Toivo Loukola - Kortesjärveltä olympiavoittajaksi ja maailmanennätyksen haltijaksi

Keskiviikko 4.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Jääkärimuseon yhteydessä Kortesjärvellä on erillisosasto, jossa esitellään Kortesjärvellä syntyneen ja Amsterdamin olympiakisoissa kultamitalin voittaneen Toivo Loukolan vaiheita.

 

Vierailin museossa heinäkuussa 2010 ja tutustuin Toivo Loukolan saavutuksiin.

 

Toivo Aarne Loukola syntyi eteläpohjalaispitäjä Kortesjärvellä lokakuun 2. päivänä 1902 ja hän kuoli 10.1.1984 Helsingissä.

 

Loukola aloitti urheilu-uransa korkeushyppääjänä, mutta siirtyi estejuoksijaksi muutettuaan Helsinkiin. Aktiiviaikanaan Loukola edusti Helsingin Poliisi-Voimailijoita. Siviilissä Loukola toimi Helsingin poliisilaitoksen passiosastolla.

 

Toivo Loukola voitti kultamitalin 1928 Amsterdamin olympiakisoissa 3000 estejuoksun ajalla 9.21,8 - aika oli uusi maailmanennätys.

 

Toiseksi juoksussa sijoittui Paavo Nurmi ja Suomen kolmoisvoiton varmisti Ove Andersen.

 

Toivo Loukolan omaiset haluavat kunnioittaa Loukolan muistoa ja hänelle on rakennettu oma osastonsa Suomen Jääkärimuseon yhteyteen.

 

Osastolla on esillä Loukolan voitoistaan saamia kunniakirjoja, mitaleita sekä lukuisia muita esineitä, jotka liittyvät Loukolan urheilu-uraan.

 

Suosittelen poikkeamista Suomen Jääkärimuseon yhteydessä olevaan Toivo Loukolan saavutuksista kertovaan erillisnäyttelyyn.

 

-Esko Erkkilä-

Mitä johtajavaihdos merkitsee Karjalalle ja alueen yhteistyölle Suomen kanssa?

Lauantai 31.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Karjalan Tasavaltaa johtanut Sergei Katanandov erosi "vapaaehtoisesti" tasavallan johdosta kesäkuun lopussa, kun Venäjän presidentti Dmitri Medvedev hyväksyi Katanandovin eroanomuksen.

 

Uudeksi päämieheksi presidentti Medvedev nimitti Andrei Nelidov´n, joka on viime vuodet edustanut Karjalaa senaattorina Moskovassa. Muodollisesti valinnasta vastasi Karjalan lainsäädäntökokous, kun se 21.7.2010 siunasi Medvedev´n päätöksen.

 

Katanandov´n vaihtuminen Nelidov´iin on monia askarruttava kysymys. Kysymys koskettaa myös Suomea ja suomalaisia, sillä Karjalan Tasavallan merkitys Venäjän lähialueena kiinnostaa monia Suomessa. Suomalaiset matkailevat paljon Karjalan tasavallan alueella ja monille suomalaisyrityksille Karjala on tärkeä markkina- tai raaka-aineen hankinta-alue.

 

Katanandov ehti hallita Karjalaa 12 vuotta. Hänen suosionsa laski alueen asukkaiden piirissä viime aikoina pohjalukemiin.

 

Andrei Nelidov omaa toimivat suhteet Venäjän keskusjohtoon. Se saattaa luoda mahdollisuuksia Karjalan tasavallalle. Nopeat muutokset Venäjällä eivät ole mahdollisia, mutta ehkä tasavallan asemaa hieman saadaan kohotettua.

 

Nelidov´n valinta merkitsee, että Karjalaan ilmestyy pikemmiten uusia henkilöitä Pietarista ja Leningradin alueelta, sillä Nelidov´lla on niille alueille laajat yhteydet.

 

Sopii toivoa, että johtajavaihdos Karjalassa merkitsee Venäjän luoteiskolkalle nykyistä valoisampaa tulevaisuutta. Toivottavasti uusi johto arvostaa Karjalan ja Suomen välisen kaikkinaisen yhteistyön kehittämistä.

 

-Esko Erkkilä-

Jääkärikenraali Väinö Valveen muistohuone Suomen Jääkärimuseossa

Torstai 29.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Kortesjärvellä sijaitsevassa Suomen Jääkärimuseossa on perusnäyttelyn lisäksi jääkärikenraali Väinö Valveen muistohuone. Suomen Jääkärimuseon anti on muutenkin monipuolinen, sillä samoissa tiloissa sijaitsee olympiavoittaja Toivo Loukolaa esittelevä erillisnäyttely sekä Luontomuseo. Myös pelimanninurkkaus on sijoitettu Jääkärimuseoon.

 

Jääkärikenraali Valve oli viimeinen elossaollut jääkäri. Valve kuoli Helsingissä maaliskuun 11. päivänä 1995 - hän oli kuollessaan 99-vuotias ja olisi saavuttanut 100-vuoden iän saman vuoden joulukuussa.

 

Eräs syy Valveen muistohuoneen sijaitsemiseen Kortesjärvellä on se, että hän käytti Saksaan mennessään etappitalona Kortesjärvellä sijainnutta Suomelan kievaria.

