomus tilaisuuden huippuhetkistä on paikallaan.

 

 

Aloitimme tilaisuuden klo 15.00 tamperelaisvoimin. Toivon, että minulla on myöhemmin tilaisuus kertoa näillä sivuilla tamperelaisvoimin toteutetusta osuudesta. 

Saimme tilaisuuteen hanurinsoittajaksi Martti Niemen Tampereen Teiskosta. Kuvassa Jari Rajasalo täsmäilee mikrofonia sopivalle korkeudelle, jotta hänen vaarinsa soitto tavoittaa kovaäänisten kautta Keskustorilla ja Hämeenkadulla liikkuvat tamperelaiset.

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo saapui Keskustorille ennen muita kansanedustajia. Mikon varhainen tulo oli mahdollista sen vuoksi, että hän kiiruhti Eduskunnasta Tampereelle omalla autollaan, kun muut kansanedustajat matkasivat Tampereelle junalla! 

Sain toimia toritilaisuuden juontajana ja kuvasta näkee, että aikataulussa pysyminen oli juontajan keskeinen haaste – käteni on heti tarttumassa mikrofoniin, kun Mikko hetkenkin hengähtää!

 

 

Keskustan kansanedustajia kuljettanut juna saapui Tampereelle klo 15.52 ja sen jälkeen vieraiksemme saapuneet kansanedustajat kävelivät vastaanottajiemme opastuksella Keskustorille.

 

Annoin ensimmäisen puheenvuoron tilaisuuden ideoineelle Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikaiselle. 

Kysyin Tiilikaiselta hänen puheenvuoronsa lopuksi, että onko Ruokolahdella nyt nähty leijonia. Tiilikainen vastasi, että viimeinen varma havainto on kahdenkymmenen vuoden takaa! Niin ne vuodet vierivät!

 

 

Tiilikaisen jälkeen pyysin Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän mikrofonin ääreen. 

Sipilän esitys oli vakuuttava ja hän käsitteli siinä mm. viime aikoina esillä ollutta lasten turvattomuutta.

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo haastatteli puheenjohtaja Juha Sipilää ja kaikesta huomasi, että Keskustan puheenjohtajalla on varmuutta, esiintymiskykyä ja taitoa ”ottaa kuulijansa”. 

Keskustorille kerääntynyt sankka yleisöjoukko palkitsi Juha Sipilän esityksen mittavilla suosionosoituksilla.

 

 

Huomasin, että kunnallisvaaliehdokkaittemme nestori, sadan maratonin mies ja Sara Hildenin taidemuseon johtokunnan jäsen Johannes Jonoff  koppasi Sipilän esityksen aikana kainaloonsa Seija Alatalon sekä kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan.

 

 

 

Totesin juonnossani, että nyt kaipaamme ruoka- ja elintarvikeasioissa turvallisuutta, joka on ollut kadoksissa sen jälkeen, kun Sirkka-Liisa Anttila luopui maa- ja metsätalousministerin pestistä.

Pyysin, että Sirkka-Liisa rohkaisisi meitä ruokaturvallisuusasioissa, sillä jo pelkästään hänen varman ja vakuuttavan äänensä kuullessaan suomalaiset ovat oppineet olemaan ruoka-asioissa turvallisella mielellä.

Ex-ministeri Sirkka-Liisa Anttila muistutti, että Suomella on kolme perusvahvuutta ruokaturvallisuuden takaajana. Ne ovat; 

• raskasmetalleista vapaa maaperä
• runsaat pohjavesivarat
• kotimainen energia

 

 

Tuomo Puumala on usein käynyt Tampereella ja myös nyt me toivotimme Tuomon tervetulleeksi Tampereelle.

Tuomo on taitava sanankäyttäjä ja niin hän oli myös nyt. Tuomo osaa ja taitaa Keskustan perimmäisen Alkioon perustuvan linjan ja sen vuoksi minä ja monet muut arvostavat Tuomoa korkealle. 

Kerroin Tuomolle, että vast´ikään Kälviällä käydessäni käteeni osui Keskipohjanmaa-lehti vuodelta 2004. 