 

Valve palasi Suomeen jääkärien pääjoukon mukana 25.2.1918 ja osallistui Vaasassa järjestettyyn jääkäriparaatiin seuraavana päivänä.

 

Valve osallistui Vapaussotaan ja hän taisteli valkoisten joukoissa mm. Tampereen valtauksessa sekä Viipurin taisteluissa.

 

Vapaussodan jälkeen Valve toimi Lappeenrannassa Raskaan tykistörykmentin komentajana.

 

Viiden vuoden jälkeen hänet siirrettiin rannikkotykistön komentajaksi. Valveen tehtävät laajenivat ensin rannikkopuolustukseen ja pian myös merivoimien komentajuuteen. Merivoimien komentajan tehtävää Valve hoiti myös Talvisodan ajan.

 

Valve toimi puolustusministerinä puolen vuoden jakson 1944 - 1945.

 

Jääkärikenraali Valveen viimeisimmät ylennykset ajoittuivat hyvin poikkeuksellisesti. Everstiksi hän yleni v. 1925, kenraalimajuriksi v. 1933, kenraaliluutnantiksi v. 1941 ja Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto ylensi hänet jääkärikenraaliksi v. 1992.

 

Jääkärikenraali Väinö Valveen muistohuoneessa Suomen Jääkärimuseossa Kortesjärvellä on osa Valveen mitalikokoelmasta, kirjoja, tauluja sekä muita esineitä kenraalin kodista sekä muuta häneen liittyvää mielenkiintoista aineistoa.

 

Mainittakoon, että Väinö Valveen kunniamerkit ovat esillä Suomen Tykistömuseossa Hämeenlinnassa ja hänen muistokseen on myös nimetty Helsingissä Siilitien metroaseman lähellä sijaitseva puisto - puiston nimi on "Väinö Valveen puisto - Väinö Valves park".

 

Yksistään Väinö Valveen muistohuone Suomen Jääkärimuseossa Kortesjärvellä on hyvä syy poiketa tässä mielenkiintoisessa erikoismuseossa!

 

-Esko Erkkilä-

Suomen Jääkärimuseo - tutustumisen arvoinen kohde Kortesjärvellä

Keskiviikko 28.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen jääkäriliikkeen vaiheista kertova museo - Suomen Jääkärimuseo - sijaitsee pienessä etelä-pohjalaispitäjässä Kortesjärvellä. Kortesjärvi on kuntamuutosten pyörteissä yhdistynyt Kauhavan kaupunkiin, joten juridisesti Suomen Jääkärimuseo sijaitsee nykyisin Kauhavalla.

 

Olen suunnitellut tutustuvani Suomen Jääkärimuseoon jo vuosikaudet, mutta sain toteutettua suunnitelmani vasta heinäkuussa 2010.

 

Tutustuminen kannatti, sillä museokäynti antoi paljon lisätietoa isänmaamme vaiheista.

 

Jääkäriliike alkoi vuonna 1915, vaikka ensimmäiset neuvottelut asian tiimoilta käytiinkin jo edellisvuonna.

 

Kortesjärveltä jääkäriliikkeeseen lähti mukaan 39 paikkakuntalaista ja se oli pitäjän asukaslukuun suhteutettuna suurin määrä koko maassa. Tämä on syy, miksi Suomen Jääkärimuseo sijaitsee Kortesjärvellä!

 

Jääkärit siirtyivät Suomesta Saksaan kevareitten kautta ja eräs kevareista sijaitsi Kortesjärvellä. Kortesjärven kevari oli nimeltään Suomelan Kevari ja mm. Suomen viimeisin elossaollut jääkäri, kenraali Väinö Valve käytti siirtymisessään Suomelan Kevaria.

 

Kenraali Valveella on Suomen Jääkärimuseossa oma perinnehuone ja sen tiimoilta tässä blogissa myöhemmin oma juttunsa.

 

Jääkärimuseossa on pitäjäkohtainen luettelo koulutukseen lähteneistä jääkäreistä. Tarkistin luvut eräiden paikkakuntien osalta. Lähtijöistä tamperelaisia oli 31, messukyläläisiä 2 ja teiskolaisia 1, joten nykyisen Tampereen alueelta jääkäreitä oli yhteensä 34.

 

Viljakkalasta jääkäreitä oli 2 ja Hämeenkyröstä samoin 2.

 

Jääkärit saivat koulutusta Lockstedt`n leirillä ja sotakokemusta he hankkivat Saksan itärintamalla Riian edustalla, Kuurinmaalla, Aajoella, Ekkau-Kekkaussa ja Schmardenissa.

 

Jääkärien pääjoukko saapui Vaasaan 25.2.1918 ja vastaanottoparaati järjestettiin Vaasassa seuraavana päivänä. Valkoisten puolella Vapaussotaan osallistui 1.261 jääkäriä.

 

Suomen Jääkärimuseon kustannuksista vastaa Kauhavan kaupunki, johon Kortesjärven kunta on yhdistynyt.

 

Suomen Jääkärimuseon osana on kenraali Väinö Valveen huone sekä olympiavoittaja Toivo Loukolasta kertova nurkkaus. Valveesta ja Loukolasta näillä sivuilla myöhemmin.

 

Toivon, että monet suomalaiset vierailisivat Suomen Jääkärimuseossa, sillä jääkäreiden toiminta on luonut perustan itsenäisen Suomen kehittymiselle.

 

-Esko Erkkilä-

 

Petroskoissa elämä on seestynyt

Tiistai 27.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Petroskoi on Karjalan Tasavallan pääkaupunki Venäjällä.

 

Olen vieraillut Petroskoissa usein ja viimeisin käyntini siellä tapahtui heinäkuussa 2010.

 

Suomalaiset valtasivat Petroskoin lokakuun 1. päivänä 1941 ja nimesivät kaupungin Äänislinnaksi.

 

Petroskoi on vilkas kaupunki, mutta nyt sen kaupunkikuva oli tietyllä tavalla unelias.

 

Majoituimme Pohjola hotelliin eli venäläisittäin Hotelli Severnajaan. Huone oli tasoltaan kohtuullinen ja aamupala jopa hyvä. Elämän rauhoittumisesta kertoo sekin, että nyt kukaan paikallisista ilotytöistä ei tullut tarjoamaan "pilua" - saattaa toki olla, että ikä ja ulkonäkö suojelevat "piluntarjoajilta".

 

Kävimme Äänisen rannalla, mutta siitä huolimatta kaupungista jäi unelias mielikuva. Ehkä maailmanlaajuinen lama koettelee Petroskoitakin!

 

Petroskoin rautatieasema on tavallisesti vilkas, mutta nyt sekin oli hiljainen. Petroskoin rautatieaseman ravintolassa on usein villi meininki, mutta nyt ravintola oli suljettu.

 

Toivottavasti Petroskoin elämä vilkastuu, sillä sehän on alueensa ainoa merkittävä kaupunki. Petroskoin kuihtuminen merkitsisi vaikeuksia laajalle alueelle Äänisen rantamaisemia ja sitä me suomalaiset emme halua.

 

-Esko Erkkilä-

Maailman ensimmäisen naiskosmonautin isän sankarihauta on Impilahdella

Maanantai 26.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliittolaisesta lentokapteeni Valentina Tereskovasta tuli maailman ensimmäinen naiskosmonautti, kun hän kesäkuun 16. päivänä 1963 laskeutui Vostok-6 -aluksen kapteenina maahan kaksi vuorokautta, 22 tuntia ja 50 minuuttia kestäneeltä avaruuslennolta.

 

Valentina Tereskova on syntynyt maaliskuun 6. päivänä 1937. Hänen isänsä toimi traktorinkuljettajana eräässä maalaiskylässä Jaroslavlin alueella.

 

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja Valentinan isä joutui sotaan hyökkäysvaunun kuljettajaksi. Hän kuului ilmeisesti legendaariseen 168 divisioonaan, jonka suomalaiset motittivat Lemetin maastoon Impilahdella.

 

Valentinan isä ei milloinkaan palannut kotiinsa, sillä...

Lue lisää »

Pylsyn penkki - Suomen ensimmäinen emäntäkoulu

Sunnuntai 25.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä Mahnalanselän länsirannalla on jyrkkä kallioseinämä. Kallioseinämässä lähellä vesirajaa on ihmisen istuttavan kokoinen kolo - "penkki". Penkille ei ole pääsyä avoveden aikana kuin venekyydillä ja sama juttu on myös poispääsyn laita - uimalla poispääsy tietysti onnistuu, mutta uintimatkaa rantautumiskelpoiseen kohtaan kertyy varsin paljon.

 

Kerrotaan, että Pylsyn emäntä moitti joka käänteessä miestään. Kerran he olivat matkalla veneellä Hämeenkyrön kirkolle.

 

Menomatkalla emäntä taas tavalliseen tapaansa...

Lue lisää »

Impilahti - poikkeamisen arvoinen paikka tänäänkin

Perjantai 23.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Sortavalasta Petroskoin suuntaan kohdataan kaksikin merkittävää puunjalostuslaitosta. Näimme ne molemmat heinäkuisella matkallamme Laatokan Karjalaan.

 

Ensiksi tulee vastaan Läskelän paperitehdas, jonka toiminta tosin on muutama vuosi sitten loppunut. Paperitehdas on korkean muurin ja "Nato-piikkilangan"eristämä, vaikka teollista toimintaa siellä ei enää olekaan. Läskelän kosken kautta vettä virtaa Jänisjärvestä Laatokkaan - matkailijat tapaavat meidän tapaamme pysähtyä ihailemaan Läskelän koskea. Läskelä kuului Suomen aikana Harlun pitäjään.

 

Matkailijan kannattaa poiketa Petroiskoin tieltä Impilahteen, sillä...

Lue lisää »

PIM-luku kertoo Venäjän teiden kunnon

Torstai 22.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Laatokan Karjalassa matkanneille suomalaisille on tullut tutuksi PIM-luku. Se kertoo tien kunnon - suuri PIM-luku merkitsee huonokuntoista tietä ja alhainen PIM-luku puolestaan kohtuullisen kuntoista tietä.