Lehdessä oli runsaasti silloisten kunnallisvaalien ilmoituksia ja Keskustan ilmoituksessa Tuomo Puumalalla oli enemmän hiuksia kuin nyt. Uskalsin kertoa näin, sillä Tuomohan usein kertoo itsestään, että hän alkaa päivä päivältä muistuttaa entistä enemmän Kekkosta!

Tuomo kysyi kaikkien kuullen, että ethän laittanut tätä vanhaa lehteä saunan pesään ja pystyin hyvällä omallatunnolla kertomaan, että se on nytkin mukana autossani!

 

 

Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula kertoi kaiken kansan kuullen, että hänestä ei yleensä saa hymyilevää kuvaa, mutta kuulemma minun ottamanani hän on nähnyt peräti kolme kuvaa, jossa hän hymyilee.

Rehulan kertoma laittaa ounastelemaan, että myös hän kuluu muiden muassa juttujeni lukijoiden joukkoon. 

Arvostan Juha Rehulan korkealle, sillä hän on terveys- ja sosiaalipuolen asioihin hyvin paneutunut poliitikko. 

Hän pitää sanansa ja siitä sain taannoisten Tampereella järjestettyjen politiikka- ja toimintapäivien aikana todisteen, kun Rehula toimitti esityksensä sähköisenä pari päivää esityksensä jälkeen. Annoin Rehulalle tästä tunnustusta jo Rovaniemellä ja Rehula vastasi, että hän pitää lupauksensa!

 

 

”Kansanedustajakimaran” päätti maakuntamme oma kansanedustaja eli Arto Pirttilahti. 

Arto on meille tamperelaisille tärkeä henkilö, sillä hänen viime eduskuntavaaleissa Tampereelta saamansa äänet pitäisi nyt kunnallisvaaleissa pysyä imuroimaan tamperelaisille Keskustan kunnallisvaaliehdokkaille.

 

 

Hieno tilaisuus Keskustorilla päättyi klo 17.00, sillä silloin ”maakunnan miehet ja naiset” noutivat heille sovitut kansanedustajat esiintymään Tampereen lähikuntiin.

 

Puheenjohtaja Juha Sipilä ja kansanedustaja Arto Pirttilahti jäivät Tampereelle, mutta se onkin sitten taas uuden jutun aihe!

Kiitän Keskustan Eduskuntaryhmää ja Keskustan puoluetoimistoa hienosta yhteistyöstä Keskustorin tilaisuuden järjestämisestä.

Voin kertoa, että tilaisuuden järjestäminen vaati lukemattomia puheluita ja sähköpostiviestejä, mutta kun tulos oli näin mainio, kaikki kannatti kokea.

Pystyimme varmasti tällä tilaisuudella tasoittamaan paljon maaperää Keskustan hyvälle kunnallisvaalimenestykselle Tampereella.

Tilaisuuden aikana saimme muutaman uuden kunnallisvaaliehdokkaan ja heti huomenissa heitä saimme kirjata ehdokkaaksemme lukuisia.

Suurimmat kiitokset osoitan tamperelaisille, jotka sankoin joukoin täyttivät Keskustorin ja nauttivat Keskustan tarjoamista kahveista sekä sanallisesta annista!

-Esko Erkkilä-

Totuus alkaa paljastua - Sulkavuoreen rakennettavan jätevesien keskuspuhdistamon rakennusvaihe tulisi raunioittamaan Koivistonkylän omakotitalojen lisäksi kerrostaloja runsaasti ja julkisista rakennuksista ainakin Hatanpään koulun sekä Hatanpään lukion

Lauantai 18.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan keskuspuhdistamon kolmas YVA antaa arvokasta tietoa, sillä siinä suunnitelman sinänsä perin vajavaisesta aineistosta paljastuu monia hanketta koskevia tietoja, jotka ovat merkittäviä koko hankkeen torppaamiselle.