 

Takavuosina korkea PIM-luku oli Sortavalasta kohti Impilahtea kulkevalla tiellä. Kirjavanlahden hienojen maisemien kohdalla PIM-luku lähenteli maksimia.

 

Edistys on edistynyt myös Venäjällä ja Kirjavanlahden paikkeilla PIM-luku on ilahduttavasti alentunut. Nyt hienoista maisemista ehtii nauttimaan ja ei tarvitse koko ajan pelätä, että pää kolahtaa bussin kattoon.

 

Apteekkari Jääskeläisen huvila vilahtaa nykyisin tavallaan paljon aikaisemmin kulkijan ohitse kuin takavuosina. On harmi, että Jääskeläisen huvilan peräkamarin rauhaan nyt ei pääse poikkeamaan kahville, kuten kymmenkunta vuotta sitten - huvila kun on nyt yksityiskäytössä.

 

Vaikka PIM-luvun alentuminen  on merkinnyt entistä mukavampaa matkustamista Venäjällä, on se merkinnyt myös tietyn eksotiikan katoamista Venäjän-matkailusta. Siitä huolimatta on tervehdittävä ilolla sitä kehitystä, joka on merkinnyt Laatokan Karjalassa tieolosuhteiden ainakin jonkinasteista kohenemista.

 

-Esko Erkkilä-

 

PS. Unohtui mainita, että humoristinen PIM-luku merkitsee Venäjällä bussimatkustajalle Perseeseen Iskuja Minuutissa eli PIM!

Isänmaalliset sanat

Keskiviikko 21.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Sortavalan suomalainen hautausmaa sijaitsee Niiralasta Sortavalaan saavuttaessa tien oikealla puolella.

 

Tie on vilkasliikenteinen ja hautausmaan kohdalla taitaa olla pysähtymiskieltomerkkikin, joten pysähtyminen hautausmaan kohdalle ei ole mahdollista.

 

Hautausmaalla käynnin pitää tapahtua Sortavalasta kohti Helylää ajettaessa. Vilkkaan liikenteen vuoksi ajoradan ylittämisessä on oltava varovainen.

 

Hautausmaa on päässyt pahoin painumaan "unhon yöhön", vaikka Sortavalasta lähtöisin olevat suomalaiset ja heidän jälkeläisensä käyvätkin aluetta siistimässä. Karjalan Liitto järjestää keväisin Sortavalan hautausmaalle siistimisporukoiden matkoja.

 

Hautausmaalla kannattaa oudommankin poiketa, sillä siellä on eräs erikoisuus.

 

Hautausmaalla on Vapaussodassa sekä Virossa ja Itä-Karjalassa 1919 taisteluissa puna-armeijaa vastaan kaatuneiden Sortavalan kaupungin asukkaiden muistoksi pystytetty hautamuistomerkki.

 

Muistomerkki on kestänyt Stalinin vainot, sillä muistomerkissä ei ole ristiä - Stalinhan määräsi tuhoamaan kaikki entisillä suomalaisalueilla sijainneet muistomerkit, joissa oli kuvattuna risti.

 

Vapaussodan uhrien muistomerkki on massiivinen moniosainen kivipaasi ja siihen on hakattu seuraavat sanat:

 

EI PELKURUUTTA PETTURUUTTA POVI TUNTENUT
SEN JOUKON,  JOKA KUMMUN  YÖHÖN TAAS  ON ASTUNUT
JA VAPAUTTAS  ISÄNMAA  JOS KONSA UHATAAN
ME  NOUSEMME JA KANSSAMME TAAS NOUSEE
SUOMENMAA!

*
1918

 

Suosittelen poikkeamista Sortavalassa Vapaussodan hautamuistomerkillä, sillä siellä on ehkä isänmaallisimmat suomenkieliset sanat, mitä koskaan hautamuistomerkkiin on hakattu.

 

-Esko Erkkilä-

Sortavala - suomalainen kaupunki, jota koskaan ei ole asein menetetty

Tiistai 20.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Sortavala on Laatokan Karjalassa matkailleille suomalaisille tuttu kaupunki Laatokan luoteiskulmalla. Joukossamme elää hupeneva joukko suomalaisia, joilla on omakohtaisia kokemuksia Sortavalasta.

 

Suomi on menettänyt Sortavalan Neuvostoliitolle kahdesti - ensimmäisen kerran Moskovan rauhassa 1940 ja toisen kerran Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1947.

 

Puna-armeija ei ole milloinkaan pystynyt asein valtaamaan Sortavalaa Suomelta. Suomi valloitti Sortavalan Neuvostoliitolta vuonna 1941 ja piti sitä hallussaan vuoteen 1944 saakka.

 

Sortavalassa on säilynyt suomalainen rakennuskanta hyvin, sillä valtausvaiheessa 1941 suomalaiset säästivät kaupungin tuhoamiselta. Mannerheim oli antanut ehdottoman kiellon, että...

Lue lisää »

Venäjä temppuilee

Torstai 15.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Venäjä on yllättäen asettanut rajoituksia Suomesta Venäjälle vietäville elintarviketuotteille.

 

Kyseessä on valitettavan usein toistuva operaatio.

 

Kaikille on selvää, että Venäjän esittämät perusteet eivät ole todellisia, vaan kyseessä on Venäjän omaa elintarviketuotantoa suojeleva toiminta.

 

Vientikielto merkitsee suomalaisille yrityksille vaikeuksia. Sen vaikutukset koskettavat kaikkia suomalaisia.

 

Elintarvikkeiden hintoja joudutaan korottamaan, sillä elintarviketeollisuus on muun teollisuuden tapaan suuriin volyymeihin perustuvaa toimintaa. Nyt volyymit alenevat ja kustannukset joudutaan kohdistamaan ennakoitua pienemmille volyymeille.

 

Vientikielto merkitsee alkutuottajille vaikeuksia, sillä esim. suunniteltuja teurastuksia joudutaan viivästyttämään. Siat kasvavat tiloilla liian suuriksi ja hellesäiden vuoksi eläinsuojelulliset näkökohdat tulevat ajankohtaisiksi. Tuottajille maksettavat hinnat tulevat laskemaan, sillä raaka-ainetta - teuraseläimiä - on tarjolla liiankin kanssa.

 

Olen tilannut kaikki Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tiedotteet sähköpostiini ja tässä asiasta kertova Eviran tiedote kokonaisuudessaan:

 

----------------------

Venäjän vientiin väliaikaisia rajoituksia liha- ja maitoalan yrityksille

Venäjän eläinlääkintä- ja kasvinterveyslaitos on lähettänyt Suomen viranomaisille kirjeen koskien Venäjän viranomaisten suomalaisiin liha- ja maitoalan yrityksiin (23 kpl) toukokuussa kohdistamaa tarkastusta. Tarkastuksen perusteella Venäjän eläinlääkintä- ja kasvinterveyslaitos on asettanut väliaikaisia vientirajoituksia 14:lle suomalaiselle liha- ja maitoalan yritykselle. Käytännössä tämän seurauksena näiden yritysten tuotteita ei ole 12.7.2010 lukien voitu viedä Venäjälle. Lisätietoa asiasta löytyy Venäjän eläinlääkintä- ja kasvinterveyslaitoksen internetsivuilta

http://www.rosselkhoznadzor.ru/fsvps/importExport/finland/enterprises.html?product=2&productType=1&_language=en

Evira selvittää suomalaisten elintarvikeyritysten kanssa väliaikaisiin vientirajoituksiin johtaneet syyt ja tulee vastaamaan asiassa Venäjän eläinlääkintä- ja kasvinterveyslaitokselle viipymättä.

Lisätietoa: yksikönjohtaja Kyösti Siponen, Evira, tuonti- ja markkinavalvontayksikkö, p. 050 386 8412

---------------

-Esko Erkkilä-

Anneli Jäätteenmäki ei ole julkisuudessa saanut sitä kunniaa, joka hänelle kuuluu

Perjantai 9.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Anneli Jäätteenmäki on Suomen ensimmäinen naispuolinen pääministeri.

 

Hänen johdollaan Suomen Keskusta voitti eduskuntavaalit vuonna 2003. Vaalituloksen perusteella Anneli Jäätteenmäestä tuli Suomen ensimmäinen naispuolinen pääministeri.

 

Anneli Jäätteenmäen pääministerikausi jäi lyhyeksi, mutta hänen ansiostaan Suomessa loppui SDP:n ylivalta. Tämä usein unohdetaan, kun arvioidaan Anneli Jäätteenmäen ansioita suomalaisen yhteiskunnan suunnanmuuttajana.

 

Menin Anneli Jäätteenmäen puheille Keskustan Lahden puoluekokouksessa ja totesin hänen merkittävän roolinsa. Kiitin hänen taitavaa menettelyään vaalitaistelun loppuvaiheissa 2003 ja totesin vaalituloksen olleen hänen ansiotaan.

 

Anneli Jäätteenmäki on voittoisan vaalituloksen jälkeen saanut kaksissa EU-vaaleissa suuren äänisaaliin. Se kertoo, että Suomen kansa arvostaa häntä.

 

Kuulun niihin jotka arvostavat Anneli Jäätteenmäen toimintaa.

 

-Esko Erkkilä-

Kesäkuun neljäs päivä 1942

Torstai 8.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Hankin Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päiviltä minulle ennen tuntemattoman kirjan "Kesäkuun neljäs päivä 1942".

 

Kyseessä on kenraaliluutnantti W. E. Tuompon, everstiluutnantti Heikki Parkkosen, majuri Heikki Reenpään sekä kapteeni Kalle Lehmuksen v. 1942 toimittama teos Suomen Marsalkka C. G. Mannerheimin 75-vuotispäivän juhlallisuuksista.

 

Teos on 158-sivuinen ja maksoin siitä 17,00 euroa.

 

Olen tyytyväinen hankintaani, sillä se avaa tarkoilla kuvauksillaan täsmällisen kuvan Suomen Marsalkan 75-vuotispäivän juhlallisuuksista. Teos on painettu sodan hetkinä v. 1942 ja tarkoista kuvauksista huolimatta mistään ei selviä tarkkaa juhlallisuuksien pitopaikkaa.