 

Kiitän YVA-suunnitelmaa mm. siitä, että nyt ensimmäisen kerran koko hankkeen aikana annetaan edes jonkinmoista tietoa rakennusvaiheen aiheuttamista ongelmista.

Jokainen YVA-suunnitelma maksaa Tampereen Vedelle ja sitä kautta tamperelaisille veronmaksajille miljoona euroa ja koska nyt on kyse kolmannesta keskuspuhdistamon YVA:sta, niin me tamperelaiset veronmaksajat tulemme maksamaan keskuspuhdistamon YVI: sta peräti 3,0 MEUR!

 

Tähän saakka on ollut yleisesti tiedossa, että Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon rakennusvaiheessa raunioituisi joitakin kymmeniä omakotitaloja Sulkavuoren läheisyydessä Tampereen Koivistonkylässä ja Nirvassa.

 

Nyt julkaistussa YVA-aineistossa tulee selkeästi esille, että Viinikanlahdesta Sulkavuoreen louhittavan jäteveden siirtotunnelin ja Sulkavuoresta Viinikanlahteen louhittavan purkutunnelin louhintatyöt tulisivat raunioittamaan laajalti omakotitaloja, kerrostaloja sekä julkisia rakennuksia ainakin Koivistonkylässä, Taatalassa, Rautaharkossa, Hatanpäällä ja Vihilahdessa.

 

Miten Tampereen kaupunki aikoo korvata raunioituneille omakotitaloille, kerrostaloasuntojen omistajille ja sitä kautta niiden vuokralaisille louhintatöiden aiheuttamat vahingot?

 

Minä tiedän vastuksen ja se on:

 

Ei mitenkään.

 

Muutama kuva YVA-suunnitelmaan liittyvästä aineistosta vahvistaa edellä sanomani:

 

 

YVA-suunnitelman havainnekuvassa  esitetään punaisella alue, jolla tunneleiden räjäytystöiden tärinävaikutus ylittää 5 mm/sekunnissa. Sen ulkopuolella tärinävaikutus ylittää sinisellä merkityllä alueella 2 mm/sekunnissa.

 

Voin Ikea-räjäytysten kokemusten perusteella vakuuttaa, että kahden millimetrin sekunnissa oleva heilahdusnopeus merkitsee ruokailuvälinekaapissa ”uutta järjestystä” ja melkoista kilinää. Omien kokemusteni perusteella se merkitsee myös omakotitalon tiiliverhouksien vaurioitumista. Samaan tulokseen tapauksessamme tuli myös Tampereen kaupunki, sillä saimme tärinävaurioiden vuoksi kuudensadan (600,00) euron suuruisen korvauksen!

 

 

 

Tästä havainnekuvasta selviää, että Hatanpään koulu ja Hatanpään lukio tulevat olemaan louhintatyöongelmien keskipisteessä, sillä jätevesien siirtotunneli ja ”puhdistettujen” jätevesien purkutunneli tultaisiin louhimaan täsmälleen näiden oppilaitosten alitse!

 

On varmaa, että koulujen rakenteisiin tulisi kohdistumaan sellaisia tärinävaikutuksia, että koulujen rakenteet tulisivat vaurioitumaan. Herää kysymys, että voitaisiinko opetusta turvallisin mielin jatkaa Hatanpään koululla ja Hatanpään lukiossa? Uskaltavatko vanhemmat lähettää koulukkaansa kouluun, joka on joka hetki sortumisvaarassa?

 

Kiitän Tampereen Veden tähän hankkeen kolmanteen YVA-suunnitelmaan liittyvästä aineistosta, sillä nyt alamme päästä asian ytimeen.

 

Kolmas YVA-suunnitelma merkitsee kolmannen miljoonan euron maksamista tamperelaisten rahakukkarosta, mutta siitä huolimatta se on kuitenkin paikallaan, sillä vasta nyt alkaa paljastumaan Sulkavuori-hankeen mielettömyys.