 

Teoksen alussa todetaan näin: "Suomen Marsalkka vietti syntymäpäiväänsä matkoilla. Edellisenä iltana hän oli seurueineen lähtenyt erikoisjunalla päämajastaan tarkastusmatkalle ja keskeyttänyt sen aamun sarastaessa juhlapaikaksi valitulla luonnonihanalla seudulla jossakin rintamalinjojen takana."

 

Nyt tiedämme, että juhlallisuudet toteutettiin Immolan asemalla.

 

Myös Suomen Marsalkan koti Helsingin Kaivopuistossa oli toinen juhlallisuuksien pitopaikka, sillä siellä Suomen Marsalkan henkilökohtaisena edustajana kenraalimajuri Heikki Kekoni vastaanotti lukuisten lähetystöjen sekä yksityishenkilöiden kunnioittavat tervehdykset Suomen sankarillisten puolustusvoimien ylipäällikölle.

 

Immolassa Marsalkan ensimmäinen onnitteluryhmä oli Päämaja, joka yleisesikunnan päällikön, jalkaväenkenraali Heinrichs´n johdolla esitti onnittelunsa.

 

Aamupäivällä onnittelunsa esittivät hallitus, eduskunta ja työväen edustajat sekä Saksan Helsingin-lähettiläs von Blycher.

 

"Päivän juhlallisuuksien loisteliaimmaksi kohdaksi muodostui Saksan valtakunnan Johtajan ja puolustusvoimain ylipäällikön, valtakunnankansleri Hitlerin vierailu Suomen Marsalkan luona" - näin todetaan teoksessa.

 

Teoksessa on kaikkiaan 62 valokuvaa Hitlerin osallistumisesta Marsalkan juhliin. Hitler ei toki esiinny kaikissa kuvissa, mutta kuvista huokuu autenttinen tunnelma, joka Immolan asemalla silloin vallitsi.

 

Olen enemmän kuin tyytyväinen hankintaani. Kirja ei ainakaan nyt ole kaupan!

 

-Esko Erkkilä-

Rypsipellot loistavat keltaisena

Tiistai 6.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomalainen maaseutumaisena on näinä päivinä kauneimmillaan.

 

Kauneuden ja värikylläisyyden helmenä loistavat rypsipellot. Oikeastaan kyseessä on rypsi- sekä rapsipellot, sillä kyseessä on kaksi erillistä kasvilajia, vaikka ne muistuttavatkin suuresti toisiaan.

 

Rypsin- ja rapsinsiemenet muistuttavat toisiaan niin paljon, että esim. teollisuuden prosesseissa niitä ei erotella. Myös siemenistä jalostetut lopputuotteet - rypsi/rapsiöljy ja rapsi/rypsirouhe ovat täysin sama tuote.

 

Rypsillä ja rapsilla on pelkästään positiivisia vaikutuksia.

 

Kotimaiset öljykasvituotteet ovat terveydelle edullisia - rypsiöljyä terveellisempää tuotetta saa etsiä. Uusin aluevaltaus rypsiöljylle on sen käyttäminen sikapossujen ruokinnassa - näin parannetaan sianlihan terveellisyyttä.

 

Öljykasvinsiementen teollisessa jalostamisessa syntyvä rouhe on karjalle haluttu rehuseosten raaka-aine.  

 

Öljykasvinviljely on tärkeä lenkki maatilojen kasvinviljelykierrossa. Öljykasvien sisällyttäminen viljelykiertoon vaikuttaa positiivisesti seuraavan vuoden viljasatoon.

 

Mineraaliöljyt taistelevat öljynporauksessa tapahtuneiden onnettomuuksien vuoksi imagostaan, mutta kasviöljyillä näitä ongelmia ei ole. Kasviöljyjen hyvät menekkinäkymät ovat kohottaneet maailmanmarkkinoilla niiden hintaa. Kohonnut rypsiöljyn hinta on nostanut myös öljykasvinsiementen hintoja ja tämä merkitsee tilatasolla kannattavuuden kohenemista.

 

Suomessa viljellään tänä kesänä rypsiä ja rapsia yhteensä lähes 160.000 hehtaarilla. Viime vuonna vastaava ala oli n. 80.000 hehtaaria eli kasvua kertyy tuplasti.  Nyt viljeltävä öljykasviala on korkein Suomessa milloinkaan viljelty.

 

Sato korjataan vasta syksyllä, joten satoarviota ei pysty kukaan antamaan, mutta hyvältä näyttää.

 

-Esko Erkkilä-

Arvonlisäverokannat muuttuivat heinäkuun 1. päivänä

Sunnuntai 4.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun alussa arvonlisäveroon tuli yhden %-yksikön korotus.

 

Yleinen arvonlisävero on nyt 23 % ja elintarvikkeille se on 13 %.

 

Sääntö ei olisi kuitenkaan sääntö, ellei siitä olisi poikkeuksia. Nyt poikkeus oli se, että ravintola- ja ateriapalveluiden arvonlisävero aleni - vielä kesäkuussa se oli 22 %, mutta heinäkuussa 13 %.