 

Toivon, että Tampereen nykyiset päättäjät, syksyn kaupunginvaltuustoehdokkaat, Tampereen Veden virkahenkilöt sekä Koivistonkylän, Taatalan, Hatanpään, Rantaperkiön ja Vihilahden asukkaat seuraavat blogipalstaani, sillä jatkan tällä palstalla Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon asioiden käsittelyä myös lähipäivinä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Yli sata osanottajaa yhdestätoista eri maasta osallistui Tapahtumien Yössä MSL-Tampereen järjestämään pärekorinheittokisaan Tampereen Keskustorilla

Lauantai 11.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry järjesti torstaina 9.8.2012 Tampereella Tapahtumien Yössä tempauksen, joka sai ennennäkemättömän suosion.

 

Järjestimme Keskustorilla Raatihuoneen edustalla pärekorinheiton näytöskilpailun, johon kaikki halukkaat saivat osallistua.

 

Tempauksemme sai suuren suosion, sillä osanottajia oli 114 heittäjää, joista 109 heitti pärekoria ensimmäisen kerran elämässään. Heittosuorituksia kirjattiin 121, sillä jotkut kokeilijat halusivat ottaa tarkemmin tuntumaa pärekorinheittoon. Jokaisella oli käytettävissään kaksi heittoa, joten pärekori lensi torilla yli 240 kertaa!

 

Voimme myös todeta, että MSL-Tampere laajensi toimintaansa vahvasti kansainväliseen suuntaan, sillä heittäjät edustivat yhtätoista eri maata!

 

 

Pärekorinheittokisan avausheiton heitti apulaispormestari  Timo Hanhilahti ja hyvin heittikin, sillä tulokseksi mitattiin 10,62 metriä!

 

 

 

MSL-Tampereen pärekorinheittojaoston puheenjohtaja Jouni Koskela – jonka hallussa on pärekorinheiton maailmanennätys 18,57 metriä – luovutti apulaispormestari Hanhilahdelle pienoispärekorin muistoksi hienosta avausheitosta!

 

 

 

Pärekorinheitto on MSL-Tampereen kehittämä laji, jossa kilpaillaan kaksisankaisen peräkorin heittämisestä mahdollisimman pitkälle. 

Lajissa järjestetään MM-kisat joka vuosi ja ne järjestetään pärekorien kehdossa eli Porin torilla. Järjestelyistä vastaavat Satakunnan Viikko ja MSL-Tampere.

 

 

Kisaa oli parhaimmillaan seuraamassa n. 400 katsojaa ja kaikkiaan kaksituntisen kisan katsojamäärä ylitti tuhat innostunutta katsojaa.

 

 

 

Pärekorinheiton tuloksista pidetään maailmatilastoa ja sen kahdennensadannen tuloksen saavutti Antero Hiltunen Kuusamosta. Hiltusen tulos oli hieno 11,28 metriä!

Kuvasta huomataan, että pärekorinheitossa pätee sama ilmiö kuin tennisottelussa - katsojat seuraavat pelivälineen, tässä tapauksessa heittovälineen liikettä!

 

 

Antero Hiltunen sai erikoispalkinnon ja sen luovutti hänelle lajin hallitseva maailmanennätysmies Jouni Koskela.

 

 

 

Näytöskisan pisimmän heiton heitti Jarno Yliniemelä tuloksella 14,77 metriä. Tulos on ylämäkeen heitettynä kunnioitettava.

 

 

 

Jouni Koskelan nimissä oleva maailmanennätystulos 18,57 metriä ei ollut kisan aikana hetkeäkään uhattuna…

 

 

 

…ja myös lempääläläisen Helmi Hopun nimissä oleva naisten maailmanennätystulos ei ollut illan aikana edes miesten uhkaama.

 

 

 

Naisten maailmanennätystuloksen haltija Helmi Hoppu esiintyi kisassa, mutta ei nyt pystynyt hätyyttelemään omissa nimissään olevaa maailmanennätystä.

 

 

Erityisen ilahtuneita olemme, että nuoret ja lapset olivat innokkaita kokeilemaan pärekorinheittoa.

 

Tässä muutamia esimerkkejä nuorimpien heittotyyleistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

****

 

Kilpailun erään viimeisimmistä heitoista heitti Tampereen kaupunginvaltuuston Vihreän valtuustoryhmän jäsen, poliisi ja yhteiskuntatieteiden maisteri Anna-Kaisa Heinämäki. 

Keskustalainen Tarmo Aaltonen (oikealla) kannustaa Anna-Kaisaa oikein tosissaan!

 

*****

 

Aamulehden toimittaja Vilma-Lotta Lehtinen poikkesi kisapaikalla ja myös hän osallistui kilpailuun. Vilma-Lotta heitti hyvän tuloksen 8,71.

 

Hän kirjoitti tempauksestamme Aamulehden sähköiseen versioon seuraavanmoisen jutun:

 

 

 

”Villi meno Keskustorilla: Kori lensi kansanmusiikin tahdissa

Tampereen Keskustorilla oli torstai-iltana villi meno. Irkkupoljentoista kansanmusiikkia soittava Kansahölömö tanssitti yleisöä menevällä musiikillaan. Paikalla oli ainakin sata ihmistä.

Kansahölömö tahditti myös pärekorinheittokisaa. Kori lensi pisimmälle Jarno Yliniemelän kourasta, kunnioitettavat 14 metriä ja 77 senttimetriä. Maailmanennätys miehillä on 18 metriä ja 57 senttimetriä, naisilla vastaava ennätys 14 metriä ja 99 senttimetriä.

Yliniemelä oli kisassa mukana ensimmäistä kertaa, ja kommentoi ennätysheiton jälkeen, että voittajafiilis on.

Ennätystä pääsi rikkomaan Raatihuoneen edessä iltayhdeksään asti. Kilpailu on Maaseudun sivistysliiton kulttuuri- ja opintoyhdistyksen Tampereen jaoston järjestämä. Puheenjohtaja Esko Erkkilä arvioi, että kisaa on ollut seuraamassa parhaimmillaan 400 ihmistä yhtä aikaa.”

 

Kiitän kaikkia heittäjiä, heittäjien huoltojoukkoja, katsojia ja MSL-Tampereen järjestäjäjoukkoja hienon tilaisuuden läpiviennistä!

 

On hienoa, että osaamme tehdä kulttuuria hymynkare suupielessämme!

 

-Esko Erkkilä-

Heinähupaa Hämeenkyrön Heiskalla

Tiistai 31.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Kylätoimintakeskus Heiska sijaitsee kolmostien varrella, kolmostieltä Hämeenkyrön kirkonkylän eteläpuolella Viljakkalan suuntaan n. kolmensadan metrin päässä.

 

Kylätoimintakeskus Heiskaa isännöi Heiska ry ja se järjesti lauantaina 28.7.2012 Heiskalla Heinähupaa –tapahtuman.

 

Tapahtuma sai suuren suosion, sillä Heiskan paikoitustilojen lisäksi kaikki lähiseudun tienvarret olivat ”täynnä” autoja.

 

Pieni kuvakertomus tapahtumasta kertoo enemmän kuin pelkät sanat:

 

 

Ylätalon tila Hämeenkyrön Lavajärveltä oli tuonut tapahtumaan yhden vuohen ja kaksi lammasta.

Tässä suomenvuohi Haisuli, joka on maidontuotannossa Ylätalon tilalla. Tapahtumapäivän aamunakin siltä oli lypsetty kolme litraa maitoa, vaikka Haisulin viimeisestä poikimisesta on ehtinyt kulua jo vuosi aikaa.

Haisulin suurinta herkkua ovat ohdakkeet ja pujot! Oli uusi tieto ainakin minulle, että vuohet pitävät pujoa suurimpana herkkunaan. Siinäpä mainio ratkaisu pujontorjuntaan!

 

 

 

Ahvenanmaanlammas Lupalla on kotonaan lokoisat olot, sillä se toimii kotomaisemissaan terapialampaana!