 

Majoituspalveluissa verokanta oli aiemmin 8 %, mutta heinäkuun alusta se on ollut 9 %.

 

Elintarvikkeiden arvonlisäverokanta oli viime lokakuuhun saakka 17 %, mutta silloin se aleni 12 prosenttiin. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen oli sulka Suomen Keskustan hattuun, sillä kaikkea vastustavan SDP:n lisäksi myös Kokoomus vastusti veronalennusta!

 

Elintarvikkeisiin sovellettava alhaisempi arvonlisäverokanta on heikompien tukemista parhaimmillaan ja sen vuoksi SDP:n vastustava kanta ihmetyttikin.

 

Rehuja kohdellaan arvonlisäverotuksessa samoin kuin elintarvikkeita eli niihin sovelletaan heinäkuun alusta alkaen 13 %:n verokantaa. Mikäli rehuraaka-aineita ohjataan esim. polttoon, niin arvonlisäverona on silloin 23 %. Käyttötarkoitus siis viime kädessä ratkaisee verokannan.

 

Arvonlisäverotuksen koukerot tuntuvat monimutkaisilta, mutta asiaan perehtyneiltä ne eivät sitä ole.

 

Oleellista viime aikoina on ollut se, että elintarvikkeiden arvonlisäverotus keveni viime vuoden loppupuolella ja nyt se hieman kiristyi, mutta on edelleenkin 4 %-yksikköä alhaisempi kuin ennen.

 

Ravintolaruokailussa hintojen piti alentua heinäkuun 1. päivänä, mutta eräät luuseri-ravintoloitsija eivät suostuneet alentamaan kuluttajahintojaan. Surullista, mutta totta!

 

-Esko Erkkilä-

Ikea on tuhonnut Automiehenkadun läpikulkumahdollisuuden

Lauantai 3.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle suurella kohkaamisella haalittu ruotsalaisjätti Ikea on saanut paljon pahaa aikaan.

 

Tampereen kaupungin keräämiä verorahoja on syydetty Ikean vaatimiin katujärjestelyihin yli 30 milj. euroa! Ikean vaatimat salaiset tukitoimenpiteet julkistuvat tuskin koskaan.

 

Ikean rakentaminen Lakalaivan-Lahdesjärven alueelle on siirtämässä kaupan painopistettä pois keskustasta. Tampereen keskustan kauppa on kuihtumassa ja tämän vuoksi keskustan elävöittämiseksi tarvitaan kalliita panostuksia.

 

Ikea jouduttiin sullomaan aivan liian pienelle alueelle - kas kun kuntien yhteistoiminta ei Tampereen kaupunkiseudulla pelaa. Oikea sijoituspaikka Ikealle olisi ollut jossain Lempäälän, Pirkkalan, Nokian, Ylöjärven tai Kangasalan puolella. Se piti kuitenkin hinnalla millä hyvänsä sijoittaa Tampereen kaupunginrajojen sisäpuolelle!

 

Ikean rakentamisen ja sen vaatimien liikennejärjestelyiden aikana suoritettujen räjäytystöiden vahingot uhkaavat jäädä asukkaiden kontolle.

 

Pitkään on ollut nähtävissä, että Ikean tonttia sivuava Automiehenkatu muuttuu suureksi ongelmaksi. Uhkakuvat ovat nyt toteutumassa.

 

Automiehenkatu on toiminut mainiona väylänä Lahden ja Jyväskylän suuntaan matkaaville etelä-tamperelaisille. Sitä ovat Lempääläntieltä Lahdesjärven ABC-huoltamolle saakka käyttäneet Peltolammin, Multisillan, Palokallion, Sarankulman ja jopa Härmälän asukkaat.

 

Automiehenkatu oli ennen mielekäs ja vetävä linja Tampereen eteläiselle ohikulkutielle, mutta eipä ole enää. Keinotekoiset mutkat, kaistojen yht´äkkiset päättymiset ja monet kiertoliittymät huolehtivat siitä, että ohikulkutielle pääsemiseksi on etsittävä uudet väylät - ja bensaa palaa!

 

Mitä Ikea-casesta voitaisiin oppia?

 

Kuntarajat pitäisi pystyä kaupan suuryksikköjä suunniteltaessa unohtaa. Suuryksikön sullominen liian pieneen tilaan on karhunpalvelus kaikille - tähän Tampereella on Ikean kohdalla syyllistytty.

 

Ulkomaista tavaraa myyvän liikkeen haaliminen Tampereelle ei täytä kestävän kehityksen periaatteita.

 

Keskustan näivettäminen suosimalla maailman rikkaimpiin kuuluvan henkilön bisnestä ei ole eettisesti oikein.

 

Verovarojen rajoittamaton syytäminen tänä aikana kyseenalaisen bisneksen tukemiseen ei ole oikein.

 

Lähiseudun asukkaiden elinolosuhteiden heikentäminen ei luo hyviä edellytyksiä hedelmälliselle vuorovaikuttamiselle kaupunkilaisten ja virkamiesten välillä.

 

-Esko Erkkilä-

Ryhdikäs ja tulevaisuuteen katsova päätös

Perjantai 2.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Eduskunta myönsi eilen selvin numeroin ydinvoimalan rakennusluvat Teollisuuden Voima Oyj:lle sekä Fennovoima Oy:lle.

 

Pitkään suomalaisia askarruttanut prosessi on saatu myönteiseen päätökseen. Olen päätökseen hyvin tyytyväinen.

 

Päätös merkitsee pitkää askelta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, työllisyyden parantamiseksi ja ennen kaikkea se luo pitävän pohjan maamme talousnousulle.

 

Päätöksen merkittävyyttä ja yhteisen hyvän näkemistä korostaa se, että ryhmäpäätöksiä ei ollut, vaan kansanedustajat olivat saaneet ryhmiltään vapaa kädet äänestää haluamallaan tavalla.

 

Äänestystulokset olivat selvät, sillä Teollisuuden Voiman hanke hyväksyttiin äänin 120-72, tyhjiä 2, poissa 5 ja Fennovoiman hanke hyväksyttiin äänin 121-71, tyhjiä 2, poissa 5.

 

Äänestystuloksista selviää muutama mielenkiintoinen seikka. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen vastusti Teollisuuden Voiman hanketta, mutta puolusti Fennovoiman suunnitelmaa. Urpilainen perustelee päätöstään, sillä että maahan saataisiin yksi uusi ydinvoimalayritys. Hyvä perustelu, sillä se on ollut eräänä seikkana myös minulla.

 

Tyhjää Teollisuuden Voiman kohdalla äänestivät Johanna Ojala-Niemelä (sdp) ja Tuomo Hänninen (kesk.).  Fennovoima-äänestyksessä päättämättömyytensä kertoivat tyhjää äänestämällä kaksi demaria - Raakel Hiltunen ja ex-piispa Ilkka Kantola. Ihmettelen, että kansanedustajina on henkilöitä, joilla ei ole mielipidettä maamme kannalta eräässä tärkeimmässä kysymyksessä, ydinvoimaloiden rakentamisessa!

Äänestyksen jälkeen elinkeinoministeri, uudet ydinvoimaluvat esitellyt Mauri Pekkarinen (kesk.) kertoi haluavansa varmistaa, että uusien ydinvoimalatyömaiden kotimaisuusaste on aiempaa korkeampi.

Tästä syystä Pekkarinen aikoo elo-syyskuussa kutsua koolle keskusteluun nyt luvan saaneet yritykset, työnmarkkinajärjestöt, työsuojeluviranomaiset ja veroviranomaiset.

Hieno homma ja tästä nostan Pekkariselle hattua!

Eduskunnan eilinen päätös antaa suomalaisten katsella luottavaisesti tulevaisuuteen. Eräs kanto talouskasvun kangertelussa on saatu pois tieltä. 

-Esko Erkkilä-

Ensimmäiset mansikat ovat kypsymässä

Tiistai 29.6.2010 - -Esko Erkkilä-

Mansikan sadonkorjuuaika on alkamassa, sillä ensimmäiset mansikat ovat kypsymässä.

 

Mansikkasadosta näyttäisi muodostuvan kohtuullinen. Raakileita näyttää olevan mukavasti, mutta osa on vielä kovin pieniä. Pienet raakileet merkitsevät, että seuraavan parin viikon aikana kastelusta on huolehdittava.

 

Mansikoita haluavien olisi nyt oltava aktiivisia, sillä lähipäivien lämpimät säät saattavat merkitä lyhyttä, mutta kiivasta mansikka-aikaa. Mahdollisesti alenevia hintoja on turha odotella. Ensimmäiset mansikat ovat laadullisesti parhaita, joten niistä kannattaa maksaakin hieman enemmän kuin loppusadon mansikoista.

 

Mansikan taloudellinen merkitys on huomattava, sillä Suomen hedelmän- ja marjanviljelijöiden liitosta arvioidaan mansikkasadon arvoksi n. 14 miljoonaa euroa.

 

Mansikka on jalo marja, mutta sen poiminta on kovaa työtä. Meidän perheessä mansikanpoiminta on naisväen yksinoikeus - minä puolestani pyrin hoitamaan herukoiden sadonkorjuusta tietyn osan.

 

Mukavia mansikkahetkiä !

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Peltolammin tiivistysrakennussuunnitelma on kelvoton

Torstai 24.6.2010 - -Esko Erkkilä-

Peltolammin seurakuntakeskuksessa oli 22.6.2010 Tampereen kaupungin järjestämä yleisötilaisuus, jossa Tampereen kaupungin virkahenkilöt esittelivät suunnitelmiaan Peltolammin alueen täydennysrakentamiseksi. Kyseessä on alueen yleissuunnitelma.

 

Tilaisuudessa oli n. 120 alueen asukasta ja osallistuin tilaisuuteen.

 

Asukastilaisuuden tekniset järjestelyt oli toteutettu alokasmaisesti, sillä mm. kovaäänisjärjestelyt sekä diaesitysten esittäminen auringon valaisemalle seinälle ontuivat pahasti.

 

Etelä-Alvarin touhunaisen Pirkko Maatraivan ja Etelä-Alvarin puheenjohtajan...

Lue lisää »