 

 

 

Myös kainuunharmaalammas Titiuu´lla on Lavajärven Ylätalon tilalla sama homma kuin Lupalla. Kun hetken seurasi Heinähupaa –tapahtumassa meininkiä Ylätalon lammasten vierellä, niin näytti, että terapialampaiden hommaa ne hoitivat myös Heiskalla.

 

 

 

Heiskalla näin elämäni ensimmäisen kerran kahden kudottavat kangaspuut.

Leveyttä näillä kangaspuilla kudottavilla matoilla ja muilla kudonnaisilla voi olla 2,5 metriä. On selvää, että näin leveän maton kutomisessa tarvitaan kaksi henkilöä!

Heiskan luhdissa kangaspuiden käyttöä esitteli Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry.

 

 

 

Heinähupaa –tapahtumassa oli mukana lähes sata vanhaa traktoria. Niiden äärellä konemiehillä riitti muistelemista.

 

 

 

Tapahtuman vanhin traktori oli vuonna 1937 Englannissa Dagenham´ssa valmistettu Fordson N –traktori. Kumiset etupyörät on myöhemmin asennettu lisävarusteena.

 

 

 

Saman tehtaan ”Mörkö” Majuri eli Fordson Major E27N on valmistettu vuonna 1946.

 

 

 

Tapahtuman erikoisuus oli saksalaisvalmisteinen Eicher Diesel ES 202 –traktori, jota esitteli sen saksalainen omistaja Hans-Dieter Wunderlich.

Traktorin painopiste on alhaalla, sillä se on suunniteltu työskentelemään viiniköynnösrivien ja hedelmäpuiden välissä jyrkillä rinteillä.

 

 

 

Eicher –traktorin erikoisuus on Hans-Dieter Wunderlich´n suunnittelema ja asentama kuljettajan takana sijaitseva lisäistuin. Siinä mainio idea niille traktoriharrastajille, jotka haluavat saada puolisonsa mukaan traktorimatkoille!

 

 

 

Tyrwään Seudun Zetoristit olivat saapuneet paikalle ja se merkitsi, että Zetoreita oli paikalla runsaasti.

 

 

 

Tässä on hieman ”kokeneempi” A-mallin Zetor.

 

 

 

Heiskalla järjestetään mm. ”Kaikki päreestä” –kurssi ja sen tiimoilta siellä on rakennettu pärehöylä.

Pärehöylä oli käytössä ja hyviä päreitä syntyi.

 

 

 

Baijerilainen Pastoral Blosn esiintyi ja toi tuulahduksen saksalaisesta puhallinmusiikista.

 

 

 

Pinsiön Mieskuoro esiintyi tapahtuman aikana monesti. Kuoronjohtajana ja sen taiteellisena johtajana toimii Vesa Rantamäki.

 

Jäi harmittamaan, että kiireisen aikataulumme vuoksi emme päässeet näkemään sahdinvalmistuksen kisaa ja emme myöskään Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan esiintymistä ja uuden ritarin lyömistä.

 

Olen saanut jo vuosia sitten kutsun ritarikunnan jäseneksi ja nyt huomaan, että mm. Eduskunnan varapuhemies Anssi Joutsenlahti on saanut ritarikuntamme suurmestari Eero Pylsyltä kutsun liittyä ritarikuntamme jäseneksi.  Ritarikunnan jäsenmäärä lähentelee kuuttasataa jäsentä ja mukana on mm. valtioneuvos Riitta Uosukainen sekä monia muita valtakunnan politiikan, talouselämän, taiteen ja maanpuolustuksen edustajia.

 

 

Heinähupaa –tapahtuman seremoniamestarina toimi Jarmo Puntalo ja oletan, että lähinnä hänen ansiostaan tapahtumalla oli myös kansainvälistä leimaa.

 

On hieno asia, että vapaaehtoisvoimin saadaan aikaiseksi Heinähupaa –tyyppisiä tapahtumia. Osaan arvata, että näin mittavan tapahtuman järjestämiseksi tarvitaan paljon työtä ja toimintaa.

 

Kiitän kaikkia Heinähupaa –tapahtuman järjestäjiä hienon kesäisen tapahtuman järjestämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-